Jos seksihalut menee

Niin pitäskö tosirakkauden kestää seksinpuute?

Toisinpäin käännettynä pitäiskö miehelle kuitenkin antaa seksiä vaikka ei siitä itse niin nauttisikaan.

Itse uskon, että leijonanosa miehistä ei pidempään tuollaista suhdetta jaksa.

enter kirjoitti:

Niin pitäskö tosirakkauden kestää seksinpuute?

Toisinpäin käännettynä pitäiskö miehelle kuitenkin antaa seksiä vaikka ei siitä itse niin nauttisikaan.

Itse uskon, että leijonanosa miehistä ei pidempään tuollaista suhdetta jaksa.

Lue lisää

eikä naiset :D kyllä seksiä pitää saada oli sit kuin pitkä avioliitto kyseessä :)

asiallinen ja asiantunteva vastaus, samaa mieltä ;)

enter kirjoitti:

asiallinen ja asiantunteva vastaus, samaa mieltä ;)

Huoh...olen jo aloittanut siis terapian muutama kuukausi sitten mutta toistaiseksi terapeuttini on aivan pihalla myös. Jotain tekemistä tällä luultavasti on dominoivan isän kanssa jota pelkäsin pienenä ja samalla ihailin kai...seksissä minut sytyttää parhaiten raju käsittely jossa saan olla alistuvassa roolissa, mutta en minä sellaista voi kiltin mieheni kanssa harrastaa. Ollaan tunnettu teini-iästä asti eikä sellaisen roolin väkisin istuttaminen häneen onnistu.

En minäkään halua seksitöntä elämää ja kärsin siitä joskus kovasti. Olemme puhuneet kumppanini kanssa ja olen sanonut että hän saa käydä vieraissa jos haluaa ja voin erota hänestä jos hän haluaa, mutta hän on mieluummin kanssani ilman seksiä kuin ilman minua. Eikä halua käydä vieraissa ainakaan vielä. Yhdessä kolmannen hankkiminenkin hänelle periaatteessa sopii jos muu ei auta mutta ei ole tullut tehtyä vielä eikä varmaan helposti tulekaan.

4kymppinen, en tiedä miksi ansaitsin tuon ikävän kommentin "tiedätköhän edes mitä rakkaus on".

Leijona kirjoitti:

Huoh...olen jo aloittanut siis terapian muutama kuukausi sitten mutta toistaiseksi terapeuttini on aivan pihalla myös. Jotain tekemistä tällä luultavasti on dominoivan isän kanssa jota pelkäsin pienenä ja samalla ihailin kai...seksissä minut sytyttää parhaiten raju käsittely jossa saan olla alistuvassa roolissa, mutta en minä sellaista voi kiltin mieheni kanssa harrastaa. Ollaan tunnettu teini-iästä asti eikä sellaisen roolin väkisin istuttaminen häneen onnistu.

En minäkään halua seksitöntä elämää ja kärsin siitä joskus kovasti. Olemme puhuneet kumppanini kanssa ja olen sanonut että hän saa käydä vieraissa jos haluaa ja voin erota hänestä jos hän haluaa, mutta hän on mieluummin kanssani ilman seksiä kuin ilman minua. Eikä halua käydä vieraissa ainakaan vielä. Yhdessä kolmannen hankkiminenkin hänelle periaatteessa sopii jos muu ei auta mutta ei ole tullut tehtyä vielä eikä varmaan helposti tulekaan.

4kymppinen, en tiedä miksi ansaitsin tuon ikävän kommentin "tiedätköhän edes mitä rakkaus on".

Lue lisää

Ettekös voisi kokeilla jotain roolileikkejä? Kyllä moni kiltti mies haaveilee että sais antaa rajua käsittelyä alistuvalle naiselle, mutta kiltit ei yleensä kehtaa ehdottaa. Oletteko puhunut tästä? Veikkaampa että miehes antais sulle rajua kyytiä paljon mieluummin kuin olis kokonaan ilman.

,kjhiihuk kirjoitti:

Ettekös voisi kokeilla jotain roolileikkejä? Kyllä moni kiltti mies haaveilee että sais antaa rajua käsittelyä alistuvalle naiselle, mutta kiltit ei yleensä kehtaa ehdottaa. Oletteko puhunut tästä? Veikkaampa että miehes antais sulle rajua kyytiä paljon mieluummin kuin olis kokonaan ilman.

