En tiedä kuinka aloittaa tätä. Olen aivan loppu, täysin puhki ja v*ttuuntunut elämääni.
Olen seurustellut 7 vuotta ja nykyään aviossa samaisen miehen kanssa, joka on alkoholisti. Hän ei käy töissä, hänellä ei ole ajokorttia, koska poltti sen.
Hän juo viikon putkia. Hän on kännissä täysin välinpitämätön perhettään kohtaan. Meillä ei luojan kiitos ole lapsia.
Koitan jaksaa koska rakastan häntä. Selvinpäin hän on maailman ihanin, mutta kännissä inhoan häntä. En tiedä enää mitä tehdä.
Kotoa poismuutto tuntuisi niin suurelta päätökseltä, enkä tiedä, katuisinko sitä myöhemmin. Tiedän myös ettei tilanne tule muuttumaan. Tuhlaan elämääni, mutta tunteet. En pääse niitä pakoon.
Auttakaa joku viisas ennen kuin oma pääni hajoaa.
Ihan rikki
Jenn
20
2639
Vastaukset
- mirk*
Selvää onko omalla paikkakunnalla AL-anon toimintaa,Tietoa saat myös netistä.
- "lainaus"
Ainoa oikea neuvo on: lähde tai lähetä juoppo pois.
On turha ajatella kadutko päätöstäsi tulevaisuudessa. Nyt eletään tätä päivää, huomenna on eri asiat. Juoppon elämään takertunuminen on pahimpia virheitä mitä voit tehdä.
Mitä rakkauden tunteisiin tulee, ne eivät ole ikuisia ja todennäköisesti löydät uuden onnen! - Antti
Kokemuksesta voin sanoa sinulle , että kaikki muuttuu , muuttuu PALJON HUONOMMAKSI. Lähde ennen kuin koko ainutkertainen elämäsi on kulunut. Lähde.
Sitten näet kuinka olisi pitänyt jo aikoja sitten lähteä, mutta nyt ei ole myöhäistä vieläkään - jasu
Sinulla ei ole velvollisuutta upota alkoholisti kumppanisi kanssa.
Et varmaan olisi lähtenyt kimppaan miehen kanssa jos olisit tiennyt mitä on tulossa.
Et myöskään pysty juovaa alkoholistia auttamaan, ellei hän itse halua apua.
Jos et kohta tee itsellesi jotain vajoat yhä syvemmälle miehen kanssa.
Hae itsellesi apua, niinkauan kun vielä pystyt. Läheisriippuvuutta on todella vaikea hoitaa, jos siitä on ehtinyt kärsiä kauan.
Älä missään nimessä syyllistä itseäsi enempää hänen juomisestaan. Ei hän siihen kuole jos sinä lähdet, siihen hän saattaa kuolla jos jäät mahdollistamaan juomisen jatkumista.
Kumpa löytäisit hyvän al-anon ryhmän, sieltä sinun toipumisesi voisi alkaa. - sittenkin
Ymmärrän kuinka hirvittävässä tilanteessa elät, mutta meihestä voi kuitenkin aina ottaa eron, lapsestaan ei koskaan. Älä jää odottamaan! terveisin alkoholistin loppuunpalanut äiti
- jasu
Tiesin otsikoidessani tuon edellisen viestini, että sen saattaa lukea myös alkoholistin äiti. Nyt otsikoisin sen varmaan erilailla.
Minullakin on äiti, joka siunasi minua joka ilta, ja itki itsensä uneen vuokseni. Mutta minä vaan join.
En päässyt äitini 70-vuotispäiville, sillä herätessäni omissa eritteissäni krapulassa, aloin tajuta että synttärit on jo vietetty.
Nyt olen ollut raittiina kuusi pitkää vuotta, ja tiedän ettei äitini olisi minua pystynyt auttamaan, ei mitenkään.
Hänen kohtalokseen oli siis jäänyt syyttää itseään huonosta kasvatuksesta, laiminlyönneistä, kyvyttömyydestä ja ties mistä, mikä olisi voinut aiheuttaa juomiseni. Ja kuitenkaan syy juomiseen ei ollut äitissäni.
Kun raitistuin, ja aloin hahmottaa omaa sairauttani, halusin ensitöikseni kertoa äidilleni, ettei syy juomiseeni ollut hänen.
Kerroin, niinkuin asia on, että syynä on geeni joka minussa on aktivoitunut ja aiheutti voimakkaan riippuvuuden alkoholiin.
