Karjala takaisin ja heti

Onko Saksa mennyt konkurssiin? Milloin? Missä se näkyy?

Tekisi mieli pyytää todisteita. Niitähän tässä saitissa usein peräänkuulutetaan ;)

Kerettiläinen kirjoitti:

Onko Saksa mennyt konkurssiin? Milloin? Missä se näkyy?

Tekisi mieli pyytää todisteita. Niitähän tässä saitissa usein peräänkuulutetaan ;)

"Onko Saksa mennyt konkurssiin? Milloin? Missä se näkyy?

Tekisi mieli pyytää todisteita. Niitähän tässä saitissa usein peräänkuulutetaan ;)"

Milloin näkisimme sinulta ne ensimmäiset todisteet millekään?

"Saksan budjettivaje aiotaan saada kuriin lähivuosina

Raportit 3.3.2006


Eurooppa ja EU


Saksan hallituksen arvion mukaan maan budjettivaje on tänä vuonna suuruudeltaan 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun tänä vuonna taloutta elvytetään vielä velkarahalla, saadaan Saksan talous Saksan finanssiministeriön näkemyksen mukaan Maastricht -kuntoon vuoteen 2007 mennessä talouskasvun, veroetuuksien leikkausten ja arvonlisäveron noston avulla.

Saksa ei vastusta tällä erää etenemistä liiaallisen alijäämän menettelyn osalta. Saksa on rikkonut Euroopan kasvu- ja vakaussopimusta joka vuosi vuodesta 2001 lähtien. Berliinissä on vakaa usko siihen, että ensi heinäkuussa esiteltävä budjettiluonnos vuodelle 2007 saa niin komission kuin muut euromaat vakuuttuneeksi siitä, että Saksa on viimeinkin saamassa valtiontaloutensa tasapainoon.



Saksan taloudessa uskotaan parempien aikojen koittavan viimeinkin. Budjettivaje uskotaan saavan alle kolmen prosentin bruttokansantuotteesta jos ei nyt kuluvana vuonna, niin viimeistään ensi vuoden aikana. Tänä vuonna Saksassa elvytetään, ensi vuonna säästetään. Toisin kuin edeltäjänsä Hans Eichel (SPD) Saksan finanssiministeri Peer Steinbrück (SPD) kuitenkin tuntuu karttavan julkisuuteen annettavia ylioptimistisia arvioita tulevaisuudesta. Saksan hallituksen viime keskiviikkona antaman vuotta 2006 koskevan budjettiesityksen mukaan budjettivaje pysyisi kuluvana vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna eli 3,3 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Mikäli vaje pysyisi näissä lukemissa, se merkitsisi, että Saksa rikkoo kasvu- ja vakaussopimusta viidennen kerran peräkkäin. Joidenkin arvioiden mukaan Saksa tulee kuitenkin pääsemään Maastrichtin kriteereihin kirjatun kolmen prosentin viitearvon alle jo tänä vuonna. ”Jos alle kolmen prosentin mennään, se olisi hienoa, mutta sellaista ei vielä mennä lupaamaan”, Steinbrück totesi budjettiesityksen julkistamistilaisuudessa. Saksan julkisen velan määrä tulee kuitenkin lähivuosina ylittämään Maastrichtin kriteerit: tänä vuonna velka-aste noussee 69 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Kasvu- ja vakaussopimusta muutettiin säännöiltään joustavaksi viime kevään Eurooppa-neuvostossa pitkälti juuri Saksan painostuksesta. Joidenkin arvioiden mukaan kasvu- ja vakaussopimus vesitettiin tällöin niin tulkinnanvaraiseksi, että se avaa varsin laajat tulkintamahdollisuudet ja estää suurten maiden joutumisen taloudenpitonsa osalta komission tarkkailun alaiseksi. Saksan silloiselle punavihreälle hallitukselle joutuminen komission talutusnuoraan tuntui olevan täysin poissuljettu asia. Berliinissä oltiin valmiita estämään eteneminen maata koskevan liiallisin alijäämän menettelyn osalta jopa brutaaleinkin toimenpitein.

