Metsänkasvatus tappiollista touhua

Mielelläni harventaisin taimikot siten, että puut näyttäisivät olevan epäjärjestyksessä ja jättäisin sekaan muutamia tieheämpiä melkeinpä hoitamattomia pusikoita. Onkohan ajatuksellani metsäammattilaisten piirissä kannatusta vai patisteltaisiinko hoitamaan metsä siistimmäksi. Ajatelin, että näin metsän eläimet ja ötökät saisivat turvapaikkoja ja samalla voisin verrata puuston kasvua eri tavalla käsitelyillä aloilla. Tekisin siis empiiristä tutkimusta epätieteellisesti.

Natiivi kirjoitti:

Mielelläni harventaisin taimikot siten, että puut näyttäisivät olevan epäjärjestyksessä ja jättäisin sekaan muutamia tieheämpiä melkeinpä hoitamattomia pusikoita. Onkohan ajatuksellani metsäammattilaisten piirissä kannatusta vai patisteltaisiinko hoitamaan metsä siistimmäksi. Ajatelin, että näin metsän eläimet ja ötökät saisivat turvapaikkoja ja samalla voisin verrata puuston kasvua eri tavalla käsitelyillä aloilla. Tekisin siis empiiristä tutkimusta epätieteellisesti.

Lue lisää

Vaari ei jätä varsinaisesti pusikoita, mutta ei kai siitä suurta haittaakaan olisi. Epäjärjestyksessähän puut ovat hoidetussakin metsässä, vaikka olisi istutettuakin.
Varsinaisen taimikkovaiheen mentyä, tuollaiset pusikot puuston alla ovat ainakin OK. Jopa osa metsäalan ammattilaisista on ruvennut suosittelemaan "vähemmän siistiä" metsän alustaa, juuri mainitsemistasi syistä.

.... on paremminkin tämän päivän metsämaan hintataso.
Metsästä on, ainakin pienemmistä paloista, maksettu aina ylihintaa metsätalouden tuottoon nähden. Aiemmin virhheet korjasi inflaatio, nykyistä hintatasoa pitää vain ihmetellä.
Jospa ihmisten käyttäytymisessä on jotain salattua tietoa, jota he eivät itsekkään tiedosta. Toivotaan, että nuorempi väki ainakin näkee vielä metsätalouden uuden kukoistuksen.

Vaari kirjoitti:

.... on paremminkin tämän päivän metsämaan hintataso.
Metsästä on, ainakin pienemmistä paloista, maksettu aina ylihintaa metsätalouden tuottoon nähden. Aiemmin virhheet korjasi inflaatio, nykyistä hintatasoa pitää vain ihmetellä.
Jospa ihmisten käyttäytymisessä on jotain salattua tietoa, jota he eivät itsekkään tiedosta. Toivotaan, että nuorempi väki ainakin näkee vielä metsätalouden uuden kukoistuksen.

Lue lisää

Hintatasoa selittää ihmisillä oleva vapaa raha, jolle haetaan osakemarkkinoita turvallisempaa sijoituskohdetta ja nämä ostajat ovat usein melko tietämättömiä metsätaloudesta. Toinen ylihintaisen metsän ostajaryhmä ainakin meilläpäin on metsästysoikeuksien- ja/tai eläkepäivien puuhastelupaikan havittelijat, eli kaikki alle 20 hehtaarin tilat myydään edellämainituille tukevaan ylihintaan. Itse en ole enää vuosiin viittinyt edes tarjouksia jättää.

Kyllä minäkin omistan nyt 40 vuotiaana semmoista maata minkä 20v aukoksi laitoin,sitäkin pääsee vasta kuitua n 10v päästä myymään, nyt ollut pelkkää raivaussahahommia n 3 krt.Olen edelleen sitä mieltä kuusikuitu jotain 28e motti kuin myin et sillä tuotolla minkä ensiharvennuksesta saa, ei kata edes pensa kuluja työmaille.

mielestäsi luontainen uudistaminen lisää raivuun tarvetta? Omat kokemukseni ovat erilaisia. Kuusi uudistuu erinomaisesti isompaa puustoa taitavasti väljentämällä. Ei kasva heinä eikä risukko, mutta kuusen taimet erittäin hyvin. Säästyy muokkaus- taimi- istutus- perkauskuluilta. Metsäkin kelpaa paremmin virkistyskäyttöön kuin avohakkuuryteikkö, jossa joutuu liikkumaan läpinäkymättömässä risukossa ja kompastelemaan kivilouhikossa korkeille karhoille kynnettyjen risukasojen keskellä. Koipeni olen ollut vähällä katkaista monta kertaa vattupuseikoissa liikkuessani.

tavalla kirjoitti:

mielestäsi luontainen uudistaminen lisää raivuun tarvetta? Omat kokemukseni ovat erilaisia. Kuusi uudistuu erinomaisesti isompaa puustoa taitavasti väljentämällä. Ei kasva heinä eikä risukko, mutta kuusen taimet erittäin hyvin. Säästyy muokkaus- taimi- istutus- perkauskuluilta. Metsäkin kelpaa paremmin virkistyskäyttöön kuin avohakkuuryteikkö, jossa joutuu liikkumaan läpinäkymättömässä risukossa ja kompastelemaan kivilouhikossa korkeille karhoille kynnettyjen risukasojen keskellä. Koipeni olen ollut vähällä katkaista monta kertaa vattupuseikoissa liikkuessani.

Lue lisää

Sori, jää tuo kommentti aina joskus pois. Vaarilla on niin vähän kokemusta kuusesta, että on parempi kun en puhu mitään. Varmaan tosiaan kuusella jopa tuo homma toimiikin, olen kuullut muiltakin vastaavia kommentteja. Miksikäs ei toimisi, onhan Vaarillakin 70-luvun peltomännikön alla kuuset odottamassa väljennystä. Ne on toki istutettu, mutta on sinne tullut niitä luontaisestikkin. Tulee varmaan väljennyksen jälkeen lisääkin.

Tietysti myös männyllä jos uudistetaan hyvin karuja kohteita on luontainen tai kylvö jopa ainoita mahdollisia. Eikä sellaisilla mailla se raivaaminenkaan missään tapauksessa ole ongelma.

Vaari kirjoitti:

Sori, jää tuo kommentti aina joskus pois. Vaarilla on niin vähän kokemusta kuusesta, että on parempi kun en puhu mitään. Varmaan tosiaan kuusella jopa tuo homma toimiikin, olen kuullut muiltakin vastaavia kommentteja. Miksikäs ei toimisi, onhan Vaarillakin 70-luvun peltomännikön alla kuuset odottamassa väljennystä. Ne on toki istutettu, mutta on sinne tullut niitä luontaisestikkin. Tulee varmaan väljennyksen jälkeen lisääkin.

Tietysti myös männyllä jos uudistetaan hyvin karuja kohteita on luontainen tai kylvö jopa ainoita mahdollisia. Eikä sellaisilla mailla se raivaaminenkaan missään tapauksessa ole ongelma.

Lue lisää

Vaarin tavoitteena on tasalaatuinen puupelto vailla monimuotoisuutta. Siitä johtuu hänen kova vastustus luontaiseen uudistamiseen. Toki luontainen uudistaminenhan vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Omat kokemukset on Vaarilla hankittu niillä paikallisen mhy:n ohjeilla, istutusta joka paikkaan mahdollismman kalliilla kustannuksilla.

Vaikka jatkuvasti tuota omaa kokemusta ja jääräpäisyyttä metsänkasvatuksessa tuokin esille niin näyttää loppupeleissä olevan susi lammasten vaatteissa tämä Vaari.

paikallinen mhy kirjoitti:

Vaarin tavoitteena on tasalaatuinen puupelto vailla monimuotoisuutta. Siitä johtuu hänen kova vastustus luontaiseen uudistamiseen. Toki luontainen uudistaminenhan vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Omat kokemukset on Vaarilla hankittu niillä paikallisen mhy:n ohjeilla, istutusta joka paikkaan mahdollismman kalliilla kustannuksilla.

Vaikka jatkuvasti tuota omaa kokemusta ja jääräpäisyyttä metsänkasvatuksessa tuokin esille niin näyttää loppupeleissä olevan susi lammasten vaatteissa tämä Vaari.

Lue lisää

....MHY:n neuvojakin, jonka kanssa tuli oikein kunnon yhteenotto muutamasta asiasta 80 luvulla.
Niin MHY myönteinen kun olen neuvoissani ollutkin, sen taustalla on muutamia tiukkoja vääntöjä siihenkin suuntaan. Ei näiden puunostajien kanssa ihan niin ole tarvinnut vääntääkkään.

Vaarin tarkoituksena on saada uudistuksessa uusi puusukupolvi alkuun ja kasvamaan. Tuli vain aikanaan muutamasta omasta ja parista toisten aloittamasta siemenpuu-uudistuksesta niin repaleista jälkeä, ettei paljon ole tarvinnut istutuksiin houkutella. Päinvastoin 90-luvulla houkuteltiin kylvöön ja tulihan siihen suostuttua, mutta anti olla viimeinen kerta sitäkin. No jos tulee jotain karua kangasta joskus ostettua, niin ehkä sitten se kylvö.

Olen muutamaan kertaan yrittänyt täällä sanoa, ettei se taloudellisuus nouse ja kaadu pelkästään sillä, miten ne taimet pannaan alkuun. Myös se varhaishoito on merkittävä asia. On tosiasia, että istutetussa sitä tarvitaan vähemmän. Se johtuu kai pelkästään siitä, että siinä maa on paljaana, alttiina vesoittumiselle ja heinittymiselle, mahdollisimman vähän aikaa.

Niin, Vaari siis puhuu uudistamisessa vain männystä, kun ei oikein ole isommin kuusen maita.

