Voisimmeko me täällä saada aikaan omaa keskustelua pohtien elämän tarkoitusta täällä maallisessa olotilassa?
Onko mukaanlähtijöitä?
Mikä on ihmisen elämän tarkoitus?
37
908
Vastaukset
- on....
Päästä pahuuden ja vääryyden orjuudesta vapauteen, eli löytää elämä Kristuksessa / Jumalan yhteydessä, ja päästä sisälle Jumalan valtakuntaan, = elämään Kristuksen omina keskinäisessä rakkaudessa ja huolenpidossa.
Ja näin, esimerkinä ja edellä kulkijoina oikeaa suuntaa ja tietä muillekin näyttäen, näin valkeutena pimeydessä olevalle maailmalle (ihmiskunnalle)!
Samoin suolana vaikuttaen, ettei mädännäisyys valtaa koko ihmiskuntaa ja maailmaa. Eli koittaa kaikin tavoin pyäsyttää väärään, tuhon ja kadotuksen suuntaan kulkeutuvia ihmispoloisia.
Johon sielunvihollisen pettämät, mutta, ihmisten itse valitsemat ja valtuuttamat johtajansa ja hallitsijansa on heitä ohjaamassa ja viemässä.- lutherus
Ajattelin mielessäni sitä syytä, joka meidän syntymisellämme tänne saattaisi olla.
Olisimmeko "valinnan kannalta" olemassa täällä?
Jumala antoi meille jokaiselle elämän nähdäkseen miten päätämme "evankeliumin" suhteen.- lutherus
Vai onko tämä meillä "kohtuna" jossa me itse saamme valita Isämme?
Kun sitten synnymme uuteen maailmaan, ei meillä ole ainakaan sitä pulmaa, joka on tänne syntyneillä, jotka eivät saaneet valita vahempiaan .
Siellä on meillä se osa, jonka olemme "itse" valinneet. Kukaan ei voine valittaa siellä osaansa.
- elämä itse
Elämän ylläpitäminen ja jatkaminen lienee yksi tärkeä tehtävä.
-lisääntykää ja täyttäkää maa
-viljellä ja vartioida maata ja kaikkea elollista
-rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistä niinkuin itseä (kovaa lakia!)
-etsisivät Jumalaa, jos voisivat ehkä hapuilemalla hänet löytää
-etsikää ensin Jumalan valtakuntaa
siinä ainakin joitakin tehtäviä ihmiselle Raamatusta Jumala päätti tehdä ihmisen rakkaussuhteeseen kanssaan. Hänhän loi ihmisen täysin hyväksi, kuvakseen (1 Moos 1:27-31), iankaikkisuusolennoksi kuten itsekin on (Saarn
3:11) ja suorastaan jumalolennoksi hallitsemaan kaikkea muuta luomaansa (Ps 8:6-9).
Mutta koska Jumala ei halunnut mitään robottirakkautta, niin Hän loi ihmiselle myös oman tahdon ja sehän tiedetään, mitä siitä seurasi.
Ja tämän maailmanajan jälkeenhän tuo Jumalan autuaallinen yhteiselo ihmisten kanssa toteutuu, kun uskovat elävät Hänen yhteydessään ikuisesti. Mutta suurin osahan sitten ei sinne pääse, vaan joutuvat kärsimään itse synneistään ikuisuuden.
Ja saahan tuosta taivaallisuudesta nytkin tuntumaa, kun seurustelee Herran kanssa hiljaisuudessa ja Hän täyttää Pyhällä Hengellään. Tuntee Hänen äärettömän rakkautensa ja lämpönsä - pääsee Hänen persoonaansa lähelle. No, varmaan olet kokenut, mitäpä sitä kuvailemaan.Oletko muuten lukenut semmoista kirjaa, jossa käsiteltiin Lutherin näkemystä paratiisin ajoista ja siitä, jos ihminen ei olisikaan langennut.
En muista sen kirjan nimeä enkä edes kirjoittajaa. Oli joku luterilainen pappi.- lutherus
En muista lukeneeni.
Tuo kirja on varmasti vain spekulointia asialla.
Mutta voimme luomiskertomuksesta kaivaa esiin erilaisia asioita.
Aadam oli Jumalan suora luomus.
Eevan rakentamiseen Jumala ikäänkuin "lainasi " Aadamin itsensä omaa,ja palautti sitten takaisin.
Ehkä tuosta tulee omistamisen käsite vaimoon nähden.
Syntiinlankeaminenkin noudattaa tarkkaa kaavamaisuutta.
Aadam oli Jumalan luomus suoraan ja hänen osalleen ei tullut ensi tottelemattomuus.
Mutta Eeva oli annettu Aadamin avuksi joten Eevan rikkominen oli ensin miestään kohtaan ja jatkossa vasta tottelemattomuutena Jumalaa vastaan.
Eevan tieto kielletystä puusta Raamatun sanoista päätellen oli Aadamilta saatua. Tämä ketju kulkee läpi Raamatun koskien tekojemme kautta koko ihmiskuntaa.
Mutta jokaisella yksityiskohdalla noissa Paratiisin tapahtumissa on tietty merkitys laillisuus näkökohdan kannalta. lutherus kirjoitti:
En muista lukeneeni.
