neljävuotta juomista takana ja nyt tilanne repesi täysin käsistä!! Paniikkihäiriö on paha ja juomiskierre siinä mukana ja nyt voimat loppu! varmasti kuulostaa monista tutulle mut minulle tilanne on nyt liian vaikea! paniikkihäiriön vuoksi en pääse juuri mihinkään jotta voisin hakea apua....
neuvoa!!
Nimetön
31
2793
Vastaukset
Löytynee lääke ja alkoholismiinkin on olemassa hoitomuotoja, minua auttoi/ auttaa AA.
- Cato
Jos sinulla olisi ollut todellinen paniikkihäiriö, et lohduttaisi lääkkeellä.
Cato kirjoitti:
Jos sinulla olisi ollut todellinen paniikkihäiriö, et lohduttaisi lääkkeellä.
Tiedät vaikka mulla onkin ko. sairaus? mutta kun palsta on alkoholin vaikutus kehoon ja alkoholismi niin en ala tällä palstalla kirjoittamaan mitä paniikkihäiriö on, tiedän mitä se on.
- Oskari
Olet jo voiton puolella, kun kirjoitit nettii.
Yritäppäs lopettaa vähitellen.
Itse join 30 vuotta joka ikinen päivä. Hoidin työni päivisin ja illalla kokoukset, mutta kun tulin kotiin,niin ensimmäisenä tein paukut.
Sitten tein päätöksen lopettaa. Vähensin joka viikko kulutusta aina vähäsen ja ulkoilin.Nyt otan joka ilta enää noin 3 cl ja viikon kuluttua 2,5 cl. Yritän tavallaan huijata kroppaani.
Asennoituminen on hyvin tärkeää, sillä jos inhoat kännäämistä ja krapulaa, niin lopettaminen on paljon helpompaa.
Ei ole minullakaan niin kovin helppoa ollut.Jätin mm. kotiin kossua vain niin paljon, kun päätin ottaa ja lopun pullon piiloitin kilometrien päähän kodistamme. Kun sitten taas seuraavana iltana kävimme ulkoilemassa, otin sieltä taas illan annoksen.
Nyt voin jo pitää kossun kaapissa, enkä sorru.
Tuntuu lapselliselta, mutta olen sen avulla raitistunut.Toki myös puolisoni tukemana. - Cato
Paniikkihäiriö ja juominen eivät välttämättä liity yhteen.
Paniikkihäiriö on mielenterveyden häiriö, yksi ahdistuneisuushäiriöiden muoto. Sille ovat tunnusomaisia toistuvat, voimakkaat psyykkiset ahdistuneisuuskohtaukset. Hallitsevia oireita ovat yhtäkkiä alkava sydämentykytys, rintakipu, tukehtumisen tunne, huimaus ja epätodellisuuden tunne. Samalla ilmenee myös kuolemanpelkoa tai hallinnan menettämisen ja hulluksi tulemisen pelkoa. Kohtaus saavuttaa huippunsa muutamassa minuutissa ja kestää yleensä muutamista minuuteista 10-30 minuuttiin. Paniikkihäiriöpotilaat tavallisesti pelkäävät ahdistuskohtausten uusiutumista ja siksi alkavat vältellä tilanteita, joissa kohtauksia on tullut, tai joissa he olettavat altistuvansa kohtauksille, esimerkiksi matkustamista tai väkijoukossa olemista. Ahdistusoireet ovat yleensä suhteellisen vähäisiä kohtausten välillä.
Paniikkikohtauksia on useantyyppisiä. Tavallisin on odottamaton (spontaani) kohtaus, joka ei liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen ja jolla ei ole mitään ilmeistä laukaisevaa tekijää. Sellainen voi ilmaantua myös yöllä unen aikana. Tilanteeseen liittyvät kohtaukset ilmenevät jonkin tilanteen laukaisemina. Tyypillisiä tilanteita ovat tungokset, kaupan kassajonot, julkisilla liikennevälineillä matkustaminen, teatterit, elokuvat sekä siltojen tai aukioiden ylittäminen. Monet potilaat alkavat nopeasti välttää näitä tilanteita, ja pahimmillaan he eivät voi poistua kotoa pelkojensa vuoksi. Osalla potilaista tietty tilanne voi altistaa kohtaukselle, mutta ei välttämättä aina laukaise sitä. Kohtaukset saattavat olla myös rajoittuneita, jolloin potilaalla ei esiinny diagnostisten kriteerien vaatimaa neljää kohdeoiretta kuten varsinaisessa kohtauksessa. Hänellä voi ilmetä esimerkiksi vain sydämentykytystä ja vapinaa kohtauksen aikanaKyllä olen kokenut noi kaikki antamasi esimerkit paniikkihäiriöstä ja syön lääkkeitä juuri tämän vuoksi esim kauppatavarat on jäänyt monesti kauppajonoon. Juuri kohtauksen uusiutumisen pelko on paha sillä se vain ruokkii kohtauksen tulemista joten kohtuu hyvin uskon tietäväni tämän aihepiirin...
