Jive-musiikkia

Popswing

Mikä olisi "oikea musiikki" jiven tanssimiseen. Monet kokeneet lavatanssikonkariohjaajat opettavat jiveä edelleenkin tavalliseen foksimusiikkiin. Sopiihan ainakin vanhempi foksi sellaisenaan tarkoitukseen, koska niissä on aimo annos swingvaikutteita. Ja myös monet beat-foksit ovat aika suosittua opetusmusaa, ja myös jive svengaa niihin hyvin, tosin biisivalintakysymys. Ihmeekseni foksi ja beat-musiikit tuntuvat olevan jopa yleisin ohjaajien käytössä oleva musiikki jiven opetuksessa. ???

Rock "n" rollia muutamat käyttävät, mutta taas jotkut eivät hyväksy sitä mistään hinnasta. Sama koskee rockabillyä. 50's piireissä rock "n" roll ja rockabilly ovat sitä ainoaa oikeaa jive-musaa. Näissä piireissä tanssitaan jiveä myös jump-swing ja jump-blues musiikkiin. Ja myös uudempiin "billyihin ja rolleihin"

Olen myös kuullut että ainoastaan "pop-swing" olisi ainoaa jivekelpoista musiikkia. Mutta mitä hiton musiikkia on "pop-swing". En ole ikinä kyseessäolevaa musiikkia tunnistanut. Olisiko esimerkkejä tarjolla.

94

10414

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jivettäjä

      Toivottavasti asiasta hyvin tietävät vastaavat tähän kysymykseen. Aito foksimusiikki ei ymmärtääkseni kelpaa jiven tanssimiseen. Sen sijaan toisin päin tanssiminen yleensä onnistuu eli jive-musiikkiin voidaan yleensä tanssia joko fuskua tai foksia vallan mainiosti.

      Jiveen soveltuvalla musiikilla on ymmärtääkseni tekemistä musiikin synkoopin kanssa.

      Asiantuntijat kehiin!

      • Päivi, tanssitytsä

        "Jiveen soveltuvalla musiikilla on ymmärtääkseni tekemistä musiikin synkoopin kanssa."

        Ensimmäiseksi täytyy mainita tämä asia, että jostain syystä tanssin opetuksessa käytetään ilmaisua synkooppi aivan eri merkityksessä kuin missä soittajat sitä käyttävät. Tästä on saatu aikaan monet mehevät "riidat" tanssijoiden ja musiikki-ihmisten välillä.


        Tanssijoiden käyttämä termi synkooppi/synkopointi tarkoittaa, että chassé/triplestep-askellus rytmitetään "pam--padam" eikä "pa-pa-pa". Tämä askelrytmitys tulee musiikista, johon jivetanssi on kehittynyt. Jivettävä musiikki on kolmimuunteista ("dänk-kä-dänk-kä"), eli musiikki "swingaa". Tällaista musiikkia kutsutaan shufflekomppiseksi.

        Shufflekomppista musiikkia löytyy monen "otsikon" alta. Sufflekomppista musiikkia on esim. swing ja useimmat 50-luvun rock'n'roll-kappaleet.

        Kolmimuunteisen "vastakohta" on suora musiikki ("tä-kä-tä-kä"). Esim. perusbeat on suoraa.

        Suorasta musiikista ei löydy perustetta jiven chassén rytmitykselle.


    • joku

      Itse siis ohjatessani käytän sekä hitaita jivejä joita kutsun "harjoitusjiveiksi" ja nopeampia jivejä tietenkin ryhmän taitotason mukaan.
      Omasta mielestäni rockit ja jonkinsortin foksikin soveltuu hyvin jiven tanssimiseen.

      • Laitanpa uudestaan kun ei vieläkään näy, sivun päivityksistä huolimatta. Eli antaisitko esimerkkejä (bändi/biisi) "jonkinsortin fokseistaä", jotka sopivat jiven (ei lava-jiven) tanssimiseen.


    • Päivi, tanssitytsä

      "Mikä olisi "oikea musiikki" jiven tanssimiseen. Monet kokeneet lavatanssikonkariohjaajat opettavat jiveä edelleenkin tavalliseen foksimusiikkiin."

      Yksi oleellinen ero puhtaan foksimusiikin ja jivettävän musiikin välillä on: foksissa pumputtaa puolikas basso, eli basso soittaa joka toiselle iskulle, kun taas jivettävässä musiikissa rullaa walking bass, eli basso soittaa joka iskulle. Tämä antaa musiikille ihan eri tunteen, vaikka musiikki olisi muuten periaatteessa samanlaista.

      Toinen oleellinen elementti jivemusiikissa on se, että se on kolmimuunteista ("dänk-kä-dänk-kä") eikä suoraa ("tä-kä-tä-kä"). Jiven chasseen askelrytmitys perustuu nimenomaan tuohon musiikin kolmimuunteisuuteen! (Tanssijat kutsuvat tätä askelluksen istuttamista kolmimuunteiseen musiikkiin synkopoinniksi.)

      Nämä kaksi kriteeriä jos täyttyvät, kappale on yleensä jivettävää.
      (Tosin kilpajivessä käytetään myös suoraa musiikkia, mutta en oikein ymmärrä millä perusteella.)


      "Ihmeekseni foksi ja beat-musiikit tuntuvat olevan jopa yleisin ohjaajien käytössä oleva musiikki jiven opetuksessa. ???"

      Ihmeelliseltä kuulostaa! Puhdas beat ja puhdas foksi eivät sovi puhtaana jivenä tanssittavaksi! Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys.

      Mutta toki löytyy opettajia, jotka soittavat lajiin sopimatonta musiikkia. Ja löytyyhän tällaisia kappaleita jopa kisoistakin!


      "Olen myös kuullut että ainoastaan "pop-swing" olisi ainoaa jivekelpoista musiikkia. Mutta mitä hiton musiikkia on "pop-swing"."

      Olisikohan tämän nyt juuri sitä kilpatanssijoiden jivemusiikkia? En osaa sanoa, kun en ole kovin syvälle siihen maailmaan sukeltanut.

      • Synkooppi

        "Ihmeelliseltä kuulostaa! Puhdas beat ja puhdas foksi eivät sovi puhtaana jivenä tanssittavaksi! Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys."

        Mitenkäs tämä Arstilan aksiooma: jos basso soittaa joka iskulle, tee vähintään tuplabaunssia, mieluummin triple steppiä tasajakoisella ajoituksella? Jos beatissä basso soittaa joka iskulle, eikö tällöin pidä noudattaa tuota aksioomaa?

        "(Tosin kilpajivessä käytetään myös suoraa musiikkia, mutta en oikein ymmärrä millä perusteella.)"

        Kilpajivessä chasseen ajoitus on 3/4, 1/4, 1. Tuo on käsittääkseni oikein kirjattu sääntöihin.

        Normaaliin kolmimuunteiseen musiikkiin sopiva chasseen ajoitus on 2/3, 1/3, 1.

        Jos käytetään kilpatanssijoiden ajoitusta, on melkein parempi, että musiikki on suoraa, kun tällöin voi vetää hatusta eli säännöistä tuon chasseen ajoituksen ilman, että tuolla on mitään yhteyttä itse musiikkiin.

        ""Olen myös kuullut että ainoastaan "pop-swing" olisi ainoaa jivekelpoista musiikkia. Mutta mitä hiton musiikkia on "pop-swing"."

        Olisikohan tämän nyt juuri sitä kilpatanssijoiden jivemusiikkia? En osaa sanoa, kun en ole kovin syvälle siihen maailmaan sukeltanut."

        Kannattaa kysyä Tommi Koivulalta, kun hän on ilmeisesti tuon pop-swing -termin lanseerannut (Ainakin tuota termiä käyttää tanssilajiesittelyssään jiven kohdalla).


      • Päivi, tanssitytsä
        Synkooppi kirjoitti:

        "Ihmeelliseltä kuulostaa! Puhdas beat ja puhdas foksi eivät sovi puhtaana jivenä tanssittavaksi! Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys."

        Mitenkäs tämä Arstilan aksiooma: jos basso soittaa joka iskulle, tee vähintään tuplabaunssia, mieluummin triple steppiä tasajakoisella ajoituksella? Jos beatissä basso soittaa joka iskulle, eikö tällöin pidä noudattaa tuota aksioomaa?

        "(Tosin kilpajivessä käytetään myös suoraa musiikkia, mutta en oikein ymmärrä millä perusteella.)"

        Kilpajivessä chasseen ajoitus on 3/4, 1/4, 1. Tuo on käsittääkseni oikein kirjattu sääntöihin.

        Normaaliin kolmimuunteiseen musiikkiin sopiva chasseen ajoitus on 2/3, 1/3, 1.

        Jos käytetään kilpatanssijoiden ajoitusta, on melkein parempi, että musiikki on suoraa, kun tällöin voi vetää hatusta eli säännöistä tuon chasseen ajoituksen ilman, että tuolla on mitään yhteyttä itse musiikkiin.

        ""Olen myös kuullut että ainoastaan "pop-swing" olisi ainoaa jivekelpoista musiikkia. Mutta mitä hiton musiikkia on "pop-swing"."

        Olisikohan tämän nyt juuri sitä kilpatanssijoiden jivemusiikkia? En osaa sanoa, kun en ole kovin syvälle siihen maailmaan sukeltanut."

        Kannattaa kysyä Tommi Koivulalta, kun hän on ilmeisesti tuon pop-swing -termin lanseerannut (Ainakin tuota termiä käyttää tanssilajiesittelyssään jiven kohdalla).

        "Jos beatissä basso soittaa joka iskulle"

        Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)

        Mutta anyway...

        "jos basso soittaa joka iskulle, tee vähintään tuplabaunssia, mieluummin triple steppiä tasajakoisella ajoituksella? Jos beatissä basso soittaa joka iskulle, eikö tällöin pidä noudattaa tuota aksioomaa?"

        Kyllä, tämä on yksi vaihtoehto. Niinkuin sanoinkin jo: "Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys."

        Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe.


        "Jos käytetään kilpatanssijoiden ajoitusta, on melkein parempi, että musiikki on suoraa, kun tällöin voi vetää hatusta eli säännöistä tuon chasseen ajoituksen ilman, että tuolla on mitään yhteyttä itse musiikkiin."

        Tämä juuri on se mitä en kilpajivessä ymmärrä. Miksi pitää tehdä tanssi, jolla ei ole yhteyttä musiikkiin!


      • Popswing
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        "Jos beatissä basso soittaa joka iskulle"

        Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)

        Mutta anyway...

        "jos basso soittaa joka iskulle, tee vähintään tuplabaunssia, mieluummin triple steppiä tasajakoisella ajoituksella? Jos beatissä basso soittaa joka iskulle, eikö tällöin pidä noudattaa tuota aksioomaa?"

        Kyllä, tämä on yksi vaihtoehto. Niinkuin sanoinkin jo: "Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys."

        Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe.


        "Jos käytetään kilpatanssijoiden ajoitusta, on melkein parempi, että musiikki on suoraa, kun tällöin voi vetää hatusta eli säännöistä tuon chasseen ajoituksen ilman, että tuolla on mitään yhteyttä itse musiikkiin."

        Tämä juuri on se mitä en kilpajivessä ymmärrä. Miksi pitää tehdä tanssi, jolla ei ole yhteyttä musiikkiin!

        Beatissa basso voi soittaa jokaiselle iskulle. Beat on rytmi jossa iskut on jaettu kahteen kahdeksasosaan, riippumatta siitä miten sitä soitetaan. Kieltämättä basso saattaa joissakin tapauksissa, mutta harvoin, peittää alla olevan perusbeatin, mutta niin peittää myös iskun alkuun lyöty voimakas virveli ja basarikin siitäkin huolimatta vaikka niiden sointiaika ei siihen oikein riittäisi, kun se on se voima...


