Papa

Kallekin tuossa äsken tuli vähän ulos kaapistaan.
Nimitteli.
Kalle sanoi,että yksi on puolueen työntekijä.Sinuu muuten epäillään.
Ehdotan,kun nyt saamme kevättyöt tehtyä,niin eiköhän tehdä vallankuous.
Kallen mukaan meillä olisi siihen hyvätkin mahdollisuudet.

Wäinä kirjoitti:

Kallekin tuossa äsken tuli vähän ulos kaapistaan.
Nimitteli.
Kalle sanoi,että yksi on puolueen työntekijä.Sinuu muuten epäillään.
Ehdotan,kun nyt saamme kevättyöt tehtyä,niin eiköhän tehdä vallankuous.
Kallen mukaan meillä olisi siihen hyvätkin mahdollisuudet.

Lue lisää

Et kai näe painajaisia Kallesta - ainakin hänellä on aivan oma erityinen asemansa viesteissäsi - melkein luulisi sinulle tulleen jokin pakkomielteen Kallesta, ainakin sinun pitää sekoittaa hänet mukaan mitä ihmeellisimpiin asiayhteyksiin.

/Kalle, joka antaa kommunistien tekejen puhua heidän aatteensa puolesta ja paskat välittää heidän vääriksi osoittautuneista teoriosta, tee sinäkin samoin - jos pystyt

Wäinä kirjoitti:

Kallekin tuossa äsken tuli vähän ulos kaapistaan.
Nimitteli.
Kalle sanoi,että yksi on puolueen työntekijä.Sinuu muuten epäillään.
Ehdotan,kun nyt saamme kevättyöt tehtyä,niin eiköhän tehdä vallankuous.
Kallen mukaan meillä olisi siihen hyvätkin mahdollisuudet.

Lue lisää

Meillä jokahittellä on omat kaappimma. Toisilla ne on kiintiästi pykättyjä tai tai tällaasia jurvalaasia vähän vanhanaikuusempia piironkikaappeja. Luurankoja taitaa kumminkin löytyä jokaasesta mallista.
Tämä tänne kirjoottelu on yhtä tasapainoottelua kaapin sisä ja/tai ulkopuolella. Niinkuinka kukin halajaa. Näiren juttujen vaikutuksen ulkomailmahan tai toistemma sielunelämähän saa jokaanen arvioida tykönänsä.
Meillä täällä Jurvanseudulla on kyllä silloon SKDL:än aikaa käyny nuata puolueen työntekijöötä. Oikeeta ammattivallankumouksellisia niinku Leniini sanoos..Muistaakseni täällä oli silloon sellaaset SKDL:n maakuntajuhulat. Nykyään ei enää taira mainitunlaasia virkaalijoota olla. Tarvetta varmahan kyllä olis.
Mutta ei siinä mitään, otethan haaste vastaan. Haen huomenna naapurin ruunan lainahan ja valjastan sen auran etehen. Kun mies kurkehen tarttuu, niin näissä aareissa ei kevätkyntö ja kylvöt kauvon vanhene.
Vallankumouskomitean työjaosta voitasihin kuitenkin sopia niin, että sinoot kriivari ja minä alkuhun varakriivari. Mutta jos muita tuloo matkalla mukahan, niin tehtäväjakoja voirahan tarkastaa. Joo.
Kansan asian puolesta, aina valmis. Mahdollisuudet yllätykseen ja lopulliseen voittoon meillä äärettömän hyvät. Hävittävänä meillä on vain kahleemme, mutta voitettavana koko maailma.

Toverillisin terveisin teidän, B-mies

Jalkapallossa ja jääkiekossa on paitsiosääntö.Kun puhutaan jalkapallosta,ei ole soveliasta puhua jääkiekon paitsiosta.Esimerkiksi ja vaikkapa.

Samoin kun puhutaan Marxista,ei ole sopivaa puhua kapitalistisen taloustieteen termein ja väittää Marxin sanoneen tai jättäneen sanomatta niin ja niin.

Marx antaa pysyvälle pääomalle klsassikkoja suuremman painon tuotantoprosessissa,eikä ole sulkenut sitä vaikkapa Smithin tavalla hyödykkeen hinnan ulkopuolelle.
Ricardo keksi ikiliikkujan.Hän jätti koneiden kulumisen huomioimatta keskeisessä väitteessään.

Smithin mukaan tutotantovälineiden hinta muodostuu maankoroksi,voitoksi ja palkaksi.Hän ei huomannut mainita - ja sen lisäksi niitä itseään tuotettaessa käytettyjen tuotantovälineiden hinnaksi.Miten niin Marx ei huomioinut asiaa?Ei se ole Marxin vika,jos käytät Marxin sijasta kapitalististen taloustieteilijöiden termistöä.