Vaari kirjoitti:

....MHY:n neuvojakin, jonka kanssa tuli oikein kunnon yhteenotto muutamasta asiasta 80 luvulla.
Niin MHY myönteinen kun olen neuvoissani ollutkin, sen taustalla on muutamia tiukkoja vääntöjä siihenkin suuntaan. Ei näiden puunostajien kanssa ihan niin ole tarvinnut vääntääkkään.

Vaarin tarkoituksena on saada uudistuksessa uusi puusukupolvi alkuun ja kasvamaan. Tuli vain aikanaan muutamasta omasta ja parista toisten aloittamasta siemenpuu-uudistuksesta niin repaleista jälkeä, ettei paljon ole tarvinnut istutuksiin houkutella. Päinvastoin 90-luvulla houkuteltiin kylvöön ja tulihan siihen suostuttua, mutta anti olla viimeinen kerta sitäkin. No jos tulee jotain karua kangasta joskus ostettua, niin ehkä sitten se kylvö.

Olen muutamaan kertaan yrittänyt täällä sanoa, ettei se taloudellisuus nouse ja kaadu pelkästään sillä, miten ne taimet pannaan alkuun. Myös se varhaishoito on merkittävä asia. On tosiasia, että istutetussa sitä tarvitaan vähemmän. Se johtuu kai pelkästään siitä, että siinä maa on paljaana, alttiina vesoittumiselle ja heinittymiselle, mahdollisimman vähän aikaa.

Niin, Vaari siis puhuu uudistamisessa vain männystä, kun ei oikein ole isommin kuusen maita.

Lue lisää

... koira vanhaa jälkeä! Se pitää vielä teidän vanhojenkin muistaa että kun yhteen suuntaan kumarrat niin toiseen pyllistät. Kehitys menee eteenpäin metsänviljelyssäkin ja pian nämä vanhat ukot huomaavat kyykistelevänsä yksin niitten puittensa juurella.

Vaarin kirjoitti:

... koira vanhaa jälkeä! Se pitää vielä teidän vanhojenkin muistaa että kun yhteen suuntaan kumarrat niin toiseen pyllistät. Kehitys menee eteenpäin metsänviljelyssäkin ja pian nämä vanhat ukot huomaavat kyykistelevänsä yksin niitten puittensa juurella.

Lue lisää

....millekkään jäljelle, vaikka hirvikoira onkin, nuuskaisee vain että siitähän se on mennyt, mutta minähän en tieltä poikkea.

Lieneekö dementiaa, mutta ei oikein avautunut tuo sinun viestisi. Minmkälaista metsänviljelyn eteenpäin menoa tarkoitat. Pannaanko uusimman muodin mukaa taimet potti ylöspäin vaimitä?
Tarkenna.

Vaari kirjoitti:

....millekkään jäljelle, vaikka hirvikoira onkin, nuuskaisee vain että siitähän se on mennyt, mutta minähän en tieltä poikkea.

Lieneekö dementiaa, mutta ei oikein avautunut tuo sinun viestisi. Minmkälaista metsänviljelyn eteenpäin menoa tarkoitat. Pannaanko uusimman muodin mukaa taimet potti ylöspäin vaimitä?
Tarkenna.

Lue lisää

On tullut tallattua varpaille jossain asiassa,sen tyylinen koirajuttu.Mutta asiaakin kumpaa mallia vaari suosii 2vai 3 harvennusta ennen päätehakkuuta.Isellä malli 2 karuilla mailla 3 vähän rehevimmillä,viimeisen harvennuksen jälkeen kasvatus noin 10-15 vuotta, silloinhan niitä rahakuutioita puusto lihoo.

kerbiili62 kirjoitti:

On tullut tallattua varpaille jossain asiassa,sen tyylinen koirajuttu.Mutta asiaakin kumpaa mallia vaari suosii 2vai 3 harvennusta ennen päätehakkuuta.Isellä malli 2 karuilla mailla 3 vähän rehevimmillä,viimeisen harvennuksen jälkeen kasvatus noin 10-15 vuotta, silloinhan niitä rahakuutioita puusto lihoo.

Lue lisää

Mieluummin se 3 harvennusta, jos vain mahdollista.
Tähän asti on yleensä päätehakkuuseen jollakin tavalla ajauduttu. Aikanaan oli harsintajätemetsiä, joita piti uudistaa, sitä jarrutti se ettei kaikkea voinut kerralla aukoksi panna. Oli myös ojituksen yhtyeydessä uudistettava suomännikkö, jonka toipumisesta ei olisi ollut toivoa. Sitten muutamaa kuvioiota vaurioitti myrsky, niin että piti uudistaa.
Ei ole siis ollut mahdollisuuksia vielä kovin järjestelmälliseen harvennus/uudistussuunnitteluun. Nyt viimeksi tehtiin kuusi/mänty sekametsään yläharvennus (= 3.harvennus). Viivästytettiin sillä uudistusta. Ei oikein tahtonut yläharvennus sopia muutama vuosi sitten MHY:n neuvojalle, piti vähän sanailla asiasta. Muutaman päivän mietinnän jälkeen, tuli apuun se että Tapion ohjeita oltiin kuulemma muuttamassa tähän suuntaan, siis voitiin ottaa ennakkoa.
Kyllä tähtäin on tulevaisuudessa siinä, että 3 harvennusta olisi tavoite. Sillä saadaan sen puusukupolven kasvuvoima käytettyä loppuun asti.
Olen hiukan ihmetellyt täällä palstoilla esiintyvää tarvetta lyhentää kiertoaikaa, että tulisi taloudellisemmaksi. Eikö kuitenkin ole niin, että uudistusvaihe on sitä työtä ja rahaa vaativaa osaa siitä kierrosta? Eikö silloin pitäis venyttää uudistusväliä, jos se vain on mahdollista heikentämättä kasvua? Siellä loppupäässä jos käytetään yläharvennusta, niin uudistus hakkuu siirtyy eteenpäin ja saadaan mahdollisimman suuri tukkiprosentti, kun lasketaan koko kierron aikana hakattu puumäärä.

Mainitsit tuosta koirajutusta. Miten itse käsitit sen viestin, johon siinä vastatasin? Minulle se ei aennut. Ellei siiten haluttu vain sanoa etteivät vanhat parrat mitään ymmärrä?
Vaarilla oli nuorena vaalilause: "Se ei ole kokemusta, jos on tehnyt aina samalla tavalla, vaikka se tapa olisi oikeakin. Se on kokemusta, että on tehnyt asian monella tavalla, vaikka ne kaikki sitten osoittautuisivat myöhemmin vääriksi tavoiksi." Tältä pohjalta kun on omia tekemisiään tarkkaillut, niin on jotain jäänyt käteenkin. Toistenkin tekemisiä vuosikymmenet katsen olenn tullut siihen tulokseen etteivät kaikki edes halua oppia virheistään. Tökkivät vain toisten virheitä, mutta eivät ota niistäkään opikseen.
Omien tekemisten tueksi kehitellään hienoja numeerisia laskelmia, joiden lähtötiedot ovat kaukana tulevaisuudessa ja vähän niinkuin veikkauksia.

Vaari kirjoitti:

Mieluummin se 3 harvennusta, jos vain mahdollista.
Tähän asti on yleensä päätehakkuuseen jollakin tavalla ajauduttu. Aikanaan oli harsintajätemetsiä, joita piti uudistaa, sitä jarrutti se ettei kaikkea voinut kerralla aukoksi panna. Oli myös ojituksen yhtyeydessä uudistettava suomännikkö, jonka toipumisesta ei olisi ollut toivoa. Sitten muutamaa kuvioiota vaurioitti myrsky, niin että piti uudistaa.
Ei ole siis ollut mahdollisuuksia vielä kovin järjestelmälliseen harvennus/uudistussuunnitteluun. Nyt viimeksi tehtiin kuusi/mänty sekametsään yläharvennus (= 3.harvennus). Viivästytettiin sillä uudistusta. Ei oikein tahtonut yläharvennus sopia muutama vuosi sitten MHY:n neuvojalle, piti vähän sanailla asiasta. Muutaman päivän mietinnän jälkeen, tuli apuun se että Tapion ohjeita oltiin kuulemma muuttamassa tähän suuntaan, siis voitiin ottaa ennakkoa.
Kyllä tähtäin on tulevaisuudessa siinä, että 3 harvennusta olisi tavoite. Sillä saadaan sen puusukupolven kasvuvoima käytettyä loppuun asti.
Olen hiukan ihmetellyt täällä palstoilla esiintyvää tarvetta lyhentää kiertoaikaa, että tulisi taloudellisemmaksi. Eikö kuitenkin ole niin, että uudistusvaihe on sitä työtä ja rahaa vaativaa osaa siitä kierrosta? Eikö silloin pitäis venyttää uudistusväliä, jos se vain on mahdollista heikentämättä kasvua? Siellä loppupäässä jos käytetään yläharvennusta, niin uudistus hakkuu siirtyy eteenpäin ja saadaan mahdollisimman suuri tukkiprosentti, kun lasketaan koko kierron aikana hakattu puumäärä.

Mainitsit tuosta koirajutusta. Miten itse käsitit sen viestin, johon siinä vastatasin? Minulle se ei aennut. Ellei siiten haluttu vain sanoa etteivät vanhat parrat mitään ymmärrä?
Vaarilla oli nuorena vaalilause: "Se ei ole kokemusta, jos on tehnyt aina samalla tavalla, vaikka se tapa olisi oikeakin. Se on kokemusta, että on tehnyt asian monella tavalla, vaikka ne kaikki sitten osoittautuisivat myöhemmin vääriksi tavoiksi." Tältä pohjalta kun on omia tekemisiään tarkkaillut, niin on jotain jäänyt käteenkin. Toistenkin tekemisiä vuosikymmenet katsen olenn tullut siihen tulokseen etteivät kaikki edes halua oppia virheistään. Tökkivät vain toisten virheitä, mutta eivät ota niistäkään opikseen.
Omien tekemisten tueksi kehitellään hienoja numeerisia laskelmia, joiden lähtötiedot ovat kaukana tulevaisuudessa ja vähän niinkuin veikkauksia.

