Wiipurissa kävelessä tulee mieleen kuinka paljon ihmisiltä tosiaan ryöstettiin monilta koko elämä

se joka sitä Suomea havitteli alunperin. Tutki ensin historiaa ennenkuin kommentoit mitään. Mannerheim oli yksi suomen pelastajista kun 30.11.1939 vihollinen tunkeutui väkivalloin maahamme ja ryösti meiltä karjalan. Karjala kuuluu suomelle. Karjala takaisin vaikka pullo kerrallaan.

Suomi joutui 30.11.39 törkeän hyökkäyksen kohteeksi joka päättyi lopulta Pariisin pakkorauhaan jonka seuraukset tiedetään.Sinä et tiedä mitään historiasta ainoastaan tunnut tietävän sen mitä nenästä suuhun valuu.Karjalaa miehittää vieras kansa jonka omallatunnolla on karjalan ryöstö.Karjalan asia ei tule koskaan unohtumaan eikä karjalaisten perilliset tule asiaa jättämään vaan pitää asiaa esillä.Lopeta jo tuo vouhottaminen ja keskity olennaiseen!

mene ja lue älä tule viisai... kirjoitti:

Suomi joutui 30.11.39 törkeän hyökkäyksen kohteeksi joka päättyi lopulta Pariisin pakkorauhaan jonka seuraukset tiedetään.Sinä et tiedä mitään historiasta ainoastaan tunnut tietävän sen mitä nenästä suuhun valuu.Karjalaa miehittää vieras kansa jonka omallatunnolla on karjalan ryöstö.Karjalan asia ei tule koskaan unohtumaan eikä karjalaisten perilliset tule asiaa jättämään vaan pitää asiaa esillä.Lopeta jo tuo vouhottaminen ja keskity olennaiseen!

Lue lisää

Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan ja että tämän takia Britanniakin julisti Suomelle sodan -- ja että suomalaisten ajopuuteorioista huolimatta liittoutuneet pitivät Suomea natsi-Saksan liittolaisena.

Siis unohtuihan se vain? Herra meitä siltä varjelkoon, että Karjalan palauttajat, nuo kuulaan moraalin paragoonit vääristelisivät totuutta...

sokea? kirjoitti:

Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan ja että tämän takia Britanniakin julisti Suomelle sodan -- ja että suomalaisten ajopuuteorioista huolimatta liittoutuneet pitivät Suomea natsi-Saksan liittolaisena.

Siis unohtuihan se vain? Herra meitä siltä varjelkoon, että Karjalan palauttajat, nuo kuulaan moraalin paragoonit vääristelisivät totuutta...

Lue lisää

Suomen oli pakko ottaa aseapua Saksalta sillä muuten olisimme joutuneet yliajetuiksi.Minä pidän näitä tällaisia väitteitä mitä sinäkin esität lapsellisen naurettavina juuri sellaisina joita meidän punakorva kommarit ovat kautta aikain esitelleet.Minä väitän että jos sinulta ollaan ottamassa väkivalloin taloasi(tuskin kuitenkaan omistat sellaista)niin ottaisit naapuritontin kaverilta torakan jotta saat häädettyä rosvot tontiltasi.Tämä Rytin hädässä tehty sopimus takasi sen että meillä oli mahdollisuus kaataa mahdollisimman paljon rosvoja jotta he älyäisivät lopettaa toivottoman yrityksensä.Tässä me onnistuimme sillä ameriikan tarvikkeilla sotaa käyvä naapurimme pysähtyi talin metsiin.

sokea? kirjoitti:

Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan ja että tämän takia Britanniakin julisti Suomelle sodan -- ja että suomalaisten ajopuuteorioista huolimatta liittoutuneet pitivät Suomea natsi-Saksan liittolaisena.

Siis unohtuihan se vain? Herra meitä siltä varjelkoon, että Karjalan palauttajat, nuo kuulaan moraalin paragoonit vääristelisivät totuutta...