Toisin kuin loppuvuonna 2003 Saksa ei tällä erää kuitenkaan aio hangoitella vastaan alijäämämenettelyn kiristämistä koskien. Kompromissineuvotteluita on käyty korkeimmalla mahdollisella tasolla: komission puolta niitä on johtanut komission puheenjohtaja Barroso, Saksan puolta liittokansleri Merkel. Steinbrück on todennut olevansa valmis kohtaamaan alijäämämenettelyn kiristämisen, jotta kasvu- ja vakaussopimuksen yleinen uskottavuus säilyisi.

Taustalla on luja usko siihen, että Saksa kykenee saavuttamaan Maastrichtin kriteerit budjettivajeen osalta viimeistään ensi vuonna ja näin ollen nöyryyttävä aika komission tehovalvonnassa jäisi vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Komission painostus budjettikurin osalta koetaan pikemminkin Berliinissä nyt tervetulleeksi taustatueksi säästöhenkisen budjetin esittelemiseksi ensi heinäkuussa vuodelle 2007. Kasvu- ja vakaussopimuksen lisäksi Saksan hallituksella on tavoitteena saada lähivuosien budjetit myös perustuslain mukaisiksi. Perustuslain mukaan uutta velkaa ei tulisi ottaa enemmän kuin mitä on kirjattuna investointeihin. Tätä perustuslain säädöstä punavihreä hallitus ei enää loppuvuosinaan pystynyt noudattamaan.

Steinbrück on todennut ottavansa kasvu- ja vakaussopimuksen sellaisenaan kuin se on, joskin todennut, että painotuseroista voi aina olla montaa mieltä. Steinbrückin mielestä sopimus ei vieläkään ota riittävästi huomioon Saksan yhdistymisen aiheuttamia kustannuksia, jotka ovat vuositasolla noin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Steinbrückin mielestä myös erot eri euromaiden inflaatioasteiden välillä tulisi huomioida paremmin kuin myös vaihtotaseen kehitys. Saksa ei ole kertaakaan ylittänyt kahden prosentin inflaatiokriteeriä ja on tavallaan siis tukenut koronmääräytymisen kautta niitä euromaita, joiden inflaatioaste on ollut selvästi korkeampi. Berliinin mielestä muut euromaat ovat myös päässeet hyötymään paljon Saksan ylijäämäisestä vaihtotaseesta. Steinbrück kuitenkin painottaa, ettei Saksa näistä ajatuksista huolimatta tule profiloitumaan lähiaikoina kasvu- ja vakaussopimuksen uudelleenmuuttamisen puolesta.

Esitys vuoden 2006 liittovaltiobudjetiksi

Liittohallituksen kuluvaa vuotta koskeva budjettiesitys esiteltiin siis vasta viime viikolla. Normaalista budjettisyklistä poikkeava ajankohta johtui viime syksyn ennenaikaisista liittopäivävaaleista ja hallituspohjan muutoksesta. Steinbrück totesikin, että nyt annettu esitys kuluvan vuoden ja 5. heinäkuuta annettava esitys vuoden 2007 budjetiksi on nähtävä toisiaan täydentäviksi osasiksi, jotka muodostavat sen tiekartan, jolla Saksan talous saadaan vuosien kompuroinnin jälkeen takaisin jaloilleen. Vaikka liiallisen alijäämän menettelyä siis nyt keväällä Saksan osalta tiukennetaan, uskotaan Saksan finanssiministeriössä, että heinäkuun budjettiesitys tulee olemaan riittävä vakuutus komissiolle siitä, että Saksa on tosissaan konsolidointipyrinnöissään ja vakaalla matkalla alle kolmen prosentin budjettivajeeseen. Saksan finanssiministeriössä lasketaan siis nyt niin, että lähiviikkoina uudelleen aktivoitava liiallisen alijäämän menettely voitaisiin keskeyttää heti 5. heinäkuuta alkaen. Näin ollen Saksan taloudenpito olisi komission tehovalvonnassa vain muutaman kuukauden ajan.