Tuo kirja on varmasti vain spekulointia asialla.
Mutta voimme luomiskertomuksesta kaivaa esiin erilaisia asioita.
Aadam oli Jumalan suora luomus.
Eevan rakentamiseen Jumala ikäänkuin "lainasi " Aadamin itsensä omaa,ja palautti sitten takaisin.
Ehkä tuosta tulee omistamisen käsite vaimoon nähden.
Syntiinlankeaminenkin noudattaa tarkkaa kaavamaisuutta.
Aadam oli Jumalan luomus suoraan ja hänen osalleen ei tullut ensi tottelemattomuus.
Mutta Eeva oli annettu Aadamin avuksi joten Eevan rikkominen oli ensin miestään kohtaan ja jatkossa vasta tottelemattomuutena Jumalaa vastaan.
Eevan tieto kielletystä puusta Raamatun sanoista päätellen oli Aadamilta saatua. Tämä ketju kulkee läpi Raamatun koskien tekojemme kautta koko ihmiskuntaa.
Mutta jokaisella yksityiskohdalla noissa Paratiisin tapahtumissa on tietty merkitys laillisuus näkökohdan kannalta.Niin, eihän noita kirjoja voi "raamattuina" pitää, mutta joskus joku voi nähdä Raamatusta jotain, jota ei sieltä itse ole huomannut.
Aivan, Eeva se lankesi ja houkutteli sitten Aadamin kiusaukseen. Kumpikin tosin olivat vastuussa omista synneistään, vaikka heti perään alkoivat syytellä muita. Eeva käärmettä ja Aadam Eevaa.
Olen kanssasi samaa mieltä, että avioliitossa mies on perheen pää. Samoin seurakunnassa miehet ovat johtotehtävissä ja opettajina. Niin on hyvä kaikille.- lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Niin, eihän noita kirjoja voi "raamattuina" pitää, mutta joskus joku voi nähdä Raamatusta jotain, jota ei sieltä itse ole huomannut.
Aivan, Eeva se lankesi ja houkutteli sitten Aadamin kiusaukseen. Kumpikin tosin olivat vastuussa omista synneistään, vaikka heti perään alkoivat syytellä muita. Eeva käärmettä ja Aadam Eevaa.
Olen kanssasi samaa mieltä, että avioliitossa mies on perheen pää. Samoin seurakunnassa miehet ovat johtotehtävissä ja opettajina. Niin on hyvä kaikille.Siitä miehen ja naisen oikeasta suhteesta on puhuttu tarpeeksi aiemmin, mutta sen tarkempi pohtiminen on jäänyt tekemättä.
Sekä miehet että naiset voisivat saada selkeyttä omiin arvoihinsa pohtimalla sitä mihin kaikki elämään kuuluvat asiat kokonaisuudessaan perustuvat.
Jumalalla oli tarkka järjestys jo syntiinlankeemistilanteessakin, joten kaikessa muussakin on Jumalan järjestystä syytä noudattaa saadaksemme myös tottelemiseen liityvät lupaukset.
Jos oli järjestys tarkoin jo Paratiisin tapahtumissa, tapaamme vastaavan järjestyksen myös Jeesuksen ristinkuolemaan johtaneissa tapahtumissa tehtyjen tekojen ja Raamatussa kerrottujen sanottujen sanojen sisältöjä myöten.
Siksi meidän on tärkeää pitäytyä mieluimmin kirjoitusten muodossa kuin niiden eri tulkinnoissa. Tulkitulta sanalta on hävinnyt Jumalan vakuus totuudellisuudesta. - Jaakko
lutherus kirjoitti:
Siitä miehen ja naisen oikeasta suhteesta on puhuttu tarpeeksi aiemmin, mutta sen tarkempi pohtiminen on jäänyt tekemättä.
Sekä miehet että naiset voisivat saada selkeyttä omiin arvoihinsa pohtimalla sitä mihin kaikki elämään kuuluvat asiat kokonaisuudessaan perustuvat.
Jumalalla oli tarkka järjestys jo syntiinlankeemistilanteessakin, joten kaikessa muussakin on Jumalan järjestystä syytä noudattaa saadaksemme myös tottelemiseen liityvät lupaukset.
Jos oli järjestys tarkoin jo Paratiisin tapahtumissa, tapaamme vastaavan järjestyksen myös Jeesuksen ristinkuolemaan johtaneissa tapahtumissa tehtyjen tekojen ja Raamatussa kerrottujen sanottujen sanojen sisältöjä myöten.
Siksi meidän on tärkeää pitäytyä mieluimmin kirjoitusten muodossa kuin niiden eri tulkinnoissa. Tulkitulta sanalta on hävinnyt Jumalan vakuus totuudellisuudesta.Mieleeni on jäänyt,kun eräs uskovainen nainen sanoi televisiossa(Hengellinen keskustelu ohjelma)Olen mielelläni alamainen miehelle jos hän rakastaa minua Kristuksen rakkaudella.
- lutherus
Jaakko kirjoitti:
Mieleeni on jäänyt,kun eräs uskovainen nainen sanoi televisiossa(Hengellinen keskustelu ohjelma)Olen mielelläni alamainen miehelle jos hän rakastaa minua Kristuksen rakkaudella.