Toivoisin, että sinullakin olisi mahdollisuus löytää ja käydä hyvässä ja toimivassa al-anon ryhmässä. Se on nähdäkseni ainoita paikkoja, jossa sinun tilannettasi ymmärretään oikein ja jossa huomaat ettet ole yksin.
- calmato
... et huolehdi hänen velvollisuuksistaan, olipa hän juovuksissa tai selvin päin,
et kaada hänen viinojaan maahan, sillä hän pystyy aina hankkimaan jostain lisää,
et salaile hänen tilaansa sukulaisilta, ystäviltä, naapureilta tai työnantajilta,
et motkota, marise, itke, valita etkä syyllistä häntä siitä, että hän pilaa SINUN elämäsi, koska olet itse valinnut elämisen hänen kanssaan siksi, että rakastat häntä
et nimitä häntä alkoholistiksi etkä yritä millään tavalla puuttua hänen juomiseensa
et maksa hänen laskujaan, vippejään, sakkojaan, osamaksujaan, ruokiaan, vaatteitaan, vuokraansa, taksimatkojaan etkä mitään sellaista, josta huolehtiminen kuuluu aikuiselle itselleen.
Jos et jaksa rakastaa tällä tavalla vaan holhoat ja emoilet, alkoholistisi on hengenvaarassa. Eräs Al-Anonystäväni kuskasi miestään katkoille, ilokaasuhoitoon, psykiatreille - salasi sukulaisilta ja naapureilta, selitti työnantajalle ja ylipäätään MAHDOLLISTI sen, että mies saattoi kaikessa rauhassa jatkaa juomistaan 20 VUOTTA. Nainen huolehti myös kaikki perheen raha-asiat niin, että raha riitti aina myös miehen juomisen lisäksi kaikkeen välttämättömään... Lopulta mies oli todella sairas ja nainen todella loppu.
Vasta siitä alkoi paraneminen, kun nainen ei kestänyt enää vaan muutti omaan asuntoon. Mies joutui selviämään kaikesta yksin ja huomasi että se ei onnistunut juovuksissa tai krapulassa. Hän löysi ns. pohjansa ja halusi lopettaa alkoholin käyttönsä. Tänään mies on raittiina päivä kerrallaan, pariskunta palasi asumaan yhteen ja vasta nyt he ovat todella tutustumassa toisiinsa ja elävät yhteistä elämää tasavertaisina kumppaneina toinen toisestaan iloiten ja toistansa kunnioittaen.
Alkoholismi on hoitamattomana aina ennenaikaiseen kuolemaan johtava sairaus. Sinä et ole sitä aiheuttanut etkä voi sitä parantaa. Ainoa jolle voit tehdä jotain, on oma asenteesi ja toimintasi. Rukoilla voit myös hänen puolestaan (hänen ei tarvitse tietää siitä). Rukous ei ole koskaan vahingoittanut ketään.
Minua on auttanut Al-Anon ryhmä. Kävin tänäänkin.- kokemusta
Eipä asiaa voisi paremmin enää ilmaista. Tämän kun kaikki alkoholistien läheiset vain ymmärtäisivät.
- Jenn
kokemusta kirjoitti:
Eipä asiaa voisi paremmin enää ilmaista. Tämän kun kaikki alkoholistien läheiset vain ymmärtäisivät.
Kiitos kaikille viesteistänne! Kiitos ihan hirveesti!
En ole kertaakaan saanut tukea mistään tämän asian kanssa ja täällä nyt kyyneleet silmissä kirjoitan tätä.
Tilanne on niin vaikea, kai mä jostain läheisriippuvuudesta kärsin, koska ajatuskin erosta tuntuu todella pahalta. Tuntuu kuin olisin umpikujassa jossa ei valon häivähdystä näy. - nimimerkki täällä
Jenn kirjoitti:
Kiitos kaikille viesteistänne! Kiitos ihan hirveesti!
En ole kertaakaan saanut tukea mistään tämän asian kanssa ja täällä nyt kyyneleet silmissä kirjoitan tätä.
Tilanne on niin vaikea, kai mä jostain läheisriippuvuudesta kärsin, koska ajatuskin erosta tuntuu todella pahalta. Tuntuu kuin olisin umpikujassa jossa ei valon häivähdystä näy.mainitsi toveriseuran AL ANON. Älä unohda sitä, mene rohkeasti mukaan.
- Jenn
nimimerkki täällä kirjoitti:
mainitsi toveriseuran AL ANON. Älä unohda sitä, mene rohkeasti mukaan.