Saksan hallitus esitteli 22. helmikuuta paitsi kuluvaa vuotta koskevan budjettiesityksen myös joukon budjetin toteuttamiseen liittyviä lakeja, joista merkittävin on arvonlisäveron nosto kolmella prosentilla ensi vuoden alusta. Hallitus esitteli viime viikolla lisäksi vuoteen 2009 ulottuvan keskipitkän aikavälin vakausohjelman.

Kun hallitus tänä vuonna elvyttää, on ensi vuonna tarkoitus aloittaa tiukka säästökuuri. Vuoden 2006 budjetti perustuu 1,4 prosentin talouskasvuodotukselle. Hallitus edustaa talouskasvuennusteessaan maltillista linjaa, sillä monet Saksan taloustutkimuslaitokset ovat uskoneet kasvun kohoavan lähelle kahta prosenttia.

Vuoden 2006 budjetin menot on kirjattu 261,7 ja verotulot 192,5 miljardin euron suuruiseksi. Työ- ja sosiaaliministeriön osuus budjetista on suurin eli 119,5 miljardia euroa. Velkaa on merkitty otettavaksi 38,3 miljardia euroa, joka on seitsemän miljardia euroa enemmän kuin viime vuonna. Velankasvun syynä on eritoten 25 miljardin euron kasvupaketti, jolla tuetaan erityisesti pk-sektoria, liikenne- sekä t&k -investointeja. Kasvupaketin avulla halutaan taloudelle antaa tukeva kasvusysäys ennen ensi vuonna aloitettavia säästötoimenpiteitä ja arvonlisäveron nostoa. Investoinneille on budjetissa kirjattuna 23,2 miljardin euron erä.

Sosiaali- ja velkamenojen jälkeen budjetin suurimmat menoerät ovat puolustus- 23,9 miljardia (muutos viime vuodesta – 0,1 %) sekä infrastruktuurimenot 23,7 miljardia euroa (muutos viime vuodesta 1,8 %). Tänä vuonna yksityistämisen lasketaan tuovan valtion kasaan rahaa 16,6 miljardin euron verran. Valtion on määrä vähentää omistustaan erityisesti Telecomissa ja postissa. Keskuspankilta Steinbrück kirjannee tuloja kolmen miljardin euron verran.

Hallitus uskoo kasvu-uralla olevan talouden kestävän paremmin ne vastavaikutukset, joita tulossa olevat veronkorotukset ja leikkaukset väistämättä tuonevat mukanaan. Steinbrück onkin korostanut, että "taloutta ei saada kuntoon vain säästämällä, vaan tarvitaan myös kasvua ja panostusta tulevaisuuteen." Steinbrück on todennut hallinto-, sosiaali- ja velkamenojen vievän budjetista lähestulkoon ¾. Liikkumavaran ollessa pieni investoinnit infrastruktuuriin, koulutukseen ja innovaatioihin jäävät pieniksi. Vaikka vuoden 2006 budjettiesityksen osalta ei voidakaan puhua suurista rakenteellisista uudistuksista, on oraita uusista tuulista kuitenkin havaittavissa: kehitysmenot ja talouden tukipotti kasvoi viime vuodesta 7,8 prosentilla eli 4,2 miljardiin kuin myös tutkimus- ja koulutusmenot 5,6 prosentilla eli 8 miljardiin euroon.

Vakausohjelma vuoteen 2009 asti ja budjettiesitys ensi vuodelle

Saksan finanssiministeriössä on kuluvan vuoden budjettia siis valmisteltu samanaikaisesti ensi vuoden budjetin kanssa. Tämä on ministeriön virkamiesten mielestä mahdollistanut tavanomaista pitkäjännitteisemmän taloussuunnittelun. Tämän hetken tietojen mukaan yksi suurimmista eroista tämän vuoden ja ensi vuoden budjettien välillä on velanotto. Kun tänä vuonna velkaa on määrä ottaa reilut 38 miljardia euroa, aiotaan velanotto ensi vuonna lähetulkoon puolittaa (22 miljardiin euroon). Sitä seuraavina vuosina on velan määrä tarkoitus vakauttaa noin 20 miljardin euron tuntumaan.