Marxin mukaan eräs arvo-osa ei koskaan muutu henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi,esimerkiksi maatalouden siemenvilja.Jos se muuttuu,se ei ole siemenviljaa.

Jos yhteiskunnan vuotuisen tuotannon arvo hajoaa pelkästään työpalkaksi,voitoksi ja koroksi - jotka ovat siis tuloja - kuten klassikot väittävät,se merkitsisi sitä,että jonakin vuonna se voidaan "kuluttaa" loppuun.Mitenpä sitten teorian mukaan aloitetaan alusta?

Henkilökohtainen ja tuotannollinen kulutus ovat eri asioita.Selität yhteiskunnallisen talouden yksityisellä taloudella.Pysyvän pääoman osan liittyminen tuotteisiin pystytään ymmärtämään vain ymmärtämällä työ kahtalaisena,arvoa yleensä luovana työnä ja käyttöarvoa luovana työnä.

Olet siis paitsioaseman ulkopuolella mutta pelaat toisella kentällä millä väität pelaavasi.Se on rumaa niin kuin asioiden vääristäminen on rumaa.

Wäinä kirjoitti:

Jalkapallossa ja jääkiekossa on paitsiosääntö.Kun puhutaan jalkapallosta,ei ole soveliasta puhua jääkiekon paitsiosta.Esimerkiksi ja vaikkapa.

Samoin kun puhutaan Marxista,ei ole sopivaa puhua kapitalistisen taloustieteen termein ja väittää Marxin sanoneen tai jättäneen sanomatta niin ja niin.

Marx antaa pysyvälle pääomalle klsassikkoja suuremman painon tuotantoprosessissa,eikä ole sulkenut sitä vaikkapa Smithin tavalla hyödykkeen hinnan ulkopuolelle.
Ricardo keksi ikiliikkujan.Hän jätti koneiden kulumisen huomioimatta keskeisessä väitteessään.

Smithin mukaan tutotantovälineiden hinta muodostuu maankoroksi,voitoksi ja palkaksi.Hän ei huomannut mainita - ja sen lisäksi niitä itseään tuotettaessa käytettyjen tuotantovälineiden hinnaksi.Miten niin Marx ei huomioinut asiaa?Ei se ole Marxin vika,jos käytät Marxin sijasta kapitalististen taloustieteilijöiden termistöä.

Marxin mukaan eräs arvo-osa ei koskaan muutu henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi,esimerkiksi maatalouden siemenvilja.Jos se muuttuu,se ei ole siemenviljaa.

Jos yhteiskunnan vuotuisen tuotannon arvo hajoaa pelkästään työpalkaksi,voitoksi ja koroksi - jotka ovat siis tuloja - kuten klassikot väittävät,se merkitsisi sitä,että jonakin vuonna se voidaan "kuluttaa" loppuun.Mitenpä sitten teorian mukaan aloitetaan alusta?

Henkilökohtainen ja tuotannollinen kulutus ovat eri asioita.Selität yhteiskunnallisen talouden yksityisellä taloudella.Pysyvän pääoman osan liittyminen tuotteisiin pystytään ymmärtämään vain ymmärtämällä työ kahtalaisena,arvoa yleensä luovana työnä ja käyttöarvoa luovana työnä.

Olet siis paitsioaseman ulkopuolella mutta pelaat toisella kentällä millä väität pelaavasi.Se on rumaa niin kuin asioiden vääristäminen on rumaa.

Lue lisää

Just juu. Et sitten kuitenkaan kommentoinut talojen rakentamista millään lailla.

Missä kohtaan marxin teorioista selviää, että on järkevämpää pääoman käyttöä rakentaa yksi talo viikossa 100 viikon aikana kuin sataa taloa 100 viikkoa??

Siis Voikkaallahan kävi hyvin ja riisto loppui?
Vai oletko eri mieltä ja mielestäsi olisi ollut parempi, että riisto olisi saanut jatkua?

/Kalle, joka ei kysy asiaa Voikkaan työntekijöiltä sillä hän tietää kysymyksen olevan heille asetettuna herjaava ja halventava - mutta toverilta "wäinä" hänen roolissaan kommunismin ja marxin puolustajana asiaa voidaan kysyä

Wäinä kirjoitti:

Jalkapallossa ja jääkiekossa on paitsiosääntö.Kun puhutaan jalkapallosta,ei ole soveliasta puhua jääkiekon paitsiosta.Esimerkiksi ja vaikkapa.

Samoin kun puhutaan Marxista,ei ole sopivaa puhua kapitalistisen taloustieteen termein ja väittää Marxin sanoneen tai jättäneen sanomatta niin ja niin.

Marx antaa pysyvälle pääomalle klsassikkoja suuremman painon tuotantoprosessissa,eikä ole sulkenut sitä vaikkapa Smithin tavalla hyödykkeen hinnan ulkopuolelle.
Ricardo keksi ikiliikkujan.Hän jätti koneiden kulumisen huomioimatta keskeisessä väitteessään.