      • Synkooppi
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        "Jos beatissä basso soittaa joka iskulle"

        Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)

        Mutta anyway...

        "jos basso soittaa joka iskulle, tee vähintään tuplabaunssia, mieluummin triple steppiä tasajakoisella ajoituksella? Jos beatissä basso soittaa joka iskulle, eikö tällöin pidä noudattaa tuota aksioomaa?"

        Kyllä, tämä on yksi vaihtoehto. Niinkuin sanoinkin jo: "Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys."

        Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe.


        "Jos käytetään kilpatanssijoiden ajoitusta, on melkein parempi, että musiikki on suoraa, kun tällöin voi vetää hatusta eli säännöistä tuon chasseen ajoituksen ilman, että tuolla on mitään yhteyttä itse musiikkiin."

        Tämä juuri on se mitä en kilpajivessä ymmärrä. Miksi pitää tehdä tanssi, jolla ei ole yhteyttä musiikkiin!

        ""Jos beatissä basso soittaa joka iskulle"

        Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)"

        Mitä tuo sitten on?

        "Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe."

        Mitä tuo sitten on? Eikö jiveä ole jive silti, vaikka tanssisit sitä sambamusiikkiin?


      • Päivi, tanssitytsä
        Synkooppi kirjoitti:

        ""Jos beatissä basso soittaa joka iskulle"

        Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)"

        Mitä tuo sitten on?

        "Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe."

        Mitä tuo sitten on? Eikö jiveä ole jive silti, vaikka tanssisit sitä sambamusiikkiin?

        ""Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)"

        Mitä tuo sitten on?"

        En tiedä. Joku muusikko voisi varmaan vastata. Jotain sekotusta. Vaikka onko nimellä oikeastaan mitään merkitystä? Niin tanssitaan kuin soitetaan. Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin.


        Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--


        ""Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe."

        Mitä tuo sitten on? Eikö jiveä ole jive silti, vaikka tanssisit sitä sambamusiikkiin?"

        No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan.
        Jivekursseista ja niiden musiikeistahan tässä on ollut puhe.
        Se, miksi kukin omaa tanssimistaan tuolla parketeilla kutsuu, on sitten jokaisen oma asia.


        Mutta nyt siirryn tärkeämpien hommien pariin, joten kommentointi harvenee.


      • Synkooppi
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        ""Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)"

        Mitä tuo sitten on?"

        En tiedä. Joku muusikko voisi varmaan vastata. Jotain sekotusta. Vaikka onko nimellä oikeastaan mitään merkitystä? Niin tanssitaan kuin soitetaan. Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin.


        Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--


        ""Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe."

        Mitä tuo sitten on? Eikö jiveä ole jive silti, vaikka tanssisit sitä sambamusiikkiin?"

        No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan.
        Jivekursseista ja niiden musiikeistahan tässä on ollut puhe.
        Se, miksi kukin omaa tanssimistaan tuolla parketeilla kutsuu, on sitten jokaisen oma asia.


        Mutta nyt siirryn tärkeämpien hommien pariin, joten kommentointi harvenee.

        "Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin."

        Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina...

        "Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--"

        Perusbeatin basso kulkee tietääkseni: bum-tsi bum, jos en ole täysin väärässä.

        "No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan."

        Ks. aiempi boogie woogie -katselmuskohta. Näin täällä vaan opetusta tehdään, että ei olla nykyään musiikeista enää niin tarkkoja.

        Ei tanssilaji tuosta silti mihinkään muuksi muutu, vaikka tiettyä tanssilajia ei tanssittaisi juuri siihen musiikkiin, mihin tätä lajia normaalisti tanssitaan. Niin kauan kuin pyritään tanssimaan teknisesti lajin mukaisesti.


      • Perustele
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        "Jos beatissä basso soittaa joka iskulle"

        Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)

        Mutta anyway...

        "jos basso soittaa joka iskulle, tee vähintään tuplabaunssia, mieluummin triple steppiä tasajakoisella ajoituksella? Jos beatissä basso soittaa joka iskulle, eikö tällöin pidä noudattaa tuota aksioomaa?"

        Kyllä, tämä on yksi vaihtoehto. Niinkuin sanoinkin jo: "Jollain tavalla täytyy tanssia silloin muuttaa, jotta musiikilla ja tanssilla olisi jokin yhteys."

        Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe.


        "Jos käytetään kilpatanssijoiden ajoitusta, on melkein parempi, että musiikki on suoraa, kun tällöin voi vetää hatusta eli säännöistä tuon chasseen ajoituksen ilman, että tuolla on mitään yhteyttä itse musiikkiin."

        Tämä juuri on se mitä en kilpajivessä ymmärrä. Miksi pitää tehdä tanssi, jolla ei ole yhteyttä musiikkiin!

        "Tämä juuri on se mitä en kilpajivessä ymmärrä. Miksi pitää tehdä tanssi, jolla ei ole yhteyttä musiikkiin!!"

        Perustele ??


      • Popswing
        Synkooppi kirjoitti:

        "Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin."

        Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina...

        "Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--"

        Perusbeatin basso kulkee tietääkseni: bum-tsi bum, jos en ole täysin väärässä.

        "No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan."

        Ks. aiempi boogie woogie -katselmuskohta. Näin täällä vaan opetusta tehdään, että ei olla nykyään musiikeista enää niin tarkkoja.

        Ei tanssilaji tuosta silti mihinkään muuksi muutu, vaikka tiettyä tanssilajia ei tanssittaisi juuri siihen musiikkiin, mihin tätä lajia normaalisti tanssitaan. Niin kauan kuin pyritään tanssimaan teknisesti lajin mukaisesti.

        Mitä on lajipuhdas jive. 80-luvun kilpajive oli lähes sama tanssi, kuin mitä on boogie woogie vielä nykyisinkin. Askellustekniikassa oli pieni ero, mutta siinä oleellisin ero onkin. Olisikohan boogie woogien yleistymisellä mitään syytä siihen että kilpajive on kehitetty baunssiltaan aika rankaksi boogista eroavaksi tanssiksi. Lavaversiona jive on edelleenkin aika lähellä 80-luvun jiveä ja east coast swingiä ja käytännössä lähes sama tanssi kuin boogi. Ja opetetaanhan boogia nykyisin myös niin että siihen voi tanssia myös yleisesti rock-askelta. Aikaisemmin boogiin "sallittiin" rock-askel vain tiettyihin kuvioihin. Joku sitten keksi "rock-askel kiellon" olevan boogin idean vastainen, koska boogi on vapaasti vietävä ja vapain kuvioin tanssittava tanssi.


      • Päivi, tanssitytsä
        Synkooppi kirjoitti:

        "Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin."

        Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina...

        "Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--"

        Perusbeatin basso kulkee tietääkseni: bum-tsi bum, jos en ole täysin väärässä.

        "No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan."

        Ks. aiempi boogie woogie -katselmuskohta. Näin täällä vaan opetusta tehdään, että ei olla nykyään musiikeista enää niin tarkkoja.

        Ei tanssilaji tuosta silti mihinkään muuksi muutu, vaikka tiettyä tanssilajia ei tanssittaisi juuri siihen musiikkiin, mihin tätä lajia normaalisti tanssitaan. Niin kauan kuin pyritään tanssimaan teknisesti lajin mukaisesti.

        "Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina..."

        No, minähän en ole heidän musiikkejaan valinnut.

        BTW, lue vastaukseni ketjun aloittajalle.


        ""Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum""
        "Perusbeatin basso kulkee tietääkseni: bum-tsi bum"

        Sama asia. (...paitsi että basso ei osaa sanoa "tsi")


        "Ei tanssilaji tuosta silti mihinkään muuksi muutu, vaikka tiettyä tanssilajia ei tanssittaisi juuri siihen musiikkiin, mihin tätä lajia normaalisti tanssitaan. Niin kauan kuin pyritään tanssimaan teknisesti lajin mukaisesti."

        Ei voi tanssia teknisesti täysin lajin mukaisesti, jos musiikki ei ole lajin mukaista, koska peruste tanssille tulee musiiksista, ei Kirjasta; tanssia pitää muuttaa musiikin mukaiseksi.

        Kursseilla pyritään "puhdasoppisuuteen". Jokaiselle eri tanssilajille löytyy perusteet siitä musiikista, johon se on kehittynyt.

        Livetilanteissa, joissa musiikkikaan ei ole puhtaasti jotain tiettyä lajia, myös tanssia sovelletaan ja tuleekin soveltaa. Jos tarkkoja ollaan, niin silloin ei enää ole kyse siitä lajista, vaan variaatiosta. Mutta täysin asiayhteydestähän tietysti riippuu, kuinka korkeilla kriteereillä esim. jiven tyyppistä tanssia voi jiveksi kutsua.


        Mutta kuten sanottua, pitäisi nyt käyttää aikaa johonkin vähän tärkeämpäänkin, joten moimoi!


      • Päivi, tanssitytsä
        Perustele kirjoitti:

        "Tämä juuri on se mitä en kilpajivessä ymmärrä. Miksi pitää tehdä tanssi, jolla ei ole yhteyttä musiikkiin!!"

        Perustele ??

        Edellinen kirjoittajahan sen jo tekstissään sanoi.


      • Päivi, tanssitytsä
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        ""Jos beatissa basso soittaa joka iskulle, se ei ole enää beatia... :)"

        Mitä tuo sitten on?"

        En tiedä. Joku muusikko voisi varmaan vastata. Jotain sekotusta. Vaikka onko nimellä oikeastaan mitään merkitystä? Niin tanssitaan kuin soitetaan. Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin.


        Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--


        ""Mutta tämä ei ole enää jiveä, ja jivestä, jivetunneista ja niiden musiikeista on ollut puhe."

        Mitä tuo sitten on? Eikö jiveä ole jive silti, vaikka tanssisit sitä sambamusiikkiin?"

        No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan.
        Jivekursseista ja niiden musiikeistahan tässä on ollut puhe.
        Se, miksi kukin omaa tanssimistaan tuolla parketeilla kutsuu, on sitten jokaisen oma asia.


        Mutta nyt siirryn tärkeämpien hommien pariin, joten kommentointi harvenee.

        "Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--"

        Eikun siis:
        XxXxXxXx
        B--BB---

        Eli "bum-bubumm" ;)


      • Synkooppi
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        "Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina..."

        No, minähän en ole heidän musiikkejaan valinnut.

        BTW, lue vastaukseni ketjun aloittajalle.


        ""Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum""
        "Perusbeatin basso kulkee tietääkseni: bum-tsi bum"

        Sama asia. (...paitsi että basso ei osaa sanoa "tsi")


        "Ei tanssilaji tuosta silti mihinkään muuksi muutu, vaikka tiettyä tanssilajia ei tanssittaisi juuri siihen musiikkiin, mihin tätä lajia normaalisti tanssitaan. Niin kauan kuin pyritään tanssimaan teknisesti lajin mukaisesti."

        Ei voi tanssia teknisesti täysin lajin mukaisesti, jos musiikki ei ole lajin mukaista, koska peruste tanssille tulee musiiksista, ei Kirjasta; tanssia pitää muuttaa musiikin mukaiseksi.

        Kursseilla pyritään "puhdasoppisuuteen". Jokaiselle eri tanssilajille löytyy perusteet siitä musiikista, johon se on kehittynyt.

