Kysymys yleisen mielenkiinnon vuoksi; Metsäpohja suurelta osin pohj-satakuntalaasta nevaa. ojat peraattu auki, ja jonkinverran uutta ojaa kaivettu noin 5 vuotta sitten. Miten ja mitä puulajia tuollaiseen pohjaan kannattaa uudistaa?
Tavoitteena saada sahatavaraa, ei mutanttimäntyjä, joista ei ikinä tule muutakuin huonolaatuista haketta...
Istutus? potti vai paljasjuuri? Kylvö`? siemenpuut? kuusi? koivu? mänty?
metsän uudistus
18
1775
Vastaukset
- mahdollisuus on
Luontainen uudistaminen eli siemenpuut. Siitä eteenpäin erirakenteiskasvatuksella. Muuten ei tule jatkossa kuin sitä räkämäntyä ja risukkoa.
- kokemuksella
Uudistamistavan valintaan vaikuttaa ensisijaisesti maaperän ravinteisuus. Eli tiedätkö mikä on ravinteisuus ko. alalla? Jos et tiedän niin muistatko minkä mittaista oli aiempi vuosikasvu männyissä (nevalla ei tosin pitäisi olla yhtään puuta, koska se on avointa suota) niin sais jotain osviittaa miten kannattaa uudistaa. Oliko neva heinäinen vai pelkästään rahkasammalikkoa? Kerro tarkemmin niin osaan sanoa taloudellisesti järkevimmän uudistamistavan.
- kenny
Neva, niin, käytin hieman harhaanjohtavaa termiä. Tuo ei ole aavaa suota, vaan kahden mäen välissä oleva turvepohjainen metsälohko, ravinne tilanteesta ei ole mitään käsitystä. puusto suht komiaa mäntyä, ja hieman kuusta. Ei ne männyt niin komeita ole mitä männyn luontaisessa kavupaikassa on. Lienee kosteusongelmia. Turvetta on noin 3 metriä, pohjalla todennäköisesti hiekkaa.
kenny kirjoitti:
Neva, niin, käytin hieman harhaanjohtavaa termiä. Tuo ei ole aavaa suota, vaan kahden mäen välissä oleva turvepohjainen metsälohko, ravinne tilanteesta ei ole mitään käsitystä. puusto suht komiaa mäntyä, ja hieman kuusta. Ei ne männyt niin komeita ole mitä männyn luontaisessa kavupaikassa on. Lienee kosteusongelmia. Turvetta on noin 3 metriä, pohjalla todennäköisesti hiekkaa.
....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.- kuitenkin
Vaari kirjoitti:
....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.... kokeilemisen arvoinen vaihtoehto tuo luontainen uudistaminen. Silloihan kehityskelpoisin puulaji hakee paikkansa, joko kuusi tai mänty. Tuo turpeen määrä voi johtaa siihen että mätästys aiheuttaa kuivuusongelman.
Mitä mieltä Vaari ehdotuksesta? - oikeassa
Vaari kirjoitti:
....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.kyllä itsekin olen täysin samaa mieltä. kuusentaimet mättäisiin mikäli edellisen sukupolven kuuset ovat kasvaneet hyvin.
kuitenkin kirjoitti:
... kokeilemisen arvoinen vaihtoehto tuo luontainen uudistaminen. Silloihan kehityskelpoisin puulaji hakee paikkansa, joko kuusi tai mänty. Tuo turpeen määrä voi johtaa siihen että mätästys aiheuttaa kuivuusongelman.
Mitä mieltä Vaari ehdotuksesta?Juuri kirjoittelin tuolla toisilla palstoilla siitä miten luontainen uudistus Vaarin kokemusten mukaan tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Kallis siitä tulee lähinnä jatkuvien perkausten takia.
Mättäät ja isot taimet. Edellisestä puusukupolvesta näkee onko mänty vai kuusi. Veikkaisin kuitenkin kuusta.
Muuten onko se enää mitään suota, joka menee päätehakkuun kautta uudistukseen. Turvekangastahan se on.
Mätästys pitää tehdä kunnolla ja kauhalla mätästä painaen, ettei kuivu.- puupeltomiehiä
Vaari kirjoitti:
Juuri kirjoittelin tuolla toisilla palstoilla siitä miten luontainen uudistus Vaarin kokemusten mukaan tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Kallis siitä tulee lähinnä jatkuvien perkausten takia.
Mättäät ja isot taimet. Edellisestä puusukupolvesta näkee onko mänty vai kuusi. Veikkaisin kuitenkin kuusta.
Muuten onko se enää mitään suota, joka menee päätehakkuun kautta uudistukseen. Turvekangastahan se on.
Mätästys pitää tehdä kunnolla ja kauhalla mätästä painaen, ettei kuivu.Vaari on tasalaatuisten jatkuvalla harvennuksella raiskattujen puupeltojen puolestapuhuja. Räkämäntymiehiä ja siksi tarjoaa kuusen istutusta joka sarkaan.