Lue lisää

"Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan "

Taisit unohtaa, että Saksa ja NL: olivat liitossa keksenään jo 1939 ja jakoivat Euroopan etuåiireihinsä, joissa Suomi luettiin Baltian maihin. TÄSTÄ koko homma alkoi.

Suomi ei edelleenkään ollut liitossa Saksan kanssa, vaan aseveli. Liittosopimusta et löydä mistään asiakirjoista.

tietenkin ... kirjoitti:

"Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan "

Taisit unohtaa, että Saksa ja NL: olivat liitossa keksenään jo 1939 ja jakoivat Euroopan etuåiireihinsä, joissa Suomi luettiin Baltian maihin. TÄSTÄ koko homma alkoi.

Suomi ei edelleenkään ollut liitossa Saksan kanssa, vaan aseveli. Liittosopimusta et löydä mistään asiakirjoista.

Lue lisää

Ei avoliitostakaan ole papereita, mutta samalla lailla avoliittolaiset lakanoiden välissä mekastavat kuin avioliitossa olevatkin.

tietenkin ... kirjoitti:

"Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan "

Taisit unohtaa, että Saksa ja NL: olivat liitossa keksenään jo 1939 ja jakoivat Euroopan etuåiireihinsä, joissa Suomi luettiin Baltian maihin. TÄSTÄ koko homma alkoi.

Suomi ei edelleenkään ollut liitossa Saksan kanssa, vaan aseveli. Liittosopimusta et löydä mistään asiakirjoista.

Lue lisää

"Taisit unohtaa, että Saksa ja NL: olivat liitossa keksenään jo 1939 ja jakoivat Euroopan etuåiireihinsä, joissa Suomi luettiin Baltian maihin. TÄSTÄ koko homma alkoi. "

Käytännössä tämä "liitto" (josta ei ole myöskään olemassa liittosopimusta) päättyi marraskuussa 1940 ja samaan aikaan Suomi siirtyi Saksan leiriin.

"Suomi ei edelleenkään ollut liitossa Saksan kanssa, vaan aseveli. Liittosopimusta et löydä mistään asiakirjoista. "

Mitä käytännön eroa oli liittolaisella ja aseveljellä? Tai kanssasotijalla?

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä, loppui Moskovan rauhansopimukseen ja Suomelta vietiin Karjala. Sitten Suomi lähestyi Saksaa, sai aseita ja turvatakuut, alkoi suunnitella yhdessä Saksan kanssa hyökkäystä Neuvostoliittoon ja lähti siihen mukaan kun Barbarossa alkoi. Saksa kävi alusta saakka sotaansa Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueelta Suomen tukemana. Aseveli tai liittolainen, yhtä ja samaa. Virallisilla liittopapereilla Suomi ei olisi saanut Saksalta yhtään sen enempää tukea, joten siihen on turha hirttää itseään. Tavoitteina Suomella oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saanti ja kaupan päälle lisää elintilaa Itä-Karjalasta ja Kuolasta. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat kun Saksalle kävi höperösti. Suomi menetti taas Karjalan ja vielä Petsamonkin.

Suomi on sen liittolaisuutensa tunnustanut ja eduskunta sen tunnustuksen ratifioinut, turha siitä on marmattaa, eikä siinä mitään häpeämistä ole. Ainoa mitä saa hävetä on nämä ikuiset erillissotaselittelyt joihin suomalaiset syyllistyvät presidenttiä myöten häpeillessään yhä sitä että Suomen sen aikainen johto liittoutui saatanan kanssa pääperkelettä vastaan.

Nimierkki kirjoitti:

"Taisit unohtaa, että Saksa ja NL: olivat liitossa keksenään jo 1939 ja jakoivat Euroopan etuåiireihinsä, joissa Suomi luettiin Baltian maihin. TÄSTÄ koko homma alkoi. "

Käytännössä tämä "liitto" (josta ei ole myöskään olemassa liittosopimusta) päättyi marraskuussa 1940 ja samaan aikaan Suomi siirtyi Saksan leiriin.