Smithin mukaan tutotantovälineiden hinta muodostuu maankoroksi,voitoksi ja palkaksi.Hän ei huomannut mainita - ja sen lisäksi niitä itseään tuotettaessa käytettyjen tuotantovälineiden hinnaksi.Miten niin Marx ei huomioinut asiaa?Ei se ole Marxin vika,jos käytät Marxin sijasta kapitalististen taloustieteilijöiden termistöä.

Marxin mukaan eräs arvo-osa ei koskaan muutu henkilökohtaisesti käytettäväksi tuloksi,esimerkiksi maatalouden siemenvilja.Jos se muuttuu,se ei ole siemenviljaa.

Jos yhteiskunnan vuotuisen tuotannon arvo hajoaa pelkästään työpalkaksi,voitoksi ja koroksi - jotka ovat siis tuloja - kuten klassikot väittävät,se merkitsisi sitä,että jonakin vuonna se voidaan "kuluttaa" loppuun.Mitenpä sitten teorian mukaan aloitetaan alusta?

Henkilökohtainen ja tuotannollinen kulutus ovat eri asioita.Selität yhteiskunnallisen talouden yksityisellä taloudella.Pysyvän pääoman osan liittyminen tuotteisiin pystytään ymmärtämään vain ymmärtämällä työ kahtalaisena,arvoa yleensä luovana työnä ja käyttöarvoa luovana työnä.

Olet siis paitsioaseman ulkopuolella mutta pelaat toisella kentällä millä väität pelaavasi.Se on rumaa niin kuin asioiden vääristäminen on rumaa.

Lue lisää

Marx'in pääoma on yksinkertainen ymmärtää.
Myyntihinta = raaka-aineet koneiden kuluminen palkat voitto

Eroa tällä tasolla ei kapitalistiseen taloustieteeseen ole.
Termeissä hieman on: voitto = lisäarvo = riisto.
Raaka-aineet ja koneiden kuluminen vaativat sitä pääomaa, kasautunutta työtä. Koska raaka-aineet ja koneetkin vaativat työtä, palautuu koko juttu palkaksi ja voitoksi.

Marx jätti asian tähän, koska se hänen tarkoitukseensa sopi. Pääoman korosta puhuminen on tietenkin asian vierestä, koska se on vain osa riistosta. Mutta kysyä sopii, mitä tämä malli kuvaa, mitä tekemistä sillä on reaalimaailman kanssa. Esim. Neuvostoliiton suunnitelmatalous oli koko ajan ideologisissa vaikeuksissa, kun pääomalle ei saanut laskea korkoa, mutta pääomasta oli jatkuva pula.

Kommunisteillehan on ollut tyypillistä se, että keksitään uusia termejä tai määritellään sanat uudelleen, jotta ideologia kuullostaa hienolta. "Luokaton yhteiskunta" on hyvä esimerkki. Ei outo sitä äkkiä tajua, että se tarkoittaa yhteiskuntaa, josta kapitalistit on tuhottu!

Pappa-1 kirjoitti:

Marx'in pääoma on yksinkertainen ymmärtää.
Myyntihinta = raaka-aineet koneiden kuluminen palkat voitto

Eroa tällä tasolla ei kapitalistiseen taloustieteeseen ole.
Termeissä hieman on: voitto = lisäarvo = riisto.
Raaka-aineet ja koneiden kuluminen vaativat sitä pääomaa, kasautunutta työtä. Koska raaka-aineet ja koneetkin vaativat työtä, palautuu koko juttu palkaksi ja voitoksi.

Marx jätti asian tähän, koska se hänen tarkoitukseensa sopi. Pääoman korosta puhuminen on tietenkin asian vierestä, koska se on vain osa riistosta. Mutta kysyä sopii, mitä tämä malli kuvaa, mitä tekemistä sillä on reaalimaailman kanssa. Esim. Neuvostoliiton suunnitelmatalous oli koko ajan ideologisissa vaikeuksissa, kun pääomalle ei saanut laskea korkoa, mutta pääomasta oli jatkuva pula.

Kommunisteillehan on ollut tyypillistä se, että keksitään uusia termejä tai määritellään sanat uudelleen, jotta ideologia kuullostaa hienolta. "Luokaton yhteiskunta" on hyvä esimerkki. Ei outo sitä äkkiä tajua, että se tarkoittaa yhteiskuntaa, josta kapitalistit on tuhottu!

Lue lisää

Kuten sanoin,pelaat jalkapalloa jääkiekon säännöin.Kysymys sinänsä on Vigorin kirjan sivulta 230.
Pulmaahan ei ole,jos pääomia on rajoittamattomasti.

Mitenpä vastakysymys? Pääomat sitoutuvat raaka-ainevarastoihin ja tuotettujen tavaroiden varastoihin.Varastojen arvo muttuu päivittäin,kirjaamispäivä on ratkaiseva.