Velkaa ei Berliinin arvion mukaan tarvita enää viime vuosien malliin, kun budjetin tulopuoli vahvistuu arvonlisäveron korotuksen myötä. Arvonlisävero nousee nykyisestä 16:sta 19 prosenttiin. Veron nostosta on kaksi prosenttia määrä käyttää valtion menoihin, yksi prosentti taas kanavoidaan työn sivukulujen alentamiseen, minkä toivotaan rohkaisevan työnantajia uusrekrytointeihin. Tämä taas puolestaan vähentäisi työttömyyskuluja. Työllisyyden parantamiseen tähdätään myös käsityöammattilaisille ja pk-yrityksille suunnatulla tukipaketilla. Myös kotitalouksia rohkaistaan hoiva- ja palvelutöiden ostoon. Mustapunahallituksen talousfilosofia ei siis perustu yhteen tai muutamaan korjaavaan liikkeeseen vaan eri tekijöiden muodostamaan spiraalimaiseen nosteeseen, jota talouden yleinen kasvu kiihdyttäisi entisestään.

Hallituksen optimismille antaa omalta osaltaan tukea vastailmestyneet talousbarometrit. Esimerkiksi müncheniläisen Ifo-instituutin mukaan investointihalut ja yleinen toiveikkuus on ensimmäisen kerran sellaisella optimismin tasolla kuin Saksan yhdistyessä 15 vuotta sitten. Vaikka työttömyys jatkuu korkeana (12,2 %), kaikkein mittavimpien irtisanomisaaltojen uskotaan olevan pääsääntöisesti ohi. Myös jalkapallon MM-kisoilla toivotaan olevan suuri talouskasvua tukeva vaikutus: kulutuskysynnässä on havaittavissa vuosien kompuroinnin jälkeen ensimmäisen kerran merkkejä kasvusta. Myös rakennusala alkaa elpyä. Saksan vienti vetää niin ikään edelleen mallikkaasti. Viime vuonna Saksan viennin arvo oli 786 miljardia euroa, mikä merkitsi 7,5 prosentin kasvua edellisvuodesta.

Kun suhdanteet näyttävät näin hyviltä, uskaltaa Saksan hallitus siis suunnitella lähivuosiksi myös vyönkiristystoimenpiteitä. Vuoteen 2009 mennessä säästöjä aiotaan saada kasaan kaikkiaan 32 miljardin euron verran. Pelkästään veroetuuksien perkaamisen (muun muassa työmatkavähennysten ja säästöjen verovapauskohtelun kiristäminen, omakotitalorakentamisen tuen purku) lasketaan tuovan säästöjä 19 miljardia euroa. Veronkorotusten uskotaan tuovan 28 miljardia euroa. Yksityistämisestä ja etuajassa maksetuista veloista ja muista kertaluontoisista toimenpiteistä toivotaan kerättävän vuoteen 2009 mennessä 51 miljardia euroa. Steinbrück on myös väläyttänyt mahdollisuutta irrottaa aikoinaan Marshall avusta ylijääneitä, suuruudeltaan noin 12 miljardin euron varoja (niin sanottu "ERP-Vermögen") liittovaltiobudjetin käyttöön. ERP-rahaston koroilla on tähän asti rahoitettu muun muassa pk-sektorilainoja sekä Airbus-hanketta. Steinbrück olisi halukas myös myymään osan Saksan keskuspankin kultavarannoista, mutta ajatus on tähän asti kilpistynyt keskuspankin tiukkaan vastustukseen.