        Livetilanteissa, joissa musiikkikaan ei ole puhtaasti jotain tiettyä lajia, myös tanssia sovelletaan ja tuleekin soveltaa. Jos tarkkoja ollaan, niin silloin ei enää ole kyse siitä lajista, vaan variaatiosta. Mutta täysin asiayhteydestähän tietysti riippuu, kuinka korkeilla kriteereillä esim. jiven tyyppistä tanssia voi jiveksi kutsua.


        Mutta kuten sanottua, pitäisi nyt käyttää aikaa johonkin vähän tärkeämpäänkin, joten moimoi!

        "Ei voi tanssia teknisesti täysin lajin mukaisesti, jos musiikki ei ole lajin mukaista, koska peruste tanssille tulee musiiksista, ei Kirjasta; tanssia pitää muuttaa musiikin mukaiseksi."

        Kyllä voi. Tanssilaji on vain sovittu tapa tanssia jollain tyylillä.

        Uudet tanssilajit syntyvät yleensä musiikin perusteella, kun jonkun mielestä tietty tyyli on sopinut tuohon musiikkiin ja tämä tyyli yleistyy eli vakiintuu joksikin tanssilajiksi.

        Tanssilaji ei silti muutu miksikään toiseksi, jos joku ei tuota tanssikaan juuri siihen musiikkiin, mihin alunperin tuota on tanssittu, niin kauan kuin tanssitaan tanssilajiin kuuluvalla tyylillä.

        Eihän swing-musiikkiakaan tanssita täysin sellaisena kuin kyseisestä musiikista kuuluu kolmimuunteisuus. Jos kuuntelet swingmusiikissa hihatin soittoa, ei hihatilla soiteta täysin kolmimuunteisesti, vaan rytmiin: 1a2 3a4 5a6 7a8, kun puhutaan kahdesta tahdista eli kasista (Korjatkoon joku paremmin perillä oleva, jos olen väärässä.).

        Totta kai yleensä yritetään noudattaa korvilla kuultavissa olevaa musiikin rytmiä ja mukauttaa askeleet ja tanssityyli musiikin mukaiseksi.

        Harva musiikki on kuitenkin sellaista, että kyseiseen musiikkiin yleensä tanssittavan tanssilajin perusaskel sopii aina tuohon musiikkiin sellaisenaan.


      • Synkooppi
        Päivi, tanssitytsä kirjoitti:

        "Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--"

        Eikun siis:
        XxXxXxXx
        B--BB---

        Eli "bum-bubumm" ;)

        "Eli "bum-bubumm" ;)"

        = bum-tsi bum


      • Pete P.
        Synkooppi kirjoitti:

        "Tanssikursseilla kuitenkin pyritään puhtaisiin musiikki- ja tanssilajiversioihin."

        Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina...

        "Perusbeatin basso kulkee "bumm-bubum", eli kasibeatissa (=8 iskua yhdessä tahdissa) basso kulkee:
        XxXxXxXx
        B---BB--"

        Perusbeatin basso kulkee tietääkseni: bum-tsi bum, jos en ole täysin väärässä.

        "No jos sitä tanssitaan muuhun kuin jive-musiikkiin ja tanssitaan sen soitettavan musiikin mukaan, niin se ei ole enää "puhdasta", lajinmukaista jiveä, jota kursseilla siis pyritään opettamaan."

        Ks. aiempi boogie woogie -katselmuskohta. Näin täällä vaan opetusta tehdään, että ei olla nykyään musiikeista enää niin tarkkoja.

        Ei tanssilaji tuosta silti mihinkään muuksi muutu, vaikka tiettyä tanssilajia ei tanssittaisi juuri siihen musiikkiin, mihin tätä lajia normaalisti tanssitaan. Niin kauan kuin pyritään tanssimaan teknisesti lajin mukaisesti.

        Synkooppi kirjoitti: "Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina..."


        Nyt tuli nimimerkki Synkoopilta aikamoista tuubaa... Wham-yhtyeen 'Wake Me Up Before You Go-Go' on ihan puhdasta kolmimuunteista musiikkia. Itseasiassa erinomainen kappale katselmukseen, sopivan temponsa puolestakin. Tuosta linkistä voi ihan jokainen sen kolmimuunteisuuden käydä kuuntelemassa: http://www.youtube.com/watch?v=CgPQ9ASz5wo


      • Synkooppi
        Pete P. kirjoitti:

        Synkooppi kirjoitti: "Kumma kun erään jenkkitanssiseuran boogie woogie -katselmuksessa soitettiin katselmusmusiikkina Whamin 'Wake Me Up Before You Go-Go'. Tuossa biisissähän ei ole minkäänlaista kolmimuunteisuutta. Silti sitä käytettiin katselmusmusiikkina..."


        Nyt tuli nimimerkki Synkoopilta aikamoista tuubaa... Wham-yhtyeen 'Wake Me Up Before You Go-Go' on ihan puhdasta kolmimuunteista musiikkia. Itseasiassa erinomainen kappale katselmukseen, sopivan temponsa puolestakin. Tuosta linkistä voi ihan jokainen sen kolmimuunteisuuden käydä kuuntelemassa: http://www.youtube.com/watch?v=CgPQ9ASz5wo

        Täytyi kuunnella tuo kotona uudelleen, vaikka sen verran tuttu kappale tuo on menneiltä vuosikymmeniltä, että kappaleen perusrytmi on edelleen mielessä.

        Pakko on myöntää, että kohdista 00.39 lähtien jonkun matkaa kitara vaikuttaa soittavan kolmimuunteisesti ja kohdasta 00.59 alkaen saman tuntuu tekevät koskettimet.

        Muuten en saa tuosta kunnolla irti kolmimuunteisuutta. Kuulostaa muuten selkeästi suoralta kompilta, kun vertaa esimerkiksi tähän:

        http://www.youtube.com/watch?v=htra88Z_P-E


      • Pete P.
        Synkooppi kirjoitti:

        Täytyi kuunnella tuo kotona uudelleen, vaikka sen verran tuttu kappale tuo on menneiltä vuosikymmeniltä, että kappaleen perusrytmi on edelleen mielessä.

        Pakko on myöntää, että kohdista 00.39 lähtien jonkun matkaa kitara vaikuttaa soittavan kolmimuunteisesti ja kohdasta 00.59 alkaen saman tuntuu tekevät koskettimet.

        Muuten en saa tuosta kunnolla irti kolmimuunteisuutta. Kuulostaa muuten selkeästi suoralta kompilta, kun vertaa esimerkiksi tähän:

        http://www.youtube.com/watch?v=htra88Z_P-E

        Että tällaisista päivänselvistä asioista piti alkaa täällä kinaamaan... :)

        Se nyt ihan varmasti, usko pois, on niin, että tuo Whamin biisi on rytmipohjaltaan kolmimuunteinen. Ei siinä ole edes tulkinnanvaraa asiasta. Hyvänen aika! Koko biisihän alkaa sillä "tsyydiboog" (tai mikä sana lieneekään, jotain sinnepäin kumminkin...)-hokemalla, joka on jo rytmiltään triolipohjainen, kolmimuunteinen. Siis samalla ajoituksella kun vaikkapa boogien triple-step. "Tsyy"-tavu kestää 2/3, "di"-tavu 1/3 ja "boog"-tavu 1. Ja kuuntele samassa kohdassa rumpalia, joka jo vetää shufflea tiettyihin kohtiin, vaikkakaan ei ole vielä varsinaista komppia aloittanut. Ja juuri ennen kun laulaja aloittaa ja kosketinsoittaja soittaa sen korkean äänen, niin rumpali vetää (ajassa 0.12) sen tahdin kahdelle viimeiselle iskulle puhdasta triolinakutusta. Ei ole mitään epäselvyyttä mikä biisin rytmipohja on. Shufflemaisuus leimaa koko kappaletta.
        Samoin tuo linkittämäsi Elviksen biisi on kolmimuunteinen, kuten itsekin olit huomannut. Siksi onkin vähän jopa hämmentävää, että sinulle tuottaa vaikeuksia löytää sama kolmimuunteisuus tuosta Whamin biisistä.


      • Synkooppi
        Pete P. kirjoitti:

        Että tällaisista päivänselvistä asioista piti alkaa täällä kinaamaan... :)

        Se nyt ihan varmasti, usko pois, on niin, että tuo Whamin biisi on rytmipohjaltaan kolmimuunteinen. Ei siinä ole edes tulkinnanvaraa asiasta. Hyvänen aika! Koko biisihän alkaa sillä "tsyydiboog" (tai mikä sana lieneekään, jotain sinnepäin kumminkin...)-hokemalla, joka on jo rytmiltään triolipohjainen, kolmimuunteinen. Siis samalla ajoituksella kun vaikkapa boogien triple-step. "Tsyy"-tavu kestää 2/3, "di"-tavu 1/3 ja "boog"-tavu 1. Ja kuuntele samassa kohdassa rumpalia, joka jo vetää shufflea tiettyihin kohtiin, vaikkakaan ei ole vielä varsinaista komppia aloittanut. Ja juuri ennen kun laulaja aloittaa ja kosketinsoittaja soittaa sen korkean äänen, niin rumpali vetää (ajassa 0.12) sen tahdin kahdelle viimeiselle iskulle puhdasta triolinakutusta. Ei ole mitään epäselvyyttä mikä biisin rytmipohja on. Shufflemaisuus leimaa koko kappaletta.
        Samoin tuo linkittämäsi Elviksen biisi on kolmimuunteinen, kuten itsekin olit huomannut. Siksi onkin vähän jopa hämmentävää, että sinulle tuottaa vaikeuksia löytää sama kolmimuunteisuus tuosta Whamin biisistä.

        Ei tässä kukaan kinaa mitään. Jos olet sitä mieltä, että koko kappale on kolmimuunteinen. Sovitaan niin.

        Minun korvaani ei edelleenkään noita kahta mainitsemaani osuutta lukuunottamatta (nämä osuudet toistuvat myöhemmin) peruskomppi kuulosta yhtä rullaavalta kuin Elviksen selkeästi kolmimuunteinen biisi.

        Täytyy vaan ryhtyä totuttelemaan. Eiköhän se siitä.


      • Popswing
        Synkooppi kirjoitti:

        Ei tässä kukaan kinaa mitään. Jos olet sitä mieltä, että koko kappale on kolmimuunteinen. Sovitaan niin.

        Minun korvaani ei edelleenkään noita kahta mainitsemaani osuutta lukuunottamatta (nämä osuudet toistuvat myöhemmin) peruskomppi kuulosta yhtä rullaavalta kuin Elviksen selkeästi kolmimuunteinen biisi.

        Täytyy vaan ryhtyä totuttelemaan. Eiköhän se siitä.

        Minusta se on ihan selvää funkya.


      • Synkooppi
        Popswing kirjoitti:

        Minusta se on ihan selvää funkya.

        Tuon sanoo jo minunkin korvani.


      • Pete P.
        Synkooppi kirjoitti:

        Ei tässä kukaan kinaa mitään. Jos olet sitä mieltä, että koko kappale on kolmimuunteinen. Sovitaan niin.

        Minun korvaani ei edelleenkään noita kahta mainitsemaani osuutta lukuunottamatta (nämä osuudet toistuvat myöhemmin) peruskomppi kuulosta yhtä rullaavalta kuin Elviksen selkeästi kolmimuunteinen biisi.

        Täytyy vaan ryhtyä totuttelemaan. Eiköhän se siitä.

        "Minun korvaani ei edelleenkään noita kahta mainitsemaani osuutta lukuunottamatta (nämä osuudet toistuvat myöhemmin) peruskomppi kuulosta yhtä rullaavalta kuin Elviksen selkeästi kolmimuunteinen biisi."

