Siis milloin ja mikä oon määrittänyt sen pyöriikö jokin kappale, järjestelmä taikka koko maailmankaikkeus vai ei. Siis mikä täällä on absoluuttisesti pyörimättä.
pyöriikö
19
696
Vastaukset
On pelkkä koordinaatistonkiinnityskysymys, mikä pyörii ja minkä ympäri. Havaintojeni mukaan hyvin monet näyttävät kiinnittäneen koordinaatistonsa omaan napaansa, jonka ympäri kaikki sitten pyörii.
- Rantanplan
Ei ole ihan sama, minkä valitsee pyörimättömäksi koordinaatistoksi. Jos valitaan vaikkapa maapallo paikallaan olevaksi koordinaatistoksi, niin ainakin pitää hyväksyä, että se aiheuttaa tästä koordinaatistosta katsottuna sellaisia voimia, joita inertiaalikoordinaatistossa ei olisi; keskipakoisvoima ja coriolisvoima.
- meni
Rantanplan kirjoitti:
Ei ole ihan sama, minkä valitsee pyörimättömäksi koordinaatistoksi. Jos valitaan vaikkapa maapallo paikallaan olevaksi koordinaatistoksi, niin ainakin pitää hyväksyä, että se aiheuttaa tästä koordinaatistosta katsottuna sellaisia voimia, joita inertiaalikoordinaatistossa ei olisi; keskipakoisvoima ja coriolisvoima.
jo heti menee metsään kun puhutaan keskipakoisvoimasta (mikä se on ja mikä vuorovaikutus sen aiheuttaa?). Mutta väite ei pidä muutenkaan paikkaansa. Jos otetaan vesisanko ja sitä aletaan pyörittää, vesi nousee hitautensa vuoksi (se keskipakoisvoima) astian laidoille. Jos vesisanko olisi paikoillaan ja maailmankaikkeutta sen ympärillä pyöritettäisiin, niin vesi nousisi samoin astian laidoille. Mutta niinkuin joku viisas joskus sanoikin, "kaikki on suhteellista".
- Rantanplan
meni kirjoitti:
jo heti menee metsään kun puhutaan keskipakoisvoimasta (mikä se on ja mikä vuorovaikutus sen aiheuttaa?). Mutta väite ei pidä muutenkaan paikkaansa. Jos otetaan vesisanko ja sitä aletaan pyörittää, vesi nousee hitautensa vuoksi (se keskipakoisvoima) astian laidoille. Jos vesisanko olisi paikoillaan ja maailmankaikkeutta sen ympärillä pyöritettäisiin, niin vesi nousisi samoin astian laidoille. Mutta niinkuin joku viisas joskus sanoikin, "kaikki on suhteellista".
Puppua koko edellä oleva. Menisit kouluun opettelemaan alkeet pyörivästä koordinaatistosta ja keskipakoisvoimasta.
Jos maailmankaikkeutta pyöritettäisiin vesisangon ympärillä, niin sitten voisi olla, että vesi pysyisi "paikallaan olevassa" sangossa. (Machin periaate, Higgsin mekanismi tms. vapaa valinta) Sama ei kuitenkaan päde, jos huonetta pyöritetään sangon alla.
Kiihtyvä liike ei ole ihan samassa mielessä suhteellista kuin tasainen liike. Suhteellista tosin sekin. - tuota
Rantanplan kirjoitti:
Puppua koko edellä oleva. Menisit kouluun opettelemaan alkeet pyörivästä koordinaatistosta ja keskipakoisvoimasta.
Jos maailmankaikkeutta pyöritettäisiin vesisangon ympärillä, niin sitten voisi olla, että vesi pysyisi "paikallaan olevassa" sangossa. (Machin periaate, Higgsin mekanismi tms. vapaa valinta) Sama ei kuitenkaan päde, jos huonetta pyöritetään sangon alla.
Kiihtyvä liike ei ole ihan samassa mielessä suhteellista kuin tasainen liike. Suhteellista tosin sekin.12 vuotta yliopistossa lukeneena en löydä enää muuta koulua mihin mennä... Noin se silti on, ota selvää. Keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan, se on näennäisvoima. Voimahan on vuorovaikutuksen mitta.
- lienet
tuota kirjoitti:
12 vuotta yliopistossa lukeneena en löydä enää muuta koulua mihin mennä... Noin se silti on, ota selvää. Keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan, se on näennäisvoima. Voimahan on vuorovaikutuksen mitta.
opiskellut? Et ainakaan fysiikkaa, toivottavasti.
Keskipakoisvoima tulee nimenomaan pyörivässä kordinaatistossa. Se ei ole "todellinen" voima,vaan laskennallinen "näkökulma".
Tuon tajuan minäkin ammattikoulupohjalta. - Rantanplan
tuota kirjoitti:
12 vuotta yliopistossa lukeneena en löydä enää muuta koulua mihin mennä... Noin se silti on, ota selvää. Keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan, se on näennäisvoima. Voimahan on vuorovaikutuksen mitta.