Tupakoin.Poltan yhtä savuketta kerrallaan.Ostan niitä kahdenkymmenen kappaleen rasioissa.Poltellessani ensimmäistä savuketta minulle koituu varastotappio ja koronmenetys 19 savukkeen osalta.Toista polttaessani tappiota tuottaa 18 savuketta jne.
Mitenpä pääsisin tilanteeseen,jossa savuketta tarvitessani saisin sen ilman varastotappiota?

Entä jos tuotan leivästä lantaa.Miten saan läpimenoajan sellaiseksi,että leipä ei varastoidu rasvaksi vaan on heti lopputuotteena myytävissä?
Tarkoitan,että optimaalitilannetta ei ole.Se on mahdottomuus.Sille mahdottomuudelle kapitalismi laskee koron.Mitä tekemistä sillä on reaalimaailman kanssa?

Wäinä kirjoitti:

Kuten sanoin,pelaat jalkapalloa jääkiekon säännöin.Kysymys sinänsä on Vigorin kirjan sivulta 230.
Pulmaahan ei ole,jos pääomia on rajoittamattomasti.

Mitenpä vastakysymys? Pääomat sitoutuvat raaka-ainevarastoihin ja tuotettujen tavaroiden varastoihin.Varastojen arvo muttuu päivittäin,kirjaamispäivä on ratkaiseva.

Tupakoin.Poltan yhtä savuketta kerrallaan.Ostan niitä kahdenkymmenen kappaleen rasioissa.Poltellessani ensimmäistä savuketta minulle koituu varastotappio ja koronmenetys 19 savukkeen osalta.Toista polttaessani tappiota tuottaa 18 savuketta jne.
Mitenpä pääsisin tilanteeseen,jossa savuketta tarvitessani saisin sen ilman varastotappiota?

Entä jos tuotan leivästä lantaa.Miten saan läpimenoajan sellaiseksi,että leipä ei varastoidu rasvaksi vaan on heti lopputuotteena myytävissä?
Tarkoitan,että optimaalitilannetta ei ole.Se on mahdottomuus.Sille mahdottomuudelle kapitalismi laskee koron.Mitä tekemistä sillä on reaalimaailman kanssa?

Lue lisää

Tässähän ollaan keskellä uskomuksia, joita ei voi ehdottomasti todistaa. Minä en usko, että rahaa ja markkinataloutta kannattaa hylätä ja ottaa tilalle suunnitelmatalous ja sosialismi. Jos näin on, Marx'in kirjoituksilta putoaa pohja pois. Historiallinen kehityskulku onkin: alkeellinen yhteiskunta, sosialismi, markkinatalous. :)

Olen ennenkin sanonut, että ajatusrakennelman kauneus ja loogisuus ei merkitse mitään, jos sitä ei voi soveltaa mihinkään. Euklideen geometria on suosikki esimerkkini. Sehän on väärin, suoraa ei ole olemassakaan kuin ihmisten kuvitelmissa. Einsteinin suhteellisuusteoria on parempi, tarkempi malli. Tavallisessa arkielämässä tavallinen geometria riittää, mutta...

Kirjanpidossa on tietyt säännöt, joiden mukaan yritysten arvoa varsinkin verottaja seuraa. Pitkän päälle firman arvo näkyy oikein, lyhyellä tähtäimellä varastojen ja muun pääoman arvolla voi kikkailla. Mutta kyllä firman johto on hyvin tietoinen investointien todellisesta arvosta, on pakko olla. Marx'in mukaan ongelmaa ei ole, sitoutunut työ on sitoutunutta työtä.

Vaihto-omaisuuden läpimenoajan lyhyys on hyvin olennainen kannattavuudelle. Se on esim. Nokian kannattavuuden kulmakivi. Valmisvarastoon pääoman sitominen on tyhmintä, mitä voi tehdä. Varastossa on kamaa, jota ihmiset eivät halua. Mutta suunnitelmataloudessahan näin ei käy.

Tietenkin läpimenoajalla on jokin käytännön optimi, muut kustannukset nousevat liikaa. Ja raha toimii mittarina hyvin. Voi sitä optimia ilman rahaakin viisastelemalla hakea, mutta se muuttuu mutkikkaaksi mielipiteiden taistoksi.

Myydäänhän sitä tupakkaa yksin kappaleinkin, vaikka se on Suomessa laitonta. Sehän voisi itseasiassa olla taloudellinen optimi? Tuo 20 kpl askissa ei varmaan ole kaukana optimista.

Mutta Marx'illa ei ole mitään vastausta varastojen kiertoon. Ja suunnitelmataloudessa sitä suunnitellaan.