Meidän on otettava huomioon, että apostolit opettivat Evankeliumin ikäänkuin täydellisiä varten.
kaikki opetukset ovat sellaisia , että niitä noudattaen olisi oltava täysin rikkeetön.
2.Korinttolaiskirje:
13:9 Sillä me iloitsemme, kun me olemme heikot, mutta te olette voimalliset; sitä me rukoilemmekin, että te täydellisiksi tulisitte.
13:11 Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
Kolossalaiskirje:
4:12 Tervehdyksen lähettää teille teikäläinen Epafras, Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka rukouksissaan aina taistelee teidän puolestanne, että te pysyisitte täydellisinä ja täysin vahvoina kaikessa, mikä on Jumalan tahto.
Hebrealaiskirje:
10:1 Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.
10:14 Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
12:23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö,
Paavali sanoo sitävastoin laista, että se on annettu murhamiehiä ja tottelemattomia varten.
näinollen laki voi olla epätäydellinenkin, mutta Evankeliumin on oltava täydellinen.
Evankeliumin opetuksissa on siksi aina oletettu, että käskyn saaja on täydellinen.
Näin kun vaimon on oltava alamainen miehelleen, Paavali ajattelee täydellistä miestä sanoessaan ohjeensa.Miksikö?
Siksi, että Paavali ajatteleekin aina vertauskuvia puhuessaan Kristusta tuoksi täydelliseksi, eli Hän puhuu vertauksissaan aina tuosta esimerkkinä olevasta täydellisestä eikä oikeastaan siitä maallisesta osapuolesta, josta tuo vertaus kuitenkin kertoo.
Samaa vertauskuvaa on Paavalin ajatuksessa myös samaa sukupuolta olevista puhuessaan. Sama sukupuolihan on vertauskuvana myös vanhassa testamentissa. Silloin on kyse vaikka pappien yhteisestä juonimisesta ja lahkohenkisyydestä.
Samaa on kun hengellinen ja maallinen valta liittoutuvat keskenään. Ilmestyskirjan porttohan on juuri tuota vertausjuurta. lutherus kirjoitti:
Siitä miehen ja naisen oikeasta suhteesta on puhuttu tarpeeksi aiemmin, mutta sen tarkempi pohtiminen on jäänyt tekemättä.
Sekä miehet että naiset voisivat saada selkeyttä omiin arvoihinsa pohtimalla sitä mihin kaikki elämään kuuluvat asiat kokonaisuudessaan perustuvat.
Jumalalla oli tarkka järjestys jo syntiinlankeemistilanteessakin, joten kaikessa muussakin on Jumalan järjestystä syytä noudattaa saadaksemme myös tottelemiseen liityvät lupaukset.
Jos oli järjestys tarkoin jo Paratiisin tapahtumissa, tapaamme vastaavan järjestyksen myös Jeesuksen ristinkuolemaan johtaneissa tapahtumissa tehtyjen tekojen ja Raamatussa kerrottujen sanottujen sanojen sisältöjä myöten.
Siksi meidän on tärkeää pitäytyä mieluimmin kirjoitusten muodossa kuin niiden eri tulkinnoissa. Tulkitulta sanalta on hävinnyt Jumalan vakuus totuudellisuudesta.Paavali puhuu kihlanneensa Korinton seurakuntalaiset miehelle, Jeesukselle (2 Kor 11:2) ja pelkää, että käärme eli saatana taas tulee viettelemään tuon morsiamen eli uskovien joukon niinkuin Eevankin aikanaan (jae 3).
- lutherus
Jaakko kirjoitti:
Mieleeni on jäänyt,kun eräs uskovainen nainen sanoi televisiossa(Hengellinen keskustelu ohjelma)Olen mielelläni alamainen miehelle jos hän rakastaa minua Kristuksen rakkaudella.
Adventisteilla on oma tulkintaperinteensä.
Mutta mielestäni se on väärin perusteltua.
Perustelen tuota arviotani sillä, että näiden keskustelemiemme vertauskuvien kautta syntyy luonnollinen ja säännönmukainen tulkinta jokaiseen tulkinnan tarpeesaa olevaan Raamatunkohtaan.
Näin vertauskuvien kautta päätyvä tulkinta tuo meidän eteemme erilaisen lopputuloksen ja luotan vertaukuvallisen molemminppuolisuuden olevan aina yhtä pysyviä. Tämän pysyvyyden perusteeksi käy se, että ilman pysyvyyttä, vertauskuvakin menettää asiaa kuvaavan ominaisuutensa. - lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Paavali puhuu kihlanneensa Korinton seurakuntalaiset miehelle, Jeesukselle (2 Kor 11:2) ja pelkää, että käärme eli saatana taas tulee viettelemään tuon morsiamen eli uskovien joukon niinkuin Eevankin aikanaan (jae 3).
Vanhan testamentin aikana oli moniavioisuus vielä luvallista.
Jos ajattelemme tuonkin vastaavia vertaukuvia käyttäen.Miehellä oli luvallista olla useita vaimoja, mutta toisinpäin moniavioisuutta ei sallittu.