        Ok, eli nyt ymmärrän miksi et kuule Whamin kappaleen kolmimuunteisuutta.

        Se, onko kappale kolmimuunteinen vai suora, ei aina kuulu pelkästään rumpalia kuuntelemalla, vaikkakin tuossa Whamin kappaleessa sen kuulee suht helposti siitäkin. Kolmimuunteisuus ja kappaleen rytmipohja yleensäkin tulee esiin siitä kokonaisuudesta minkä jokainen soittaja fraseerauksellaan aikaansaa. Sinä siis kuuntelet tuossa Whamin kappaleessa liikaa rumpalin helähtäviä kakkos ja nelosiskuja, eli ns. "back-beatia" ja varsinkin kun useimmiten rumpali ei ota kakkos ja nelosiskujen perään sitä shufflemaista, viimeiselle kolmannekselle tulevaa täpyiskua. Keskityt sitten liikaa siihen ja jätät huomioimatta kaiken muun rytmityksen ja soittajien fraseeraukset.

        Olet ihan oikeassa siinä, että esim. tuossa Elviksen kappaleessa rumpali tuo selvemmin esiin shufflella sitä kolmimuunteisuutta.


        Listaan tähän nyt paikkoja mistä sen kolmimuunteisuuden Whamin biisissä selvästi huomaa ja lähden ihan kappaleen alusta liikkeelle:

        - Kappaleen alussa on se "tsyydiboog" -hokema, mikä jo sanana rytmittyy kolmimuunteisesti

        - Aina ennen sitä "tsyydibood"-hokemaa rumpali ja kosketinsoittaja soittavat shufflen (=kolmimuunteinen) rytmityksellä alustuksen.

        - Tästä kahdeksan tahdin mittaisesta "tsyydiboog"-alustuksesta johtuen mielessä on jo vahvana shufflemaisuus ja triolirullaus, joka vielä saa selvennyksen kahdeksannen tahdin kahdella viimeisellä iskulla kun rumpali lyö juuri ennen laulajan aloitusta kaksi iskua ihan puhtaita trioleita. Näin bändi toi tuossa 8 tahdin mittaisessa alustuksessa ja esiin minkälaisella svengillä ja rytmipohjalla kappale tulee menemään.

        - Varsinaisen lauluosuuden aikana rumpali ei soita kovin selvää shufflea, mutta ottaa aina silloin tällöin tahdin loppuun sen shufflemaisen täpyiskun (iskun/triolin viimeiselle kolmannekselle). Näin mm. ajassa tasan 0.30. Enemmän rummuista kuuluu kumminkin vain se helähtävä "back-beat" (kakkos- ja nelosiskuille).

        - Lauluosuuden aikana kolmimuunteisuus tulee selvimmin esiin basistin ja kosketinsoittajan rytmin fraseerauksesta. Kaikki fraseeraus tehdään (mielessä edelleen pyörivän) triolirullauksen osille. Kaikki rytmitys on shufflemaista.

        - No sitten kertosäkeessä (alk. 0.37) onkin jo se kitaristin shufflemkomppi mistä jo itse puhuitkin.

        - Rumpali tuo taas esille taustalla koko ajan pyörivän triolitaustan (shufflen) ajassa 2.08 kun vetää fraasin lopussa kokonaisen tahdin ajan pelkkää triolinakutusta.

        - Puhallinsoittajat lähtevät sooloonsa juuri samaalla ja soittavat itseasiassa jo rumpalin mukana tuon viimeisen triolin. Puhallinsoittajat soittavat ja fraseeraavat soolonsa ajan täysin shufflena.

        - Hauska asiaan liittymätön huomio ajassa 2.33-2.43, eikös siinä tanssita buggia? :)

        - Puhallisoittajien shufferytmityksellä tehty pikkusoolo ajassa 2.54-2.55. Ja itseasiassa koko loppukappaleen ajan puhaltajat vetävät trioli-/shufflejuttuja. Erittäin selvä triolisoolo ajassa 3.18.

        No, johan siinä tuli purettua rytmiä auki :) Toivottavasti tuosta nyt oli jotain apua selventämään mistä sen kolmimuunteisuuden huomaa. Mutta noin yleisenä huomiona sanoisin, että ei kannata liikaa keskittyä pelkästään rumpaliin. Rumpali ei aina soita koko kappaletta shufflekompilla, vaan saattaa, kuten tässä, ottaa vain voimakasta back-beatia ja sitten pienillä jutuilla vain tuoda esiin sen, että kyllä tässä silti triolipohjaisesti (shufflea) soitetaan. Muitain soittajia kannattaa kuunnella sillä kokonaisuus se on mistä kappaleen rytmipohja muodostuu.


      • Synkooppi
        Pete P. kirjoitti:

        "Minun korvaani ei edelleenkään noita kahta mainitsemaani osuutta lukuunottamatta (nämä osuudet toistuvat myöhemmin) peruskomppi kuulosta yhtä rullaavalta kuin Elviksen selkeästi kolmimuunteinen biisi."

        Ok, eli nyt ymmärrän miksi et kuule Whamin kappaleen kolmimuunteisuutta.

        Se, onko kappale kolmimuunteinen vai suora, ei aina kuulu pelkästään rumpalia kuuntelemalla, vaikkakin tuossa Whamin kappaleessa sen kuulee suht helposti siitäkin. Kolmimuunteisuus ja kappaleen rytmipohja yleensäkin tulee esiin siitä kokonaisuudesta minkä jokainen soittaja fraseerauksellaan aikaansaa. Sinä siis kuuntelet tuossa Whamin kappaleessa liikaa rumpalin helähtäviä kakkos ja nelosiskuja, eli ns. "back-beatia" ja varsinkin kun useimmiten rumpali ei ota kakkos ja nelosiskujen perään sitä shufflemaista, viimeiselle kolmannekselle tulevaa täpyiskua. Keskityt sitten liikaa siihen ja jätät huomioimatta kaiken muun rytmityksen ja soittajien fraseeraukset.

        Olet ihan oikeassa siinä, että esim. tuossa Elviksen kappaleessa rumpali tuo selvemmin esiin shufflella sitä kolmimuunteisuutta.


        Listaan tähän nyt paikkoja mistä sen kolmimuunteisuuden Whamin biisissä selvästi huomaa ja lähden ihan kappaleen alusta liikkeelle:

        - Kappaleen alussa on se "tsyydiboog" -hokema, mikä jo sanana rytmittyy kolmimuunteisesti

        - Aina ennen sitä "tsyydibood"-hokemaa rumpali ja kosketinsoittaja soittavat shufflen (=kolmimuunteinen) rytmityksellä alustuksen.

        - Tästä kahdeksan tahdin mittaisesta "tsyydiboog"-alustuksesta johtuen mielessä on jo vahvana shufflemaisuus ja triolirullaus, joka vielä saa selvennyksen kahdeksannen tahdin kahdella viimeisellä iskulla kun rumpali lyö juuri ennen laulajan aloitusta kaksi iskua ihan puhtaita trioleita. Näin bändi toi tuossa 8 tahdin mittaisessa alustuksessa ja esiin minkälaisella svengillä ja rytmipohjalla kappale tulee menemään.

        - Varsinaisen lauluosuuden aikana rumpali ei soita kovin selvää shufflea, mutta ottaa aina silloin tällöin tahdin loppuun sen shufflemaisen täpyiskun (iskun/triolin viimeiselle kolmannekselle). Näin mm. ajassa tasan 0.30. Enemmän rummuista kuuluu kumminkin vain se helähtävä "back-beat" (kakkos- ja nelosiskuille).

        - Lauluosuuden aikana kolmimuunteisuus tulee selvimmin esiin basistin ja kosketinsoittajan rytmin fraseerauksesta. Kaikki fraseeraus tehdään (mielessä edelleen pyörivän) triolirullauksen osille. Kaikki rytmitys on shufflemaista.

        - No sitten kertosäkeessä (alk. 0.37) onkin jo se kitaristin shufflemkomppi mistä jo itse puhuitkin.

        - Rumpali tuo taas esille taustalla koko ajan pyörivän triolitaustan (shufflen) ajassa 2.08 kun vetää fraasin lopussa kokonaisen tahdin ajan pelkkää triolinakutusta.

        - Puhallinsoittajat lähtevät sooloonsa juuri samaalla ja soittavat itseasiassa jo rumpalin mukana tuon viimeisen triolin. Puhallinsoittajat soittavat ja fraseeraavat soolonsa ajan täysin shufflena.

        - Hauska asiaan liittymätön huomio ajassa 2.33-2.43, eikös siinä tanssita buggia? :)

        - Puhallisoittajien shufferytmityksellä tehty pikkusoolo ajassa 2.54-2.55. Ja itseasiassa koko loppukappaleen ajan puhaltajat vetävät trioli-/shufflejuttuja. Erittäin selvä triolisoolo ajassa 3.18.

        No, johan siinä tuli purettua rytmiä auki :) Toivottavasti tuosta nyt oli jotain apua selventämään mistä sen kolmimuunteisuuden huomaa. Mutta noin yleisenä huomiona sanoisin, että ei kannata liikaa keskittyä pelkästään rumpaliin. Rumpali ei aina soita koko kappaletta shufflekompilla, vaan saattaa, kuten tässä, ottaa vain voimakasta back-beatia ja sitten pienillä jutuilla vain tuoda esiin sen, että kyllä tässä silti triolipohjaisesti (shufflea) soitetaan. Muitain soittajia kannattaa kuunnella sillä kokonaisuus se on mistä kappaleen rytmipohja muodostuu.

        Edelleen ihmettelen sitä, että joku käyttää boogie woogie -katselmuksessa näin hankalaa biisiä. Biisejä, joissa on selkeä kolmimuunteisuus rytmissä löytyy yllinkyllin.

        Onhan tuo toki mielenkiintoinen kokeilubiisi, jolla saa toisissa aikaan hämmennystä.


      • Pete P.
        Synkooppi kirjoitti:

        Edelleen ihmettelen sitä, että joku käyttää boogie woogie -katselmuksessa näin hankalaa biisiä. Biisejä, joissa on selkeä kolmimuunteisuus rytmissä löytyy yllinkyllin.

        Onhan tuo toki mielenkiintoinen kokeilubiisi, jolla saa toisissa aikaan hämmennystä.

        Lupaan testata tuota biisiä boogaritutuille ja kysyä miltä se tuntuu jalan alle!

        Itse kun on boogari, mutta myös muusikko, niin on ehkä sitten huono henkilö sanomaan miten hankalana 'ei-muusikko' tuon biisin kolmimuunteisuuden havaitsemisen kokee. Minun on kyllä totta puhuen todella vaikeaa ymmärtää, että jos ihminen kuitenkin kuulee biiseistä sen onko ne kolmimuunteisia vai ei (kaikkihan ei kuule), niin miten et tästä sitä voi havaita, koska ei tuo ole rytmiltään mikään epätavallinen, vaan ihan selkeä kolmimuunteinen kipale.

        Mutta teen testejä tutuille aiheesta :)


      • Popswing
        Pete P. kirjoitti:

        "Minun korvaani ei edelleenkään noita kahta mainitsemaani osuutta lukuunottamatta (nämä osuudet toistuvat myöhemmin) peruskomppi kuulosta yhtä rullaavalta kuin Elviksen selkeästi kolmimuunteinen biisi."

        Ok, eli nyt ymmärrän miksi et kuule Whamin kappaleen kolmimuunteisuutta.