Lue lisää

Älä Vaari ota turhia murheita noista asiattomista kommenteista ja kirjoituksista. Ne on niitä joilla ei koskaan ole omaa metsää ollut eikä tule olemaan. Kunhan räkyttävät, jätetään ne omaan arvoonsa.

Täällä palstalla kirjoittelee joitakin metsäalan ammattilaisiakin (nimimerkeistä ja kirjoituksista päätellen) mutta eipä ole heiltä tullut Vaarin kirjoituksiin vastineita. Sehän tarkoittaa sitä että ei ole ammattilaistenkaan mielestä Vaarin neuvot ja kokemukset menneet "metsään". Tosin ovat varmaan myös huomanneet että ei kannata lähteä noin vahvaa kokemusta ja tietomäärää hallitsevaa neuvomaan. Olen huomannut että muutamat sitä on yrittäneet mutta tappion joutuneet tunnustamaan.

Toivotaan että Vaarikin jättää nuo asiattomat kommentit omaan arvoonsa. Ettei käy niin että menetetään tosi asiantuntija joukosta. Kun Vaarin kirjoituksia olen seurannut niin asiantuntemus ulottuu paljon muuhunkin kuin metsänhoitoon. Sen verran napakoita neuvoja on tullut niin tieasioihin, verotukseen, maakauppoihin ja ties mihin.

Itsekin pienen metsäpalstan omistajana olen kiitollisena lukenut ja tulen jatkossa myös käytännössä kokeilemaankin Vaarilta tulleita hoitovinkkejä.

Ei välitetä Vaari pienistä vaan jatketaan samalla linjalla!

Vaarin kanssa kirjoitti:

Älä Vaari ota turhia murheita noista asiattomista kommenteista ja kirjoituksista. Ne on niitä joilla ei koskaan ole omaa metsää ollut eikä tule olemaan. Kunhan räkyttävät, jätetään ne omaan arvoonsa.

Täällä palstalla kirjoittelee joitakin metsäalan ammattilaisiakin (nimimerkeistä ja kirjoituksista päätellen) mutta eipä ole heiltä tullut Vaarin kirjoituksiin vastineita. Sehän tarkoittaa sitä että ei ole ammattilaistenkaan mielestä Vaarin neuvot ja kokemukset menneet "metsään". Tosin ovat varmaan myös huomanneet että ei kannata lähteä noin vahvaa kokemusta ja tietomäärää hallitsevaa neuvomaan. Olen huomannut että muutamat sitä on yrittäneet mutta tappion joutuneet tunnustamaan.

Toivotaan että Vaarikin jättää nuo asiattomat kommentit omaan arvoonsa. Ettei käy niin että menetetään tosi asiantuntija joukosta. Kun Vaarin kirjoituksia olen seurannut niin asiantuntemus ulottuu paljon muuhunkin kuin metsänhoitoon. Sen verran napakoita neuvoja on tullut niin tieasioihin, verotukseen, maakauppoihin ja ties mihin.

Itsekin pienen metsäpalstan omistajana olen kiitollisena lukenut ja tulen jatkossa myös käytännössä kokeilemaankin Vaarilta tulleita hoitovinkkejä.

Ei välitetä Vaari pienistä vaan jatketaan samalla linjalla!

Lue lisää

metsäpalstan tai oikeastaan palstojen omistajana olen havainnut vaarin kirjoituksista, että häneltä ei heru paljonkaan ymmärrystä meille toisinajattelijoille. Hän on uskollinen tehometsätalouden puolestapuhuja.

Olen luonnonmukaisemman metsänhoidon kannattaja siksi, että siinä voidaan ottaa huomioon metsän monikäyttö (sienestys, marjastus ja muu virkistys) se on metsänomistajalle halvempi tapa uudistaa metsänsä ja metsälajiston monimuotoisuus säilyy paljon paremmin kuin puupelloissa.

Itselläni ei ole tarkoitus tuottaa talouskäyttöön varatussa metsässä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon puuta vaan saada kohtuullinen tuotto. Sen olen saanutkin muun muassa erikoispuulla. Siitä kiitos edelliselle omistajalle,äidilleni, joka ei myöskään hurahtanut raaimman tehotuotannon pauloihin, eikä hävittänyt kehotuksista huolimatta nuoria koivikoita, joista nyt on kehkeytymässä kunnon tukkimetsää ja tulevaa erikoispuuta.

Itse olen tehnyt kaksi virhettä, istuttanut mäntyä rehevälle maapohjalle ja hakkuuttanut yhden onneksi pienehkön aukon, jonka kuusi-istutus epäonnistui aika totaalisti. Luonto sen sitten paikkasi, mutta työtä on riittänyt siinä taimikossa, neljään kertaan olen sen perannut, kun luontaisesti syntyneessä kuusentaimikossa isomman puuston katveessa ei ole tarvinut kuin kerran harventaa liiankin tiheää taimikkoa.

Metsänhoidon neuvonnassa pitäisi pystyä nykyistä paremmin ottamaan huomioon omistajien erilaiset intressit. Meitä toisinajattelijoita on aika paljon ja lisää tulee koko ajan.

isomman kirjoitti:

metsäpalstan tai oikeastaan palstojen omistajana olen havainnut vaarin kirjoituksista, että häneltä ei heru paljonkaan ymmärrystä meille toisinajattelijoille. Hän on uskollinen tehometsätalouden puolestapuhuja.

Olen luonnonmukaisemman metsänhoidon kannattaja siksi, että siinä voidaan ottaa huomioon metsän monikäyttö (sienestys, marjastus ja muu virkistys) se on metsänomistajalle halvempi tapa uudistaa metsänsä ja metsälajiston monimuotoisuus säilyy paljon paremmin kuin puupelloissa.

Itselläni ei ole tarkoitus tuottaa talouskäyttöön varatussa metsässä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon puuta vaan saada kohtuullinen tuotto. Sen olen saanutkin muun muassa erikoispuulla. Siitä kiitos edelliselle omistajalle,äidilleni, joka ei myöskään hurahtanut raaimman tehotuotannon pauloihin, eikä hävittänyt kehotuksista huolimatta nuoria koivikoita, joista nyt on kehkeytymässä kunnon tukkimetsää ja tulevaa erikoispuuta.

Itse olen tehnyt kaksi virhettä, istuttanut mäntyä rehevälle maapohjalle ja hakkuuttanut yhden onneksi pienehkön aukon, jonka kuusi-istutus epäonnistui aika totaalisti. Luonto sen sitten paikkasi, mutta työtä on riittänyt siinä taimikossa, neljään kertaan olen sen perannut, kun luontaisesti syntyneessä kuusentaimikossa isomman puuston katveessa ei ole tarvinut kuin kerran harventaa liiankin tiheää taimikkoa.

Metsänhoidon neuvonnassa pitäisi pystyä nykyistä paremmin ottamaan huomioon omistajien erilaiset intressit. Meitä toisinajattelijoita on aika paljon ja lisää tulee koko ajan.

Lue lisää

On sentään joku muukin huomannut nämä Vaarin "yksisilmäiset" kirjoitukset. Nämä Vaarin mukamas kovatkin ärhentelyt ja kädenväännöt mhy:n kanssa ovat pelkkää silmänlumetta. Kuten tuolla aikaisemmin jos sanottiin, toiseen suuntaan kun kumarrat niin toiseen pyllistät.

Vaikka se jonkun herkkään hipiään rumalta kuulostaa niin kyllä Vaarin touhu on pelkkää mhy:n oppien mukaista puupeltoviljelyä. Mitä taas tulee tuohon ylenpalttiseen asinatuntemuksen kehumiseen verotuksen ym. suhteen, niin melko useaan on Vaarin neuvot ampuneet harhaan. Poislukien se "ota yhteys paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen".

Paljon on Vaarin taholta tullut parjausta siitä että metsänomistus on siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ja metsät jäävät hoitamatta. En kyllä mene tuota väittämää allekirjoittamaan. Kaupunkilaismetsänomistajat ovat mielestäni juuri niitä joille metsä edustaa monimuotoisuutta, ei pelkkää puupeltoa. Kyllä metsä osaa kasvaa ja jopa hoitaa itse itsensä ilman että siellä jatkuvasti ramuaa raivausveitsi kourassa. Eikä se että hoitotoimenpiteitä käy tekemässä joku muu kuin metsänomistaja itse ole mikään synti. Vaikka se Vaarin puheissa siltä lähinnä kuulostaa.

Anteeksi Vaarilta jo etukäteen! Tiedän kyllä mihin suuntaan vastine kallistuu. Kouhkaa ihan vapaasti raivausveitsesi kanssa siellä taimikossa mutta jätä muille valinnanvapaus.