"Suomi ei edelleenkään ollut liitossa Saksan kanssa, vaan aseveli. Liittosopimusta et löydä mistään asiakirjoista. "

Mitä käytännön eroa oli liittolaisella ja aseveljellä? Tai kanssasotijalla?

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä, loppui Moskovan rauhansopimukseen ja Suomelta vietiin Karjala. Sitten Suomi lähestyi Saksaa, sai aseita ja turvatakuut, alkoi suunnitella yhdessä Saksan kanssa hyökkäystä Neuvostoliittoon ja lähti siihen mukaan kun Barbarossa alkoi. Saksa kävi alusta saakka sotaansa Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueelta Suomen tukemana. Aseveli tai liittolainen, yhtä ja samaa. Virallisilla liittopapereilla Suomi ei olisi saanut Saksalta yhtään sen enempää tukea, joten siihen on turha hirttää itseään. Tavoitteina Suomella oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saanti ja kaupan päälle lisää elintilaa Itä-Karjalasta ja Kuolasta. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat kun Saksalle kävi höperösti. Suomi menetti taas Karjalan ja vielä Petsamonkin.

Suomi on sen liittolaisuutensa tunnustanut ja eduskunta sen tunnustuksen ratifioinut, turha siitä on marmattaa, eikä siinä mitään häpeämistä ole. Ainoa mitä saa hävetä on nämä ikuiset erillissotaselittelyt joihin suomalaiset syyllistyvät presidenttiä myöten häpeillessään yhä sitä että Suomen sen aikainen johto liittoutui saatanan kanssa pääperkelettä vastaan.

Lue lisää

Miten on tuntuuko samalta kuin koittaisit joen virtausta kääntää kuten veli venäläinen yritti? Meitä lähinnä huvittaa nuo sinun selitykset jotka kulkee vastavirtaan oikean tiedon tulvassa.

Oy puutaheinää Ab kirjoitti:

Miten on tuntuuko samalta kuin koittaisit joen virtausta kääntää kuten veli venäläinen yritti? Meitä lähinnä huvittaa nuo sinun selitykset jotka kulkee vastavirtaan oikean tiedon tulvassa.

Lue lisää

Hassultahan se totuus kuulostaan, kun on tietämättömyyttään ja kouluttamattomuuttaan antautunut kaiken maailman mielikuvitushistorioitsijoiden, matkakirjailijoiden ja prinssieverstien narutettavksi.

Oy puutaheinää Ab kirjoitti:

Miten on tuntuuko samalta kuin koittaisit joen virtausta kääntää kuten veli venäläinen yritti? Meitä lähinnä huvittaa nuo sinun selitykset jotka kulkee vastavirtaan oikean tiedon tulvassa.

Lue lisää

"Kysyn että kuka säveltää nuo sinun propaganda veisut?"

Mikä tuossa oli mielestäsi propagandaa?

Jos N-ekin jutuissa on virheitä niin korjaa toki jos osaat äläkä turhaan soita suutasi. Tuollaiset turhat räksyttäjät saavat N-ekin näyttämään vaan entistä fiksummalta ;D

"Meitä lähinnä huvittaa nuo sinun selitykset jotka kulkee vastavirtaan oikean tiedon tulvassa. "

Te muistaa ottaa lääkkeensä siihen skitsofreniaan :D

Nimierkki kirjoitti:

"Taisit unohtaa, että Saksa ja NL: olivat liitossa keksenään jo 1939 ja jakoivat Euroopan etuåiireihinsä, joissa Suomi luettiin Baltian maihin. TÄSTÄ koko homma alkoi. "

Käytännössä tämä "liitto" (josta ei ole myöskään olemassa liittosopimusta) päättyi marraskuussa 1940 ja samaan aikaan Suomi siirtyi Saksan leiriin.