        Se, onko kappale kolmimuunteinen vai suora, ei aina kuulu pelkästään rumpalia kuuntelemalla, vaikkakin tuossa Whamin kappaleessa sen kuulee suht helposti siitäkin. Kolmimuunteisuus ja kappaleen rytmipohja yleensäkin tulee esiin siitä kokonaisuudesta minkä jokainen soittaja fraseerauksellaan aikaansaa. Sinä siis kuuntelet tuossa Whamin kappaleessa liikaa rumpalin helähtäviä kakkos ja nelosiskuja, eli ns. "back-beatia" ja varsinkin kun useimmiten rumpali ei ota kakkos ja nelosiskujen perään sitä shufflemaista, viimeiselle kolmannekselle tulevaa täpyiskua. Keskityt sitten liikaa siihen ja jätät huomioimatta kaiken muun rytmityksen ja soittajien fraseeraukset.

        Olet ihan oikeassa siinä, että esim. tuossa Elviksen kappaleessa rumpali tuo selvemmin esiin shufflella sitä kolmimuunteisuutta.


        Listaan tähän nyt paikkoja mistä sen kolmimuunteisuuden Whamin biisissä selvästi huomaa ja lähden ihan kappaleen alusta liikkeelle:

        - Kappaleen alussa on se "tsyydiboog" -hokema, mikä jo sanana rytmittyy kolmimuunteisesti

        - Aina ennen sitä "tsyydibood"-hokemaa rumpali ja kosketinsoittaja soittavat shufflen (=kolmimuunteinen) rytmityksellä alustuksen.

        - Tästä kahdeksan tahdin mittaisesta "tsyydiboog"-alustuksesta johtuen mielessä on jo vahvana shufflemaisuus ja triolirullaus, joka vielä saa selvennyksen kahdeksannen tahdin kahdella viimeisellä iskulla kun rumpali lyö juuri ennen laulajan aloitusta kaksi iskua ihan puhtaita trioleita. Näin bändi toi tuossa 8 tahdin mittaisessa alustuksessa ja esiin minkälaisella svengillä ja rytmipohjalla kappale tulee menemään.

        - Varsinaisen lauluosuuden aikana rumpali ei soita kovin selvää shufflea, mutta ottaa aina silloin tällöin tahdin loppuun sen shufflemaisen täpyiskun (iskun/triolin viimeiselle kolmannekselle). Näin mm. ajassa tasan 0.30. Enemmän rummuista kuuluu kumminkin vain se helähtävä "back-beat" (kakkos- ja nelosiskuille).

        - Lauluosuuden aikana kolmimuunteisuus tulee selvimmin esiin basistin ja kosketinsoittajan rytmin fraseerauksesta. Kaikki fraseeraus tehdään (mielessä edelleen pyörivän) triolirullauksen osille. Kaikki rytmitys on shufflemaista.

        - No sitten kertosäkeessä (alk. 0.37) onkin jo se kitaristin shufflemkomppi mistä jo itse puhuitkin.

        - Rumpali tuo taas esille taustalla koko ajan pyörivän triolitaustan (shufflen) ajassa 2.08 kun vetää fraasin lopussa kokonaisen tahdin ajan pelkkää triolinakutusta.

        - Puhallinsoittajat lähtevät sooloonsa juuri samaalla ja soittavat itseasiassa jo rumpalin mukana tuon viimeisen triolin. Puhallinsoittajat soittavat ja fraseeraavat soolonsa ajan täysin shufflena.

        - Hauska asiaan liittymätön huomio ajassa 2.33-2.43, eikös siinä tanssita buggia? :)

        - Puhallisoittajien shufferytmityksellä tehty pikkusoolo ajassa 2.54-2.55. Ja itseasiassa koko loppukappaleen ajan puhaltajat vetävät trioli-/shufflejuttuja. Erittäin selvä triolisoolo ajassa 3.18.

        No, johan siinä tuli purettua rytmiä auki :) Toivottavasti tuosta nyt oli jotain apua selventämään mistä sen kolmimuunteisuuden huomaa. Mutta noin yleisenä huomiona sanoisin, että ei kannata liikaa keskittyä pelkästään rumpaliin. Rumpali ei aina soita koko kappaletta shufflekompilla, vaan saattaa, kuten tässä, ottaa vain voimakasta back-beatia ja sitten pienillä jutuilla vain tuoda esiin sen, että kyllä tässä silti triolipohjaisesti (shufflea) soitetaan. Muitain soittajia kannattaa kuunnella sillä kokonaisuus se on mistä kappaleen rytmipohja muodostuu.

        Toisin sanoen kysymyksessä onkin off-beat. Eli kun joku soitin, yleensä voimakas sellainen kuin vaikkapa joku puhallin, piano tai vastaava soittelee iskujen väliin voimakkaitä säveliä, niin sitä voidaan myös nimittää kolmimuunteisuudeksi - vai miten on, vaikka olisikin kysymyksessä off-beat. Minulla on ainakin ollut sellainen käsitys että komppiryhmän ulkopuoliset rytmiä täydentävät voimakkaat välinuotit on off beattia, myös piano ja laulu mukaan lukien.


      • Synkooppi
        Popswing kirjoitti:

        Toisin sanoen kysymyksessä onkin off-beat. Eli kun joku soitin, yleensä voimakas sellainen kuin vaikkapa joku puhallin, piano tai vastaava soittelee iskujen väliin voimakkaitä säveliä, niin sitä voidaan myös nimittää kolmimuunteisuudeksi - vai miten on, vaikka olisikin kysymyksessä off-beat. Minulla on ainakin ollut sellainen käsitys että komppiryhmän ulkopuoliset rytmiä täydentävät voimakkaat välinuotit on off beattia, myös piano ja laulu mukaan lukien.

        "Eli kun joku soitin, yleensä voimakas sellainen kuin vaikkapa joku puhallin, piano tai vastaava soittelee iskujen väliin voimakkaitä säveliä, niin sitä voidaan myös nimittää kolmimuunteisuudeksi - vai miten on"

        Uskallan tähän vastata, vaikka Pete P. tähän olisi parempi vastaaja.

        Kolmimuunteisuudella käsittääkseni tarkoitetaan musiikkia, jossa trioleista (kolmen nuotin rypäs) on poistettu keskimmäinen nuotti. Tällöin kuulostava perusrytmi on 'dii-pa, daa-pa, dii-pa, daa-pa' tai 'tik-ka, tak-ka, tik-ka, tak-ka' tai 'yyy-aa, kaa-aa, koo-aa, nee-aa', jos kyseessä on yksi tahti.


      • Popswing
        Synkooppi kirjoitti:

        "Eli kun joku soitin, yleensä voimakas sellainen kuin vaikkapa joku puhallin, piano tai vastaava soittelee iskujen väliin voimakkaitä säveliä, niin sitä voidaan myös nimittää kolmimuunteisuudeksi - vai miten on"

        Uskallan tähän vastata, vaikka Pete P. tähän olisi parempi vastaaja.

        Kolmimuunteisuudella käsittääkseni tarkoitetaan musiikkia, jossa trioleista (kolmen nuotin rypäs) on poistettu keskimmäinen nuotti. Tällöin kuulostava perusrytmi on 'dii-pa, daa-pa, dii-pa, daa-pa' tai 'tik-ka, tak-ka, tik-ka, tak-ka' tai 'yyy-aa, kaa-aa, koo-aa, nee-aa', jos kyseessä on yksi tahti.

        Kommenttini perustui siihen, kun mielestäni Pete P.:n kuvaus biisin rytmistä oli ensisjaisesti off-beattia kuvaava eikä niinkään kolmimuunteisuutta kuvaava niin kuin Pete P. sen esitti.
        Eli minun tulkintani oman kuuntelun ja Pete P.:n ko. biisin kuvauksesta on off-beat ja Pete P.:n mukaan kolmimuunteinen.
        Jos lainauksesi esittäisin lyhyesti, niin se yksinkertaisesti tarkoittaisi sitä, että off-beatia voidaan nimittää myös kolmimuunteisuudeksi - vai miten on! Ja lisäksi koko joukko hymiöitä perään ;)


      • Pete P.
        Popswing kirjoitti:

        Kommenttini perustui siihen, kun mielestäni Pete P.:n kuvaus biisin rytmistä oli ensisjaisesti off-beattia kuvaava eikä niinkään kolmimuunteisuutta kuvaava niin kuin Pete P. sen esitti.
        Eli minun tulkintani oman kuuntelun ja Pete P.:n ko. biisin kuvauksesta on off-beat ja Pete P.:n mukaan kolmimuunteinen.
        Jos lainauksesi esittäisin lyhyesti, niin se yksinkertaisesti tarkoittaisi sitä, että off-beatia voidaan nimittää myös kolmimuunteisuudeksi - vai miten on! Ja lisäksi koko joukko hymiöitä perään ;)

        "Kommenttini perustui siihen, kun mielestäni Pete P.:n kuvaus biisin rytmistä oli ensisjaisesti off-beattia kuvaava eikä niinkään kolmimuunteisuutta kuvaava niin kuin Pete P. sen esitti.
        Eli minun tulkintani oman kuuntelun ja Pete P.:n ko. biisin kuvauksesta on off-beat ja Pete P.:n mukaan kolmimuunteinen."



        Nyt täytyy laittaa pää tyynyyn, ei jaksa enää...

        Tuo Whamin biisi on aivan 100% varmasti kolmimuunteinen, mulla menee hermot jos joudun niin päivänselvää asiaa vielä kovin paljon todistelemaan... Tuntuu ihan samalta kun joutuisi selittämään epäilijöille, että onko valssi kolmimuunteista vai ei. Puhutaan off-beatista toiste :)


    • Jivettäjälle
      • Pete P.

        "Kokeile täältä
        https://secure.ballroomdancers.com/Music/search_style.asp?Dance=Jive "


        Kuuntelin tuosta laittamastasi linkistä ensimmäiset 20 jivekappaletta ja niistä KAKSI (Rock And Roll Music ja Rock 'n' Roll Man) oli rytmipohjaltaan suoraa eli tasajakoista ja loput 18 olivat kolmimuunteisia! Okei, se viimeinen niistä (Despedido) oli rytmiltään hassu rajatapaus. Se oli periaatteessa suoraa/tasajakoista, mutta sieltä oli soitossa kuultavissa myös kolmimuunteinen fraseeraus. Kun jiven askellus (chassee) on oikein säännöissä määritelty tasajakoiseksi, eikä kolmimuunteiseksi, niin tietysti myös musiikin (varsinkin kilpailuissa) luulisi myös olevan tasajakoista/suoraa.

        Silloin aikanaan kun jivestä on kilpatanssi tehty, siellä on taitanut olla aikamoisia tomppeleita päättämässä asioista ja säännöistä...


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        "Kokeile täältä
        https://secure.ballroomdancers.com/Music/search_style.asp?Dance=Jive "


        Kuuntelin tuosta laittamastasi linkistä ensimmäiset 20 jivekappaletta ja niistä KAKSI (Rock And Roll Music ja Rock 'n' Roll Man) oli rytmipohjaltaan suoraa eli tasajakoista ja loput 18 olivat kolmimuunteisia! Okei, se viimeinen niistä (Despedido) oli rytmiltään hassu rajatapaus. Se oli periaatteessa suoraa/tasajakoista, mutta sieltä oli soitossa kuultavissa myös kolmimuunteinen fraseeraus. Kun jiven askellus (chassee) on oikein säännöissä määritelty tasajakoiseksi, eikä kolmimuunteiseksi, niin tietysti myös musiikin (varsinkin kilpailuissa) luulisi myös olevan tasajakoista/suoraa.

        Silloin aikanaan kun jivestä on kilpatanssi tehty, siellä on taitanut olla aikamoisia tomppeleita päättämässä asioista ja säännöistä...