Vaari kirjoitti:

Mieluummin se 3 harvennusta, jos vain mahdollista.
Tähän asti on yleensä päätehakkuuseen jollakin tavalla ajauduttu. Aikanaan oli harsintajätemetsiä, joita piti uudistaa, sitä jarrutti se ettei kaikkea voinut kerralla aukoksi panna. Oli myös ojituksen yhtyeydessä uudistettava suomännikkö, jonka toipumisesta ei olisi ollut toivoa. Sitten muutamaa kuvioiota vaurioitti myrsky, niin että piti uudistaa.
Ei ole siis ollut mahdollisuuksia vielä kovin järjestelmälliseen harvennus/uudistussuunnitteluun. Nyt viimeksi tehtiin kuusi/mänty sekametsään yläharvennus (= 3.harvennus). Viivästytettiin sillä uudistusta. Ei oikein tahtonut yläharvennus sopia muutama vuosi sitten MHY:n neuvojalle, piti vähän sanailla asiasta. Muutaman päivän mietinnän jälkeen, tuli apuun se että Tapion ohjeita oltiin kuulemma muuttamassa tähän suuntaan, siis voitiin ottaa ennakkoa.
Kyllä tähtäin on tulevaisuudessa siinä, että 3 harvennusta olisi tavoite. Sillä saadaan sen puusukupolven kasvuvoima käytettyä loppuun asti.
Olen hiukan ihmetellyt täällä palstoilla esiintyvää tarvetta lyhentää kiertoaikaa, että tulisi taloudellisemmaksi. Eikö kuitenkin ole niin, että uudistusvaihe on sitä työtä ja rahaa vaativaa osaa siitä kierrosta? Eikö silloin pitäis venyttää uudistusväliä, jos se vain on mahdollista heikentämättä kasvua? Siellä loppupäässä jos käytetään yläharvennusta, niin uudistus hakkuu siirtyy eteenpäin ja saadaan mahdollisimman suuri tukkiprosentti, kun lasketaan koko kierron aikana hakattu puumäärä.

Mainitsit tuosta koirajutusta. Miten itse käsitit sen viestin, johon siinä vastatasin? Minulle se ei aennut. Ellei siiten haluttu vain sanoa etteivät vanhat parrat mitään ymmärrä?
Vaarilla oli nuorena vaalilause: "Se ei ole kokemusta, jos on tehnyt aina samalla tavalla, vaikka se tapa olisi oikeakin. Se on kokemusta, että on tehnyt asian monella tavalla, vaikka ne kaikki sitten osoittautuisivat myöhemmin vääriksi tavoiksi." Tältä pohjalta kun on omia tekemisiään tarkkaillut, niin on jotain jäänyt käteenkin. Toistenkin tekemisiä vuosikymmenet katsen olenn tullut siihen tulokseen etteivät kaikki edes halua oppia virheistään. Tökkivät vain toisten virheitä, mutta eivät ota niistäkään opikseen.
Omien tekemisten tueksi kehitellään hienoja numeerisia laskelmia, joiden lähtötiedot ovat kaukana tulevaisuudessa ja vähän niinkuin veikkauksia.

Lue lisää

Nuita vanhoja harsintametsiä tullut hakattua ja uusittua,tämä hevosajan reikähakkuu tulee myös vastaan päivittäin,aika aikaansa.Sinänsä nämä uudet lakipykälät hyvät,että kaikille löytyy varmasti mieluinen viljely- kasvatusmalli,kyllähän vaitoehtoja saa ja pitää olla.Ei ne häävinnäköisiä ole nämä väärälle maalajille istutetut männikötkään ole.Onhan niitä ns.karjalanmäntyyn päätähakkaavia,joitten tieto on se ainoa oikea,mikäpä siinä jos pää kestää.Minun mielestä eletty elämä,virheistä oppiminen,iän tuoma viisaus asioita mitä kannattaa kuunnella ja kunnioittaa.Näitä näyttää Vaarilta löytyvän oikeissa määrin,oikein hyvä lisä tälle palstalle.Elämähän on ainaista oppimista,lähes aina kannattaa pitää silmät ja korvat auki,korostan sanaa lähes.

isomman kirjoitti:

metsäpalstan tai oikeastaan palstojen omistajana olen havainnut vaarin kirjoituksista, että häneltä ei heru paljonkaan ymmärrystä meille toisinajattelijoille. Hän on uskollinen tehometsätalouden puolestapuhuja.

Olen luonnonmukaisemman metsänhoidon kannattaja siksi, että siinä voidaan ottaa huomioon metsän monikäyttö (sienestys, marjastus ja muu virkistys) se on metsänomistajalle halvempi tapa uudistaa metsänsä ja metsälajiston monimuotoisuus säilyy paljon paremmin kuin puupelloissa.

Itselläni ei ole tarkoitus tuottaa talouskäyttöön varatussa metsässä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon puuta vaan saada kohtuullinen tuotto. Sen olen saanutkin muun muassa erikoispuulla. Siitä kiitos edelliselle omistajalle,äidilleni, joka ei myöskään hurahtanut raaimman tehotuotannon pauloihin, eikä hävittänyt kehotuksista huolimatta nuoria koivikoita, joista nyt on kehkeytymässä kunnon tukkimetsää ja tulevaa erikoispuuta.

Itse olen tehnyt kaksi virhettä, istuttanut mäntyä rehevälle maapohjalle ja hakkuuttanut yhden onneksi pienehkön aukon, jonka kuusi-istutus epäonnistui aika totaalisti. Luonto sen sitten paikkasi, mutta työtä on riittänyt siinä taimikossa, neljään kertaan olen sen perannut, kun luontaisesti syntyneessä kuusentaimikossa isomman puuston katveessa ei ole tarvinut kuin kerran harventaa liiankin tiheää taimikkoa.

Metsänhoidon neuvonnassa pitäisi pystyä nykyistä paremmin ottamaan huomioon omistajien erilaiset intressit. Meitä toisinajattelijoita on aika paljon ja lisää tulee koko ajan.

Lue lisää

Tämä uusi metsälaki on tosihyvä,että jokainen löytää mieleisensä hoitomenetelmän intressiensä mukaan,jokainenhan saa periaatteessa omalleen tehdä mitä haluaa.Ja louppuinlopuksi nämä palstakirjoitukset luettava hyvin valikoiden.Tästä rehevien maiden koivu,-kuusi yhdistelmästä täysin samaa mieltä.

kerbiili62 kirjoitti:

Nuita vanhoja harsintametsiä tullut hakattua ja uusittua,tämä hevosajan reikähakkuu tulee myös vastaan päivittäin,aika aikaansa.Sinänsä nämä uudet lakipykälät hyvät,että kaikille löytyy varmasti mieluinen viljely- kasvatusmalli,kyllähän vaitoehtoja saa ja pitää olla.Ei ne häävinnäköisiä ole nämä väärälle maalajille istutetut männikötkään ole.Onhan niitä ns.karjalanmäntyyn päätähakkaavia,joitten tieto on se ainoa oikea,mikäpä siinä jos pää kestää.Minun mielestä eletty elämä,virheistä oppiminen,iän tuoma viisaus asioita mitä kannattaa kuunnella ja kunnioittaa.Näitä näyttää Vaarilta löytyvän oikeissa määrin,oikein hyvä lisä tälle palstalle.Elämähän on ainaista oppimista,lähes aina kannattaa pitää silmät ja korvat auki,korostan sanaa lähes.

Lue lisää

Eri asia, että pitää tietenkin olla ryhtiä ettei heti toteuta sitä mitä toinen esittää. Mutta KAIKKEA pitää kuunnella ja katsella uteliaana, koskaan ei tiedä mistä se tiedonjyvä löytyy.
Elämänkoulusta ei jaeta päästötodistuksia, eli ihmisestä ei koskaan tule täysin oppoinutta, joka ei enää tarvitse lisää tietoa.

Niin ja vaikka ryhtiä pitää olla, ettei tuuli kuljeta, niin silti pitää olla valmis nopeisiinkin käännöksiin, mutta kääntyä vain tarvittaessa.

isomman kirjoitti:

metsäpalstan tai oikeastaan palstojen omistajana olen havainnut vaarin kirjoituksista, että häneltä ei heru paljonkaan ymmärrystä meille toisinajattelijoille. Hän on uskollinen tehometsätalouden puolestapuhuja.

Olen luonnonmukaisemman metsänhoidon kannattaja siksi, että siinä voidaan ottaa huomioon metsän monikäyttö (sienestys, marjastus ja muu virkistys) se on metsänomistajalle halvempi tapa uudistaa metsänsä ja metsälajiston monimuotoisuus säilyy paljon paremmin kuin puupelloissa.

Itselläni ei ole tarkoitus tuottaa talouskäyttöön varatussa metsässä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman paljon puuta vaan saada kohtuullinen tuotto. Sen olen saanutkin muun muassa erikoispuulla. Siitä kiitos edelliselle omistajalle,äidilleni, joka ei myöskään hurahtanut raaimman tehotuotannon pauloihin, eikä hävittänyt kehotuksista huolimatta nuoria koivikoita, joista nyt on kehkeytymässä kunnon tukkimetsää ja tulevaa erikoispuuta.

Itse olen tehnyt kaksi virhettä, istuttanut mäntyä rehevälle maapohjalle ja hakkuuttanut yhden onneksi pienehkön aukon, jonka kuusi-istutus epäonnistui aika totaalisti. Luonto sen sitten paikkasi, mutta työtä on riittänyt siinä taimikossa, neljään kertaan olen sen perannut, kun luontaisesti syntyneessä kuusentaimikossa isomman puuston katveessa ei ole tarvinut kuin kerran harventaa liiankin tiheää taimikkoa.

Metsänhoidon neuvonnassa pitäisi pystyä nykyistä paremmin ottamaan huomioon omistajien erilaiset intressit. Meitä toisinajattelijoita on aika paljon ja lisää tulee koko ajan.