- Cato
teka74 kirjoitti:
Kyllä olen kokenut noi kaikki antamasi esimerkit paniikkihäiriöstä ja syön lääkkeitä juuri tämän vuoksi esim kauppatavarat on jäänyt monesti kauppajonoon. Juuri kohtauksen uusiutumisen pelko on paha sillä se vain ruokkii kohtauksen tulemista joten kohtuu hyvin uskon tietäväni tämän aihepiirin...
Miten alkoholi on kuvassa mukana, vai onko lainkaan.
Tämän palstan nimi on alkoholi. - kokemusta on
Cato kirjoitti:
Miten alkoholi on kuvassa mukana, vai onko lainkaan.
Tämän palstan nimi on alkoholi.Yllättävän usein mielenterveyshäiröt(ml.paniikkihäiriö)liittyvät alkoholismiin.
Ps. Aiheesta löytyy paljon tutkimustietoa. - yleislääkäri
kokemusta on kirjoitti:
Yllättävän usein mielenterveyshäiröt(ml.paniikkihäiriö)liittyvät alkoholismiin.
Ps. Aiheesta löytyy paljon tutkimustietoa.Yllättävän usein monet sairaudet liittyvät alkoholismiin.
Ps. tutkimustietoa löytyy paljon. yleislääkäri kirjoitti:
Yllättävän usein monet sairaudet liittyvät alkoholismiin.
Ps. tutkimustietoa löytyy paljon.Tässä ei nyt ymmärretty että juon paljo ja yhtäaikaa sairastan paniikkihäiriötä... ei mielestäni kovin harvinainen yhtälö! Juon 7 päivää viikossa ja välillä onnistun pitämään jopa kahden päivän paussin mut sit taas paniikkioireet pahenee rajuiksi! Johtuu vieroitus oireista toden näköisesti! ja catolle terku että otan kyllä selvää mille palstoille kirjoitan!!
- Cato
teka74 kirjoitti:
Tässä ei nyt ymmärretty että juon paljo ja yhtäaikaa sairastan paniikkihäiriötä... ei mielestäni kovin harvinainen yhtälö! Juon 7 päivää viikossa ja välillä onnistun pitämään jopa kahden päivän paussin mut sit taas paniikkioireet pahenee rajuiksi! Johtuu vieroitus oireista toden näköisesti! ja catolle terku että otan kyllä selvää mille palstoille kirjoitan!!
"juon paljo ja yhtäaikaa sairastan paniikkihäiriötä"
Jos voisit valita alkoholin ja paniikkihäiriöiden välillä,
kumman haluaisit pitää? Tuo "sinun" kirjoittamasi teksi löytyy tuolta: http://www.introspekt.fi/artikkelit/paniikki2.html ..mielummin linkki kuin suora kopionti toiselta www-sivulta.
Cato kirjoitti:
"juon paljo ja yhtäaikaa sairastan paniikkihäiriötä"
Jos voisit valita alkoholin ja paniikkihäiriöiden välillä,
kumman haluaisit pitää?En kumpaakaan haluaisi pitää! Enkä valitsemaan pääse! Haen realistista apua kyselemällä ja lukemalla näitä kirjoituksia...
- sAAmari
omaan arvoonsa ne viestit, joissa kyseenalaistetaan sitä kuuluuko viestisi tälle palstalle.
Vaikka paniikkihäiriösi ei johtuisikaan juomisesta niin juomisen lopettaminen varmasti helpottaa sitäkin. Onko sinulla lääkitys? Pitkäaikainen mielialalääkitys vai tarvittaessa käytettävä rauhoittava lääke? Ei tarvitse vastata, asia ei sinänsä minulle kuulu, mutta rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi ovat yhdessä tuhoisa yhdistelmä. Ne voivat sinänsä aiheuttaa paniikkia ja monia muita oireita, jotka saattavat johtaa itsetuhoisuuteen tai väkivaltaisuuteen.
Sen sijaan terapia ja mahdollinen mielialalääkitys voisivat helpottaa paniikkihäiriötäsi.
Mutta se mitä nyt ilmeisesti eniten tarvitsisit on tuki juomisen lopettamiseksi. Minua on auttanut AA, joten siitä vaihtoehdosta tiedän eniten. Toisin kuin ajatellaan, AA ei suinkaan tarkoita sitä että pitäisi mennä suitsait ihan vieraiden ihmisten joukkoon. Voit aloittaa esimerkiksi soittamalla numeroon 040 8484000 (AA:n vastauspalvelu). Siellä sinulle vastaa henkilö, joka on itse kokenut sekä juomisen että siitä toipumisen. Kerro hänelle millaista tukea tarvitset niin hän auttaa sinut yhteen toisen, samaa sukupuolta olevan toipuvan alkoholistin kanssa. Voi olla, että saat langan toiseen päähän jopa henkilön, joka tuntee myös paniikkihäiriön omasta kokemuksesta.