Pappa-1 kirjoitti:

Tässähän ollaan keskellä uskomuksia, joita ei voi ehdottomasti todistaa. Minä en usko, että rahaa ja markkinataloutta kannattaa hylätä ja ottaa tilalle suunnitelmatalous ja sosialismi. Jos näin on, Marx'in kirjoituksilta putoaa pohja pois. Historiallinen kehityskulku onkin: alkeellinen yhteiskunta, sosialismi, markkinatalous. :)

Olen ennenkin sanonut, että ajatusrakennelman kauneus ja loogisuus ei merkitse mitään, jos sitä ei voi soveltaa mihinkään. Euklideen geometria on suosikki esimerkkini. Sehän on väärin, suoraa ei ole olemassakaan kuin ihmisten kuvitelmissa. Einsteinin suhteellisuusteoria on parempi, tarkempi malli. Tavallisessa arkielämässä tavallinen geometria riittää, mutta...

Kirjanpidossa on tietyt säännöt, joiden mukaan yritysten arvoa varsinkin verottaja seuraa. Pitkän päälle firman arvo näkyy oikein, lyhyellä tähtäimellä varastojen ja muun pääoman arvolla voi kikkailla. Mutta kyllä firman johto on hyvin tietoinen investointien todellisesta arvosta, on pakko olla. Marx'in mukaan ongelmaa ei ole, sitoutunut työ on sitoutunutta työtä.

Vaihto-omaisuuden läpimenoajan lyhyys on hyvin olennainen kannattavuudelle. Se on esim. Nokian kannattavuuden kulmakivi. Valmisvarastoon pääoman sitominen on tyhmintä, mitä voi tehdä. Varastossa on kamaa, jota ihmiset eivät halua. Mutta suunnitelmataloudessahan näin ei käy.

Tietenkin läpimenoajalla on jokin käytännön optimi, muut kustannukset nousevat liikaa. Ja raha toimii mittarina hyvin. Voi sitä optimia ilman rahaakin viisastelemalla hakea, mutta se muuttuu mutkikkaaksi mielipiteiden taistoksi.

Myydäänhän sitä tupakkaa yksin kappaleinkin, vaikka se on Suomessa laitonta. Sehän voisi itseasiassa olla taloudellinen optimi? Tuo 20 kpl askissa ei varmaan ole kaukana optimista.

Mutta Marx'illa ei ole mitään vastausta varastojen kiertoon. Ja suunnitelmataloudessa sitä suunnitellaan.

Lue lisää

muutaman kommentin. Eukleides oli aika erikoinen matemaatikko. Jos oikein muistan, niin Hänen geometrisen järjestelmänsä lähtökohtana on perusväite, ettei mitään voida näyttää toteen!! Korosta ja Marx´´ista senverran, että Pääoman 1:ssä osassa Hän sivuaa aihetta otsikon "Rahan muuttuminen pääomaksi"-alla. ( R-R`)! Sitten valmiissa tuotteissa "makaava pääoma". Kapitalismissa(kin) vielä lähimenneisyydessä oli kuluttaja herra siinä mielessä, että tavaroita oli varastoissa kun tuli tarvis. Sitten pääoman entistä nopeampaa kiertoa vaadittaessa tuli JOT ilmiö (Just on time), eli tavaran valmistaminen mahdollisimman lähellä vaadittua toimitusaikaa. Nythän on logistiikka muotisana.
Mielestäni koko tämä keskustelu ontuu siinä mielesä, että vertailtavina on kaksi talousjärjstelmää, joiden ideat ovat "vastakkaiset". Kapitalismissahan pyritään saamaan "viivan alle" mahdollisimman suuria numeroita, kun taas kommunismissa (K.Marx) tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa pääasia ei ole voitto vaan niiden kaikkien saatavilla oleminen!!

Wäinä kirjoitti:

Kuten sanoin,pelaat jalkapalloa jääkiekon säännöin.Kysymys sinänsä on Vigorin kirjan sivulta 230.
Pulmaahan ei ole,jos pääomia on rajoittamattomasti.

Mitenpä vastakysymys? Pääomat sitoutuvat raaka-ainevarastoihin ja tuotettujen tavaroiden varastoihin.Varastojen arvo muttuu päivittäin,kirjaamispäivä on ratkaiseva.

Tupakoin.Poltan yhtä savuketta kerrallaan.Ostan niitä kahdenkymmenen kappaleen rasioissa.Poltellessani ensimmäistä savuketta minulle koituu varastotappio ja koronmenetys 19 savukkeen osalta.Toista polttaessani tappiota tuottaa 18 savuketta jne.
Mitenpä pääsisin tilanteeseen,jossa savuketta tarvitessani saisin sen ilman varastotappiota?

Entä jos tuotan leivästä lantaa.Miten saan läpimenoajan sellaiseksi,että leipä ei varastoidu rasvaksi vaan on heti lopputuotteena myytävissä?
Tarkoitan,että optimaalitilannetta ei ole.Se on mahdottomuus.Sille mahdottomuudelle kapitalismi laskee koron.Mitä tekemistä sillä on reaalimaailman kanssa?