Lue lisää

....Vaarilla riittää.
Vaikka en kovin voimakkaasti ole poikkeillut ns. viralliselta linjalta, on aina ärsyttänyt se että metsäammattilaiset ovat, ainakin aiemmin olleet, yhden totuuden miehiä. Unohtaen sen ettei millekkään kuvioille voi olla, vain yhtä oikeaa käsittelyä.
Se mitä puhun ja kirjoitan on, mimenomaan sitä Vaarin näköistä metsäajattelua, jonka on muokannut vuosikymmenien varrella tehdyt ja nähdyt virheet ja onnistumiset.
Isoin ristiriita tällä hetkellä virallisen linjan kanssa on kasvatustiheys, erityisesti taimivaiheessa, mutta myös myöhemmin. Ammattilaiset kun eivät ymmärrä, että jokaisessa metsässä olevassa pienessäkin aukossa on kasvu nolla. Metsässä olevan väljyyden on palveltava aina ja kaikissa tilanteissa olemassa olevien puiden kasvua tai laadun kehittymistä.

En katso metsän moninaiskäytön millään tavalla heikentyneen tekemissäni tai teettämissäni metsätaloustoimenpiteissä. Metsot ja teeret pitävät peliään ja hirvia on liiaksikin asti. Naapuri pistää kettuja nurin vähän väliä Vaarin metsässä. Marjoja riittää, oikein joku on kysynyt, että miten oot saanutkin puolukan niin voimakkaaseen kasvuun. Mustikoita nyt vähän vähemmän, kun ei ole oikein selaisia pohjia paljon.

Niitä virheitä? No, onhan niitä.
Pellon metsityksessä pahimmat, Mäntyä, kun ei kuulemma voinut kuusta panna kun ei ole verhopuustoa. Ei se nykyään näytä olevan muotia se verhopuusto, paitsi tietenkin niillä jotka se kuusen luontaisen uudistamisen osaavat, omasta kokemuksestaan.
Sitten niinkin erikoinen moka kuin Rauduskoivun istutus peltoon, alueella, jossa raudus ei luontaisesti viihtynyt. Se oli kai se pahin moka. Hirvet onneksi tulivat apuun ja söivät ne vänkyrät niin perusteellisesti, että meni siihen piikkiin koko homma.
Sitten titenkin sitä hieskoivua olisi pitänyt joissain kohdin suolla vähän vähemmän kurittaa. Ei siinä, kyllä siinä männikkö nyt on, mutta hieskoivu olisi ollut parempi pioneeripuu. Ojitukset kun olivat silloin vähän harvahkoja ja kyllä näyttää koivu muutenkin olevan mannaa suon muuntumisessa metsämaaksi.
Sitä epäonnistunutta siemenpuu uudistusta en oikein ota omaan piikkiini, ei vielä oikein kuunneltu silloin vielä, mutta ei ollut kyllä näkemyksiäkään. Isäukon kunniaksi on kuitenkin mainittava, että silloin hän luopui harsinnasta ja järjestelmällinen uudistus alkoi.

Tuo kommentti metsänhoidon neuvonnasta voisi yhtä hyvin olla peräisin Vaarin näppäimiltä.
Elleivät ammattilaiset tuota läksyä opi, niin Suomen puukauppa tyrehtyy kokonaan lähimpinä vuosikymmeninä.
Jos katsotaan koko valtakunnan etua, ei ole niin väliä sillä hoidetaanko metsiä virallisen linjan mukaan vai piirun tai muutaman pehmeämpään suuntaan. Tärkeintä on, että hoidetaan.
Tiukoilla asenteilla tulee entistä enemmän länttejä joihin ei periaatteesta saa koskea millään opilla.

karvoihin .. kirjoitti:

On sentään joku muukin huomannut nämä Vaarin "yksisilmäiset" kirjoitukset. Nämä Vaarin mukamas kovatkin ärhentelyt ja kädenväännöt mhy:n kanssa ovat pelkkää silmänlumetta. Kuten tuolla aikaisemmin jos sanottiin, toiseen suuntaan kun kumarrat niin toiseen pyllistät.

Vaikka se jonkun herkkään hipiään rumalta kuulostaa niin kyllä Vaarin touhu on pelkkää mhy:n oppien mukaista puupeltoviljelyä. Mitä taas tulee tuohon ylenpalttiseen asinatuntemuksen kehumiseen verotuksen ym. suhteen, niin melko useaan on Vaarin neuvot ampuneet harhaan. Poislukien se "ota yhteys paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen".

Paljon on Vaarin taholta tullut parjausta siitä että metsänomistus on siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ja metsät jäävät hoitamatta. En kyllä mene tuota väittämää allekirjoittamaan. Kaupunkilaismetsänomistajat ovat mielestäni juuri niitä joille metsä edustaa monimuotoisuutta, ei pelkkää puupeltoa. Kyllä metsä osaa kasvaa ja jopa hoitaa itse itsensä ilman että siellä jatkuvasti ramuaa raivausveitsi kourassa. Eikä se että hoitotoimenpiteitä käy tekemässä joku muu kuin metsänomistaja itse ole mikään synti. Vaikka se Vaarin puheissa siltä lähinnä kuulostaa.

Anteeksi Vaarilta jo etukäteen! Tiedän kyllä mihin suuntaan vastine kallistuu. Kouhkaa ihan vapaasti raivausveitsesi kanssa siellä taimikossa mutta jätä muille valinnanvapaus.

Lue lisää

....vaikka vuosi sitten jo siltäkin näytti, mutta kyllä laseri on aina laseri....

En tosiaan oikein ymmärrä, että pitää käydä niin hanakasti kiinni henkilöön. Eikö meidän pitänyt keskustella asioista ja vaihtaa mielipiteitä. Eihän tästä hommasta mitään tulisi, jos me kaikki olisimme samaa mieltä....
Ei niilä henkilökohtaisilla kehuillakaan paljon pohjaa ole, kun tunnetaan toisiamme vain näppäimistön kautta. Vallankin kun ne tuntuvat sitten toisia suunnattomasti ärsyttävän.

Vaarin Metsänhoidosta voit lukea lisää viestistä "Kyllä ymmärrystä tois...".

Esim. verotuksessa olen kirjoittanut vain sen minkä tiedän omasta kokemuksestani tarkalleen tai on suoraan luettavissa verohallinnon ohjeista. Olen tarkasti varonut esittämästä tulkintoja.

Vaari ei ole parjannut kaupunkilaismetsänomistajia, miksi olisi kun on itsekkin sellainen, nyt vain jo lähemmäksi palstaa hiipimässä.
Se vain on tosiasia että metsät ovat palkansaajien ja heidän hallitsemiensa perikuntia ja yhtymien hallussa, yllättävän laajasti. Tämä tosiasia on olemassam utta metsäammattilaiset eivät ole oikein siihen vielä osanneet mukautua palveluineen.
Hoidon puutteita näkee kaikenlaisten metsänomistajien metsissä, ei niitä erityisesti omistajan tausta selitä.
Tausta vaikuttaa toki siihen miten metsänhoito rytmittyy. Maanviljelijät saattavat olla metsän kimpussa vuosittain, mutta silti niukasti. Palkansaajat näyttävät tekevän ja erityisesti teettävät hommia jaksollisemmin. Metsänhoitoon tuollainen jaksollisuus sopii mainiosti. Jopa 10 vuoden huili onnistuu, jos hommat on hoidettu.

Vaari ei pidä syntinä töiden teettämistä toisella, onhan tuota aikanaan tullut paljon itsekkin harrastettua.
Taloudellisuutta kyllä voidaan paljon parantaa, jos hommia tehdään itse, liikuntaharrastuksena tai muuten vain mielen virkistykseksi.

Saat toki anteeksi vanhat ja tulevatkin syntisi. Voisit toki keskittyä enempi metsätalouteen kuin henkilöön.
Vaari ei pyri rajoittamaan Sinun, eikä kenenkään muunkaan toimintavapautta. En ota myöskään rajoitteita muilta vastaan. Mutta se mikä on tärkeää, luen kyllä mielenkiinnolla KAIKKIEN metsänhoitoon liittyvät kertomukset ja erityisesti niiden perustelut. Sillä ei maailma ole valmis vielä....

Vaari kirjoitti:

....Vaarilla riittää.
Vaikka en kovin voimakkaasti ole poikkeillut ns. viralliselta linjalta, on aina ärsyttänyt se että metsäammattilaiset ovat, ainakin aiemmin olleet, yhden totuuden miehiä. Unohtaen sen ettei millekkään kuvioille voi olla, vain yhtä oikeaa käsittelyä.
Se mitä puhun ja kirjoitan on, mimenomaan sitä Vaarin näköistä metsäajattelua, jonka on muokannut vuosikymmenien varrella tehdyt ja nähdyt virheet ja onnistumiset.
Isoin ristiriita tällä hetkellä virallisen linjan kanssa on kasvatustiheys, erityisesti taimivaiheessa, mutta myös myöhemmin. Ammattilaiset kun eivät ymmärrä, että jokaisessa metsässä olevassa pienessäkin aukossa on kasvu nolla. Metsässä olevan väljyyden on palveltava aina ja kaikissa tilanteissa olemassa olevien puiden kasvua tai laadun kehittymistä.

En katso metsän moninaiskäytön millään tavalla heikentyneen tekemissäni tai teettämissäni metsätaloustoimenpiteissä. Metsot ja teeret pitävät peliään ja hirvia on liiaksikin asti. Naapuri pistää kettuja nurin vähän väliä Vaarin metsässä. Marjoja riittää, oikein joku on kysynyt, että miten oot saanutkin puolukan niin voimakkaaseen kasvuun. Mustikoita nyt vähän vähemmän, kun ei ole oikein selaisia pohjia paljon.