- Näsä
Vaari kirjoitti:
Juuri kirjoittelin tuolla toisilla palstoilla siitä miten luontainen uudistus Vaarin kokemusten mukaan tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Kallis siitä tulee lähinnä jatkuvien perkausten takia.
Mättäät ja isot taimet. Edellisestä puusukupolvesta näkee onko mänty vai kuusi. Veikkaisin kuitenkin kuusta.
Muuten onko se enää mitään suota, joka menee päätehakkuun kautta uudistukseen. Turvekangastahan se on.
Mätästys pitää tehdä kunnolla ja kauhalla mätästä painaen, ettei kuivu.Ihmettelen Vaarin kokemusta, että luontainen uudistus tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Täällä Pohjoispohjanmaalla on tähän asti hakattu vain luontaisesti syntyneitä tukkimetsiä.ja kun ne loppuvat, on pelättävissä sahapuun laadun huononeminen.
Onko mätästämällä ja istuttamalla alkuunpantuja metsiä jo päätehakattu niin, että olisi voitu nähdä tulos? Kysynkin Vaarilta, miten olet toteuttanut luontaisen uudistamisen, kun pitää jatkuvasti perata ja mihin sillä pyrit? Näsä kirjoitti:
Ihmettelen Vaarin kokemusta, että luontainen uudistus tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Täällä Pohjoispohjanmaalla on tähän asti hakattu vain luontaisesti syntyneitä tukkimetsiä.ja kun ne loppuvat, on pelättävissä sahapuun laadun huononeminen.
Onko mätästämällä ja istuttamalla alkuunpantuja metsiä jo päätehakattu niin, että olisi voitu nähdä tulos? Kysynkin Vaarilta, miten olet toteuttanut luontaisen uudistamisen, kun pitää jatkuvasti perata ja mihin sillä pyrit?Se tukkilaadun huonominen pääasiassa väärästä puulajista.30 vuoteen periaatteessa tännepäin ei muuta istutettu kuin mäntyä,sen on sullimetsät näköisiäkin.Kyllä näistä puolukkakankaille istutetuista männiköistä tukkimetsiä tulee.Tässä luontaisessa uudisstamisessahan tulee oikea puulaji varmasti,jos ei muu niin koivikko.
- kenny
Vaari kirjoitti:
....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.3 metrin turvekerros on arvio.. keskelle sarkaa kaivettiin melkomoinen laskuoja, eikä kovaa maata tullu vastaan. Rajan toisella puolella oli laikutettu, ja sitte istutettu pottitaimilla, ja 10 vuoden pästä käyty raivaamassa ne istutustaimet pois luonnontaimien tielä. Nyt siä on pitkiä, suoria, oksattomia mäntyjä, semmosta 5-6m pitkiää tulitikkua.
Eli onko ne istutetut taimet siis niinku suojakasvina? Niinkuin kaura on timoteilla nurmissa.? Ja sitte sitä kyntämistä ja laikuttamista ihimettelen, mistä ihmeestä niitä luonnontaimia on sinne istutustaimien sekaan ilmestyny? - muistomerkki
kenny kirjoitti:
3 metrin turvekerros on arvio.. keskelle sarkaa kaivettiin melkomoinen laskuoja, eikä kovaa maata tullu vastaan. Rajan toisella puolella oli laikutettu, ja sitte istutettu pottitaimilla, ja 10 vuoden pästä käyty raivaamassa ne istutustaimet pois luonnontaimien tielä. Nyt siä on pitkiä, suoria, oksattomia mäntyjä, semmosta 5-6m pitkiää tulitikkua.
Eli onko ne istutetut taimet siis niinku suojakasvina? Niinkuin kaura on timoteilla nurmissa.? Ja sitte sitä kyntämistä ja laikuttamista ihimettelen, mistä ihmeestä niitä luonnontaimia on sinne istutustaimien sekaan ilmestyny?Niitä luonnontaimia ovat monet muutkin ihmetelleet. Jaksollisen kasvatuksen puupeltoviljelijät niittää ne pois etteivät häiritse kalliilla istutettuja pottitaimia. Eivät ne suinkaan ole suojataimina vaan muistomerkkinä aikoinaan harrastetusta tuottavasta metsätaloudesta. Niitä ei siellä nykypäivänä sallita koska voivat kasvamaan jätettynä vesittää nykyisen puupeltoideologian.
kerbiili62 kirjoitti:
Se tukkilaadun huonominen pääasiassa väärästä puulajista.30 vuoteen periaatteessa tännepäin ei muuta istutettu kuin mäntyä,sen on sullimetsät näköisiäkin.Kyllä näistä puolukkakankaille istutetuista männiköistä tukkimetsiä tulee.Tässä luontaisessa uudisstamisessahan tulee oikea puulaji varmasti,jos ei muu niin koivikko.