Kun mies vertauskuvallisesti edustaa Jumalallisuutta, ei meillä ole lupa antaa itseämme "toiselle miehelle" eli millekään yhteisölle omaksi.
Emme voi olla yhtäaikaa sekä herätystä julistamassa että kokoamassa itsellemme taustajoukkoa käännyttämistämme ihmisistä.
Emme voi palvella kahta herraa, Jumalaa ja adventtikirkkoa yhtäaikaa.
Emme ole tekemässä Kristusta tunnetuksi saarnaamalla oikeaa kirkkokuntaa.
Näin tulee tätäkin kautta mahdottomaksi EGW;n aktiivisuus kirkkonsa kasvun hyväksi. lutherus kirjoitti:
Siitä miehen ja naisen oikeasta suhteesta on puhuttu tarpeeksi aiemmin, mutta sen tarkempi pohtiminen on jäänyt tekemättä.
Sekä miehet että naiset voisivat saada selkeyttä omiin arvoihinsa pohtimalla sitä mihin kaikki elämään kuuluvat asiat kokonaisuudessaan perustuvat.
Jumalalla oli tarkka järjestys jo syntiinlankeemistilanteessakin, joten kaikessa muussakin on Jumalan järjestystä syytä noudattaa saadaksemme myös tottelemiseen liityvät lupaukset.
Jos oli järjestys tarkoin jo Paratiisin tapahtumissa, tapaamme vastaavan järjestyksen myös Jeesuksen ristinkuolemaan johtaneissa tapahtumissa tehtyjen tekojen ja Raamatussa kerrottujen sanottujen sanojen sisältöjä myöten.
Siksi meidän on tärkeää pitäytyä mieluimmin kirjoitusten muodossa kuin niiden eri tulkinnoissa. Tulkitulta sanalta on hävinnyt Jumalan vakuus totuudellisuudesta.Ei vallan vähäisiä vaatimuksia miehelle avioliitossa laitetakaan:
"Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä" (Ef 5:25)- lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Ei vallan vähäisiä vaatimuksia miehelle avioliitossa laitetakaan:
"Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä" (Ef 5:25)Täydellisyys on suhteellista!
Kristus on tehnyt asioihin suhteellisuussäännön;Matteuksen evankeliumi:
6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Jotta tavoitteemme täydellisinä miehinä tuottaisi rakkauden satoa, on se täydellisyys tehty meille ehdolliseksi saavuttaa ;-?)
Kolossalaiskirje:
1:10 vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta,
2.Pietarin kirje:
1:2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. lutherus kirjoitti:
Vanhan testamentin aikana oli moniavioisuus vielä luvallista.
Jos ajattelemme tuonkin vastaavia vertaukuvia käyttäen.Miehellä oli luvallista olla useita vaimoja, mutta toisinpäin moniavioisuutta ei sallittu.
Kun mies vertauskuvallisesti edustaa Jumalallisuutta, ei meillä ole lupa antaa itseämme "toiselle miehelle" eli millekään yhteisölle omaksi.
Emme voi olla yhtäaikaa sekä herätystä julistamassa että kokoamassa itsellemme taustajoukkoa käännyttämistämme ihmisistä.
Emme voi palvella kahta herraa, Jumalaa ja adventtikirkkoa yhtäaikaa.
Emme ole tekemässä Kristusta tunnetuksi saarnaamalla oikeaa kirkkokuntaa.
Näin tulee tätäkin kautta mahdottomaksi EGW;n aktiivisuus kirkkonsa kasvun hyväksi.Niin, uskovan on valvottava itseään, ettei päästä mitään tai ketään omantuntonsa ja Jumalan väliin.
Jos aarre on Ellen White/adventtikirkko/sapatti siinä määrin, että ei uskalla tai halua irrottautua niistä peläten, että käy huonosti, niin silloin on ottanut noista epäjumalan itselleen. "Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi." (Matt 6:21)- Jaakko
lutherus kirjoitti:
Vanhan testamentin aikana oli moniavioisuus vielä luvallista.
Jos ajattelemme tuonkin vastaavia vertaukuvia käyttäen.Miehellä oli luvallista olla useita vaimoja, mutta toisinpäin moniavioisuutta ei sallittu.
Kun mies vertauskuvallisesti edustaa Jumalallisuutta, ei meillä ole lupa antaa itseämme "toiselle miehelle" eli millekään yhteisölle omaksi.
Emme voi olla yhtäaikaa sekä herätystä julistamassa että kokoamassa itsellemme taustajoukkoa käännyttämistämme ihmisistä.
Emme voi palvella kahta herraa, Jumalaa ja adventtikirkkoa yhtäaikaa.
Emme ole tekemässä Kristusta tunnetuksi saarnaamalla oikeaa kirkkokuntaa.
Näin tulee tätäkin kautta mahdottomaksi EGW;n aktiivisuus kirkkonsa kasvun hyväksi.Ei ollut vanhan liiton aikanakaan Jumalan tahto Moni avioisuus.Esim.kaskyssä älä tee huorin.
- lutherus
Jaakko kirjoitti:
Ei ollut vanhan liiton aikanakaan Jumalan tahto Moni avioisuus.Esim.kaskyssä älä tee huorin.