Niitä virheitä? No, onhan niitä.
Pellon metsityksessä pahimmat, Mäntyä, kun ei kuulemma voinut kuusta panna kun ei ole verhopuustoa. Ei se nykyään näytä olevan muotia se verhopuusto, paitsi tietenkin niillä jotka se kuusen luontaisen uudistamisen osaavat, omasta kokemuksestaan.
Sitten niinkin erikoinen moka kuin Rauduskoivun istutus peltoon, alueella, jossa raudus ei luontaisesti viihtynyt. Se oli kai se pahin moka. Hirvet onneksi tulivat apuun ja söivät ne vänkyrät niin perusteellisesti, että meni siihen piikkiin koko homma.
Sitten titenkin sitä hieskoivua olisi pitänyt joissain kohdin suolla vähän vähemmän kurittaa. Ei siinä, kyllä siinä männikkö nyt on, mutta hieskoivu olisi ollut parempi pioneeripuu. Ojitukset kun olivat silloin vähän harvahkoja ja kyllä näyttää koivu muutenkin olevan mannaa suon muuntumisessa metsämaaksi.
Sitä epäonnistunutta siemenpuu uudistusta en oikein ota omaan piikkiini, ei vielä oikein kuunneltu silloin vielä, mutta ei ollut kyllä näkemyksiäkään. Isäukon kunniaksi on kuitenkin mainittava, että silloin hän luopui harsinnasta ja järjestelmällinen uudistus alkoi.

Tuo kommentti metsänhoidon neuvonnasta voisi yhtä hyvin olla peräisin Vaarin näppäimiltä.
Elleivät ammattilaiset tuota läksyä opi, niin Suomen puukauppa tyrehtyy kokonaan lähimpinä vuosikymmeninä.
Jos katsotaan koko valtakunnan etua, ei ole niin väliä sillä hoidetaanko metsiä virallisen linjan mukaan vai piirun tai muutaman pehmeämpään suuntaan. Tärkeintä on, että hoidetaan.
Tiukoilla asenteilla tulee entistä enemmän länttejä joihin ei periaatteesta saa koskea millään opilla.

Lue lisää

Tuntuu oleva lähes jokaisessa viestissä sivuttu aihe tuo kasvatustiheys. Siispä kysyn ihan mielenkiinnosta seuraavaa.

Mikä on Vaarin mielestä kunkin harvennusvaiheen jälkeen se oikea kasvatustiheys. Siis se mitä ne ammattilaiset eivät ole ymmärtäneet.

Risuukko kirjoitti:

Tuntuu oleva lähes jokaisessa viestissä sivuttu aihe tuo kasvatustiheys. Siispä kysyn ihan mielenkiinnosta seuraavaa.

Mikä on Vaarin mielestä kunkin harvennusvaiheen jälkeen se oikea kasvatustiheys. Siis se mitä ne ammattilaiset eivät ole ymmärtäneet.

Lue lisää

....sen.
Vaari ei lähde luettelemaan lukuarvoja, koska ei ole tttonut niihin tuijottamaan. Niitä runkoa/ha lukuja on tullut itsekkin opeteltua mittaamaankin vasta täällä varttuneella iällä.
Se on siitä pohjasta ja juuri siitä puustosta niin paljon kiinni.
Vaari kun keskustelee motomiehen kanssa, niin ohje on se, että hiukan tiheämmäksi jätät kuin tulla naapurille teit tai muuta vastaavaa.
Saman tyyppistä sormituntumaa olen käyttänyt ammattimetsurin kanssa taimikonhoidossa ja yhteisymmärrykseen on päästy. Pianhan se reipas mies koealan tekee ja sen ääressä sitten keskustellaan.

Kun ei ole hommaan koulua käynyt, niin ei ole koskaan oikein lukuarvojen puolelta asiaa ajatellut.
Toki nyt on tullut jo otettua apuvälineitäkin tähänkin asiaan, voi joskus tarkistaa mitä tuli tehtyä. Kaiken lisäksi tuo on kysymys, jonka aina teen ammattilasen kanssa metsässä kulkiessani, mihin tiheyteen pitäisi panna ja perustelut sille. Sitten katsotaan joku sopiva puuryhmä, että mitä se merkitsisi.

En siis ole kuuro ammattilaisten ohjeille, vaikka sovellankin niitä omalla tavallani.
Niin ihminenhän ei ole koskaan täysin oppinut, aina pitää olla sijaa uusille perustelluille mielipiteille.
Muuten nuoret metsäinssit ihan mielenkiintoisia kavereita, ovat hyvin lukeneet kirjansa, erityisesti niistä kohdin, mitä on opittavaa vanhoista virheistä.

Vaari kirjoitti:

....sen.
Vaari ei lähde luettelemaan lukuarvoja, koska ei ole tttonut niihin tuijottamaan. Niitä runkoa/ha lukuja on tullut itsekkin opeteltua mittaamaankin vasta täällä varttuneella iällä.
Se on siitä pohjasta ja juuri siitä puustosta niin paljon kiinni.
Vaari kun keskustelee motomiehen kanssa, niin ohje on se, että hiukan tiheämmäksi jätät kuin tulla naapurille teit tai muuta vastaavaa.
Saman tyyppistä sormituntumaa olen käyttänyt ammattimetsurin kanssa taimikonhoidossa ja yhteisymmärrykseen on päästy. Pianhan se reipas mies koealan tekee ja sen ääressä sitten keskustellaan.

Kun ei ole hommaan koulua käynyt, niin ei ole koskaan oikein lukuarvojen puolelta asiaa ajatellut.
Toki nyt on tullut jo otettua apuvälineitäkin tähänkin asiaan, voi joskus tarkistaa mitä tuli tehtyä. Kaiken lisäksi tuo on kysymys, jonka aina teen ammattilasen kanssa metsässä kulkiessani, mihin tiheyteen pitäisi panna ja perustelut sille. Sitten katsotaan joku sopiva puuryhmä, että mitä se merkitsisi.

En siis ole kuuro ammattilaisten ohjeille, vaikka sovellankin niitä omalla tavallani.
Niin ihminenhän ei ole koskaan täysin oppinut, aina pitää olla sijaa uusille perustelluille mielipiteille.
Muuten nuoret metsäinssit ihan mielenkiintoisia kavereita, ovat hyvin lukeneet kirjansa, erityisesti niistä kohdin, mitä on opittavaa vanhoista virheistä.

Lue lisää

.. mikä tulee olemaan Vaarin vastaus.

"Vaari kun keskustelee motomiehen kanssa, niin ohje on se, että hiukan tiheämmäksi jätät kuin tulla naapurille teit tai muuta vastaavaa."

Mutta mistäpäs Vaari tietää onko naapuri jättänyt liian tiheäksi? Vai onko vaan aina jätettävä tiheämmäksi kuin napurilla ... vaikka lopputulos siitä kärsisikin. Entäpä jos naapuri toimiikin samalla periaatteella?

No minäpä reippaana miehenä tekaisen koealan. Tuore kangas, kuusivaltainen taimikko, harvennus jäänyt hieman myöhäiseksi eli tehdään 6 metrisenä. Lopputuloksena koeala antaa 2100 runkoa/ha. Nyt pitäisi keskustella Vaarin kanssa sen ääressä miten jatketaan työtä. Naapuri on jättänyt 4 metrisensä 1800 runkoon/ha. Naapurilla oli ennen harvennusta selvästi ylitiheä.

Risuukko kirjoitti:

.. mikä tulee olemaan Vaarin vastaus.

"Vaari kun keskustelee motomiehen kanssa, niin ohje on se, että hiukan tiheämmäksi jätät kuin tulla naapurille teit tai muuta vastaavaa."

Mutta mistäpäs Vaari tietää onko naapuri jättänyt liian tiheäksi? Vai onko vaan aina jätettävä tiheämmäksi kuin napurilla ... vaikka lopputulos siitä kärsisikin. Entäpä jos naapuri toimiikin samalla periaatteella?

No minäpä reippaana miehenä tekaisen koealan. Tuore kangas, kuusivaltainen taimikko, harvennus jäänyt hieman myöhäiseksi eli tehdään 6 metrisenä. Lopputuloksena koeala antaa 2100 runkoa/ha. Nyt pitäisi keskustella Vaarin kanssa sen ääressä miten jatketaan työtä. Naapuri on jättänyt 4 metrisensä 1800 runkoon/ha. Naapurilla oli ennen harvennusta selvästi ylitiheä.

Lue lisää

....että Vaari katsoo sen naapurin lohkon itse silmällä ja kommentoi motomiehelle sen mukaan.
Onko se nyt niin tuikasen vaikeaa ymmärtää että sen voi joku katsoa pelkästään silmällä, eikä osaa sovittaa siihen välttämättä kpl/ha lukuarvoja. Kyllä Sinäkin osaat sen silmällä katsoa, onko tiheys sinun mielestäsi sopiva. Tuskin sinä siihen mittakeppiä tarvitset heiluttaa. Sinulla ilmeisesti on myös taito muotoilla se asia numeroiksi. Tässä on yksi kysymys jossa Vaarin on opeteltava vielä. Voi kun se olisikin ainoa!

Vaari kirjoitti:

....että Vaari katsoo sen naapurin lohkon itse silmällä ja kommentoi motomiehelle sen mukaan.
Onko se nyt niin tuikasen vaikeaa ymmärtää että sen voi joku katsoa pelkästään silmällä, eikä osaa sovittaa siihen välttämättä kpl/ha lukuarvoja. Kyllä Sinäkin osaat sen silmällä katsoa, onko tiheys sinun mielestäsi sopiva. Tuskin sinä siihen mittakeppiä tarvitset heiluttaa. Sinulla ilmeisesti on myös taito muotoilla se asia numeroiksi. Tässä on yksi kysymys jossa Vaarin on opeteltava vielä. Voi kun se olisikin ainoa!

Lue lisää

.. mutta tietääkö Vaari?