Lue lisää

vaikka se minua periaatteessa kiihottaa, ei sellaista roolia voi iskeä ihmisen päälle joka on luonteeltaan aivan päinvastainen ja jonka olen tuntenut sellaisena jo melkein 20 vuotta. Ollaan myös puhuttu siitä ja mies olisi valmis kokeilemaan vaikka ei yhtään pidäkään siitä mutta minulle se on sama kuin ehdottaisi parhaan kaverinsa tai hitto vieköön äitinsä pukeutuvan zorroksi ja iskevän kimppuun. Kiihotu siitä sitten. Jos saisi sen tavallisen seksin edes alkuun niin ehkä sitten mutta kuten sanoin, terapeuttinikaan ei ymmärrä vielä mistä tämä johtuu. Hän näkee että rakastan kumppaniani todella (ja hän tuntee myös tuon hienon tieteellisen kaavan Intimacy - Passion - Commitment ja monta muutakin :-) ) mutta jossain on nyt lukko ja on ollut monta vuotta jo. Rakastan mutta en halua ja haaveilen aivan toisentyyppisistä miehistä seksuaalisesti.

Jos kuitenkin pitää valita, otan mieluummin täydellisen henkisen suhteen jossa seksi ei suju kuin täydellisen seksisuhteen jossa henkinen puoli ei suju. Kerran olen nimittäin kokeillut sitäkin ja silloin ahdistus ja puute oli läsnä joka hetki paitsi sekstaillessa. Nykysuhteessani ahdistaa vain kun jompikumpi haluaisi seksiä mutta ei onnistu. Ihmiset jotka eivät ole koskaan kokeneet oman intohimonsa laimenevan olemattomiin (kuten 4kymppinen vaikka muuten viisas oletkin) eivät yleensä ymmärrä mitä koen - ja kuinka he voisivatkaan? - vaan hokevat vain kuin sokeat kanat "jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on pelkkä ystävyyssuhde". Se ei ole lainkaan totta. Läheisyys ja intiimiys suhteessani eivät ole samalla planeetallakaan pelkän ystävyyden kanssa. Voitte vain kuvitella millainen henkinen side täytyy kahden ihmisen välillä olla että parisuhteessa haluaa pysyä vaikka seksiä on vain kerran pari vuodessa.

Leijona kirjoitti:

vaikka se minua periaatteessa kiihottaa, ei sellaista roolia voi iskeä ihmisen päälle joka on luonteeltaan aivan päinvastainen ja jonka olen tuntenut sellaisena jo melkein 20 vuotta. Ollaan myös puhuttu siitä ja mies olisi valmis kokeilemaan vaikka ei yhtään pidäkään siitä mutta minulle se on sama kuin ehdottaisi parhaan kaverinsa tai hitto vieköön äitinsä pukeutuvan zorroksi ja iskevän kimppuun. Kiihotu siitä sitten. Jos saisi sen tavallisen seksin edes alkuun niin ehkä sitten mutta kuten sanoin, terapeuttinikaan ei ymmärrä vielä mistä tämä johtuu. Hän näkee että rakastan kumppaniani todella (ja hän tuntee myös tuon hienon tieteellisen kaavan Intimacy - Passion - Commitment ja monta muutakin :-) ) mutta jossain on nyt lukko ja on ollut monta vuotta jo. Rakastan mutta en halua ja haaveilen aivan toisentyyppisistä miehistä seksuaalisesti.

Jos kuitenkin pitää valita, otan mieluummin täydellisen henkisen suhteen jossa seksi ei suju kuin täydellisen seksisuhteen jossa henkinen puoli ei suju. Kerran olen nimittäin kokeillut sitäkin ja silloin ahdistus ja puute oli läsnä joka hetki paitsi sekstaillessa. Nykysuhteessani ahdistaa vain kun jompikumpi haluaisi seksiä mutta ei onnistu. Ihmiset jotka eivät ole koskaan kokeneet oman intohimonsa laimenevan olemattomiin (kuten 4kymppinen vaikka muuten viisas oletkin) eivät yleensä ymmärrä mitä koen - ja kuinka he voisivatkaan? - vaan hokevat vain kuin sokeat kanat "jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on pelkkä ystävyyssuhde". Se ei ole lainkaan totta. Läheisyys ja intiimiys suhteessani eivät ole samalla planeetallakaan pelkän ystävyyden kanssa. Voitte vain kuvitella millainen henkinen side täytyy kahden ihmisen välillä olla että parisuhteessa haluaa pysyä vaikka seksiä on vain kerran pari vuodessa.

