joesta lämpöenergiaa

epätietoinen dv

kun nyt tuossa lähellä virtaa joki, jossa on kesät talvet virtaavaa vettä, niin eikö lämpöpumpulla irtoa huimat energiat sieltä? Onko jokilämpö parempaa kuin maalämpö?

3

719

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Talvella virtaavan jokiveden käyttö lämpöpumpun lämmönlähteenä on ongelmallista, sillä joen vesi on sekoittunutta ja siksi jokseenkin tasalämpöistä. Lisäksi sen lämpötila voi olla hyvin lähellä nollaa.

      Järvivesi taas on kerrostunutta ja järven pohjassa lämpötila on talvella, ja tarpeeksi syvällä kesälläkin, 4 astetta, mikä voi olla useita asteita enemmän kuin joessa.

      Kesäaikaan taas jokiveden sekoittuminen nostaa veden lämpötilan jopa pohjassa yli kymmenen asteen. Kaikki riippuu tietysti virtausnopeudesta ja sen aikaansaamasta veden sekoittumisesta.

      Edellisen pohjalta sanoisin, että kesällä kannattaisi lämpöpumpun lämmönlähteenä käyttää jokea ja talvella järveä. Vedessä olevan lämpöpumpun primääripiirin putken suuri lämmönsiirtokerroin tekee vielä systeemistä varsin tehokkaan ainakin kaivettuun maaputkistoon verrattuna. Porakaivoputkistoon verrattuna ero lienee pienempi, koska siellä putkiston ympärillä on aina kosteaa.

      Lisäongelmana putken sijoittamisessa veteen on se, että putkeen pitää laittaa varsin suuret painot, ettei putken pintaan muodostuva jää nosta putkea pohjasta. Lisäksi jokiasennuksessa pitää ottaa huomioon virtauksen putkeen kohdistamat voimat.

      • kljdsfl

        Eikö tärkeintä ole lämmönsiirtokyky? Sama minkä lämpöistä ko. lämmön lähde on (koska on lämpöpumppu), tärkeintä on saada riittävästi lämmönsiirtokykyä (eli riittävän pitkä letku).

        Tästä voisi päätellä, että koska joessa on virtausta, niin siinä on myös huimasti lämmönsiirtokykyä, elikkä päästäisiin lyhyemmällä letkulla, joka taasen alentaisi suoraan perustamiskuluja?


      • kljdsfl kirjoitti:

        Eikö tärkeintä ole lämmönsiirtokyky? Sama minkä lämpöistä ko. lämmön lähde on (koska on lämpöpumppu), tärkeintä on saada riittävästi lämmönsiirtokykyä (eli riittävän pitkä letku).

        Tästä voisi päätellä, että koska joessa on virtausta, niin siinä on myös huimasti lämmönsiirtokykyä, elikkä päästäisiin lyhyemmällä letkulla, joka taasen alentaisi suoraan perustamiskuluja?

        Harvassa joessa virtausnopeus on niin suuri, että pintakonvektiokerroin merkittävästi kasvaisi virtaamattomaan veteen verrattuna. Lisäksi järvessäkin kylmää putkea ympäröivään veteen syntyy konvektiovirtauksia, mikä parantaa lämmönsiirtoa.

        Kuten tuossa edellä kerroin, lähes nolla-asteisessa jokivedessä putken pintaan muodostuu helpommin jääkerros, joka heikentää konvektiota jopa kertalukuja. Mutta lopullinen totuus riippuu tietysti joen virtausnopeudesta. Joka tapauksessa ns. maaputken kustannukset ovat muihin lämpöpumpun kustannuksiin verrattuina niin vähäisiä, ettei niillä ole kokonaisuuteen juuri vaikutusta.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      114
      3131
    2. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      12
      2016
    3. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      37
      1885
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      400
      1754
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      21
      1661
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1477
    7. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      120
      1311
    8. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      13
      1196
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1166
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      1049
    Aihe