Niin, se nimenomaan on näennäisvoima. Luitko ollenkaan sitä viestiäni, vai jankutatko aina automaattisesti, että keskipakoisvoimasta ja coriolisvoimasta puhuttaessa menee aina automaattisesti väärin? Siinä tapauksessa mekaniikassa on yleinen tapa laskea väärin, jotta saadaan helpommin oikeita tuloksia.
- pa fysiikkaa
lienet kirjoitti:
opiskellut? Et ainakaan fysiikkaa, toivottavasti.
Keskipakoisvoima tulee nimenomaan pyörivässä kordinaatistossa. Se ei ole "todellinen" voima,vaan laskennallinen "näkökulma".
Tuon tajuan minäkin ammattikoulupohjalta.Ja en jaksa amislaisten kanssa fysiikasta puhua, jos ei käytetä oikeita käsitteitä. Puhu sinä turkkia ja minä englantia ja katsotaan päästäänkö yhteisymmärrykseen.
- on kyllä
Rantanplan kirjoitti:
Niin, se nimenomaan on näennäisvoima. Luitko ollenkaan sitä viestiäni, vai jankutatko aina automaattisesti, että keskipakoisvoimasta ja coriolisvoimasta puhuttaessa menee aina automaattisesti väärin? Siinä tapauksessa mekaniikassa on yleinen tapa laskea väärin, jotta saadaan helpommin oikeita tuloksia.
*vai jankutatko aina automaattisesti, että keskipakoisvoimasta ja coriolisvoimasta puhuttaessa menee aina automaattisesti väärin?*
Jankutan myös aina, jos joku väittää, että 1 2=7. Miksi? Koska se on väärin. Ei mekaniikassa lasketa väärin, mutta koska et ymmärrä käyttämiäsi käsitteitä oikein, et voi ikinä syvällisesti ymmärtää niiden merkityksiä. Laskeminenhan on helppoa, laskea voi kaavojen perusteella vaikka ei asiaa ymmärräkään. Et siis osaa kertoa mitä laskit. - suomen
pa fysiikkaa kirjoitti:
Ja en jaksa amislaisten kanssa fysiikasta puhua, jos ei käytetä oikeita käsitteitä. Puhu sinä turkkia ja minä englantia ja katsotaan päästäänkö yhteisymmärrykseen.
yliopistojen taso ei ole niin heikko, että olisit opiskellut.
Jospa olet käynyt joissain muussa maassa suorittamassa opintoja.
Se että ilmoitat mukamas opiskelleesi jotain, vaikuttaa epäilyttävältä, kun vertaa kirjoituksesi tasoon.
Tarkoitin , että maallikkokin huomaa ettet hallitse aihetta. - fysiikkaa lukenut!
tuota kirjoitti:
12 vuotta yliopistossa lukeneena en löydä enää muuta koulua mihin mennä... Noin se silti on, ota selvää. Keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan, se on näennäisvoima. Voimahan on vuorovaikutuksen mitta.
mitä olet tutkinut, mihin ole keskittynyt?
Kirjoillahan on voinut olla vaikka kuinka kauan tekemättä mitään aina viime aikoihin saakka. - mistä sen huomaa
suomen kirjoitti:
yliopistojen taso ei ole niin heikko, että olisit opiskellut.
Jospa olet käynyt joissain muussa maassa suorittamassa opintoja.
Se että ilmoitat mukamas opiskelleesi jotain, vaikuttaa epäilyttävältä, kun vertaa kirjoituksesi tasoon.
Tarkoitin , että maallikkokin huomaa ettet hallitse aihetta.sanopa yksikin kohta, josta huomaisit, etten ole yliopistossa lukenut (olen muuten maisteri, fysiikasta). Niin, että mikä oli virheellisesti sanottu?
- Rantanplan
on kyllä kirjoitti:
*vai jankutatko aina automaattisesti, että keskipakoisvoimasta ja coriolisvoimasta puhuttaessa menee aina automaattisesti väärin?*
Jankutan myös aina, jos joku väittää, että 1 2=7. Miksi? Koska se on väärin. Ei mekaniikassa lasketa väärin, mutta koska et ymmärrä käyttämiäsi käsitteitä oikein, et voi ikinä syvällisesti ymmärtää niiden merkityksiä. Laskeminenhan on helppoa, laskea voi kaavojen perusteella vaikka ei asiaa ymmärräkään. Et siis osaa kertoa mitä laskit.Ymmärryksen puutetta tuntuu olevan siellä päässä. Kumpikaan ei ole väärin, ei coriolisvoima, eikä keskipakoisvoima. Itsestäänselvää on tietenkin se, että ne eivät ole varsinaisia voimia, vaan näennäivoimia, jotka vain aiheutuvat siitä, että itse vertailukohta, eli pyörivän koordinaatiston pisteet ovat kiihtyvässä liikkeessä.
Et muuten vieläkään ole joko lukenut tai sitten ymmärtänyt sitä viestiä jota kommentoit. - kahdessatoista vuodessa
mistä sen huomaa kirjoitti:
sanopa yksikin kohta, josta huomaisit, etten ole yliopistossa lukenut (olen muuten maisteri, fysiikasta). Niin, että mikä oli virheellisesti sanottu?
maisteriksi. Onnittelut!