"Suomi ei edelleenkään ollut liitossa Saksan kanssa, vaan aseveli. Liittosopimusta et löydä mistään asiakirjoista. "

Mitä käytännön eroa oli liittolaisella ja aseveljellä? Tai kanssasotijalla?

Talvisota alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä, loppui Moskovan rauhansopimukseen ja Suomelta vietiin Karjala. Sitten Suomi lähestyi Saksaa, sai aseita ja turvatakuut, alkoi suunnitella yhdessä Saksan kanssa hyökkäystä Neuvostoliittoon ja lähti siihen mukaan kun Barbarossa alkoi. Saksa kävi alusta saakka sotaansa Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueelta Suomen tukemana. Aseveli tai liittolainen, yhtä ja samaa. Virallisilla liittopapereilla Suomi ei olisi saanut Saksalta yhtään sen enempää tukea, joten siihen on turha hirttää itseään. Tavoitteina Suomella oli talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin saanti ja kaupan päälle lisää elintilaa Itä-Karjalasta ja Kuolasta. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat kun Saksalle kävi höperösti. Suomi menetti taas Karjalan ja vielä Petsamonkin.

Suomi on sen liittolaisuutensa tunnustanut ja eduskunta sen tunnustuksen ratifioinut, turha siitä on marmattaa, eikä siinä mitään häpeämistä ole. Ainoa mitä saa hävetä on nämä ikuiset erillissotaselittelyt joihin suomalaiset syyllistyvät presidenttiä myöten häpeillessään yhä sitä että Suomen sen aikainen johto liittoutui saatanan kanssa pääperkelettä vastaan.

Lue lisää

" Aseveli tai liittolainen, yhtä ja samaa."

Löydätkö sitä liittopimusta mistaan?

sokea? kirjoitti:

Hups, taisipa unohtua, että siinä välissä Suomi osallistui natsien rinnalla hyökkäyssotaan Neuvostoliitto vastaan ja että tämän takia Britanniakin julisti Suomelle sodan -- ja että suomalaisten ajopuuteorioista huolimatta liittoutuneet pitivät Suomea natsi-Saksan liittolaisena.

Siis unohtuihan se vain? Herra meitä siltä varjelkoon, että Karjalan palauttajat, nuo kuulaan moraalin paragoonit vääristelisivät totuutta...

Lue lisää

Taisipa joltain unohtua myös, että jatkosotakin alkoi käytännössä N-liiton hyökkäyksellä - tosin sen takia, että maassamme oli paljon saksalaisia joukkoja, joiden läsnäolo huolestutti N-liittoa.

Suomi ei KOSKAAN tehnyt virallista liittosopimusta Natsi-Saksan kanssa (onneksi)...

löytyykö..? kirjoitti:

" Aseveli tai liittolainen, yhtä ja samaa."

Löydätkö sitä liittopimusta mistaan?

"Löydätkö sitä liittopimusta mistaan? "

Mitä sinä sillä tekisit? Mitä Suomi tai Saksakaan sillä olisi tehnyt?

minä vaan kirjoitti:

Taisipa joltain unohtua myös, että jatkosotakin alkoi käytännössä N-liiton hyökkäyksellä - tosin sen takia, että maassamme oli paljon saksalaisia joukkoja, joiden läsnäolo huolestutti N-liittoa.

Suomi ei KOSKAAN tehnyt virallista liittosopimusta Natsi-Saksan kanssa (onneksi)...

Lue lisää

"Taisipa joltain unohtua myös, että jatkosotakin alkoi käytännössä N-liiton hyökkäyksellä - tosin sen takia, että maassamme oli paljon saksalaisia joukkoja, joiden läsnäolo huolestutti N-liittoa. "

No miksei olisi huolestuttanut? Saksalaiset käyttivät Etelä-Suomen lentokenttiä 22.6.-41 alkaen imahyökkäyksissään Neuvostoliiton alueelle, Saksalaiset sotalaivat hyökkäilivät samoin punalaivastoa vastaan Suomen saariston tukikohdistaan ja pohjoisessa Saksan maajoukot keskittivät joukkojaan hyökkäykseen jo kesäkuun puolivälistä asti.