Lue lisää

Harrastatko itsetyydytystä? Entä jos lopettaisit tämän kokonaan. Luulisi että ainakin pitemmän ajan kuluessa halut väkisinkin nousisivat pintaan, kun et olis lauennut aikoihin. Hyvällä tuurilla kasaantuneet paineet vois aiheuttaa sen että seksi tuntuis paremmalta, kun sulla noita seksihaluja kuitenkin on. :)

Leijona kirjoitti:

vaikka se minua periaatteessa kiihottaa, ei sellaista roolia voi iskeä ihmisen päälle joka on luonteeltaan aivan päinvastainen ja jonka olen tuntenut sellaisena jo melkein 20 vuotta. Ollaan myös puhuttu siitä ja mies olisi valmis kokeilemaan vaikka ei yhtään pidäkään siitä mutta minulle se on sama kuin ehdottaisi parhaan kaverinsa tai hitto vieköön äitinsä pukeutuvan zorroksi ja iskevän kimppuun. Kiihotu siitä sitten. Jos saisi sen tavallisen seksin edes alkuun niin ehkä sitten mutta kuten sanoin, terapeuttinikaan ei ymmärrä vielä mistä tämä johtuu. Hän näkee että rakastan kumppaniani todella (ja hän tuntee myös tuon hienon tieteellisen kaavan Intimacy - Passion - Commitment ja monta muutakin :-) ) mutta jossain on nyt lukko ja on ollut monta vuotta jo. Rakastan mutta en halua ja haaveilen aivan toisentyyppisistä miehistä seksuaalisesti.

Jos kuitenkin pitää valita, otan mieluummin täydellisen henkisen suhteen jossa seksi ei suju kuin täydellisen seksisuhteen jossa henkinen puoli ei suju. Kerran olen nimittäin kokeillut sitäkin ja silloin ahdistus ja puute oli läsnä joka hetki paitsi sekstaillessa. Nykysuhteessani ahdistaa vain kun jompikumpi haluaisi seksiä mutta ei onnistu. Ihmiset jotka eivät ole koskaan kokeneet oman intohimonsa laimenevan olemattomiin (kuten 4kymppinen vaikka muuten viisas oletkin) eivät yleensä ymmärrä mitä koen - ja kuinka he voisivatkaan? - vaan hokevat vain kuin sokeat kanat "jos parisuhteessa ei ole seksiä, se on pelkkä ystävyyssuhde". Se ei ole lainkaan totta. Läheisyys ja intiimiys suhteessani eivät ole samalla planeetallakaan pelkän ystävyyden kanssa. Voitte vain kuvitella millainen henkinen side täytyy kahden ihmisen välillä olla että parisuhteessa haluaa pysyä vaikka seksiä on vain kerran pari vuodessa.

Lue lisää

Jos asiat olisivat yksinkertaisia niin tuskinpa olisi niitä ongelmiakaan. Jokainen ihminen ja jokainen pari suhde on viime kädessä yksilöllinen. Joillekin toimii vakioratkaisut, useimmille edes kohtalaisesti, mutta joillakin asiat voi mennä jopa täysin päinvastoin.

Seksin voi ymmärtää laveamminkin. Minulle naisen läsnäolo on aina seksuaalinen stimulaatio. Läheisyydessä on mukana myös seksiä niin, että tyydytetyksi tulee yhtä lailla läheisyyden kuin myös seksin tarve. Pitkällisen halimisen ja pussailun (miel alasti eli ihokontakti tarvitaan) jälkeen olo on liki yhtä rentoutunut kuin seksin jälkeen. Olisiko kysymys tällaisesta, kun viittaat läheisyyteen välillänne?