Tuon tukihenkilön kanssa pääset alkuun ilman että sinun tarvitsee edes poistua kotoa. Voitte puhua puhelimitse ja sitten kun siltä tuntuu niin tapaatte aluksi esimerkiksi kahden kesken. Jos ja kun olet halukas tutustumaan AA-ryhmiin niin sama tukihenkilö lähtee mukaasi. Sinun ei tarvitse pelätä palavereissa puhumista tai mitään muutakaan; sen jälkeen kun olet ottanut yhteyttä AA:han niin sinun ei tarvitse yksin murehtia mistään. Tukihenkilösi auttaa sinua ja pian saat lisää ihmisiä ympärillesi. Kukaan ei odota sinulta mitään, mihin et pysty.
Jokainen meistä on joskus tullut AA:han ensimmäistä kertaa, ja vaikka ei olisi ollut paniikkihäiriötäkään niin tiedämme kyllä kuinka paljon silloin on pelottanut ja jännittänyt.
Jos jopa puhelu tuntuu liian hankalalta juuri nyt, niin voit lähestyä AA:ta myös sähköpostilla. Vaikka et olisi pääkaupunkiseudulta niin voit silti aloittaa ottamalla yhteyttä sivun
http://www.kolmio.org/yhteydet.html
kautta.Syön päivittäin "kestolääkettä" ja tarvittavia! Tiedän sen olevan huono yhdistelmä ja pelkään sitä! Tämä onkin niin pirullinen oravanpyörä!!!
Mulle muutama rivi itsestäsi jos haluat villapaju@suomi24.fi annan samalla AA-n auttattavan puh. numeron joka mulla on täällä kotona, ja jos AA kiinnostaa niin saat samalla kotipaikkakuntasi AA-n yhteystiedot ja puh. numerot. Toinen vaihtoehto, soita AA-n auttavaan puhelimeen 09-750200 klo-9-21.00 saat sieltä myös tiedot kotipaikkakuntasi AA-ryhmistä.
- ape
Paniikkihäiriöiden syihin en sen enmpää puutu, ajattelin kertoa oman kokemukseni. Avioeron aikoihin aloin saada kohtauksia, jotka oikein diagnosoitiin kun sain itseni raahattua lääkäriin. Määräsi nappeja, joita en uskaltanut syödä, koska pelkäsin tulevani riipuvaiselksi (Xanor). Niinpä sitten aloin lääkitsemään itseäni alkoholilla, mikä oli iso virhe. Krapulassa ne paniikkikohtaukset olivatkin jo maatakaatavia, olin varma viikatemiehen tulosta. Niin sitten tissuttelin jatkuvasti välttääkseni krapulan. Paniikkihäiriö pysyi kuosissa, mutta alkoholisoiduin aika hyvin.
Raittiiksi en ole vieläkään edes pyrkinyt, mutta kompulsoorinen juominen on jäänyt. Voin ottaa 4-5 olutta telkkari-illan aikana ja se on sitten siinä - KS.
ape kirjoitti:
Paniikkihäiriöiden syihin en sen enmpää puutu, ajattelin kertoa oman kokemukseni. Avioeron aikoihin aloin saada kohtauksia, jotka oikein diagnosoitiin kun sain itseni raahattua lääkäriin. Määräsi nappeja, joita en uskaltanut syödä, koska pelkäsin tulevani riipuvaiselksi (Xanor). Niinpä sitten aloin lääkitsemään itseäni alkoholilla, mikä oli iso virhe. Krapulassa ne paniikkikohtaukset olivatkin jo maatakaatavia, olin varma viikatemiehen tulosta. Niin sitten tissuttelin jatkuvasti välttääkseni krapulan. Paniikkihäiriö pysyi kuosissa, mutta alkoholisoiduin aika hyvin.
Raittiiksi en ole vieläkään edes pyrkinyt, mutta kompulsoorinen juominen on jäänyt. Voin ottaa 4-5 olutta telkkari-illan aikana ja se on sitten siinäOma juomiseni karakasi käsistä erittäin vaikean perhetilanteen myötä. Hain ensiksi apua lääkäriltä jolta pyysin nukahtamislääkkeitä tai edes jotain rauhoittavaa -eivät antaneet menneisyyteni takia- Niimpä sitten turvauduin kaljaan, tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa. Sain antabuxet kyllä, mutta maksa ei kestä johon mietittiin sitten että kumpi on pahempi, alkoholi vai antabus, mutta lääkärit eivät tietään voineet suosia antabusta jonka ymmärrän kyllä, "syyhän" olisi heidän kun maksa väsyisi liiaksi.