Mistä mä sellaisen löydän?
- -J-
Jenn kirjoitti:
Mistä mä sellaisen löydän?
Ajattelin kertoa sinulle hieman omasta tilanteestani. Olen alkoholistimies,(tällä hetkellä raittiina)ikää 28v. Töistä pois olen ollut pari vuotta. Ajokortti paloi useasti aikaisemmin. Asuin avopuolisono kanssa yhdessä reilut 7 vuotta. Syksyllä hän sitten kypsyi retkahteluuni juomaan totaalisesti (hän on käynyt al-anon ryhmissä 2 vuoden ajan) ja haki töitä 250km päästä,sai työpaikan ja muutti sinne. Noh, tuo pelkkä muutto ei minua saanut raitistumaan tai käymään tosissaan AA-ryhmissä pelkästään itseni takia. Mutta nyt hän ilmoitti 3 viikkoa sitten että suhde on ohi. Aloin tietysti juoda. Mutta en juonut kuin yhden päivän ja palasin AA ryhmiin. Nyt yritän raittiutta itseni vuoksi.
Avopuolisoni oli niin läheisriippuvainen että häneltä jäi kanssani oma elämä elämättä. Vaati mieletöntä rohkeutta muuttaa yksin isoon uuteen kaupunkiin uuden työn perässä, ja jättää minut ja koira selviämään yksin. Jos tästä ei minulle mitään hyvää koidu niin entiselle avopuolisolleni varmasti.
Toivon että löydät itsellesi vertaistukiryhmän. Missä kaupungissa asut? Isoissa kaupungeissa on useita al-anonryhmiä. - osoitteesta
Jenn kirjoitti:
Mistä mä sellaisen löydän?
www.al-anon.fi/
- Eroavadaami
Ihan samojen juttujen parissa olen pähkäillyt.
Sain itsestäni niin paljon irti että hain asuntoa ja muutan nyt ensi viikolla.
Olen ihan rikki ja kaipaan vain omaa rauhaa.
Puoliso on myös rikki; tajuaa että ero on väistämätön tai ainakin tämä tauko mikä nyt pakosti tulee.
Sanoin ettei ole muita vaihtoehtoja, oma pää hajoaa, jatkuvasti paha olla jne..
Ajattelin ettei minun aikuisena ihmisenä tartte toisesta aikuisesta vastuuta kantaa enää.
Hän on myös ihana, huomaavainen, kiltti mutta se ei valitettavasti riitä.
Rakastan häntä kovin ja sydämeen sattuu nähdessäni hänen kärsivän tästä.
Ei vain auta kiltteys enää. - Ex-vaimo
Ketjun alussa on viestini "Viina tuhosi!"..lue se, olet samaisessa tilanteessa kuin minä; vaikka erosinkin miehestäni, rakkaus ei ole kuollut..meilläkin on lapset onneksi just täysi-ikäisiä, eikä ole pieniä lapsia.
Olis kiva vaihtaa ajatuksia kanssassi..laita vaikka e-mail osoitteesi, jos tahdot, uskon, että meillä on paljon yhteistä keskusteltavaa..VOIMAHALI SINULLE!! tiedän tilanteestasi... Olen nimittäin se samanlainen mies oman vaimoni mielestä kuin omaasi kirjoituksessa kuvasit! Olen kuullut satoja kertoja itseni kusipääksi juopoksi joka ei rakasta muuta kuin itseään ja pulloa... Noh , alkoholisti olen mutta rakastan vaimoani jota hänen on vaikea ymmärtää sillä:" miksi sit et lopeta kun se minuun sattuu?" , "Ethän joisi tänään" ja juon , "olisit selvinpäin edes siellä!!" ja en ole.... yms. Nyt olen onnistunut kuin ihmeen kaupalla olemaan vuosien juomisen jälkeen selvinpäin tilanteeseni nähden mielestäni ja vaimoni mielestä aika kauan ja elän vaikeita aikoja päästäkseni eroon viinasta! Uskon että missä alkoholisti elää helvettiä joutuu elämänkumppani elämään omaa helvettiänsä ja "syyttä" sillä ongelma on alkoholistin joka heiastaa sen läheisiinsä juomalla ja humaltuneena olemalla jotain muuta kuin selvin päin olisi..... Meniköhän hieman analysoinniksi , mutta viestini on :Uskon että pystyt oikeisiin ratkaisuihin , anna mahdollisuus mutta oma terveytesi on kuitenkin oltava sinulle tärkein!!!! Toivon sinulle jaksamista!!!