....lienee se kaikkein pahin laadun syöjä.
Istutustaimikostakin tulee kunnon puuta kun ei vesakkoa raivata liian innokkaasti. Pitää käydä tekemässä reiät mäntyjen ympärille muutaman vuoden välein. Se vain ei nykymetsänhoitoon sovellu kun metsässä pitää käydä harvoin ja aina olisi käytettävä moottoroituja välineitä.
Vaarinkin tallissa kaksikin raivaussahaa, mutta vesuritkin kuitenkin käytössä ja pari vuotta sitten hankittu raivausveitsi.muistomerkki kirjoitti:
Niitä luonnontaimia ovat monet muutkin ihmetelleet. Jaksollisen kasvatuksen puupeltoviljelijät niittää ne pois etteivät häiritse kalliilla istutettuja pottitaimia. Eivät ne suinkaan ole suojataimina vaan muistomerkkinä aikoinaan harrastetusta tuottavasta metsätaloudesta. Niitä ei siellä nykypäivänä sallita koska voivat kasvamaan jätettynä vesittää nykyisen puupeltoideologian.
Metsälaki sallii,entistä helpommin luontaisen uudistuksen,kunhan vaan löytyy tarpeeksi taimia pohjalta.Nämä suojuspuu asteelle hakatut koivikot hyvä esim.,varmasti on parempi kuin istutettu ja halpa uusiminen.Kyllähän männyn istutuksilla päästään nopeampaan kasvuunlähtöön,mitä siemenpuilla,laadusta en niin varma.Täälläpäin monin paikoin kylvö ainoa mahdollisuus,niin karuja alueita.Itse en suosi tätä harsinta hakkuuta,mutta mahd. muiden joukossa.Ei se puupelto aina ole välttämättä paras ratkaisu.
- Vaarilla
Vaari kirjoitti:
....lienee se kaikkein pahin laadun syöjä.
Istutustaimikostakin tulee kunnon puuta kun ei vesakkoa raivata liian innokkaasti. Pitää käydä tekemässä reiät mäntyjen ympärille muutaman vuoden välein. Se vain ei nykymetsänhoitoon sovellu kun metsässä pitää käydä harvoin ja aina olisi käytettävä moottoroituja välineitä.
Vaarinkin tallissa kaksikin raivaussahaa, mutta vesuritkin kuitenkin käytössä ja pari vuotta sitten hankittu raivausveitsi.olla vanhentunutta tietoa käytössä. Ainakin minulle on opetettu (Mhy neuvoja) että taimikko ei saa olla liian tiheää ja nimenomaan raivauksesta on pidettävä huolta juuri alussa (tarpeeksi valoa, lumituhojen ehkäisy, heinettyminen).
Päivitäppä Vaari tiedot varmuuden vuoksi vaikka pistäytymällä Mhy:n toimistossa. Vaarilla kirjoitti:
olla vanhentunutta tietoa käytössä. Ainakin minulle on opetettu (Mhy neuvoja) että taimikko ei saa olla liian tiheää ja nimenomaan raivauksesta on pidettävä huolta juuri alussa (tarpeeksi valoa, lumituhojen ehkäisy, heinettyminen).
Päivitäppä Vaari tiedot varmuuden vuoksi vaikka pistäytymällä Mhy:n toimistossa.Ei käy nyt se MHY homma kun tuo on yksi niistä asioista, joista olen ammattilaisten kanssa peruuttamattomasti eri mieltä.
Tottakai on annettava valoa. Latvan vaurioituminen tulee hyvin pian männyllä jos vesakkoa ei hoideta. Kuitenkin riittävä kasvatustiheys taimivaiheessa on juuri se keino, millä tehdään hento-oksaista suoraa mäntyä. Se sitten aikanaan lihotetaan tukiksi.
Vaarillakin ollut niitä räkämänniköiksi haukuttuja taimikoita, mutta missä vain jäi vähän tiheämmäksi kuin viralliset ohjeet, niin paljon tuli parempaa jälkeä. Niin ovathan virallisten ohjeittenkin tiheydet toki muuttuneet tiheämpään suuntaan vuosikymmenten vieriessä.
Tuo riittävän tiheyden ylläpitäminen ja se ettei vesakko pääse ryöstäytymään, ovatkin sitten ovelia sovittaa yhteen.
Vaarin lääke on vesuri ja toisenkin kerran vesuri. Ei sitä niin mahdottomasti tarvitse heiluttaa, mutta läpi pitää kävellä. Vasta sitten kun vesakko on tehtävänsä kilpailuttajana tehnyt, otetaan raivaussaha avuksi.
- turvetta
3 metriä niin ei konsanaan kasva kunnollista tukkipuuta.
- kylvö
ei sovellu alueelle...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa542126En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos311670Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly141464- 101444
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3531444Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681315- 121098
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul81024- 81992
- 20969