Ero ei ole suuren suuri kahden naisen välilä, jos toinen harrastaa ns oikeata seksiä, saamatta kuitenkaan koskaan orgasmia ja toinen olisi kuin sinä. Monien naisten haaveena on saada mieheltään enemmän läheisyyttä vaikka seksielämä toimisikin. Lähdetään siitä tosiasiasta, että olet tyytyväinen suhteessasi olevaan läheisyyteen. Ei pilata sitä, mutta yritetään tuoda siihen vielä jotakin lisää.

Anteeksi ilkeä piikkini. Se oli provokaatio, jolla testaan sammakkoteoriaa. Sä tiedät, että jos sä heität sammakon kuumaan vesikattilaan, se loikkaa sieltä pois. Näinhän me reagoimme, jos kohtaamme kumppaniehdokkaan, joka ei meitä miellytä tai jos parisuhde ei jostakin syystä lähde alusta alkaen rullaamaan tyydyttävällä tavalla. Jos sammakon pistää kylmään vesikatilaan, se pitää siitä. Me ihastumme ja sivuutamme pienemmät ongelmat merkityksettöminä. Aikaa myöten nämä asiat kuitenkin kasaantuvat ja huomaamattamme suhde on ajautunut tilanteeseen, johon emme missään tapauksessa olisi alun perin lähteneet, jos olisimme tienneet mitä odottaa. Jos pistämme vesikattilan tulelle, sammakkomme vaan tyytyväisenä istuu siinä kunnes kiehuu hengiltä. Näin me toimimme suhteissamme. Olemme fiksuja ja joustavia ja osaamme sopeutua. Ja kiehumme hengiltä.

Rakkauden mittarina ei voi olla se, mitä on kokenut 10 vuotta sitten vaan se tunnetilanne, mitä on lyhyemmällä ajanjaksolla saanut kokea lähempänä tätä päivää. Ihminen ei kykene muistamaan tunteita ja fiiliksiä siten kuin vaikkapa tietoon perustuvia asioita. Ne muuttuu ja unohtuu, mikäl on toisaalta hyväkin. Se tarkoittaa nimittäin kääntäen sitä, että elämä maistuu aina yhtä tuoreelta ja tiettyjä asioita kuten seksiä haluaa kokea yhä uudelleen, kyllästymättä. No, kumminkin, sitä kyllästymistäkin tapahtuu ainakin jossain määrin.

Mutta uskotaan. Et siis ole sammakko ;-)

Älä aliarvioi miestäsi. On yleinen harha lähteä siitä, että mikä on ollut 10 tai 20 vuotta, on sitä myös jatkossa. Mistä tiedät kuinka paljon miehesi toivoisi muutosta? Olette seurustelleet hyvin nuorina, jolloin ollaan hyvinkin herkkänahkaisia. Seksi urautuu helposti tiettyihin kaavoihin. Vain tietyistä asioista uskaltaa puhua. Lukkotilanteita puretaan vasta isompien riitojen yhteydessä.

Yksi nainen valitti terapiassa, että mies ei koskaan hiero hänen rintojaan. Mies siihen, että nainen on sanonut, että ei tykkää, että niitä kosketellaan. Nainen takaisin, että joo, se oli 15 vuotta sitten. Ei vitsi, tositarina. ;-)

Kannattaa koittaa etsiä konsteja, joilla miehen saa tekemään sulle asioita, joista sytyt. Mies oppii pitämään uusista jutuista, jos hän näkee, että sä tykkkäät siitä. Palaute on tässä hyvin tärkeää. Se ruokkii kokeilunhalua. Mutta teette sitten yhden asian selväksi itsellenne. Kokeiluista tai siis epäonnistuneista sellaisista ei saa rangaista. Varaatte itsellenne vapaan sunnuntain seksileikeille ja kokeiluille. Ideana ei ole yrittää väkisin seksiä, jos se ei maistu vaan maistella niitä fiiliksiä, joita itse kokeilu tuo. Koska pidätte molemmat hellyydestä, tämän ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Vasta kun huomaatte himon iskevän, rakastelkaa, mutta muuten nautitte leikistä ilman odotuksia. Sulle tulee muuten helposti lukko päälle ja hommasta menee maku.