Leningradin alueen ilmavoimien komentaja Novikov sai luvan Suomen ilmapommitukseen ryhtyäkseen vastatoimiin Suomesta tuleviin hyökkäyksiin. Olisiko sinun mielestäsi Saksa saanut jatka toimintaansa Suomen suojista niin ettei Neuvostoliitto olisi saanut reagoida mitenkään? Suomen pommitus 25.6.-41 ja jatkosodan aloitus oli siten vain Neuvostoliiton reagointia jo sen ollessa itse Suomesta tulevan hyökkäyksen kohteena.

http://nimierkki.blogspot.com/2007_02_01_archive.html

"Suomi ei KOSKAAN tehnyt virallista liittosopimusta Natsi-Saksan kanssa (onneksi)... "

Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa.

Nimierkki kirjoitti:

"Löydätkö sitä liittopimusta mistaan? "

Mitä sinä sillä tekisit? Mitä Suomi tai Saksakaan sillä olisi tehnyt?

Löytyykö?

Nimierkki kirjoitti:

"Taisipa joltain unohtua myös, että jatkosotakin alkoi käytännössä N-liiton hyökkäyksellä - tosin sen takia, että maassamme oli paljon saksalaisia joukkoja, joiden läsnäolo huolestutti N-liittoa. "

No miksei olisi huolestuttanut? Saksalaiset käyttivät Etelä-Suomen lentokenttiä 22.6.-41 alkaen imahyökkäyksissään Neuvostoliiton alueelle, Saksalaiset sotalaivat hyökkäilivät samoin punalaivastoa vastaan Suomen saariston tukikohdistaan ja pohjoisessa Saksan maajoukot keskittivät joukkojaan hyökkäykseen jo kesäkuun puolivälistä asti.

Leningradin alueen ilmavoimien komentaja Novikov sai luvan Suomen ilmapommitukseen ryhtyäkseen vastatoimiin Suomesta tuleviin hyökkäyksiin. Olisiko sinun mielestäsi Saksa saanut jatka toimintaansa Suomen suojista niin ettei Neuvostoliitto olisi saanut reagoida mitenkään? Suomen pommitus 25.6.-41 ja jatkosodan aloitus oli siten vain Neuvostoliiton reagointia jo sen ollessa itse Suomesta tulevan hyökkäyksen kohteena.

http://nimierkki.blogspot.com/2007_02_01_archive.html

"Suomi ei KOSKAAN tehnyt virallista liittosopimusta Natsi-Saksan kanssa (onneksi)... "

Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa.

Lue lisää

"Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa."

De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto.

. .-, kirjoitti:

Löytyykö?

"Löytyykö? "

Miksi pitäisi löytyä?

ei ollut.... kirjoitti:

"Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa."

De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto.

Lue lisää

"De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto. "

Mitä käytännön eroa tuossakin nyt sitten muka on?

ei ollut.... kirjoitti:

"Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa."

De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto.

Lue lisää

Ryti–Ribbentrop-sopimus (myös pelkkä Ribbentrop-sopimus) on Suomen presidentti Risto Rytin Saksan johtajalle Adolf Hitlerille jatkosodan loppuvaiheessa kesäkuussa 1944 lähettämä kirje, missä hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Kyseisen kirjeen on myös tulkittu olleen Suomen ja Saksan välinen liittosopimus.

Sopimus takasi Saksan aseavun ja viljatoimitusten jatkumisen. Sodan päättyessä puolustusvoimien materiaalitilanne oli parempi kuin koskaan, mikä saattoi vahvistaa Suomen asemaa rauhanneuvotteluissa. Varsinaisiin kesän torjuntataisteluihin materiaalitoimitukset eivät kuitenkaan ehtineet.