2vuotta tässä nyt juonut liki jokaikinen päivä.
Tammikuu meni mielestäni hienosti: VAIN 5 juomapäivää!!! Mutta kun psyke ei tunnu kestävän. Ensikki tulevat peikot sänkyjen alta, varjot pelottavat, yllättävät äänet saavat sydämen jättämään lyönnin väliin. Toisaalta en kestä pienintäkään häiriötä elämässäni, oli se sitten yksi pariton sukka laatikossa tai vaikka paperi jonka "tiesin" tallettaneeni paikkaan A, mutta ei ollutkaan siellä.. Samantien olen valmis räjäyttämään koko maailman, ja koska sitä en tahtoisi tehdä, menen hakemaan kaljaa ja etsin uudelleen.
Käyn a-klinikalla säännöllisesti, meilahdessa myös tutkituttamassa mahdollista oireyhtymääni..
Välillä tulee ylitsepääsemätön katkeruus: Miksi minä en voinut saada alussa niitä tarvitsemiani nukahtamis tai rauhoittavia lääkkeitä??
Tiedän kyllä että itse olen syyllinen tähän tilanteeseeni, mutta on niin helppoa ajatella että JOS se syy olisikin muiden välinpitämättömyydessä.
Kovasti vähennän juomistani, koitan pienentää nauttimieni olutpullojen määrää, siinä välillä hyvinkin onnistuen.. Mutta kun pitäisi pystyä myös nukkumaan. Kavereilta olen hakenut välillä lääkkeitä ja sitten onkin mennyt muutama viikkokin hyvin (en tarkoita että olisin joka päivä lääkkeitä nauttinut, vain sen ensimmäiset 3-4 pvää että olen saanut nukkua ilman mörköjä)
Hikeä valuen ja pelosta kangistunein jaloin käyn kaupassa, peläten että jotain kamalaa tapahtuu matkalla, mutta silti olen mennyt. Tuntuu että pelkään lähinnä kauppoja siksi että niissä myydään kaljaa ja on helppo ostaa yksi mäyräkoira matkaan, ottaa huikkaa ja näin saada pelkotilat loppumaan.
Toisinaan toivoisin että minut vain otettaisiin ja pantaisiin pakkohoitoon, mutta itseni tuntien tiedän myös pakenemisen tarpeeni.. Voi kun voisin keksiä sen jonkin joka saisi minut kiinni taas elämään.
Ehkä minäkin opin pian tuon että ei aina tarvitsisi ostaa koko mäyräkoiraa, voisi ostaa vaikka vain 10, sitten 9, sitten 8..
Sattui tuhottomasti kun olin vanhemman poikani kanssa kaupassa joka sanoi minulle 5vuotiaan suulla "Äiti älä osta sitä mäyrää, ota tästä vaikka nämä kaksi kaljaa"
Ehkä Minä Viellä Paranen.. Ehkä..
Voimia Teille kaikille! - Ape
KS. kirjoitti:
Oma juomiseni karakasi käsistä erittäin vaikean perhetilanteen myötä. Hain ensiksi apua lääkäriltä jolta pyysin nukahtamislääkkeitä tai edes jotain rauhoittavaa -eivät antaneet menneisyyteni takia- Niimpä sitten turvauduin kaljaan, tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa. Sain antabuxet kyllä, mutta maksa ei kestä johon mietittiin sitten että kumpi on pahempi, alkoholi vai antabus, mutta lääkärit eivät tietään voineet suosia antabusta jonka ymmärrän kyllä, "syyhän" olisi heidän kun maksa väsyisi liiaksi.
2vuotta tässä nyt juonut liki jokaikinen päivä.
Tammikuu meni mielestäni hienosti: VAIN 5 juomapäivää!!! Mutta kun psyke ei tunnu kestävän. Ensikki tulevat peikot sänkyjen alta, varjot pelottavat, yllättävät äänet saavat sydämen jättämään lyönnin väliin. Toisaalta en kestä pienintäkään häiriötä elämässäni, oli se sitten yksi pariton sukka laatikossa tai vaikka paperi jonka "tiesin" tallettaneeni paikkaan A, mutta ei ollutkaan siellä.. Samantien olen valmis räjäyttämään koko maailman, ja koska sitä en tahtoisi tehdä, menen hakemaan kaljaa ja etsin uudelleen.
Käyn a-klinikalla säännöllisesti, meilahdessa myös tutkituttamassa mahdollista oireyhtymääni..
Välillä tulee ylitsepääsemätön katkeruus: Miksi minä en voinut saada alussa niitä tarvitsemiani nukahtamis tai rauhoittavia lääkkeitä??