- Jenn
Olen lukenut viestejänne ja pohtinut. Ja pohtinut. Ja...
Mutta ei. En usko että musta on lähtemään. Ei ainakaan vielä, kun pieni toivo elää omassa mielessä ja halu auttaa toista. Tiedän, etten voi parantaa miestäni, mutta voin tukea ja odottaa.
Nyt kohta joku sanoo, että mun pitäis elää omaa elämääni ja tuhlaan sitä koko ajan alkoholistimieheni kanssa. Totta, mutta nyt näin. Ainakin jonkun aikaa. Haluan tämän avioliiton toimimaan ja yritän "pakottaa" miehenikin siihen.
Mä yritän ymmärtää häntä ja jos tällä palstalta joku ymmärtää mua, niin kiitos.
ps. säälillä ja rakkaudella on eroa, ne pitää pystyä erottamaan. Tämä on rakkautta. - hanki lapsia
Jenn kirjoitti:
Olen lukenut viestejänne ja pohtinut. Ja pohtinut. Ja...
Mutta ei. En usko että musta on lähtemään. Ei ainakaan vielä, kun pieni toivo elää omassa mielessä ja halu auttaa toista. Tiedän, etten voi parantaa miestäni, mutta voin tukea ja odottaa.
Nyt kohta joku sanoo, että mun pitäis elää omaa elämääni ja tuhlaan sitä koko ajan alkoholistimieheni kanssa. Totta, mutta nyt näin. Ainakin jonkun aikaa. Haluan tämän avioliiton toimimaan ja yritän "pakottaa" miehenikin siihen.
Mä yritän ymmärtää häntä ja jos tällä palstalta joku ymmärtää mua, niin kiitos.
ps. säälillä ja rakkaudella on eroa, ne pitää pystyä erottamaan. Tämä on rakkautta.Aikuinen tekee itse omat ratkaisunsa ja loppupeleissä vastaa niistä itse.
Toivon, että et hanki lapsia, jos ja kun tilanne pysyy nykyisenlaisena.
Rakkaus kuolee aikanaan, tulet sen vielä kokemaan.
Onne valitsemallesi tielle! - sinua katsoa
Jenn kirjoitti:
Olen lukenut viestejänne ja pohtinut. Ja pohtinut. Ja...
Mutta ei. En usko että musta on lähtemään. Ei ainakaan vielä, kun pieni toivo elää omassa mielessä ja halu auttaa toista. Tiedän, etten voi parantaa miestäni, mutta voin tukea ja odottaa.
Nyt kohta joku sanoo, että mun pitäis elää omaa elämääni ja tuhlaan sitä koko ajan alkoholistimieheni kanssa. Totta, mutta nyt näin. Ainakin jonkun aikaa. Haluan tämän avioliiton toimimaan ja yritän "pakottaa" miehenikin siihen.
Mä yritän ymmärtää häntä ja jos tällä palstalta joku ymmärtää mua, niin kiitos.
ps. säälillä ja rakkaudella on eroa, ne pitää pystyä erottamaan. Tämä on rakkautta.www.al-anon.fi/ osoitteesta läheisten toiminnasta kertovia asioita?
- Sinua
Jenn kirjoitti:
Olen lukenut viestejänne ja pohtinut. Ja pohtinut. Ja...
Mutta ei. En usko että musta on lähtemään. Ei ainakaan vielä, kun pieni toivo elää omassa mielessä ja halu auttaa toista. Tiedän, etten voi parantaa miestäni, mutta voin tukea ja odottaa.
Nyt kohta joku sanoo, että mun pitäis elää omaa elämääni ja tuhlaan sitä koko ajan alkoholistimieheni kanssa. Totta, mutta nyt näin. Ainakin jonkun aikaa. Haluan tämän avioliiton toimimaan ja yritän "pakottaa" miehenikin siihen.
Mä yritän ymmärtää häntä ja jos tällä palstalta joku ymmärtää mua, niin kiitos.
ps. säälillä ja rakkaudella on eroa, ne pitää pystyä erottamaan. Tämä on rakkautta.Rakkaudesta tekee mitä vain,itse luulin että alkohooli vie voiton mutta meidän rakkaus voitti tällä kertaa.kaksi raitista alkoholistia.Mutta hai itselle tukea AL-anoneista älä jää yksin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa562218En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos321704- 101514
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3751509Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141484Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681347- 121108
- 971051
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul81044- 20979