Vertauskuvallisuutta pohtiessamme pääsemme siitä kuitenkin kuin "koira veräjästä" koska me olemme siinä tuon vaimon osassa joka on joka tapauksessa yhdelle miehelle kihlattu.
Moniavioisuus onkin sitten tuon Jumala puolen oikeuksia! - lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Niin, uskovan on valvottava itseään, ettei päästä mitään tai ketään omantuntonsa ja Jumalan väliin.
Jos aarre on Ellen White/adventtikirkko/sapatti siinä määrin, että ei uskalla tai halua irrottautua niistä peläten, että käy huonosti, niin silloin on ottanut noista epäjumalan itselleen. "Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi." (Matt 6:21)Miehen ja vaimon yhteistyössä perheen ulkopuoliset asiat tuossa järjestyksessä kulkevat miehen arvovallan kautta, ja mies on tuossa asemassa se, joka niitä hoitaa.
Näin on silloin kun on kyse asioista jotka liittyvät suhteesta ulkopuolella oleviin.
Siitä on kyse myös Paavalin opetuksessa suhtautumisessa ulkopulella oleviin.
"Juoksevat asiat" ovat vaimonkin hoidettavissa.
Olisikin hyvä miettiä näitä asioita myös näin keskustelukummppaneihin suhtautumisessakin. Olisikohan minullakin parantamisen aihetta?! lutherus kirjoitti:
Vanhan testamentin aikana oli moniavioisuus vielä luvallista.
Jos ajattelemme tuonkin vastaavia vertaukuvia käyttäen.Miehellä oli luvallista olla useita vaimoja, mutta toisinpäin moniavioisuutta ei sallittu.
Kun mies vertauskuvallisesti edustaa Jumalallisuutta, ei meillä ole lupa antaa itseämme "toiselle miehelle" eli millekään yhteisölle omaksi.
Emme voi olla yhtäaikaa sekä herätystä julistamassa että kokoamassa itsellemme taustajoukkoa käännyttämistämme ihmisistä.
Emme voi palvella kahta herraa, Jumalaa ja adventtikirkkoa yhtäaikaa.
Emme ole tekemässä Kristusta tunnetuksi saarnaamalla oikeaa kirkkokuntaa.
Näin tulee tätäkin kautta mahdottomaksi EGW;n aktiivisuus kirkkonsa kasvun hyväksi.Tuli tuosta mieleen vielä, että uskova ihminen ei evankelioidessaan todellakaan saa kerätä ihmisiä itselleen, vaan Jeesukselle. Eli ei saa itse astua uskoon tulijan/tulleen ja Jumalan väliin.
Juuri tuostakin syystä, ettei omiatuntoja orjuutettaisi Raamattu laittaakin niin tarkat ehdot millainen seurakunnan kaitsijan pitää olla. Ei suinkaan harhaoppinen/väärä profeetta/naispappi, vaan mies ja jo pitkään uskossa ollut eikä vain ollut, vaan myös kasvanut uskossa:
"Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? ÄLKÖÖN HÄN OLKO ÄSKEN KÄÄNTYNYT, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan." (1 Tim 3:1-7)
Tuossakin on taas muuten tuo vertaus perheeseen.lutherus kirjoitti:
Miehen ja vaimon yhteistyössä perheen ulkopuoliset asiat tuossa järjestyksessä kulkevat miehen arvovallan kautta, ja mies on tuossa asemassa se, joka niitä hoitaa.
Näin on silloin kun on kyse asioista jotka liittyvät suhteesta ulkopuolella oleviin.
Siitä on kyse myös Paavalin opetuksessa suhtautumisessa ulkopulella oleviin.
"Juoksevat asiat" ovat vaimonkin hoidettavissa.
Olisikin hyvä miettiä näitä asioita myös näin keskustelukummppaneihin suhtautumisessakin. Olisikohan minullakin parantamisen aihetta?!Koska uskovat yhdessä Jeesuksen kanssa muodostavat perheen, niin silloin perheen kesken voidaan puhua uskonasioistakin ja venytellä seiniä. Eli niinkuin ei vaimon ja miehenkään tarvitse olla aina samaa mieltä joka asiasta, niin ei tarvitse uskovienkaan perheessä olla ja silti perhe pysyy perheenä. Toinen ottaa tuommoisen kasteen, toinen tuommoisen. Toinen rukoilee kielillä, toinen ei. Toinen rukoilee polvillaan, toinen sohvassa köllötellen. Toinen ymmärtää enemmän sielunhoidosta kuin toinen jne.
Mutta sitten ulospäin eli ei-uskoville toimitaan yhtenä yksikkönä (perheenä), kuin yhdestä suusta, jos voisi sanoa.- lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Tuli tuosta mieleen vielä, että uskova ihminen ei evankelioidessaan todellakaan saa kerätä ihmisiä itselleen, vaan Jeesukselle. Eli ei saa itse astua uskoon tulijan/tulleen ja Jumalan väliin.