Tiedän kyllä että itse olen syyllinen tähän tilanteeseeni, mutta on niin helppoa ajatella että JOS se syy olisikin muiden välinpitämättömyydessä.
Kovasti vähennän juomistani, koitan pienentää nauttimieni olutpullojen määrää, siinä välillä hyvinkin onnistuen.. Mutta kun pitäisi pystyä myös nukkumaan. Kavereilta olen hakenut välillä lääkkeitä ja sitten onkin mennyt muutama viikkokin hyvin (en tarkoita että olisin joka päivä lääkkeitä nauttinut, vain sen ensimmäiset 3-4 pvää että olen saanut nukkua ilman mörköjä)
Hikeä valuen ja pelosta kangistunein jaloin käyn kaupassa, peläten että jotain kamalaa tapahtuu matkalla, mutta silti olen mennyt. Tuntuu että pelkään lähinnä kauppoja siksi että niissä myydään kaljaa ja on helppo ostaa yksi mäyräkoira matkaan, ottaa huikkaa ja näin saada pelkotilat loppumaan.
Toisinaan toivoisin että minut vain otettaisiin ja pantaisiin pakkohoitoon, mutta itseni tuntien tiedän myös pakenemisen tarpeeni.. Voi kun voisin keksiä sen jonkin joka saisi minut kiinni taas elämään.
Ehkä minäkin opin pian tuon että ei aina tarvitsisi ostaa koko mäyräkoiraa, voisi ostaa vaikka vain 10, sitten 9, sitten 8..
Sattui tuhottomasti kun olin vanhemman poikani kanssa kaupassa joka sanoi minulle 5vuotiaan suulla "Äiti älä osta sitä mäyrää, ota tästä vaikka nämä kaksi kaljaa"
Ehkä Minä Viellä Paranen.. Ehkä..
Voimia Teille kaikille!Jätä ne kaljat sinne kauppaan, kuuntele sitä skidiä. Tee se hänen takia. Helppo huutaa rannalta sanot. Niin se onkin, tavallaan, Faija oli holisti ja kuoli viinaan. Arvet jäi ja alkoholismi minulle
- KS.
Ape kirjoitti:
Jätä ne kaljat sinne kauppaan, kuuntele sitä skidiä. Tee se hänen takia. Helppo huutaa rannalta sanot. Niin se onkin, tavallaan, Faija oli holisti ja kuoli viinaan. Arvet jäi ja alkoholismi minulle
Mä todella ajattelin jättää kaljta kauppaan mutta sisältä itkien päälle päin nauraen otin mäyräkoirn mukaani.
Tänään oli erittäin paska päivä.. Hain ensiksi mäyrän.. SIlti tunsin olevani särki, hain toisen mäyrän ja edelleen tosi paskana..
Olin valmis tappamaan jo itseni, mutta chatistä huusin apua pyysin että olisivat olemassa minua varten ja sitten tuossa klo 05 sain ihmisen jutustelemaan kanssani, hän soitti minulle hän piti minut kiinni tässä hetkessä.
Fiilis on paska vaikka kaljaa liikaa.. Minun pää ei hiljene vaikka kuinka käsken!!
Voimia Sinulle - käteen jo
KS. kirjoitti:
Oma juomiseni karakasi käsistä erittäin vaikean perhetilanteen myötä. Hain ensiksi apua lääkäriltä jolta pyysin nukahtamislääkkeitä tai edes jotain rauhoittavaa -eivät antaneet menneisyyteni takia- Niimpä sitten turvauduin kaljaan, tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa. Sain antabuxet kyllä, mutta maksa ei kestä johon mietittiin sitten että kumpi on pahempi, alkoholi vai antabus, mutta lääkärit eivät tietään voineet suosia antabusta jonka ymmärrän kyllä, "syyhän" olisi heidän kun maksa väsyisi liiaksi.
2vuotta tässä nyt juonut liki jokaikinen päivä.
Tammikuu meni mielestäni hienosti: VAIN 5 juomapäivää!!! Mutta kun psyke ei tunnu kestävän. Ensikki tulevat peikot sänkyjen alta, varjot pelottavat, yllättävät äänet saavat sydämen jättämään lyönnin väliin. Toisaalta en kestä pienintäkään häiriötä elämässäni, oli se sitten yksi pariton sukka laatikossa tai vaikka paperi jonka "tiesin" tallettaneeni paikkaan A, mutta ei ollutkaan siellä.. Samantien olen valmis räjäyttämään koko maailman, ja koska sitä en tahtoisi tehdä, menen hakemaan kaljaa ja etsin uudelleen.
Käyn a-klinikalla säännöllisesti, meilahdessa myös tutkituttamassa mahdollista oireyhtymääni..