Mitenkäs Vaari siirtää tämän silmämääräisen tiedon sitä haluavalle?

Nyt tuikasen ongelmallista on se että minä kun en pääse niitä Vaarin tiheyksiä katsomaan mutta haluaisin kuitenkin kasvattaa laatupuuta näillä Vaarin ohjeilla. Eli nyt jää ainoaksi mahdollisuudeksi tehdä se ensimmäinen koeala "Vaarin silmälle sopivaksi" sen mittakepin avulla. Kyllä minä sen jälkeen osaan sen silmällä katsoa että tiheys pysyy sopivana.

Olen jotenkin ymmärtänyt että Vaari haluaisi tätä kokemusperäistä (silmämääräistä) tietoa meille muille jakaa.

Risuukko kirjoitti:

.. mutta tietääkö Vaari?

Mitenkäs Vaari siirtää tämän silmämääräisen tiedon sitä haluavalle?

Nyt tuikasen ongelmallista on se että minä kun en pääse niitä Vaarin tiheyksiä katsomaan mutta haluaisin kuitenkin kasvattaa laatupuuta näillä Vaarin ohjeilla. Eli nyt jää ainoaksi mahdollisuudeksi tehdä se ensimmäinen koeala "Vaarin silmälle sopivaksi" sen mittakepin avulla. Kyllä minä sen jälkeen osaan sen silmällä katsoa että tiheys pysyy sopivana.

Olen jotenkin ymmärtänyt että Vaari haluaisi tätä kokemusperäistä (silmämääräistä) tietoa meille muille jakaa.

Lue lisää

Tämä on näiden nettikeskustelujen ongelma. Tuollainen pelkästään silmässä tai jollakulla muullä suoraan näpeissä oleva tieto ei siirry.
On toki niinkin ettei sitä tietoa tätä kautta kovin täsmällisesti voida muutenkaan esim kasvatustiheyksistä siirtää. On niin monia paikanpäällä määriteltäviä seikkoja, että pelkät kpl/ha luvut, antoi niitä kuka tahansa eivät istu suoraan toiseen kuvioon toisella puolen Suomen. Ei vaikka saatteeksi annetaankin pituus ja maapohjatietija yms.

Vaari kirjoitti:

....että Vaari katsoo sen naapurin lohkon itse silmällä ja kommentoi motomiehelle sen mukaan.
Onko se nyt niin tuikasen vaikeaa ymmärtää että sen voi joku katsoa pelkästään silmällä, eikä osaa sovittaa siihen välttämättä kpl/ha lukuarvoja. Kyllä Sinäkin osaat sen silmällä katsoa, onko tiheys sinun mielestäsi sopiva. Tuskin sinä siihen mittakeppiä tarvitset heiluttaa. Sinulla ilmeisesti on myös taito muotoilla se asia numeroiksi. Tässä on yksi kysymys jossa Vaarin on opeteltava vielä. Voi kun se olisikin ainoa!

Lue lisää

Tiheys kokeilussa männyllä,suuri vaara että latvus karkaa liian ylös.Tämän seurauksena metsän paksuuskasvu pysähtyy,riukuuntuu,eikä tahdo toipua enää.Harvennuksen jälkeen erittäin herkkä lumituhoille,viimetalvi meilläpäin hyvä esimerkki,vastaharvennetuista riukumänniköistä jopa 1/3 poikki tai latva maassa.Ja niitä riukumetsiähän meilläpäin piisaa,eikä tilanne näytä kovin nopeasti korjaantuvan.Liian paljon näitä ajattelijoita,että metsä kasvaa itsekseen eihän sille mitään tarvii tehdä,no kasvaahan se mutta,hoitamattomana menee ajansaatossa myös pilalle.

Risuukko kirjoitti:

.. mikä tulee olemaan Vaarin vastaus.

"Vaari kun keskustelee motomiehen kanssa, niin ohje on se, että hiukan tiheämmäksi jätät kuin tulla naapurille teit tai muuta vastaavaa."

Mutta mistäpäs Vaari tietää onko naapuri jättänyt liian tiheäksi? Vai onko vaan aina jätettävä tiheämmäksi kuin napurilla ... vaikka lopputulos siitä kärsisikin. Entäpä jos naapuri toimiikin samalla periaatteella?

No minäpä reippaana miehenä tekaisen koealan. Tuore kangas, kuusivaltainen taimikko, harvennus jäänyt hieman myöhäiseksi eli tehdään 6 metrisenä. Lopputuloksena koeala antaa 2100 runkoa/ha. Nyt pitäisi keskustella Vaarin kanssa sen ääressä miten jatketaan työtä. Naapuri on jättänyt 4 metrisensä 1800 runkoon/ha. Naapurilla oli ennen harvennusta selvästi ylitiheä.

Lue lisää

saa vastata!

Harventasin kyllä niin että jää 1700-1800 kpl/ha. Tuo 2100 kpl/ha on liikaa koska jos naapurilla on ollut jo selvästi ylitiheänä niin kasvualusta on silloin hyvä. Mielestäni tuossa on hyvä sauma saada järeää tukkia eli kallistuisin jopa tuohon lähelle 1700 kpl/ha.

Tietysti jos haluaa pärjätä naapurille vaan tiheydessä niin jätä harventamatta. No joo vitsi :)

puolesta .. kirjoitti:

saa vastata!

Harventasin kyllä niin että jää 1700-1800 kpl/ha. Tuo 2100 kpl/ha on liikaa koska jos naapurilla on ollut jo selvästi ylitiheänä niin kasvualusta on silloin hyvä. Mielestäni tuossa on hyvä sauma saada järeää tukkia eli kallistuisin jopa tuohon lähelle 1700 kpl/ha.

Tietysti jos haluaa pärjätä naapurille vaan tiheydessä niin jätä harventamatta. No joo vitsi :)

Lue lisää

alaa ollenkaan. Se pitäisi olla näköjään joka viestissä.
Kyllä Vaarillakin hiukan kuusikkoa, mutta kokemus on niin turkasen kapea. Männyllä on toisin.

Vaari jää nyt vajaaksi viikoksi netistä lomalle, monien suureksi helpotukseksi.

Vaari kirjoitti:

alaa ollenkaan. Se pitäisi olla näköjään joka viestissä.
Kyllä Vaarillakin hiukan kuusikkoa, mutta kokemus on niin turkasen kapea. Männyllä on toisin.

Vaari jää nyt vajaaksi viikoksi netistä lomalle, monien suureksi helpotukseksi.

Lue lisää

.. että jatkamme sitten keskustelua kasvatustiheyksistä mäntyvaltaisessa taimikossa? Vai jatkuuko sekin samalla "silmämääräisellä" linjalla.

Voi kun minulla löytyisi mänty- ja jopa koivuvaltaisiakin taimikoita! Näinollen myös paljon kysyttävää ja opittavaa.

istuttaa turhaan. Todennäköisesti luontaisesti taimettuville alueille riittää hyvä muokkaus tai jos on paljon pientä kuusen tainta mänty/koivuvaltaisen uudistusmetsän alla ei kannata edes muokata. Karummilla mailla hyvä muokkaus ja männyn kylvö on ehdottomasti paras uudistamismenetelmä sopii jopa mustikkatyypin karkeille maille jos uudistettava alue puhdas kuusikko. Rehevämpiä maita kannattaa kyllä istuttaakin.

haaskausta kirjoitti:

istuttaa turhaan. Todennäköisesti luontaisesti taimettuville alueille riittää hyvä muokkaus tai jos on paljon pientä kuusen tainta mänty/koivuvaltaisen uudistusmetsän alla ei kannata edes muokata. Karummilla mailla hyvä muokkaus ja männyn kylvö on ehdottomasti paras uudistamismenetelmä sopii jopa mustikkatyypin karkeille maille jos uudistettava alue puhdas kuusikko. Rehevämpiä maita kannattaa kyllä istuttaakin.

Lue lisää

Nykyään ei enää metsästä löydy järeitä tukkeja. Vain laihaa riukua näkyy rekkojen kuormissa olevan. Metsiä kahlatessa näkyminä on vain aukeita raiskioita tai matalaa taimikkoa. Sahatkaan eivät kuulemma huoli ylipaksuja pöllejä, kun eivät mahtuisi koneisiin. Onko siis näin surekea maamme metsävaranto. Sanotaan, että kasvu on suurempaa kuin milloinkaan. Sen kyllä uskon, koska nuori metsä kasvaa nopeammin kun vanha kelohonka, mutta vanhoja honkiakaan ei taida enää saada Suomesta. Silmämääräisesti näyttää siltä, että raaka-ainetta laajempaa teollisuutta varten olisi valmiina vasta vuonna 2055.

Dubio kirjoitti:

Nykyään ei enää metsästä löydy järeitä tukkeja. Vain laihaa riukua näkyy rekkojen kuormissa olevan. Metsiä kahlatessa näkyminä on vain aukeita raiskioita tai matalaa taimikkoa. Sahatkaan eivät kuulemma huoli ylipaksuja pöllejä, kun eivät mahtuisi koneisiin. Onko siis näin surekea maamme metsävaranto. Sanotaan, että kasvu on suurempaa kuin milloinkaan. Sen kyllä uskon, koska nuori metsä kasvaa nopeammin kun vanha kelohonka, mutta vanhoja honkiakaan ei taida enää saada Suomesta. Silmämääräisesti näyttää siltä, että raaka-ainetta laajempaa teollisuutta varten olisi valmiina vasta vuonna 2055.

Lue lisää

Mikä on mielestäsi kunnon tukki ylijäreäkö? mistä hinta putoaa taas, yleensä kuusimetsä lopettaa kasvunsa ja puut rupeaa lahoamaan ennen yli järeytymistä, parempi myydä ettei mene lahoja tukkeja kuituun.