Asetoimitusten lisäksi sopimus takasi suomalaisia Kannaksen torjuntataisteluissa avustaneiden saksalaisen rynnäkkötykkiprikaatin, jalkaväkidivisioonan sekä Lento-osasto Kuhlmeyn tuen jatkossakin. Jälkikäteen on voitu todeta, että sopimuksesta kieltäytyminen olisi tuskin johtanut apuvoimien poisvetämiseen, toisin kuin Ribbentrop oli uhkaillut, mutta Mannerheim ja Ryti eivät tuolloin olleet varmoja asiasta eivätkä halunneet riskeerata apua. Jalkaväkidivisioonan vaikutus Viipurinlahden torjuntataistelussa ja osasto Kuhlmeyn merkitys Tali-Ihantalan taistelussa olivat huomattavat, kenties sodan kannalta ratkaisevat. Myös vilja-apu oli elintärkeää.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti-Ribbentrop-sopimus

Ulkomaisessa historiantutkimuksessa on kuitenkin vallitseva käsitys siitä, että Suomi oli Saksan liittolainen, ja myös osa suomalaisia tutkijoita on sitä mieltä, että Suomi olisi ollut de facto Saksan liittolainen. Markku Jokisipilän väitöskirja ”Aseveljiä vai liittolaisia?” muutti perinteistä suomalaistulkintaa. Jokisipilän tutkimuksen mukaan erillissodasta alettiin Suomessa puhua vasta silloin, kun sotaonni alkoi kääntyä ja Saksan häviö näyttää yhä selvemmältä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

ei ollut.... kirjoitti:

"Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa."

De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto.

Lue lisää

"Vallitsevan tulkinnan mukaan Suomi kävi erillissotaa Saksan myötäsotijana, ei sen liittolaisena. Liittolainen Saksan kanssa se ei ollutkaan, mutta se oli riippuvainen Saksasta. Kolmannes viljasta, kivihiili ja nestemäiset polttoaineet sekä aseet saatiin sieltä. Saksa tietysti pyrki sitomaan apunsa poliittisiin myönnytyksiin. Näihin poliittisiin myönnytyksiin kuului yhtenä vähäisimpiin luettuna osana juutalaisten luovutus. Myönnytyksiin eivät kuitenkaan kuuluneet Muurmannin radan katkaiseminen ja tehokas osallistuminen Leningradin piiritykseen, koska Suomen sodanpäämääränä oli Suur-Suomi, ei Neuvostoliiton täydellinen tuhoaminen niin kuin oli karkeasti määritellen tavoitteena Saksalla. Suomi valloitti takaisin talvisodassa menetetyn Karjalan ja "vapautti" suomenkielisen väestön asuttamat Vienan ja Aunuksen Neuvostoliittoon kuuluneessa Itä-Karjalassa. Sen pidemmälle ei oltu halukkaita menemään. Suur-Suomi-idea siis myös rajoitti Suomen sodanpäämääriä eikä vain laajentanut niitä, mutta tätäkään ei haluttu sodan jälkeen myöntää, koska tulkinta rakennettiin sen varaan, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen kimppuun eikä päin vastoin ja että Suomi sen vuoksi taisteli itsenäisyydestään alusta saakka. Se tulkinta nähtiin soveliaaksi niin sodan vaatimiin uhreihin kuin kuin päättäjien vastuukysymyksiinkin nähden.

Charles Lundin kiisti tämän tulkinnan pätevyyden jo vuonna 1957 ja osoitti, että Suomi oli hyökkääjä Saksan rinnalla. Kesti kuitenkin tasan 30 vuotta, ennen kuin asia Suomessa myönnettiin. Se tehtiin Mauno Jokipiin teoksessa "Jatkosodan synty", julkaistu vuonna 1987."

http://www.helsinki.fi/~hylikang/HYOL.htm

ei ollut.... kirjoitti:

"Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa."