Lue lisää

mistä tässä nyt oikein kinastellaan? rahan aika-arvosta vai?

eikös se ole ihan järkeenkäypä ajatus, että rahaa, tai muuta omaisuutta ei kannata makuuttaa joutavana, jos kannattavampikib vaihtoehtokin on.


esimerkki:

tuotantotapa A: tehdään tuote valmiiksi kolmessa kuukaudessa, ja myydään se hintaan x.

tuotantotapa B: tehdään tuote valmiiksi kuukaudessa, ja myydään se hintaan x. sijoitetaan raha rahastoon kahdeksi kuukaudeksi ja saadaan korkoa vaikkapa 5%.

tavalla A saadaan x euroa, tavalla 2 saadaan 1.05*x euroa..

tästä kai oli kyse. onko joku eri mieltä?

vom kirjoitti:

muutaman kommentin. Eukleides oli aika erikoinen matemaatikko. Jos oikein muistan, niin Hänen geometrisen järjestelmänsä lähtökohtana on perusväite, ettei mitään voida näyttää toteen!! Korosta ja Marx´´ista senverran, että Pääoman 1:ssä osassa Hän sivuaa aihetta otsikon "Rahan muuttuminen pääomaksi"-alla. ( R-R`)! Sitten valmiissa tuotteissa "makaava pääoma". Kapitalismissa(kin) vielä lähimenneisyydessä oli kuluttaja herra siinä mielessä, että tavaroita oli varastoissa kun tuli tarvis. Sitten pääoman entistä nopeampaa kiertoa vaadittaessa tuli JOT ilmiö (Just on time), eli tavaran valmistaminen mahdollisimman lähellä vaadittua toimitusaikaa. Nythän on logistiikka muotisana.
Mielestäni koko tämä keskustelu ontuu siinä mielesä, että vertailtavina on kaksi talousjärjstelmää, joiden ideat ovat "vastakkaiset". Kapitalismissahan pyritään saamaan "viivan alle" mahdollisimman suuria numeroita, kun taas kommunismissa (K.Marx) tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa pääasia ei ole voitto vaan niiden kaikkien saatavilla oleminen!!

Lue lisää

No sitä Eukkleideen geometriaa opetettiin yli 2000 vuotta malliesimerkkinä eksaktista luonnontieteestä. Ja kuitenkin siitä löytyi särö, sen soveltamisalue onkin rajallinen.

Puhut osasta II luvuista 4,5,6? Missä siellä on korko teoriaan kuuluvana?

Marx'in tyyliin voi sanoa, että varastoissa ja koneissa on "keskeneräistä työtä", sitä ei ole saatu vielä muutetuksi hyödykkeiksi. Eikö ole aivan selvä, että keskeneräisen työn määrä on minimoitava?

Logistiikka ja JOT ovat muotisanoja, mutta ilmiöinä ne ovat olleet olemassa vaikka kuinka kauan. GM tiesi jo 30-luvulla, montako ja millaista autoa heidän vähittäiskauppiaansa olivat edellinen päivä myyneet. Armeijoilla logistiikka tuntuu olevan suurempi ongelma kuin itse sotiminen. Ideaalisessa tuotannossa haluamani tavara tuotetaan just silloin, kun tavaraa haluan.

Vai ei tavaroita ole varastoissa? Katsele ympärillesi, liikaakin on. :)

Kommunistisen uskon mukaan: kommunismi = hyvä, kapitalismi = paha. Markkinataloudessa kapitalisti yrittää tienkin maksimoida voittonsa, mutta kun ne kuluttajat eivät mihin hintaan tahansa mitä tahansa paskaa osta. Suunnitelmataloudessa on suunniteltu, että joka perheessä tarvitaan 5 kilon valurautapannu. Mitä ne eukot valittaa, olkoot tyytyväiset pannuihinsa!

Nyt mä meen mökille pitkäksi viikonlopuksi. Heippa! ;)

lahtari kirjoitti:

mistä tässä nyt oikein kinastellaan? rahan aika-arvosta vai?

eikös se ole ihan järkeenkäypä ajatus, että rahaa, tai muuta omaisuutta ei kannata makuuttaa joutavana, jos kannattavampikib vaihtoehtokin on.


esimerkki:

tuotantotapa A: tehdään tuote valmiiksi kolmessa kuukaudessa, ja myydään se hintaan x.

tuotantotapa B: tehdään tuote valmiiksi kuukaudessa, ja myydään se hintaan x. sijoitetaan raha rahastoon kahdeksi kuukaudeksi ja saadaan korkoa vaikkapa 5%.

tavalla A saadaan x euroa, tavalla 2 saadaan 1.05*x euroa..

tästä kai oli kyse. onko joku eri mieltä?