        "Kun jiven askellus (chassee) on oikein säännöissä määritelty tasajakoiseksi, eikä kolmimuunteiseksi, niin tietysti myös musiikin (varsinkin kilpailuissa) luulisi myös olevan tasajakoista/suoraa."

        Ymmärtääkseni jiven askellusta ei ole määritelty tasajakoiseksi säännöissä. Chasseen ajoitushan on noissa 3/4, 1/4, 1 (Vrt. boogie woogien triple step 2/3, 1/3, 1). Musiikki voi olla suoraa. Chasseen ajoitus ei.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        "Kun jiven askellus (chassee) on oikein säännöissä määritelty tasajakoiseksi, eikä kolmimuunteiseksi, niin tietysti myös musiikin (varsinkin kilpailuissa) luulisi myös olevan tasajakoista/suoraa."

        Ymmärtääkseni jiven askellusta ei ole määritelty tasajakoiseksi säännöissä. Chasseen ajoitushan on noissa 3/4, 1/4, 1 (Vrt. boogie woogien triple step 2/3, 1/3, 1). Musiikki voi olla suoraa. Chasseen ajoitus ei.

        Kyllä minulle on kilpatanssijat sanoneet, että tuo tasajakoinen/suora chasseen ajoitus (3/4, 1/4, 1) on kilpatanssi-jivessä ihan sääntöihin kirjattu. En tosin itse ole kilpatanssin sääntökirjaa jiven osalta etsinyt ja katsonut, mutta kyllä minä uskon A-luokan lattaritanssijoita.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        "Kun jiven askellus (chassee) on oikein säännöissä määritelty tasajakoiseksi, eikä kolmimuunteiseksi, niin tietysti myös musiikin (varsinkin kilpailuissa) luulisi myös olevan tasajakoista/suoraa."

        Ymmärtääkseni jiven askellusta ei ole määritelty tasajakoiseksi säännöissä. Chasseen ajoitushan on noissa 3/4, 1/4, 1 (Vrt. boogie woogien triple step 2/3, 1/3, 1). Musiikki voi olla suoraa. Chasseen ajoitus ei.

        "Ymmärtääkseni jiven askellusta ei ole määritelty tasajakoiseksi säännöissä. Chasseen ajoitushan on noissa 3/4, 1/4, 1 (Vrt. boogie woogien triple step 2/3, 1/3, 1). Musiikki voi olla suoraa. Chasseen ajoitus ei."

        Lukaisin uudestaan tuon kirjoituksesi ja nyt huomasin, että saatoit tarkoittaakin niin, että mielestäsi tuo jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei olisi tasajakoista? Eli ajattelet tuon tasajakoisuuden tarkoittavan sitä että chasseen askeleet otettaisiin yhtä pitkinä 2/4, 2/4, 1 -ajoituksella? Eli chassen a-askel olisi yhtä pitkä (ajallisesti) kuin edeltävä askel. Ja että koska näin ei ole, vaan ajoitus on tuo 3/4, 1/4, 1 niin jiven chassee ei mielestäsi ole tasajakoista? Näinkö tarkoitit?

        Näin ei vain ole, vaan tuo 3/4, 1/4, 1 -ajoitus on nimenomaan tasajakoinen/suora. Boogien 2/3, 1/3, 1 -ajoitus taas on kolmimuunteista.


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        "Ymmärtääkseni jiven askellusta ei ole määritelty tasajakoiseksi säännöissä. Chasseen ajoitushan on noissa 3/4, 1/4, 1 (Vrt. boogie woogien triple step 2/3, 1/3, 1). Musiikki voi olla suoraa. Chasseen ajoitus ei."

        Lukaisin uudestaan tuon kirjoituksesi ja nyt huomasin, että saatoit tarkoittaakin niin, että mielestäsi tuo jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei olisi tasajakoista? Eli ajattelet tuon tasajakoisuuden tarkoittavan sitä että chasseen askeleet otettaisiin yhtä pitkinä 2/4, 2/4, 1 -ajoituksella? Eli chassen a-askel olisi yhtä pitkä (ajallisesti) kuin edeltävä askel. Ja että koska näin ei ole, vaan ajoitus on tuo 3/4, 1/4, 1 niin jiven chassee ei mielestäsi ole tasajakoista? Näinkö tarkoitit?

        Näin ei vain ole, vaan tuo 3/4, 1/4, 1 -ajoitus on nimenomaan tasajakoinen/suora. Boogien 2/3, 1/3, 1 -ajoitus taas on kolmimuunteista.

        "Näin ei vain ole, vaan tuo 3/4, 1/4, 1 -ajoitus on nimenomaan tasajakoinen/suora. Boogien 2/3, 1/3, 1 -ajoitus taas on kolmimuunteista."

        Kyllä tuo jiven sääntöihin kirjattu askellus on yhtä synkopoitu kuin boogien askellus. Eihän askellus toisaalta ole kolmimuunteinen tai suora, vaan musiikki voi olla suoraa tai kolmimuunteista.

        Ainakin tähän asti on puhuttu, että chasseen tai triple stepin askeleisiin sisältyy ns. synkopointi. Tuo on boogie woogie triple stepissä 1/3 -iskun mittainen ja jivessä 1/4 -iskun mittainen.

        Katsopa tämä ehkä tuttu keskustelu niin selviää:

        http://tanssi.net/keskustelu/93/95480.html


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        "Näin ei vain ole, vaan tuo 3/4, 1/4, 1 -ajoitus on nimenomaan tasajakoinen/suora. Boogien 2/3, 1/3, 1 -ajoitus taas on kolmimuunteista."

        Kyllä tuo jiven sääntöihin kirjattu askellus on yhtä synkopoitu kuin boogien askellus. Eihän askellus toisaalta ole kolmimuunteinen tai suora, vaan musiikki voi olla suoraa tai kolmimuunteista.

        Ainakin tähän asti on puhuttu, että chasseen tai triple stepin askeleisiin sisältyy ns. synkopointi. Tuo on boogie woogie triple stepissä 1/3 -iskun mittainen ja jivessä 1/4 -iskun mittainen.

        Katsopa tämä ehkä tuttu keskustelu niin selviää:

        http://tanssi.net/keskustelu/93/95480.html

        Joo, keskustelu näytti olevan hyvinkin tuttu, ihan jo nimimerkkejä katselemalla voit huomata olisikohan siihen kenties joku täälläkin kirjoittava osallistunut... :)


        Sinulla on nyt vähän käsitteet haussa, mutta selvennetään niitä.

        Kirjoitit: "Kyllä tuo jiven sääntöihin kirjattu askellus on yhtä synkopoitu kuin boogien askellus. Eihän askellus toisaalta ole kolmimuunteinen tai suora, vaan musiikki voi olla suoraa tai kolmimuunteista."

        Ensinnäkin, kummassakaan askelluksessa ei ole mitään synkooppiaskelta. Se termi kannattaisi unohtaa tässä yhteydessä. Se on tullut väärinymmärryksen seurauksena joidenkin tanssinopettajien termistöön musiikkitermistöstä. En millään jaksaisi alkaa tuosta synkoopista täälläkin alkaa luentoja pitämään, kun olen siitä ihan tarpeekseni saanut tuolla tanssinetin puolella tehdä. Tämä on kuitenkin tosiasia. Boogien triple-stepin askellus on KOLMIMUUNTEINEN, eli triolipohjainen. Askelten ajoitus menee triolin osien mukaan 2/3, 1/3, 1. Jiven askellus taas EI OLE KOLMIMUUNTEISTA eli triolipohjaista, jos sitä siis tanssitaan ajoituksella 3/4, 1/4, 1. Silloin se TASAJAKOISTA eli suoraa.

        Kun kilpatanssikisoissa soitettavista jivekappaleista näyttää kuitenkin suurin osa olevan kolmimuunteisia, niin on vähintäänkin erikoista, että tuo chasseen ajoitus on oikein säännöissä laitettu tasajakoiseksi eli suoraksi.


      • Pete P. kirjoitti:

        "Kokeile täältä
        https://secure.ballroomdancers.com/Music/search_style.asp?Dance=Jive "


        Kuuntelin tuosta laittamastasi linkistä ensimmäiset 20 jivekappaletta ja niistä KAKSI (Rock And Roll Music ja Rock 'n' Roll Man) oli rytmipohjaltaan suoraa eli tasajakoista ja loput 18 olivat kolmimuunteisia! Okei, se viimeinen niistä (Despedido) oli rytmiltään hassu rajatapaus. Se oli periaatteessa suoraa/tasajakoista, mutta sieltä oli soitossa kuultavissa myös kolmimuunteinen fraseeraus. Kun jiven askellus (chassee) on oikein säännöissä määritelty tasajakoiseksi, eikä kolmimuunteiseksi, niin tietysti myös musiikin (varsinkin kilpailuissa) luulisi myös olevan tasajakoista/suoraa.

        Silloin aikanaan kun jivestä on kilpatanssi tehty, siellä on taitanut olla aikamoisia tomppeleita päättämässä asioista ja säännöistä...

        Mielenkiintoisia biisejä jivenä tanssittavaksi osa tuosta 20:stä on. Itse en edes kolmantena vaihtoehtona jivettäisi esim. Mambo no 8 tai Tequilaa. Yes I Do olisi loistava bugg, kuten myös ne suorat em. Rock- kipaleet. Showaddywaddyn Dancing Party:ykaan ei oiken jive-fiilistä löytyisi. Mutta lienee niin, että kilpailuihinkin halutaan erityylisiä kappaleita, ja hyvä niin. Kunhan joku ei ala ohimolohkot kireänä väittämään, että Mambo no 8 TÄYTYY tanssia jivenä.

        Sitten varsinaiseen asiaan. Mitkä noista biiseistä boogie-puristit hyväksyisivät bw:ksi (tai lindyksi) ja mitä eivät? Jonkinmoiset perustelutkin olisivat tervetulleita, joko synkoopilla tai ilman.


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        Joo, keskustelu näytti olevan hyvinkin tuttu, ihan jo nimimerkkejä katselemalla voit huomata olisikohan siihen kenties joku täälläkin kirjoittava osallistunut... :)


        Sinulla on nyt vähän käsitteet haussa, mutta selvennetään niitä.

        Kirjoitit: "Kyllä tuo jiven sääntöihin kirjattu askellus on yhtä synkopoitu kuin boogien askellus. Eihän askellus toisaalta ole kolmimuunteinen tai suora, vaan musiikki voi olla suoraa tai kolmimuunteista."

        Ensinnäkin, kummassakaan askelluksessa ei ole mitään synkooppiaskelta. Se termi kannattaisi unohtaa tässä yhteydessä. Se on tullut väärinymmärryksen seurauksena joidenkin tanssinopettajien termistöön musiikkitermistöstä. En millään jaksaisi alkaa tuosta synkoopista täälläkin alkaa luentoja pitämään, kun olen siitä ihan tarpeekseni saanut tuolla tanssinetin puolella tehdä. Tämä on kuitenkin tosiasia. Boogien triple-stepin askellus on KOLMIMUUNTEINEN, eli triolipohjainen. Askelten ajoitus menee triolin osien mukaan 2/3, 1/3, 1. Jiven askellus taas EI OLE KOLMIMUUNTEISTA eli triolipohjaista, jos sitä siis tanssitaan ajoituksella 3/4, 1/4, 1. Silloin se TASAJAKOISTA eli suoraa.