Vastaus kysymykseen:
Saat etsiä itse. - mutta
kahdessatoista vuodessa kirjoitti:
maisteriksi. Onnittelut!
Vastaus kysymykseen:
Saat etsiä itse.viimeiset 6 vuotta olin kokopäivätöissä ohella (en siis juurikaan opiskellut).
- anteeksi.
mutta kirjoitti:
viimeiset 6 vuotta olin kokopäivätöissä ohella (en siis juurikaan opiskellut).
Eksyin aiheesta. Ei pitäisi mennä henkilökohtaisuuksiin.
Olen ajatellut, että asioiden ymmärtäminen on aina jollakin abstraktion tasolla.
Ymmärtämisen kannalta "keskipakoisuusvoima" käsite on huono, myönnetään, suorastaan harhauttava.
Laskelmien kannalta taas voi olla ihan sopiva menetelmä. - sdgsdgdsdsg
Rantanplan kirjoitti:
Ymmärryksen puutetta tuntuu olevan siellä päässä. Kumpikaan ei ole väärin, ei coriolisvoima, eikä keskipakoisvoima. Itsestäänselvää on tietenkin se, että ne eivät ole varsinaisia voimia, vaan näennäivoimia, jotka vain aiheutuvat siitä, että itse vertailukohta, eli pyörivän koordinaatiston pisteet ovat kiihtyvässä liikkeessä.
Et muuten vieläkään ole joko lukenut tai sitten ymmärtänyt sitä viestiä jota kommentoit.mutta täytyy muistaa että kyse ei ole fysiikasta vaan ennemmin matematiikasta. Geometrinen liikeoppi ei kaipaa selitystä sille mikä voiman aiheuttaa. Lähes aina tunnetaan kappaleen liike jonkin toisen liikkuvan kappaleen suhteen jonka liiketila tunnetaan. Tällöin tarkasteltavan kappaleen liiketila mitataan konvektiivisessa koordinaatistossa (liimattu liiketilaltaan tunnettuun kappaleeseen).
Esim. luodin absoluuttinen kiihtyvyys halutaan tietää: luodin nopeus ja kiihtyvyys maahan kiinnitetyn konvektiivisen koordinaatiston suhteen mitataan ja maan liike auringon keskipisteen suhteen tunnetaan muiden laskelmien avulla. Taustalla täytyy aina olla absoluuttinen koordinaatisto, jonka origo tässä tapauksessa asetettiin aurinkoon. Sekään ei ole tietenkään absoluuttinen koordinaatisto, mutta tulosta voi tarkentaa lähes rajatta siirtymällä "kiertolaisajattelussa" yhä edemmäs.
Esim. partikkelin kiihtyvyys mielivaltaisesti liikkuvan kappaleen suhteen on se ehkä tuttu:
a_p = a_0 α x r_po ω x (ω x r_po) 2ω x v_rel a_rel
(o viittaa siihen pisteeseen johon konvektiivisen koordinaatiston origo on sijoitettu)
Siitä erottuvat kiihtyvyyden "keskihakuis-termi" ja "coriolis-termi". Voi kuvitella että partikkeliin kohdistuu jokin keskihakuisvoima tai coriolisvoima jotka kyseiset kiihtyvyyskomponentit aiheuttavat (ja siis myös että partikkeli vaikuttaa johonkin keskipakoisvoimallaan), mutta laskenta ei niitä vaadi edes näennäisinä. "Keskipakoisvoimaa ja coriolisvoimaa ei ole olemassakaan"-puheet menevät silti lähinnä näsäviisastelun puolelle. - niin...
anteeksi. kirjoitti:
Eksyin aiheesta. Ei pitäisi mennä henkilökohtaisuuksiin.
Olen ajatellut, että asioiden ymmärtäminen on aina jollakin abstraktion tasolla.
Ymmärtämisen kannalta "keskipakoisuusvoima" käsite on huono, myönnetään, suorastaan harhauttava.
Laskelmien kannalta taas voi olla ihan sopiva menetelmä.Yliopistossa painiskellaan juuri noiden käsitteiden ja niiden merkitysten ja ymmärtämisten kanssa. Laskeminen on hyvin toissijaista, jätetään se insinööreille. Tuo ajatus, että vesi nousee, jos universumi pyörii sangon ympärillä ei ollut omani, vaan luin sen jostain kirjasta (en muista mistä, vuosia sitten).
- Jonsson.
Paikallinen vetovoimakenttä on se, jossa kyseinen ilmiö tapahtuu. Ja se yleensä oletetaan paikallaan olevaksi (ainakin keskimäärin).
Esimerkiksi maapallolla maapallo itse ja loitompana yleensä aurinko. Eri planeetoilla ko. planeetan gravitaatiokenttä.
Välitiloissa painojen suhteen suhteellinen kenttä. Tämä myös määrittelee valon nopeuden vakiokentän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa1143131- 122016
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos371885Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin4001754Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly211661Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681477- 1201311
- 131196
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91166- 201049