Välillä tulee ylitsepääsemätön katkeruus: Miksi minä en voinut saada alussa niitä tarvitsemiani nukahtamis tai rauhoittavia lääkkeitä??
Tiedän kyllä että itse olen syyllinen tähän tilanteeseeni, mutta on niin helppoa ajatella että JOS se syy olisikin muiden välinpitämättömyydessä.
Kovasti vähennän juomistani, koitan pienentää nauttimieni olutpullojen määrää, siinä välillä hyvinkin onnistuen.. Mutta kun pitäisi pystyä myös nukkumaan. Kavereilta olen hakenut välillä lääkkeitä ja sitten onkin mennyt muutama viikkokin hyvin (en tarkoita että olisin joka päivä lääkkeitä nauttinut, vain sen ensimmäiset 3-4 pvää että olen saanut nukkua ilman mörköjä)
Hikeä valuen ja pelosta kangistunein jaloin käyn kaupassa, peläten että jotain kamalaa tapahtuu matkalla, mutta silti olen mennyt. Tuntuu että pelkään lähinnä kauppoja siksi että niissä myydään kaljaa ja on helppo ostaa yksi mäyräkoira matkaan, ottaa huikkaa ja näin saada pelkotilat loppumaan.
Toisinaan toivoisin että minut vain otettaisiin ja pantaisiin pakkohoitoon, mutta itseni tuntien tiedän myös pakenemisen tarpeeni.. Voi kun voisin keksiä sen jonkin joka saisi minut kiinni taas elämään.
Ehkä minäkin opin pian tuon että ei aina tarvitsisi ostaa koko mäyräkoiraa, voisi ostaa vaikka vain 10, sitten 9, sitten 8..
Sattui tuhottomasti kun olin vanhemman poikani kanssa kaupassa joka sanoi minulle 5vuotiaan suulla "Äiti älä osta sitä mäyrää, ota tästä vaikka nämä kaksi kaljaa"
Ehkä Minä Viellä Paranen.. Ehkä..
Voimia Teille kaikille!Nyt kuulostaa huolestuttavalta. Viisivuotias lapsi ja tuollainen määrä olutta!!! Eikö sinulla ole yhtään toimivaa aivosolua tallella, että laitat lapsesi kärsimään tuolla tavalla. Jos et pysty lopettamaan juomista, järjestä edes lapsellesi sellainen perhe, jossa ei tarvitse tuollaista katsella.
- KS.
käteen jo kirjoitti:
Nyt kuulostaa huolestuttavalta. Viisivuotias lapsi ja tuollainen määrä olutta!!! Eikö sinulla ole yhtään toimivaa aivosolua tallella, että laitat lapsesi kärsimään tuolla tavalla. Jos et pysty lopettamaan juomista, järjestä edes lapsellesi sellainen perhe, jossa ei tarvitse tuollaista katsella.
..Tämä puoli asiasta on kyllä hoidettu =)
teka74 kirjoitti:
kirjoitan!
Tai siis vastasin vasta nyt, tuli otettua pienet unoset tuossa sohvalla.
- Ape
raitis kirjoitti:
Tai siis vastasin vasta nyt, tuli otettua pienet unoset tuossa sohvalla.
ylöspäin ihmisen mieli, älä välitä noista moralisoijista. Sinä olet nyt ja tässä. Vähennä sitä kaljaa, tuo on hyvä tuo päivittäisen annoksen tiputus, ei sitä mäyrää ole pakko himaan raahata, Koitappa jättää sinne jääkaappiin se yksi pelastusrengas, ja jätä sekin juomatta, kunhan se on siellä pölyttymässä.
- Juoppotar
KS. kirjoitti:
Oma juomiseni karakasi käsistä erittäin vaikean perhetilanteen myötä. Hain ensiksi apua lääkäriltä jolta pyysin nukahtamislääkkeitä tai edes jotain rauhoittavaa -eivät antaneet menneisyyteni takia- Niimpä sitten turvauduin kaljaan, tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa. Sain antabuxet kyllä, mutta maksa ei kestä johon mietittiin sitten että kumpi on pahempi, alkoholi vai antabus, mutta lääkärit eivät tietään voineet suosia antabusta jonka ymmärrän kyllä, "syyhän" olisi heidän kun maksa väsyisi liiaksi.
2vuotta tässä nyt juonut liki jokaikinen päivä.
Tammikuu meni mielestäni hienosti: VAIN 5 juomapäivää!!! Mutta kun psyke ei tunnu kestävän. Ensikki tulevat peikot sänkyjen alta, varjot pelottavat, yllättävät äänet saavat sydämen jättämään lyönnin väliin. Toisaalta en kestä pienintäkään häiriötä elämässäni, oli se sitten yksi pariton sukka laatikossa tai vaikka paperi jonka "tiesin" tallettaneeni paikkaan A, mutta ei ollutkaan siellä.. Samantien olen valmis räjäyttämään koko maailman, ja koska sitä en tahtoisi tehdä, menen hakemaan kaljaa ja etsin uudelleen.