De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto.

Lue lisää

Aivan sama.

Suomi oli Saksan liittolainen

* Yhdessä suunniteltu ja toteutettu operaatio
* Materiaalinen ja strateginen riippuvuussuhde
- Aseapu
- Elintarvike- ym. toimitukset
- 20. Vuoristoarmeija
- Heeresgruppe Nord
* Liittolaisuus ei edellytä 100 % yhteisiä tavoitteita

Suomi kävi omaa sotaansa

* Kansalliset tavoitteet, ei alistussuhdetta
* Liittolaisuus ei kattanut ideologiaa
* Suomen käymä sota erosi Saksan sodasta (vrt. rodullinen tuhoamissota idässä, taistelu demokratiaa vastaan lännessä)
* Pyrkimys erillisrauhaan
* Sodan erillinen luonne sai ulkomailta tietyn tunnustuksen

Suomi toisessa maailmansodassa, Suomi muuttuvassa maailmassa –kurssi 6.2.2007, Markku Jokisipilä
Slidet 23-24

http://www.soc.utu.fi/laitokset/poliittinenhistoria/opiskelu/suomitoisessamaailmansodassa.ppt

ei ollut.... kirjoitti:

"Virallisilla liittosopimuksella sotaa ei käyty, joten sillä ei mitään väliäkään ollut. Suomi eikä Saksa sellaista tarvinnut, liittolaisuus oli de facto ilmankin sellaista. Jälkeenpäin liittosopimusta on turha vaatia kun käytännössä liittolaisuus oli olemassa."

De jure ei ollut. Jos ei ole sopimusta, kyseessä on aseveliliitto, ei virallinen liitto.

Lue lisää

De jure tai de iure on ilmaus, joka sananmukaisesti tarkoittaa "lakiin perustuen". Sen rinnalla esiintyy termi de facto, joka viittaa käytäntöön. De facto on latinankielinenkäsite, joka tarkoittaa "käytännössä" tai "yleisesti", yleensä de juren ("lain mukaan") vastakohtana. Asiat, jotka ovat de facto, yleensä kehittyvät autonomisesti, ilman erillistä standardin, lain, säännön tai sopimuksen tekoa.

Esimerkiksi de jure sinulla pitää olla ajokortti ajaaksesi autoa liikenteessä. De facto sinä kuitenkin pystyt ajamaan autoa ilman ajokorttiakin, ei sen puute estä sitä tekemästä käytännössä.

Suomen jatkosotaan liittyen Suomella ja Saksalla ei ollut liittoa de jure, eli virallista sopimusta allekirjoituksineen ja eduskunnassa ratifiointineen liitosta ei tehty. De facto tällainen liitto kuitenkin oli olemassa, sillä Suomen johto sellaisesta sopi ja sellainen näkyi ja tuntui käytännössä; Suomi soti sotansa Saksan tarvikkeilla ja Saksa soti sotaansa Suomen alueelta ja sille oli alistettu suomalaisia joukkoja, kuin myös päinvastoin. De jure sopimuksen puute ei siten näkynyt käytännössä mitenkään tässä liittosuhteessa, joten se oli merkityksetön.

Suomi oli siten aseveli Saksan liittolainen, joka kävi erillissotaansa Saksan liittolaisena. Ei se de facto siitä miksikään muutu hiuksia halkomalla, eikä liittopapereita kaipailemalla. Liittolaisuus oli tapahtunut tosiasia, oli se sitten virallista tai epävirallista.

. .-, kirjoitti:

Löytyykö?

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000800&posting=22000000026522968

Nimenomaan. Venäjällä on raskas häpeä N:liiton Suomelta ryöstämistä alueista.

Jos Suomi olsi miehitetty, olisi epärealistista ja hörhöilyä vaatia sitä takaisin, tietenkin...