Mulle tulee mieleen, että teille voisi sopia sellainen, että miehesi sitoo sinut käsistä ja jaloista sänkyyn ja vielä lappu silmille. Tässä on se hyvä puoli, että hän voi olla oma kiltti, säyseä itsensä...tai sitten ei. Tehkää tämäkin ilman, että päämääränä on seksi. Tärkeintä on nauttia tilanteesta, jännityksestä, kiihoituksesta. Tehkää se useamman kerran ja huomaat, että hän vapautuu olemaan rohkeampi, kokeilevampi...ja tuhmempi :-)

4kymppinen kirjoitti:

Jos asiat olisivat yksinkertaisia niin tuskinpa olisi niitä ongelmiakaan. Jokainen ihminen ja jokainen pari suhde on viime kädessä yksilöllinen. Joillekin toimii vakioratkaisut, useimmille edes kohtalaisesti, mutta joillakin asiat voi mennä jopa täysin päinvastoin.

Seksin voi ymmärtää laveamminkin. Minulle naisen läsnäolo on aina seksuaalinen stimulaatio. Läheisyydessä on mukana myös seksiä niin, että tyydytetyksi tulee yhtä lailla läheisyyden kuin myös seksin tarve. Pitkällisen halimisen ja pussailun (miel alasti eli ihokontakti tarvitaan) jälkeen olo on liki yhtä rentoutunut kuin seksin jälkeen. Olisiko kysymys tällaisesta, kun viittaat läheisyyteen välillänne?

Ero ei ole suuren suuri kahden naisen välilä, jos toinen harrastaa ns oikeata seksiä, saamatta kuitenkaan koskaan orgasmia ja toinen olisi kuin sinä. Monien naisten haaveena on saada mieheltään enemmän läheisyyttä vaikka seksielämä toimisikin. Lähdetään siitä tosiasiasta, että olet tyytyväinen suhteessasi olevaan läheisyyteen. Ei pilata sitä, mutta yritetään tuoda siihen vielä jotakin lisää.

Anteeksi ilkeä piikkini. Se oli provokaatio, jolla testaan sammakkoteoriaa. Sä tiedät, että jos sä heität sammakon kuumaan vesikattilaan, se loikkaa sieltä pois. Näinhän me reagoimme, jos kohtaamme kumppaniehdokkaan, joka ei meitä miellytä tai jos parisuhde ei jostakin syystä lähde alusta alkaen rullaamaan tyydyttävällä tavalla. Jos sammakon pistää kylmään vesikatilaan, se pitää siitä. Me ihastumme ja sivuutamme pienemmät ongelmat merkityksettöminä. Aikaa myöten nämä asiat kuitenkin kasaantuvat ja huomaamattamme suhde on ajautunut tilanteeseen, johon emme missään tapauksessa olisi alun perin lähteneet, jos olisimme tienneet mitä odottaa. Jos pistämme vesikattilan tulelle, sammakkomme vaan tyytyväisenä istuu siinä kunnes kiehuu hengiltä. Näin me toimimme suhteissamme. Olemme fiksuja ja joustavia ja osaamme sopeutua. Ja kiehumme hengiltä.

Rakkauden mittarina ei voi olla se, mitä on kokenut 10 vuotta sitten vaan se tunnetilanne, mitä on lyhyemmällä ajanjaksolla saanut kokea lähempänä tätä päivää. Ihminen ei kykene muistamaan tunteita ja fiiliksiä siten kuin vaikkapa tietoon perustuvia asioita. Ne muuttuu ja unohtuu, mikäl on toisaalta hyväkin. Se tarkoittaa nimittäin kääntäen sitä, että elämä maistuu aina yhtä tuoreelta ja tiettyjä asioita kuten seksiä haluaa kokea yhä uudelleen, kyllästymättä. No, kumminkin, sitä kyllästymistäkin tapahtuu ainakin jossain määrin.

Mutta uskotaan. Et siis ole sammakko ;-)

Älä aliarvioi miestäsi. On yleinen harha lähteä siitä, että mikä on ollut 10 tai 20 vuotta, on sitä myös jatkossa. Mistä tiedät kuinka paljon miehesi toivoisi muutosta? Olette seurustelleet hyvin nuorina, jolloin ollaan hyvinkin herkkänahkaisia. Seksi urautuu helposti tiettyihin kaavoihin. Vain tietyistä asioista uskaltaa puhua. Lukkotilanteita puretaan vasta isompien riitojen yhteydessä.