        Kun kilpatanssikisoissa soitettavista jivekappaleista näyttää kuitenkin suurin osa olevan kolmimuunteisia, niin on vähintäänkin erikoista, että tuo chasseen ajoitus on oikein säännöissä laitettu tasajakoiseksi eli suoraksi.

        "Jiven askellus taas EI OLE KOLMIMUUNTEISTA eli triolipohjaista, jos sitä siis tanssitaan ajoituksella 3/4, 1/4, 1. Silloin se TASAJAKOISTA eli suoraa."

        Olen tässä valitettavasti edelleen eri mieltä. Musiikin kolmimuunteisuus/suoruus ei liity askeleisiin mainitsemaasi BW:n triple steppiä lukuunottamatta, mikä noudattaa musiikin kolmimuunteista rakennetta, kuten kirjoitit.

        Maailmalla puhutaan askelten synkopoinnista, mihin myös jiven chasseen 3/4, 1/4, 1 -ajoitus liittyy. Tämä chasseen ajoitus ei edelleenkään ole tasajakoinen (isku jaetaan täsmälleen yhtä suuriin osiin), mikä esimerkiksi on cha cha chaan chasseen ajoitus: 1/2, 1/2, 1.

        Noin boogarina katsopa Marcus Kochin boogie woogie 1 opetusvideo. Siellä Marcus toteaa boogien triple stepistä: 'It's syncopated. Cha cha is even'.

        Askelten synkopointi käytännössä tarkoittaa tanssijalle iskun jakamista kahteen eri suureen osaan (eli tehdään esimerkiksi kaksi eri kestoista askelta iskun aikana), mikä ilmennetään esimerkiksi jiven chasseessa.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        "Jiven askellus taas EI OLE KOLMIMUUNTEISTA eli triolipohjaista, jos sitä siis tanssitaan ajoituksella 3/4, 1/4, 1. Silloin se TASAJAKOISTA eli suoraa."

        Olen tässä valitettavasti edelleen eri mieltä. Musiikin kolmimuunteisuus/suoruus ei liity askeleisiin mainitsemaasi BW:n triple steppiä lukuunottamatta, mikä noudattaa musiikin kolmimuunteista rakennetta, kuten kirjoitit.

        Maailmalla puhutaan askelten synkopoinnista, mihin myös jiven chasseen 3/4, 1/4, 1 -ajoitus liittyy. Tämä chasseen ajoitus ei edelleenkään ole tasajakoinen (isku jaetaan täsmälleen yhtä suuriin osiin), mikä esimerkiksi on cha cha chaan chasseen ajoitus: 1/2, 1/2, 1.

        Noin boogarina katsopa Marcus Kochin boogie woogie 1 opetusvideo. Siellä Marcus toteaa boogien triple stepistä: 'It's syncopated. Cha cha is even'.

        Askelten synkopointi käytännössä tarkoittaa tanssijalle iskun jakamista kahteen eri suureen osaan (eli tehdään esimerkiksi kaksi eri kestoista askelta iskun aikana), mikä ilmennetään esimerkiksi jiven chasseessa.

        "Olen tässä valitettavasti edelleen eri mieltä."

        Toki voit ja saat olla eri mieltä, vapaassa maassa elämme :)

        "Musiikin kolmimuunteisuus/suoruus ei liity askeleisiin mainitsemaasi BW:n triple steppiä lukuunottamatta, mikä noudattaa musiikin kolmimuunteista rakennetta, kuten kirjoitit."

        Kyllä se vaan liittyy. BW:n triple stepit (2/3, 1/3, 1) ovat kolmimuunteiseen musiikkiin ajoitettuja, kolmimuunteisesti, kuten shufflekompissa. Jos (ja kun) jiven chasseet otetaan ajoituksella 3/4, 1/4, 1 se on TASAJAKOISTA askellusta. Tasajakoisuudella ei takoiteta vain koko- ja puolikkaita iskuja, vaan myös neljäsosaiskuja. Ja tuossa jiven ajoituksessa se a-askel on nimenomaan neljäsosaiskun mittainen (1/4). Tasajakoisuus ei siis tarkoita välttämättä aina sitä, että askel jaetaan yhtä suuriin osiin. Usko pois :)


        "Maailmalla puhutaan askelten synkopoinnista, mihin myös jiven chasseen 3/4, 1/4, 1 -ajoitus liittyy. Tämä chasseen ajoitus ei edelleenkään ole tasajakoinen (isku jaetaan täsmälleen yhtä suuriin osiin), mikä esimerkiksi on cha cha chaan chasseen ajoitus: 1/2, 1/2, 1."

        Tiedän kyllä tasan tarkkaan, että TANSSImaailmassa on aikanaan päässyt leviämään virheellinen käsitys synkopoinnista ja synkoopista. Itse termihän on musiikkitermi, jolla tarkoitetaan iskun painopisteen siirtämistä tahdin vahvalta osalta heikolle osalle. Tanssijat ovat käsittäneet, että kun askel otetaan heikolle tahdinosalle, oli se sitten cha-cha:n 1/2-askel, tai jiven tai bw:n 1/3 tai 1/4-askeleet, niin se olisi "synkopointia" ja tuo askel olisi "synkooppiaskel". Näin ei vain ole, vaikka tiedän kyllä sen että näin tanssimaailmassa aika paljon vielä luullaan. Nuo askeleet kyllä eittämättä tulevat heikolle tahdinosalle, mutta ne eivät siirrä iskun vahvaa osaa mihinkään. Se olisi juuri se synkopoinnin idea. Mutta ei siitä synkoopista sen enempää, se on ihan ymmärrettävä väärinymmärrys tanssijoilta ollut aikanaan ja sen (väärän) tanssitermin kanssa täytyy vain meidän muusikkojenkin osata elää.


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        "Olen tässä valitettavasti edelleen eri mieltä."

        Toki voit ja saat olla eri mieltä, vapaassa maassa elämme :)

        "Musiikin kolmimuunteisuus/suoruus ei liity askeleisiin mainitsemaasi BW:n triple steppiä lukuunottamatta, mikä noudattaa musiikin kolmimuunteista rakennetta, kuten kirjoitit."

        Kyllä se vaan liittyy. BW:n triple stepit (2/3, 1/3, 1) ovat kolmimuunteiseen musiikkiin ajoitettuja, kolmimuunteisesti, kuten shufflekompissa. Jos (ja kun) jiven chasseet otetaan ajoituksella 3/4, 1/4, 1 se on TASAJAKOISTA askellusta. Tasajakoisuudella ei takoiteta vain koko- ja puolikkaita iskuja, vaan myös neljäsosaiskuja. Ja tuossa jiven ajoituksessa se a-askel on nimenomaan neljäsosaiskun mittainen (1/4). Tasajakoisuus ei siis tarkoita välttämättä aina sitä, että askel jaetaan yhtä suuriin osiin. Usko pois :)


        "Maailmalla puhutaan askelten synkopoinnista, mihin myös jiven chasseen 3/4, 1/4, 1 -ajoitus liittyy. Tämä chasseen ajoitus ei edelleenkään ole tasajakoinen (isku jaetaan täsmälleen yhtä suuriin osiin), mikä esimerkiksi on cha cha chaan chasseen ajoitus: 1/2, 1/2, 1."

        Tiedän kyllä tasan tarkkaan, että TANSSImaailmassa on aikanaan päässyt leviämään virheellinen käsitys synkopoinnista ja synkoopista. Itse termihän on musiikkitermi, jolla tarkoitetaan iskun painopisteen siirtämistä tahdin vahvalta osalta heikolle osalle. Tanssijat ovat käsittäneet, että kun askel otetaan heikolle tahdinosalle, oli se sitten cha-cha:n 1/2-askel, tai jiven tai bw:n 1/3 tai 1/4-askeleet, niin se olisi "synkopointia" ja tuo askel olisi "synkooppiaskel". Näin ei vain ole, vaikka tiedän kyllä sen että näin tanssimaailmassa aika paljon vielä luullaan. Nuo askeleet kyllä eittämättä tulevat heikolle tahdinosalle, mutta ne eivät siirrä iskun vahvaa osaa mihinkään. Se olisi juuri se synkopoinnin idea. Mutta ei siitä synkoopista sen enempää, se on ihan ymmärrettävä väärinymmärrys tanssijoilta ollut aikanaan ja sen (väärän) tanssitermin kanssa täytyy vain meidän muusikkojenkin osata elää.

        'Kun viisammat puhuu, parempi mennä tanssimaan.' Vanha tanssijoiden sananlasku.

        "Tasajakoisuus ei siis tarkoita välttämättä aina sitä, että askel jaetaan yhtä suuriin osiin. Usko pois :)"

        En tuota usko. Olkoon tanssijoiden keskuudessa vallitseva väärinkäsitys tai ei. Cha chan chassee edelleen 'even' eli tasajakoinen. Jiven chassee on askelten osalta 'syncopated' eli synkopoitu. Olkoonkin, että jiven chasseen synkopointi ei ole ajoitukseltaan kolmimuunteisen musiikin mukainen.

        Musiikin synkopointiin en ota kantaa. Se tiedetään , että tanssijoiden synkopointi/synkopoitu rytmikäsitys on täysin erilainen muusikoiden käsitykseen nähden.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        'Kun viisammat puhuu, parempi mennä tanssimaan.' Vanha tanssijoiden sananlasku.

        "Tasajakoisuus ei siis tarkoita välttämättä aina sitä, että askel jaetaan yhtä suuriin osiin. Usko pois :)"

        En tuota usko. Olkoon tanssijoiden keskuudessa vallitseva väärinkäsitys tai ei. Cha chan chassee edelleen 'even' eli tasajakoinen. Jiven chassee on askelten osalta 'syncopated' eli synkopoitu. Olkoonkin, että jiven chasseen synkopointi ei ole ajoitukseltaan kolmimuunteisen musiikin mukainen.

        Musiikin synkopointiin en ota kantaa. Se tiedetään , että tanssijoiden synkopointi/synkopoitu rytmikäsitys on täysin erilainen muusikoiden käsitykseen nähden.

        Voi kun tietäisitkin kuinka monta tuntia olen synkooppi-/synkopointiaiheesta esim. tanssinetissä saanut vääntää. Mutta käyppäs huviksesi kysäisemässä vaikka Koivuloilta opettavatko he boogien a-askeleen nykyään "synkooppiaskeleena"...

        Tanssimusiikkia on joko tasajakoista tai kolmimuunteista. Tasajakoinen voi olla esim. tangoa, jenkkaa, polkkaa, tai esim. beattia. Rumpali voi soittaa beatin joko 8-beattina tai vaikka 16-beattina. Molemmat on samaa tasajakoista beattia, toisessa vain kilutellaan metallilevyä tuplanopeudella. Arvaas huviksesi mikä on tuossa 16-beatissa yhden pikkuiskun kesto, joita siis tahdissa (neljä iskua) tulee siis yhteensä 16? Se on tismalleen sen sinun jivesi 1/4 a-askeleen mittainen :) Kun bändi siis soittaa jotain nopeaa tasajakoista kappaletta, jossa rumpali vetää beattia, niin jiven chasseen askelajoitus istuu siihen täydellisesti.

        Sinä et siis vain halua uskoa, että jiven chasseen askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista, mutta näin se vain on.

        Ja juu, se synkooppi on tosiaan aikanaan vain lainattu musiikista tanssimaailmaan/-termistöön, vaikka näillä termin "lainaajilla" ei ole ollut ihan täyttä ymmärrystä mitä synkooppi tosiasiassa tarkoittaa. Se on kuitenkin ikivanha musiikkitermi joka tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa ja se ei liity askelten jakamiseen pienempiin osiin :)

        T. Kisaaja itsekin, tosin rock'n'swing -puolelta


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        'Kun viisammat puhuu, parempi mennä tanssimaan.' Vanha tanssijoiden sananlasku.