Dubio kirjoitti:

Nykyään ei enää metsästä löydy järeitä tukkeja. Vain laihaa riukua näkyy rekkojen kuormissa olevan. Metsiä kahlatessa näkyminä on vain aukeita raiskioita tai matalaa taimikkoa. Sahatkaan eivät kuulemma huoli ylipaksuja pöllejä, kun eivät mahtuisi koneisiin. Onko siis näin surekea maamme metsävaranto. Sanotaan, että kasvu on suurempaa kuin milloinkaan. Sen kyllä uskon, koska nuori metsä kasvaa nopeammin kun vanha kelohonka, mutta vanhoja honkiakaan ei taida enää saada Suomesta. Silmämääräisesti näyttää siltä, että raaka-ainetta laajempaa teollisuutta varten olisi valmiina vasta vuonna 2055.

Lue lisää

Vaneri ja kertopuutehtaisiin isotkin pöllit max läpimitta n 90 cm. Ne vaan lajitellaan jo metsässä eri kasoihin. Ei tosiaankaan ole ylijäreys mikään ongelma.

Dubio kirjoitti:

Nykyään ei enää metsästä löydy järeitä tukkeja. Vain laihaa riukua näkyy rekkojen kuormissa olevan. Metsiä kahlatessa näkyminä on vain aukeita raiskioita tai matalaa taimikkoa. Sahatkaan eivät kuulemma huoli ylipaksuja pöllejä, kun eivät mahtuisi koneisiin. Onko siis näin surekea maamme metsävaranto. Sanotaan, että kasvu on suurempaa kuin milloinkaan. Sen kyllä uskon, koska nuori metsä kasvaa nopeammin kun vanha kelohonka, mutta vanhoja honkiakaan ei taida enää saada Suomesta. Silmämääräisesti näyttää siltä, että raaka-ainetta laajempaa teollisuutta varten olisi valmiina vasta vuonna 2055.

Lue lisää

kaikenkokosia tukkeja, tuu vaikka kattoon
Ja niin on kyllä naapureillakin, valitettavasti
tairat olla jostahin ulkomailta kunnet tiärä

Vaari kirjoitti:

alaa ollenkaan. Se pitäisi olla näköjään joka viestissä.
Kyllä Vaarillakin hiukan kuusikkoa, mutta kokemus on niin turkasen kapea. Männyllä on toisin.

Vaari jää nyt vajaaksi viikoksi netistä lomalle, monien suureksi helpotukseksi.

Lue lisää

Viestiisi ei voinut enää suoraan vastata, tuli ilmoitus: "Viestin hierarkia liian syvä"
Merkinnee sitä ettei tämänkään viestin alle suoraan saa enää vastausta.

Se mitä olen eri viesteissä kirjoittanut tiheyksistä on kokemuksia männyn kanssa. Niinkuin sanoin en ota kantaa kuuseen. Ei koivukaan ole Vaarin metsissä, kuin sekapuuna, kunnes on kilpailutustehtävänsä hoitanut. Pääasiassa hiestä, niin ei siitä muuksi ole.

Niitä lukuarvoja olen edelleen kitsas sanomaan. Periaate kun on että sanotun pitäisi olla oikeata tietoa. Niin hassua kuin se sinusta onkin en ole aiemmin edes mitannut jälkeenpäinkään tiheyttä kpl/ha. Nyt olen sitäkin vähän opetellut.

En näytä olevan ainoa "silmämitalla" harventaja. Tällä samalla palstalla keskustelussa "Kysymys taimikonhoidosta / Romppainen" on monta muutakin tälläistä, joille kpl/ha on vähän hepreaa.

Kyllähän niitä lukuarvojakin tarvitaan. Toivottavasti muistetaan kertoa aina pituus, maapohja, ojitustilanne ja jopa maakunta. Ellei näitä tietoja ole mukana, niin voi tulla virheellisiä neuvoja.

tehometsätalouden edustajat selittävät, ettei pieniä eriä kannata enää metsästä keräillä. Ja kun on mennyt niin hölmöksi tämä hintapolitiikka, että hankintahinta joissakin tapauksissa voi olla alempi kuin pystyhinta. Kuka enää ryhtyy keräilemään puita metsästään saamatta siitä edes polttoainekustannuksia.

Metsänomistajalla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin tyytyä tuottamaan raaka-ainetta bulkkiteollisuudelle. Suomalaista laatupuuta, jos sitä vielä jostakin löytyy, viedään muille maille jalostettavaksi, ja tuotteet kuten huonekalut tuodaan tänne myytäväksi.

Kehittynyttä täällä on vain metsänomistajan nylkeminen. Niinpä sitten muokkaamme, istutamme,torjumme vesakkoa moneen kertaan, ja uskomme, ettei muita vaihtoehtoja ole, vaikka metsä on uudistunut miljoonia vuosia ilman ihmistäkin ja uudistuisi vieläkin kohtuullisesti, vaikeimmissa kohteissa kevyellä muokkauksella ja kylvöllä.

olet, mutta kun kirjoitti:

tehometsätalouden edustajat selittävät, ettei pieniä eriä kannata enää metsästä keräillä. Ja kun on mennyt niin hölmöksi tämä hintapolitiikka, että hankintahinta joissakin tapauksissa voi olla alempi kuin pystyhinta. Kuka enää ryhtyy keräilemään puita metsästään saamatta siitä edes polttoainekustannuksia.

Metsänomistajalla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin tyytyä tuottamaan raaka-ainetta bulkkiteollisuudelle. Suomalaista laatupuuta, jos sitä vielä jostakin löytyy, viedään muille maille jalostettavaksi, ja tuotteet kuten huonekalut tuodaan tänne myytäväksi.

Kehittynyttä täällä on vain metsänomistajan nylkeminen. Niinpä sitten muokkaamme, istutamme,torjumme vesakkoa moneen kertaan, ja uskomme, ettei muita vaihtoehtoja ole, vaikka metsä on uudistunut miljoonia vuosia ilman ihmistäkin ja uudistuisi vieläkin kohtuullisesti, vaikeimmissa kohteissa kevyellä muokkauksella ja kylvöllä.

Lue lisää

Pieniä eriä eivät taida harvennushakkuulla hakata, mutta usean omistajan lähekkäin olevat metsälöt hakkaavat kyllä. Myynti kannattaisi tehdä yhtäaikaa lähekkäisissä metsälöissä, niin saisi myytyä ja paremman hinnan. Tosin harvennushakkuulla ei saa yhtä hyvää hintaa puusta, mutta metsä näyttää metsältä, eikä tarvitse istuttaa uutta puuta. Meillä on harventamalla hakattua metsää, eikä koskaan ole aukkohakattu. Metsä kasvaa hyvin ja sitä on voinut hakata parinkymmenen vuoden välein. Näkemykseni mukaan jatkuvalla kasvatuksella saa puuta enemmän pitkällä jaksolla, koska metsän vihreä massa on keskimäärin suurempi, kuin aukkohakkuu menetelmällä kasvatettaessa. Kaikille maanlaaduille ehkä jatkuva kasvatus ei sovi, mutta toiminee rehevillä mailla. Nykyään kaikki tehdään metsäteollisuuden ehdoilla ja hetkellisen ahneuden sokaisemana, ei jakseta odottaa seuraavaa tiliä, joka tulisi parinkymmenen vuoden päästä.

totta.. kirjoitti:

Pieniä eriä eivät taida harvennushakkuulla hakata, mutta usean omistajan lähekkäin olevat metsälöt hakkaavat kyllä. Myynti kannattaisi tehdä yhtäaikaa lähekkäisissä metsälöissä, niin saisi myytyä ja paremman hinnan. Tosin harvennushakkuulla ei saa yhtä hyvää hintaa puusta, mutta metsä näyttää metsältä, eikä tarvitse istuttaa uutta puuta. Meillä on harventamalla hakattua metsää, eikä koskaan ole aukkohakattu. Metsä kasvaa hyvin ja sitä on voinut hakata parinkymmenen vuoden välein. Näkemykseni mukaan jatkuvalla kasvatuksella saa puuta enemmän pitkällä jaksolla, koska metsän vihreä massa on keskimäärin suurempi, kuin aukkohakkuu menetelmällä kasvatettaessa. Kaikille maanlaaduille ehkä jatkuva kasvatus ei sovi, mutta toiminee rehevillä mailla. Nykyään kaikki tehdään metsäteollisuuden ehdoilla ja hetkellisen ahneuden sokaisemana, ei jakseta odottaa seuraavaa tiliä, joka tulisi parinkymmenen vuoden päästä.

Lue lisää

20 vuoden välein. Naapurin isäntä hakkuutti veromuutoksen takia viimeiset nipin napin hakkuukypsät kuviot. Koko lähes sadan hehtaarin alue on nyt aukkoa, taimikkoa ja alle 25 vuoden ikäistä nuorta metsää. Tili ei taida hänelle tulla 20 vuodenkaan kuluttua, että se siitä tehometsätaloudesta.

Onneksi metsänkasvatuksen tavat ovat pikku hiljaa muuttumassa järkevämpään, metsänomistajan kannalta taloudellisempaan suuntaa. Uudessa Metsäkirjassa Metlan professori Olli Tahvonen kysyy, miksi metsätaloudessa on pyritty maksimoimaan kuutioita, kun muussa taloudessa maksimoidaan voittoja. Hän ihmettelee sitäkin, miksi metsälainsäädännössä ja metsänhoidon suosituksissa näkyy olettamus, että yksityinen metsänomistaja on kykenemätön tekemään järkeviä päätöksiä metsän uudistamisesta. Suositukset ovat pitkään toimineet yksityismetsänomistajan etuja vastaan.