Käyn a-klinikalla säännöllisesti, meilahdessa myös tutkituttamassa mahdollista oireyhtymääni..
Välillä tulee ylitsepääsemätön katkeruus: Miksi minä en voinut saada alussa niitä tarvitsemiani nukahtamis tai rauhoittavia lääkkeitä??
Tiedän kyllä että itse olen syyllinen tähän tilanteeseeni, mutta on niin helppoa ajatella että JOS se syy olisikin muiden välinpitämättömyydessä.
Kovasti vähennän juomistani, koitan pienentää nauttimieni olutpullojen määrää, siinä välillä hyvinkin onnistuen.. Mutta kun pitäisi pystyä myös nukkumaan. Kavereilta olen hakenut välillä lääkkeitä ja sitten onkin mennyt muutama viikkokin hyvin (en tarkoita että olisin joka päivä lääkkeitä nauttinut, vain sen ensimmäiset 3-4 pvää että olen saanut nukkua ilman mörköjä)
Hikeä valuen ja pelosta kangistunein jaloin käyn kaupassa, peläten että jotain kamalaa tapahtuu matkalla, mutta silti olen mennyt. Tuntuu että pelkään lähinnä kauppoja siksi että niissä myydään kaljaa ja on helppo ostaa yksi mäyräkoira matkaan, ottaa huikkaa ja näin saada pelkotilat loppumaan.
Toisinaan toivoisin että minut vain otettaisiin ja pantaisiin pakkohoitoon, mutta itseni tuntien tiedän myös pakenemisen tarpeeni.. Voi kun voisin keksiä sen jonkin joka saisi minut kiinni taas elämään.
Ehkä minäkin opin pian tuon että ei aina tarvitsisi ostaa koko mäyräkoiraa, voisi ostaa vaikka vain 10, sitten 9, sitten 8..
Sattui tuhottomasti kun olin vanhemman poikani kanssa kaupassa joka sanoi minulle 5vuotiaan suulla "Äiti älä osta sitä mäyrää, ota tästä vaikka nämä kaksi kaljaa"
Ehkä Minä Viellä Paranen.. Ehkä..
Voimia Teille kaikille!>> tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa.>>
Vaikka minulla periaatteessa pitäisi kaikki olla hyvin elämässä. On ihana koti, mies ja lapset.
Tosin tiedostan, että minua vaivaa välillä masennus. Ja masennuksen kautta väsymys ja ärtyminen. Meillä lapset eivät ole tajunneet, että olen juonut todella paljon. Ja mieheni ehkä tiedosti jollain tasolla, mutta ei varmaan tajunnut oikeita määriä. Itse juon tai anteeksi siis join kun lapset ja yleensä mies nukkuivat. Nyt minulla on menossa toinen päivä ja myönnän, että rupeaa tekemään todella tiukkaa, kun en saanut "rentoutua" illalla siiderillä ja lonkulla. Juoppotar kirjoitti:
>> tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa.>>
Vaikka minulla periaatteessa pitäisi kaikki olla hyvin elämässä. On ihana koti, mies ja lapset.
Tosin tiedostan, että minua vaivaa välillä masennus. Ja masennuksen kautta väsymys ja ärtyminen. Meillä lapset eivät ole tajunneet, että olen juonut todella paljon. Ja mieheni ehkä tiedosti jollain tasolla, mutta ei varmaan tajunnut oikeita määriä. Itse juon tai anteeksi siis join kun lapset ja yleensä mies nukkuivat. Nyt minulla on menossa toinen päivä ja myönnän, että rupeaa tekemään todella tiukkaa, kun en saanut "rentoutua" illalla siiderillä ja lonkulla.Himosta voi vapautua jos on oma halu siihen, kirjoittele, jos haluat: villapaju@suomi24.fi
- Juoppotar
raitis kirjoitti:
Himosta voi vapautua jos on oma halu siihen, kirjoittele, jos haluat: villapaju@suomi24.fi
itselläni on niin "hyvä julkisivu" täälläkin. Olen uskossa, mutta juoppo. Hyvä yhdistelmä eikös niin. Miten uskovainen voi olla suurkuluttaja ? mietin sitä itsekin. Enkä ole valmis kasvojen paljastamiseen. Liikaa menetettävää kaikessa. Mutta kiitos. Tuntuu ihanalta, että joku välittää.