Juuri tuostakin syystä, ettei omiatuntoja orjuutettaisi Raamattu laittaakin niin tarkat ehdot millainen seurakunnan kaitsijan pitää olla. Ei suinkaan harhaoppinen/väärä profeetta/naispappi, vaan mies ja jo pitkään uskossa ollut eikä vain ollut, vaan myös kasvanut uskossa:
"Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? ÄLKÖÖN HÄN OLKO ÄSKEN KÄÄNTYNYT, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan." (1 Tim 3:1-7)
Tuossakin on taas muuten tuo vertaus perheeseen.On hyvä muistaa, että meillä on pääsääntöisesti velvollisuudet sen järjestyksen mukaan kuin ne ovat tulleetkin.
Sillä, jolla on perhe, on velvollisuutensa hoitaa sitä hyvin, ja mitä sen yli on kohtuullista voi tulla muita tehtäviä.
Se käy ilmi myös Paavalin opetuksessa;1.Korinttolaiskirje:
7:20 Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.
7:24 Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.
Orjan ei ole velvollisuutta enempään kuin hän asemansa vuoksi kykenee toimimaan.
Hänen ei siis tarvitse karata pois velvollisuudestaan, joka häntä sitoo.
Sitä olen vieroksunut kun joissain vapaissa suunnissa kannustetaan nuoria, vasta uskoontulleita kaduille todistamaan ilman mitään tietoa ja Raamatuntuntemusta. Siitä on tullut monelle ikäviäkin kokemuksia ja se vääristää oikeaa kuvaa uskon merkityksestä. uskova_1 kirjoitti:
Koska uskovat yhdessä Jeesuksen kanssa muodostavat perheen, niin silloin perheen kesken voidaan puhua uskonasioistakin ja venytellä seiniä. Eli niinkuin ei vaimon ja miehenkään tarvitse olla aina samaa mieltä joka asiasta, niin ei tarvitse uskovienkaan perheessä olla ja silti perhe pysyy perheenä. Toinen ottaa tuommoisen kasteen, toinen tuommoisen. Toinen rukoilee kielillä, toinen ei. Toinen rukoilee polvillaan, toinen sohvassa köllötellen. Toinen ymmärtää enemmän sielunhoidosta kuin toinen jne.
Mutta sitten ulospäin eli ei-uskoville toimitaan yhtenä yksikkönä (perheenä), kuin yhdestä suusta, jos voisi sanoa.Mutta eihän mikään toiminta ole kaavamaista, vaan Raamatusta tulee puitteet ja sitten itse tilanteissa toimitaan niinkuin Pyhä Henki siinä tilanteessa johdattaa.
Yleensä evankelioin yksin ihmisiä, mutta joskus kun olen ollut vaikka kahvilassa jonkun seurakuntamme miehen kanssa ja siihen on tullut joku, jonka kanssa puhe on kääntynyt uskon asioihin, niin silloin tuo mies puhuu ja minä ikäänkuin säestän sopivissa kohdin. Siinä kun sivusta sitä kuuntelee ja mielessään rukoilee tuon ihmisen puolesta, niin huomaa yhtä sun toista, mitä se "pääpuhuja" ei välttämättä huomaa.- lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Koska uskovat yhdessä Jeesuksen kanssa muodostavat perheen, niin silloin perheen kesken voidaan puhua uskonasioistakin ja venytellä seiniä. Eli niinkuin ei vaimon ja miehenkään tarvitse olla aina samaa mieltä joka asiasta, niin ei tarvitse uskovienkaan perheessä olla ja silti perhe pysyy perheenä. Toinen ottaa tuommoisen kasteen, toinen tuommoisen. Toinen rukoilee kielillä, toinen ei. Toinen rukoilee polvillaan, toinen sohvassa köllötellen. Toinen ymmärtää enemmän sielunhoidosta kuin toinen jne.
Mutta sitten ulospäin eli ei-uskoville toimitaan yhtenä yksikkönä (perheenä), kuin yhdestä suusta, jos voisi sanoa.Olen miettinyt tuota tehtäväkysymystä monasti.
Sen suhteen olen päätynyt sellaiseen tulokseen, että meillä on itsekullakin omia suhteitamme nuihin ihmisiin. Jokainen meistä ei ole niiden asioiden kanssa yhtäläisessä asemassa.
Tällä tarkoitan sitä, että uskonasioden suhteen meillä on kaikki ne ihmiset meidän toimintamme aluetta, joiden kanssa meillä on erilaisia yhteyksiä muissakin asiossa.
Otan tähän muistuttaakseni tuosta kohdasta jota äsken lainasin ja jossa kehoitettiin pysymään siinä asemassa jossa on kutsuttukin.
Näistä asemaan liittyvistä asioista löytyy Paavalistakin eräs vihjeeksi;
Apostolien teot 23
1. Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".
2. Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.
3. Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"
4. Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"
5. Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa'". lutherus kirjoitti:
On hyvä muistaa, että meillä on pääsääntöisesti velvollisuudet sen järjestyksen mukaan kuin ne ovat tulleetkin.
Sillä, jolla on perhe, on velvollisuutensa hoitaa sitä hyvin, ja mitä sen yli on kohtuullista voi tulla muita tehtäviä.
Se käy ilmi myös Paavalin opetuksessa;1.Korinttolaiskirje:
7:20 Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.