Yksi nainen valitti terapiassa, että mies ei koskaan hiero hänen rintojaan. Mies siihen, että nainen on sanonut, että ei tykkää, että niitä kosketellaan. Nainen takaisin, että joo, se oli 15 vuotta sitten. Ei vitsi, tositarina. ;-)

Kannattaa koittaa etsiä konsteja, joilla miehen saa tekemään sulle asioita, joista sytyt. Mies oppii pitämään uusista jutuista, jos hän näkee, että sä tykkkäät siitä. Palaute on tässä hyvin tärkeää. Se ruokkii kokeilunhalua. Mutta teette sitten yhden asian selväksi itsellenne. Kokeiluista tai siis epäonnistuneista sellaisista ei saa rangaista. Varaatte itsellenne vapaan sunnuntain seksileikeille ja kokeiluille. Ideana ei ole yrittää väkisin seksiä, jos se ei maistu vaan maistella niitä fiiliksiä, joita itse kokeilu tuo. Koska pidätte molemmat hellyydestä, tämän ei luulisi olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa. Vasta kun huomaatte himon iskevän, rakastelkaa, mutta muuten nautitte leikistä ilman odotuksia. Sulle tulee muuten helposti lukko päälle ja hommasta menee maku.

Mulle tulee mieleen, että teille voisi sopia sellainen, että miehesi sitoo sinut käsistä ja jaloista sänkyyn ja vielä lappu silmille. Tässä on se hyvä puoli, että hän voi olla oma kiltti, säyseä itsensä...tai sitten ei. Tehkää tämäkin ilman, että päämääränä on seksi. Tärkeintä on nauttia tilanteesta, jännityksestä, kiihoituksesta. Tehkää se useamman kerran ja huomaat, että hän vapautuu olemaan rohkeampi, kokeilevampi...ja tuhmempi :-)

Lue lisää

No niin, kiitos 4kymppinen, toivoinkin että vastaisit pitempään. Sammakkoanalogia oli muuten tosi hieno! Olen ihan samaa mieltä kaikesta kanssasi mutta pari kommenttia:

Olemme siis tunteneet liki 20 vuotta mutta seurustelleet vasta noin 9. Nuorempana meillä oli molemmilla muita suhteita. Yksi niistä oli minulla tuo mainitsemani huikea seksisuhde jossa kuitenkin henkinen puoli oli vajaa. Läheisyys nykykumppanini ja minun kesken on juuri tuollaista kuin kuvailet, ja ymmärrät selvästi että se on hyvin toisenlaista kuin ystävyys.

"Ero ei ole suuren suuri kahden naisen välilä, jos toinen harrastaa ns oikeata seksiä, saamatta kuitenkaan koskaan orgasmia ja toinen olisi kuin sinä. Monien naisten haaveena on saada mieheltään enemmän läheisyyttä vaikka seksielämä toimisikin."

Tämä oletus vain on virheellinen. Ero noiden kahden naisen välillä on suunnaton: ensimmäinen nainen HALUAA seksiä miehensä kanssa mutta ei saa sitä sellaisena kuin toivoisi, kun taas minä rakastan miestäni ja tykkään ihokontaktista ja halimisesta ym mutta varsinainen seksi, ajatuskin siitä, ällöttää, jopa oksettaa minua. Vähänkin seksuaalisempi kosketus, kuten miehen käden siirtyminen vaikka pohkeeltani sisäreidelle, aiheuttaa välittömän ärsytyksen ja otsani menee kurttuun ja minun tekisi vaistomaisesti mieli potkaista käsi pois ja huutaa EI!!! Mutta vain vakikumppanin kanssa. Olen kokenut täsmälleen saman kuvion eräässä lyhyemmässä (4 v) aiemmassa suhteessani joten vika on selvästi minussa. Suhteemme alussa (molempien, itse asiassa) seksi oli ihanaa ja halusin häntä todella paljon, mutta parissa vuodessa kaikki seksuaalinen kuoli minun puoleltani ja haluni ja seksuaalinen kiinnostukseni siirtyi vakisuhteeni ulkopuolelle.

"Älä aliarvioi miestäsi. On yleinen harha lähteä siitä, että mikä on ollut 10 tai 20 vuotta, on sitä myös jatkossa. Mistä tiedät kuinka paljon miehesi toivoisi muutosta?"