Rakenneuudistuksia ei aloiteta – vielä

Kriitikoiden mielestä käsillä oleva budjettiesitys ja mustapunahallituksen talouspoliittiset linjaukset eivät ole vielä antaneet viitteitä niistä rakenneuudistuksista, joita Saksassa on peräänkuulutettu jo vuosia. Nuorten työttömyysturvaa on määrä kiristää jonkin verran kuin myös virkamiesten joululahjarahaa. Kokonaisuutta ajatellen ne ovat kuitenkin hyvin pieniä menoeriä. Myös valtion tuki eläkekassoille jatkuu, vaikka valtion osuutta on pyritty pienentämään palkansaajien eläkevakuutusmaksua korottamalla. Tänä vuonna suoran budjettituen eläkekassoille lasketaan olevan 78 miljardia euron luokkaa, työttömyydenhoitoon valtiolta tarvitaan suoraa budjettitukea taas 34 miljardin euron verran. Steinbrückin kuitenkin tiedetään pyrkivän tosissaan siihen, että valtion tuki niin lakisääteiseen sairaskassajärjestelmään kuin eläkevakuutusjärjestelmään loppuisi kokonaan. Steinbrückin sekä työ- ja sosiaaliministeri Münteferingin (SPD) on määrä miettiä tähän tähtääviä toimenpiteitä loppukeväästä. Sairaskassoja koskevasta uudistuksesta taas on määrä aloittaa hallituskumppaneiden kesken neuvottelut kesätauon jälkeen.

Veropuolella Steinbrück toivoo arvonlisäveron osalta mahdollisimman pikaisesti siirtymistä käännetyn verovelvollisuuden malliin. Yritysverotuksen uudistamiseen hallituksen on taas määrä pureutua toden teolla vuoden kuluttua. Finanssiministeriössä kuitenkin painotetaan, ettei yritysverotuksen osalta ole realistista odottaa massiivista veroasteen alenemista. Poistojärjestelmän kehittämisellä ja kokonaisjärjestelmän yksinkertaistamisella uskotaan kuitenkin saatavan jo paljon aikaan.

Hallituksen budjettisuunnitelmat ovat saaneet tyrmäävän vastaanoton oppositiopuolueilta kuten saksalaiseen poliittiseen kulttuuri kuuluu. Eniten on kritisoitu arvonlisäveronnostoa. Kun kotimainen kulutuskysyntä on Saksassa ollut pitkään alavireistä, alv:n noston pelätään tukahduttavan ostohalut kokonaan. Oppositio on kantanut huolta myös tämänvuotisen velanoton suuruudesta: jos talouden elpyminen ei pääsekään toivottuun vauhtiin, pelätään Saksan talouden ajautuvan uuteen taantumaan, jonka syvyyttä valtion säästämistoimenpiteet ja veronkorotukset olisivat omiaan syventämään. Monien kriitikoiden mielestä rohkeammalla menojen perkaamisella Saksalla olisi ollut myös kaikki mahdollisuudet päästä alle kolmen prosentin budjettivajeen jo tänä vuonna. Yhdysvaltojen talouden kehitys, öljyn hinta ja lintuinfluenssan vaikutukset saattavat niin ikään tuoda mukanaan ikäviä yllätyksiä hallituksen budjettisuunnitelmille, epäilijät povaavat.

Suomen suurlähetystö, Berliini




Tekstiä lainattaessa lähde mainittava: www.kauppapolitiikka.fi "

Eilenhän oli Vappu aatto, oletko vielä noin jurrissa, ettei tahdo ajatus kulkea, voitko selittää mitkä kaksi elävää, tai mene nukkumaan olet aivan sekaisin.

Uusi-Ukki kirjoitti:

Eilenhän oli Vappu aatto, oletko vielä noin jurrissa, ettei tahdo ajatus kulkea, voitko selittää mitkä kaksi elävää, tai mene nukkumaan olet aivan sekaisin.

Ukki syö nytkin kaksi satiaista hepin juuresta.

kaupanpäälle