7:24 Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.
Orjan ei ole velvollisuutta enempään kuin hän asemansa vuoksi kykenee toimimaan.
Hänen ei siis tarvitse karata pois velvollisuudestaan, joka häntä sitoo.
Sitä olen vieroksunut kun joissain vapaissa suunnissa kannustetaan nuoria, vasta uskoontulleita kaduille todistamaan ilman mitään tietoa ja Raamatuntuntemusta. Siitä on tullut monelle ikäviäkin kokemuksia ja se vääristää oikeaa kuvaa uskon merkityksestä.Yksi mikä on aika paha on se, että joku julkkis tulee uskoon ja hän alkaa heti sitten esiintyä evankelistana. Niin oma kasvu jää ja kohta hän puhuu puuta heinää ja pian luopuu koko uskosta.
- lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Mutta eihän mikään toiminta ole kaavamaista, vaan Raamatusta tulee puitteet ja sitten itse tilanteissa toimitaan niinkuin Pyhä Henki siinä tilanteessa johdattaa.
Yleensä evankelioin yksin ihmisiä, mutta joskus kun olen ollut vaikka kahvilassa jonkun seurakuntamme miehen kanssa ja siihen on tullut joku, jonka kanssa puhe on kääntynyt uskon asioihin, niin silloin tuo mies puhuu ja minä ikäänkuin säestän sopivissa kohdin. Siinä kun sivusta sitä kuuntelee ja mielessään rukoilee tuon ihmisen puolesta, niin huomaa yhtä sun toista, mitä se "pääpuhuja" ei välttämättä huomaa.Moni asia tulee omaksi ja käyttöön kunhan sen on käynyt sanan kautta syventyen läpi, ja tehnyt siitä itselleen eräänlaisen pohdinnan joka on tuonut asiaan itseä tyydyttävän selityksen opppimismielessä.
Voi myös rukoilla asiaan varmennuksen.
Tärkeintä että emme tee työtä oman intomme vuoksi vaan Herran asian eteenpäin menemiseksi.
Herrahan on se, joka tekee työn ja me saamme olla siinä osallisina sen mukaan kuin olemme uskollisia.
Meillä ei ole mitään tarvetta pinnistää itsestämme sellaista, joka ei tule vapaasti esille.
Usein meidän tehtävämme ovat samalla meitä itseämme kasvattavia. Kun on Herralta saatua annettavaa muille, saamme aina itse siinä yhtä paljon kuin annammekin.
Tästä on myös hyvä oppia. Jos meillä on jälkeenpäin toisenlainen olo, olemme ehkä toimineet itse ilmeisesti hieman väärin. - lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Yksi mikä on aika paha on se, että joku julkkis tulee uskoon ja hän alkaa heti sitten esiintyä evankelistana. Niin oma kasvu jää ja kohta hän puhuu puuta heinää ja pian luopuu koko uskosta.
Tuossa olen samaa mieltä.
Herätystä tavoittelevat liikkeet yrittävät liian usein tehdä työtä omassa viisaudesaan.
Onkin hyvä jokaisen olla hieman pidätyyväinen omana itsenään ja antaa Herran täyttää itseään minän tilalle.
Julkkiksilla on itsellään hyvä markkina-arvo jota molemmat kiiruhtavat käyttämään liian innokkaasti.
Meidän on kuitenkin ymmärrettävä, että meissä oleva kuuluisuus ei ole tarpeen Kristukselle.
Kristus tahtoo,että Hänen sanomansa kulkee eteenpäin puhtaana, siihen ei ole tarvista lisätä mainetta kyytivoiteeksi.. lutherus kirjoitti:
Olen miettinyt tuota tehtäväkysymystä monasti.
Sen suhteen olen päätynyt sellaiseen tulokseen, että meillä on itsekullakin omia suhteitamme nuihin ihmisiin. Jokainen meistä ei ole niiden asioiden kanssa yhtäläisessä asemassa.
Tällä tarkoitan sitä, että uskonasioden suhteen meillä on kaikki ne ihmiset meidän toimintamme aluetta, joiden kanssa meillä on erilaisia yhteyksiä muissakin asiossa.
Otan tähän muistuttaakseni tuosta kohdasta jota äsken lainasin ja jossa kehoitettiin pysymään siinä asemassa jossa on kutsuttukin.
Näistä asemaan liittyvistä asioista löytyy Paavalistakin eräs vihjeeksi;
Apostolien teot 23
1. Niin Paavali loi katseensa neuvostoon ja sanoi: "Miehet, veljet, minä olen kaikessa hyvällä omallatunnolla vaeltanut Jumalan edessä tähän päivään asti".
2. Mutta ylimmäinen pappi Ananias käski lähellä seisovia lyömään häntä vasten suuta.
3. Silloin Paavali sanoi hänelle: "Jumala on lyövä sinua, sinä valkeaksi kalkittu seinä; istutko sinä tuomitsemassa minua lain mukaan ja käsket vastoin lakia lyödä minua?"