Olemme puhuneet asiasta ja mies on, kuten sanoin, valmis kokeilemaan mitä vain ja vaikka ottamaan rooleja yms, mutta ongelma on taas minussa. Mies pelkkänä itsenään on menettänyt seksuaalisen ulottuvuutensa silmissäni, ja ymmärtänet ettei sitä voi millään ulkoisella enää häneen istuttaa. Mies on silti sama vaikka sitoisi minut sänkyyn, ja ajatuskin moisesta seksuaalisuuteen liittyvästä käytöksestä saa oksettavan palan nousemaan kurkkuuni.

"Varaatte itsellenne vapaan sunnuntain seksileikeille ja kokeiluille. Ideana ei ole yrittää väkisin seksiä, jos se ei maistu vaan maistella niitä fiiliksiä, joita itse kokeilu tuo."

Tämän neuvon antaisin itsekin pareille joiden ongelmana on ettei jompaakumpaa huvita. Mutta se että ei huvita on aivan eri kuin se että ällöttää. Kun tuntuu että oma veli koskisi. Ja kun on elämässään nauttinut seksistä suunnattomasti eikä sitä enää koe.

Terapeuttini mukaan tapaukseni olisi tyypillinen hyväksikäytetyn lapsen oireyhtymä jos vain haluttomuuteni olisi johdonmukaista ja kohdistuisi kaikkiin. Mutta kun takana on yksi uskomattoman seksuaalinen suhde niin sekään ei oikein tunnu todennäköiseltä.

Itse minusta vaikuttaa etten halua seksiä tutun ja turvallisen kumppanin kanssa. Jotenkin tarvitsen sen jännityksen minkä uusi tai epävarma tai jotenkin huonommin toimiva suhde tarjoaa. Ikään kuin seksi ei minulle riittäisi pelkkänä tarpeiden purkamisen kanavana tutun ihmisen kanssa, vaan tarvitsen aina sen valloitusaspektin tai jonkin jännitystilan joka esim. siinä parin vuoden superseksuaalisessa suhteessani oli henkinen epäsopivuutemme - vaikka rakastimme toisiamme suuresti, en koskaan oikein ymmärtänyt häntä eikä hän minua enkä tiennyt milloin mies olisi masentunut jostain tunteellisesta jutusta eikä haluaisi seksiä ja milloin hän käyttäytyisi kuin hurja alkukantainen villieläin ja ottaisi minut miten halusi ja milloin haluaisi olla hellä ja huomioonottava jne jne. Välillä hän käyttäytyi monta päivää seksissä itsekkäästi tai päinvastoin haluttomasti ja aiheutti minulle epävarmuutta itsestäni ja välillä tunsin voitonriemuisesti ja seksuaalista itsetuntoa uhkuen että hän oli pikkusormeni ympärillä ja sitten taas romahdus ja tätä rataa...ei sellaisessa tunteiden vuoristoradassa pysty elämään ja lopetimmekin lopulta suhteen. Mutta jos se olisi jatkunut ja ongelmat poistuneet ja seksi jotenkin tasoittunut ekstaasi-pettymys-akselilta luotettavaksi ja varmaksi ja yksinkertaiseksi, olen aika varma että himoni olisi taas loppunut siihen. Ja henkisesti yhteensopivissa pitkissä suhteissani olen tietysti nopeammin päässyt siihen tilaan kun olemme ymmärtäneet toisiamme ja toistemme haluja ja toiveita helposti.

Jos joku lukijoista on joskus päässyt tästä kierteestä ja vastenmielisyyden tunteesta eroon, kertokaa miten. Itsetyydytyksen kokonaan lopettaminen kuten eräs kirjoittaja ehdotti voisi olla hyvä idea, ehkä siten himo ylittäisi vastenmielisyyden. Olen kyllä yrittänyt sitä kerran mutta siitä seurasi vain seksiajatusten täydellinen katoaminen...se puoli ikään kuin vain jäi minusta pois. Mutta siitä on vuosia. Ehkä kannattaisi yrittää uudestaan.

Kiitos rohkaisevasta kommentista. On ihanaa että löytyy muitakin joiden mielestä voi rakastaa vaikka seksielämä ei toimi. Yritetään vielä.