Lue lisää

Onkelma on siinä, että Marx'in mielestä korko on vain yksi variantti riistää työläiseltä hänelle kuuluvaa palkkaa. Koska korkoa ei saa olla, niin milläs sitä pääoman käyttöä ohjataan. No, suunnittelemalla. Pannaan keskusvirasto, tuotantokomitea ja korttelineuvosto töihin, jotta varmistetaan pääoman oikea käyttö.

Keskustelu on hieman sekavaa, kun samat käsitteet merkitsevät eri asiaa kommunismissa ja kapitalismissa.

vom kirjoitti:

muutaman kommentin. Eukleides oli aika erikoinen matemaatikko. Jos oikein muistan, niin Hänen geometrisen järjestelmänsä lähtökohtana on perusväite, ettei mitään voida näyttää toteen!! Korosta ja Marx´´ista senverran, että Pääoman 1:ssä osassa Hän sivuaa aihetta otsikon "Rahan muuttuminen pääomaksi"-alla. ( R-R`)! Sitten valmiissa tuotteissa "makaava pääoma". Kapitalismissa(kin) vielä lähimenneisyydessä oli kuluttaja herra siinä mielessä, että tavaroita oli varastoissa kun tuli tarvis. Sitten pääoman entistä nopeampaa kiertoa vaadittaessa tuli JOT ilmiö (Just on time), eli tavaran valmistaminen mahdollisimman lähellä vaadittua toimitusaikaa. Nythän on logistiikka muotisana.
Mielestäni koko tämä keskustelu ontuu siinä mielesä, että vertailtavina on kaksi talousjärjstelmää, joiden ideat ovat "vastakkaiset". Kapitalismissahan pyritään saamaan "viivan alle" mahdollisimman suuria numeroita, kun taas kommunismissa (K.Marx) tavaroiden ja palveluiden tuottamisessa pääasia ei ole voitto vaan niiden kaikkien saatavilla oleminen!!

Lue lisää

tarvitsemiani tavaroita. Perseen pyykimet tulivat Suomesta työnantajan toimesta. Teetä en sanut kuin yhden kerran kaupasta. Kaikesta oli puute.
Neukkula oli teille komukoille onnen ihmeenmaa.
SE ON TYÖPAIKOILLA TÄÄLLÄ SUOMESSA MULLE LYÖTY PÄÄHÄN NOTTA USKON SEN.
Nyt te kiellätte sen valtion, kuin Pietari Jeesuksen hiilivalkeilla.
Mihin helvettiin niitä Marxin oppeja tarvitaan?
Voihan se apinakin raamatun kirjoittaa, mutta siinä tarvitaan suuri lauma jumaluus opin oppineita selittämään mitä apina mahtoi tarkoittaa. Samoin on oppisi kanssa, kun ei toimi niin ei toimi. Selitä miten voit. Mutta ei toimi.

Pappa-1 kirjoitti:

No sitä Eukkleideen geometriaa opetettiin yli 2000 vuotta malliesimerkkinä eksaktista luonnontieteestä. Ja kuitenkin siitä löytyi särö, sen soveltamisalue onkin rajallinen.

Puhut osasta II luvuista 4,5,6? Missä siellä on korko teoriaan kuuluvana?

Marx'in tyyliin voi sanoa, että varastoissa ja koneissa on "keskeneräistä työtä", sitä ei ole saatu vielä muutetuksi hyödykkeiksi. Eikö ole aivan selvä, että keskeneräisen työn määrä on minimoitava?

Logistiikka ja JOT ovat muotisanoja, mutta ilmiöinä ne ovat olleet olemassa vaikka kuinka kauan. GM tiesi jo 30-luvulla, montako ja millaista autoa heidän vähittäiskauppiaansa olivat edellinen päivä myyneet. Armeijoilla logistiikka tuntuu olevan suurempi ongelma kuin itse sotiminen. Ideaalisessa tuotannossa haluamani tavara tuotetaan just silloin, kun tavaraa haluan.

Vai ei tavaroita ole varastoissa? Katsele ympärillesi, liikaakin on. :)

Kommunistisen uskon mukaan: kommunismi = hyvä, kapitalismi = paha. Markkinataloudessa kapitalisti yrittää tienkin maksimoida voittonsa, mutta kun ne kuluttajat eivät mihin hintaan tahansa mitä tahansa paskaa osta. Suunnitelmataloudessa on suunniteltu, että joka perheessä tarvitaan 5 kilon valurautapannu. Mitä ne eukot valittaa, olkoot tyytyväiset pannuihinsa!

Nyt mä meen mökille pitkäksi viikonlopuksi. Heippa! ;)

Lue lisää

kuka siinä häviää, jos se varastossa suotta lojuva tavara muutetaan rahaksi, ja sijoitetaan kannattavaan liiketoimintaan? minusta ihan fiksu idea sekin. Vai liekko tässä nyt puhutaan eri asioista mutta samalla nimellä. Faktaa kuitenkin on se että rahalla on aika-arvo, ja se kasvaa korkoa, jos se sijoitetaan oiein.