- lukea kaikkia
KS. kirjoitti:
Oma juomiseni karakasi käsistä erittäin vaikean perhetilanteen myötä. Hain ensiksi apua lääkäriltä jolta pyysin nukahtamislääkkeitä tai edes jotain rauhoittavaa -eivät antaneet menneisyyteni takia- Niimpä sitten turvauduin kaljaan, tuntuu että kaikki helpompaa kun hiukka humalassa. Sain antabuxet kyllä, mutta maksa ei kestä johon mietittiin sitten että kumpi on pahempi, alkoholi vai antabus, mutta lääkärit eivät tietään voineet suosia antabusta jonka ymmärrän kyllä, "syyhän" olisi heidän kun maksa väsyisi liiaksi.
2vuotta tässä nyt juonut liki jokaikinen päivä.
Tammikuu meni mielestäni hienosti: VAIN 5 juomapäivää!!! Mutta kun psyke ei tunnu kestävän. Ensikki tulevat peikot sänkyjen alta, varjot pelottavat, yllättävät äänet saavat sydämen jättämään lyönnin väliin. Toisaalta en kestä pienintäkään häiriötä elämässäni, oli se sitten yksi pariton sukka laatikossa tai vaikka paperi jonka "tiesin" tallettaneeni paikkaan A, mutta ei ollutkaan siellä.. Samantien olen valmis räjäyttämään koko maailman, ja koska sitä en tahtoisi tehdä, menen hakemaan kaljaa ja etsin uudelleen.
Käyn a-klinikalla säännöllisesti, meilahdessa myös tutkituttamassa mahdollista oireyhtymääni..
Välillä tulee ylitsepääsemätön katkeruus: Miksi minä en voinut saada alussa niitä tarvitsemiani nukahtamis tai rauhoittavia lääkkeitä??
Tiedän kyllä että itse olen syyllinen tähän tilanteeseeni, mutta on niin helppoa ajatella että JOS se syy olisikin muiden välinpitämättömyydessä.
Kovasti vähennän juomistani, koitan pienentää nauttimieni olutpullojen määrää, siinä välillä hyvinkin onnistuen.. Mutta kun pitäisi pystyä myös nukkumaan. Kavereilta olen hakenut välillä lääkkeitä ja sitten onkin mennyt muutama viikkokin hyvin (en tarkoita että olisin joka päivä lääkkeitä nauttinut, vain sen ensimmäiset 3-4 pvää että olen saanut nukkua ilman mörköjä)
Hikeä valuen ja pelosta kangistunein jaloin käyn kaupassa, peläten että jotain kamalaa tapahtuu matkalla, mutta silti olen mennyt. Tuntuu että pelkään lähinnä kauppoja siksi että niissä myydään kaljaa ja on helppo ostaa yksi mäyräkoira matkaan, ottaa huikkaa ja näin saada pelkotilat loppumaan.
Toisinaan toivoisin että minut vain otettaisiin ja pantaisiin pakkohoitoon, mutta itseni tuntien tiedän myös pakenemisen tarpeeni.. Voi kun voisin keksiä sen jonkin joka saisi minut kiinni taas elämään.
Ehkä minäkin opin pian tuon että ei aina tarvitsisi ostaa koko mäyräkoiraa, voisi ostaa vaikka vain 10, sitten 9, sitten 8..
Sattui tuhottomasti kun olin vanhemman poikani kanssa kaupassa joka sanoi minulle 5vuotiaan suulla "Äiti älä osta sitä mäyrää, ota tästä vaikka nämä kaksi kaljaa"
Ehkä Minä Viellä Paranen.. Ehkä..
Voimia Teille kaikille!saamiasi vastauksia, joten en tiedä, onko kukaan kysynyt, oletko yrittänyt AA:ta. Tosin siellä käyneistä ei ole tullut kohtuukäyttäjiä.
- jonkun
Juoppotar kirjoitti:
itselläni on niin "hyvä julkisivu" täälläkin. Olen uskossa, mutta juoppo. Hyvä yhdistelmä eikös niin. Miten uskovainen voi olla suurkuluttaja ? mietin sitä itsekin. Enkä ole valmis kasvojen paljastamiseen. Liikaa menetettävää kaikessa. Mutta kiitos. Tuntuu ihanalta, että joku välittää.
vieraan paikkaunnan AA:ssa tutustumassa meikäläisten ohjelmaan ja toveriseuraan. Kysy osoitteita puh. 09-750200.
Juoppotar kirjoitti:
itselläni on niin "hyvä julkisivu" täälläkin. Olen uskossa, mutta juoppo. Hyvä yhdistelmä eikös niin. Miten uskovainen voi olla suurkuluttaja ? mietin sitä itsekin. Enkä ole valmis kasvojen paljastamiseen. Liikaa menetettävää kaikessa. Mutta kiitos. Tuntuu ihanalta, että joku välittää.
Minäkin Jumalaan mutta olen silti alkoholisti ;)
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa452053En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos311650Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141434Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3511416Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681295- 91291
- 121088
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7981- 81972
- 20959