4. Niin ne, jotka seisoivat lähellä, sanoivat: "Herjaatko sinä Jumalan ylimmäistä pappia?"
5. Ja Paavali sanoi: "En tiennyt, veljet, että hän on ylimmäinen pappi; sillä kirjoitettu on: 'Kansasi ruhtinasta älä kiroa'".Niin tavallinen uskovahan evankelioi niitä sukulaisiaan, työkavereitaan jne., jotka on siinä ikäänkuin luonnostaan. Ja sitten ne tilanteet, jotka luonnostaan tulevat, kun juttu alkaa lentää vaikka kassajonossa. (Eri on sitten evankelistat ja lähetystyöntekijät, jotka evankelioivat työkseen lähinnä tuntemattomia ja isompina joukkoina.)
Mutta sitten on myös niitä hankalilta tuntuvia tilanteita, joissa kuulee Pyhän Hengen sisäisen kehotuksen puhua jollekin sellaiselle ihmiselle, tai sellaisessa tilanteessa, että se tuntuu ihan luonnottomalta:
"Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta: saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella." (2 Tim 4:1-2)
Joskus muistan, kun ymmärsin, että on mentävä erääseen liikkeeseen ja evankelioitava sen myyjä. Menin sisälle ja käkäilin siellä enkä päässyt asiaan. Myyjä näytti syventyvän joihinkin inventaarioihinsa sen oloisena, että ei saa häiritä. Ostin siinä jotain tarpeetonta ja kävelin ulos. Omatunto hiersi ja hiersi ja pyysin sitten lopulta anteeksi ja menin seuraavana päivänä takaisin. No, myyjä oli ollut viimeistä päivää silloin edellisenä päivänä töissä. Eipä siinä voinut mitään, olisi vain pitänyt puhua tuona sopimattomalta tuntuvana hetkenä. Mutta oppipa siitä, että suu on avattava kun se on avattava, tuntui miltä tuntui.- lutherus
uskova_1 kirjoitti:
Yksi mikä on aika paha on se, että joku julkkis tulee uskoon ja hän alkaa heti sitten esiintyä evankelistana. Niin oma kasvu jää ja kohta hän puhuu puuta heinää ja pian luopuu koko uskosta.
Nyt vanha on väsy nyt. Hyvää yötä!
lutherus kirjoitti:
Moni asia tulee omaksi ja käyttöön kunhan sen on käynyt sanan kautta syventyen läpi, ja tehnyt siitä itselleen eräänlaisen pohdinnan joka on tuonut asiaan itseä tyydyttävän selityksen opppimismielessä.
Voi myös rukoilla asiaan varmennuksen.
Tärkeintä että emme tee työtä oman intomme vuoksi vaan Herran asian eteenpäin menemiseksi.
Herrahan on se, joka tekee työn ja me saamme olla siinä osallisina sen mukaan kuin olemme uskollisia.
Meillä ei ole mitään tarvetta pinnistää itsestämme sellaista, joka ei tule vapaasti esille.
Usein meidän tehtävämme ovat samalla meitä itseämme kasvattavia. Kun on Herralta saatua annettavaa muille, saamme aina itse siinä yhtä paljon kuin annammekin.
Tästä on myös hyvä oppia. Jos meillä on jälkeenpäin toisenlainen olo, olemme ehkä toimineet itse ilmeisesti hieman väärin.Niinhän sitä sanotaan, että :
"Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli." (Jaak 1:22-24)
Juuri se, että mitä huomaa omassa ajattelussaan tai toiminnassaan olevan vialla, niin toimii sitten siinä siitä lähtien oikein, jolloin tuo oikea iskostuu omaksi ja käy ikäänkuin automaattiseksi.lutherus kirjoitti:
Nyt vanha on väsy nyt. Hyvää yötä!
Niin tämäkin vanha. Hyvää yötä sinullekin!
- tällä palstalla ..
lutherus kirjoitti:
Täydellisyys on suhteellista!
Kristus on tehnyt asioihin suhteellisuussäännön;Matteuksen evankeliumi:
6:33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
Jotta tavoitteemme täydellisinä miehinä tuottaisi rakkauden satoa, on se täydellisyys tehty meille ehdolliseksi saavuttaa ;-?)
Kolossalaiskirje:
1:10 vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta,
2.Pietarin kirje:
1:2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.keskustella tässä hengessä.Kiitos teille, jotka uhrasitte yöunennekin kirjoittamiseen.
" Oikeassa olemiset" ja niistä riitelyt eivät ruoki lukijoita vaan juuri tällaiset , joissa kunnioitetaan toisen ajattelua ja kokemuksia eikä puututa joka sanaan vaan annetaan tilaa toiselle.
Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä.
Mahtaakohan elämällä olla muuta tarkoitusta kuin elämä itse. Tosin ihminen tietoisena ja itsetajuisena olentona voi jossakin määrin luoda omalle elämälleen tarkoituksen. Lajin säilymisen kannalta elämän tarkoitus on luonnollisesti lajin säilyttäminen eli suvun jatkaminen.
- herramrks
On elää mun näköinen elämä.
Tehdä niinkuin näen parhaaksi.- Sakceus
Tervetuloa omana itsenäsi.
Toivottavasti viihdyt seurassamme!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271528Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa391389Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121335Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391291Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681245- 12978
- 7921
- 20919
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7861- 71796