Pappa-1 kirjoitti:

No sitä Eukkleideen geometriaa opetettiin yli 2000 vuotta malliesimerkkinä eksaktista luonnontieteestä. Ja kuitenkin siitä löytyi särö, sen soveltamisalue onkin rajallinen.

Puhut osasta II luvuista 4,5,6? Missä siellä on korko teoriaan kuuluvana?

Marx'in tyyliin voi sanoa, että varastoissa ja koneissa on "keskeneräistä työtä", sitä ei ole saatu vielä muutetuksi hyödykkeiksi. Eikö ole aivan selvä, että keskeneräisen työn määrä on minimoitava?

Logistiikka ja JOT ovat muotisanoja, mutta ilmiöinä ne ovat olleet olemassa vaikka kuinka kauan. GM tiesi jo 30-luvulla, montako ja millaista autoa heidän vähittäiskauppiaansa olivat edellinen päivä myyneet. Armeijoilla logistiikka tuntuu olevan suurempi ongelma kuin itse sotiminen. Ideaalisessa tuotannossa haluamani tavara tuotetaan just silloin, kun tavaraa haluan.

Vai ei tavaroita ole varastoissa? Katsele ympärillesi, liikaakin on. :)

Kommunistisen uskon mukaan: kommunismi = hyvä, kapitalismi = paha. Markkinataloudessa kapitalisti yrittää tienkin maksimoida voittonsa, mutta kun ne kuluttajat eivät mihin hintaan tahansa mitä tahansa paskaa osta. Suunnitelmataloudessa on suunniteltu, että joka perheessä tarvitaan 5 kilon valurautapannu. Mitä ne eukot valittaa, olkoot tyytyväiset pannuihinsa!

Nyt mä meen mökille pitkäksi viikonlopuksi. Heippa! ;)

Lue lisää

nimenoman Pääoman 1. osan alusta, josta lainaan:
"Historiallisesti pääoma esiintyy maaomaisuutta vastaan kaikkialla ensinnä rahan muodossa (meillä oravan nahkoina!), rahaomaisuutena, kauppiaan pääomana ja KORONKISKOJAN pääomana." !! Selvisikö Sinulle?

vom kirjoitti:

nimenoman Pääoman 1. osan alusta, josta lainaan:
"Historiallisesti pääoma esiintyy maaomaisuutta vastaan kaikkialla ensinnä rahan muodossa (meillä oravan nahkoina!), rahaomaisuutena, kauppiaan pääomana ja KORONKISKOJAN pääomana." !! Selvisikö Sinulle?

Lue lisää

Puhumme kahdesta eri asiasta.

Marx'in mukaan yrityksen voitto jakaantuu suunnilleen pääoman korkoon, kapitalistin lisäpääomaan ja maankorkoon ja vielä siihen osaan, jonka kapitalisti itse kuluttaa, joka kuitenkaan ei ole pääoman lisäystä. Kaikki ne muut ovat lisäarvoa, joka on työläiseltä pois. Tämän selitit aivan oikein teorian mukaisesti.

Marx ei kuitenkaan koskaan esittänyt, että sosialismissakaan pääomalle pitäisi laskea korkoa. Pääomaa saa siis vapaasti seisottaa vaikka kuinka kauan. Pääomaan sitoutunut työ on ja pysyy ikuisesti. Eli on ihan sama tehdäänkö talo/viikko vai valmistuuko 100 taloa 2 vuoden päästä. Tai jos se ei ole samantekevää, niin keskusvirasto tai poliitikot tai kapitalistiton yhteiskunta osaa asian viisaasti suunnitella.

Pääoman koron talouden ohjaamiseen käyttö ei siis ole hyväksyttävää, järkevää. Marx ei tietenkään esitä koron laskemista pääomalle, hänhän haluaa hylätä koko rahan käytön. Mutta sosialismin toteuttajat olivat ideologisissa vaikeuksissa, kun niukkojen pääomien käyttöä piti suunnitella, mutta korkoa ei pääomille saanut laskea.

lahtari kirjoitti:

kuka siinä häviää, jos se varastossa suotta lojuva tavara muutetaan rahaksi, ja sijoitetaan kannattavaan liiketoimintaan? minusta ihan fiksu idea sekin. Vai liekko tässä nyt puhutaan eri asioista mutta samalla nimellä. Faktaa kuitenkin on se että rahalla on aika-arvo, ja se kasvaa korkoa, jos se sijoitetaan oiein.

Lue lisää

Minunkin mielestäni rahalla on korko ja sen ohjausvaikutus on paikallaan. Jos koron ottaminen on kuitenkin yhteiskunnallisesti väärin, niin milläs asia hoidetaan?