        "Tasajakoisuus ei siis tarkoita välttämättä aina sitä, että askel jaetaan yhtä suuriin osiin. Usko pois :)"

        En tuota usko. Olkoon tanssijoiden keskuudessa vallitseva väärinkäsitys tai ei. Cha chan chassee edelleen 'even' eli tasajakoinen. Jiven chassee on askelten osalta 'syncopated' eli synkopoitu. Olkoonkin, että jiven chasseen synkopointi ei ole ajoitukseltaan kolmimuunteisen musiikin mukainen.

        Musiikin synkopointiin en ota kantaa. Se tiedetään , että tanssijoiden synkopointi/synkopoitu rytmikäsitys on täysin erilainen muusikoiden käsitykseen nähden.

        Voi kun tietäisitkin kuinka monta tuntia olen synkooppi-/synkopointiaiheesta esim. tanssinetissä saanut vääntää. Mutta käyppäs huviksesi kysäisemässä vaikka Koivuloilta opettavatko he boogien a-askeleen nykyään "synkooppiaskeleena"...

        Tanssimusiikkia on joko tasajakoista tai kolmimuunteista. Tasajakoinen voi olla esim. tangoa, jenkkaa, polkkaa, tai esim. beattia. Rumpali voi soittaa beatin joko 8-beattina tai vaikka 16-beattina. Molemmat on samaa tasajakoista beattia, toisessa vain kilutellaan metallilevyä tuplanopeudella. Arvaas huviksesi mikä on tuossa 16-beatissa yhden pikkuiskun kesto, joita siis tahdissa (neljä iskua) tulee siis yhteensä 16? Se on tismalleen sen sinun jivesi 1/4 a-askeleen mittainen :) Kun bändi siis soittaa jotain nopeaa tasajakoista kappaletta, jossa rumpali vetää beattia, niin jiven chasseen askelajoitus istuu siihen täydellisesti.

        Sinä et siis vain halua uskoa, että jiven chasseen askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista, mutta näin se vain on.

        Ja juu, se synkooppi on tosiaan aikanaan vain lainattu musiikista tanssimaailmaan/-termistöön, vaikka näillä termin "lainaajilla" ei ole ollut ihan täyttä ymmärrystä mitä synkooppi tosiasiassa tarkoittaa. Se on kuitenkin ikivanha musiikkitermi joka tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa ja se ei liity askelten jakamiseen pienempiin osiin :)

        T: Muusikko/tanssija (kisaaja myös)


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        Voi kun tietäisitkin kuinka monta tuntia olen synkooppi-/synkopointiaiheesta esim. tanssinetissä saanut vääntää. Mutta käyppäs huviksesi kysäisemässä vaikka Koivuloilta opettavatko he boogien a-askeleen nykyään "synkooppiaskeleena"...

        Tanssimusiikkia on joko tasajakoista tai kolmimuunteista. Tasajakoinen voi olla esim. tangoa, jenkkaa, polkkaa, tai esim. beattia. Rumpali voi soittaa beatin joko 8-beattina tai vaikka 16-beattina. Molemmat on samaa tasajakoista beattia, toisessa vain kilutellaan metallilevyä tuplanopeudella. Arvaas huviksesi mikä on tuossa 16-beatissa yhden pikkuiskun kesto, joita siis tahdissa (neljä iskua) tulee siis yhteensä 16? Se on tismalleen sen sinun jivesi 1/4 a-askeleen mittainen :) Kun bändi siis soittaa jotain nopeaa tasajakoista kappaletta, jossa rumpali vetää beattia, niin jiven chasseen askelajoitus istuu siihen täydellisesti.

        Sinä et siis vain halua uskoa, että jiven chasseen askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista, mutta näin se vain on.

        Ja juu, se synkooppi on tosiaan aikanaan vain lainattu musiikista tanssimaailmaan/-termistöön, vaikka näillä termin "lainaajilla" ei ole ollut ihan täyttä ymmärrystä mitä synkooppi tosiasiassa tarkoittaa. Se on kuitenkin ikivanha musiikkitermi joka tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa ja se ei liity askelten jakamiseen pienempiin osiin :)

        T. Kisaaja itsekin, tosin rock'n'swing -puolelta

        Minulle on täysin yhdentekevää mitä Koivulat opettavat synkooppiaskeleena tai minä nyt tuota triple stepin tai chasseen keskimmäistä askelta haluaa nimittää.

        Musiikin rakenteesta en tässä ala kiistelemään, kun siihen ei ole edelleenkään mitään syytä. Ollaan varmasti tuosta niin samaa mieltä kuin yleensä voidaan olla.

        Näin se vaan on, että maailmalla opetetaan askeleiden synkopointia. Yksi tapa synkopoida askeleet on jakaa isku osiin, kuten tehdään sekä jiven chasseessa että boogie woogien triple stepissä.


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        Voi kun tietäisitkin kuinka monta tuntia olen synkooppi-/synkopointiaiheesta esim. tanssinetissä saanut vääntää. Mutta käyppäs huviksesi kysäisemässä vaikka Koivuloilta opettavatko he boogien a-askeleen nykyään "synkooppiaskeleena"...

        Tanssimusiikkia on joko tasajakoista tai kolmimuunteista. Tasajakoinen voi olla esim. tangoa, jenkkaa, polkkaa, tai esim. beattia. Rumpali voi soittaa beatin joko 8-beattina tai vaikka 16-beattina. Molemmat on samaa tasajakoista beattia, toisessa vain kilutellaan metallilevyä tuplanopeudella. Arvaas huviksesi mikä on tuossa 16-beatissa yhden pikkuiskun kesto, joita siis tahdissa (neljä iskua) tulee siis yhteensä 16? Se on tismalleen sen sinun jivesi 1/4 a-askeleen mittainen :) Kun bändi siis soittaa jotain nopeaa tasajakoista kappaletta, jossa rumpali vetää beattia, niin jiven chasseen askelajoitus istuu siihen täydellisesti.

        Sinä et siis vain halua uskoa, että jiven chasseen askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista, mutta näin se vain on.

        Ja juu, se synkooppi on tosiaan aikanaan vain lainattu musiikista tanssimaailmaan/-termistöön, vaikka näillä termin "lainaajilla" ei ole ollut ihan täyttä ymmärrystä mitä synkooppi tosiasiassa tarkoittaa. Se on kuitenkin ikivanha musiikkitermi joka tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa ja se ei liity askelten jakamiseen pienempiin osiin :)

        T. Kisaaja itsekin, tosin rock'n'swing -puolelta

        Koivulat voivat opettaa triple stepin tai chasseen keskellä olevan askeleen millä tahansa nimellä.

        Maailmalla opetetaan askelten synkopointia mm. tekemällä yhden iskun aikana kaksi askelta.

        Tuskin olemme eri mieltä musiikin rakenteestakaan. Siitä tässä ei ollut kyse.

        "Kun bändi siis soittaa jotain nopeaa tasajakoista kappaletta, jossa rumpali vetää beattia, niin jiven chasseen askelajoitus istuu siihen täydellisesti."

        Tahdissa tulee 4 kpl 16-osia, jos oikein ymmärsin. Tällöin tuo jiven 3/4, 1/4 istuu tuohon teknisesti yhden iskun aikana. Pitäisi ensin kuulla tuollainen beat-kappale, ennenkuin voin sanoa, erotanko nuo 16-osat. Siihen asti elän uskossa, että en erota.

        Jos erotan, löytyypä vihdoinkin jiveen sopiva musiikkityyli 16-beat.

        "Sinä et siis vain halua uskoa, että jiven chasseen askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista, mutta näin se vain on."

        Jiven chasseen askeljaotus tehdään tasajakoiseen musiikkiin, millaista on esimerkiksi tuo mainitsemasi 16-beat.

        Jiven chasseen kaksi ensimmäistä askelta on edelleen synkopoitu (ei tasajakoisia, kun askelpituudet eivät ole yhtäläiset.).


      • Popswing
        Kisaaja kirjoitti:

        'Kun viisammat puhuu, parempi mennä tanssimaan.' Vanha tanssijoiden sananlasku.

        "Tasajakoisuus ei siis tarkoita välttämättä aina sitä, että askel jaetaan yhtä suuriin osiin. Usko pois :)"

        En tuota usko. Olkoon tanssijoiden keskuudessa vallitseva väärinkäsitys tai ei. Cha chan chassee edelleen 'even' eli tasajakoinen. Jiven chassee on askelten osalta 'syncopated' eli synkopoitu. Olkoonkin, että jiven chasseen synkopointi ei ole ajoitukseltaan kolmimuunteisen musiikin mukainen.

        Musiikin synkopointiin en ota kantaa. Se tiedetään , että tanssijoiden synkopointi/synkopoitu rytmikäsitys on täysin erilainen muusikoiden käsitykseen nähden.

        Kyllä tanssijatkin tanssii aivan oikeaan synkooppiseen rytmiin synkooppisia askeleita. Vanhat jatsit (foksit) ovat usein synkooppirytmisiä ja myös niiden askellus. Näissä askelia otetaan yleensä askel iskulle, mutta synkooppia edeltävän iskun ja askeleen kesto on puoli iskua ja sitä seuraavan synkoopin kesto puolitoista iskua. Versioita on useampiakin. Tässä pari esimerkkiä.

        1---,2-,3-----,4---,...

        1---,2---,3-,4-----,...

        X- on synkooppia edeltävä edellisen iskun ensimmäinen puolikas ja X----- on synkooppi.
        Sopivilla tempoilla ensimmäisen esimerkin 1,2,3, ja toisen esimerkin 2,3,4 iskut vastaa jossain määrin rytmitystä X&,X vaikka siihen kolme iskua kuluukin.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        Koivulat voivat opettaa triple stepin tai chasseen keskellä olevan askeleen millä tahansa nimellä.

        Maailmalla opetetaan askelten synkopointia mm. tekemällä yhden iskun aikana kaksi askelta.

        Tuskin olemme eri mieltä musiikin rakenteestakaan. Siitä tässä ei ollut kyse.

        "Kun bändi siis soittaa jotain nopeaa tasajakoista kappaletta, jossa rumpali vetää beattia, niin jiven chasseen askelajoitus istuu siihen täydellisesti."

        Tahdissa tulee 4 kpl 16-osia, jos oikein ymmärsin. Tällöin tuo jiven 3/4, 1/4 istuu tuohon teknisesti yhden iskun aikana. Pitäisi ensin kuulla tuollainen beat-kappale, ennenkuin voin sanoa, erotanko nuo 16-osat. Siihen asti elän uskossa, että en erota.

        Jos erotan, löytyypä vihdoinkin jiveen sopiva musiikkityyli 16-beat.

        "Sinä et siis vain halua uskoa, että jiven chasseen askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista, mutta näin se vain on."

        Jiven chasseen askeljaotus tehdään tasajakoiseen musiikkiin, millaista on esimerkiksi tuo mainitsemasi 16-beat.

        Jiven chasseen kaksi ensimmäistä askelta on edelleen synkopoitu (ei tasajakoisia, kun askelpituudet eivät ole yhtäläiset.).

        "Maailmalla opetetaan askelten synkopointia mm. tekemällä yhden iskun aikana kaksi askelta"

        Juu, tämä ei ole minulle ollenkaan epäselvää etteikö maailmalla tanssipiireissä näin tehdä. Ja samoin puhutaan synkooppiaskeleesta jiven ja bw:n a-askeleen kohdalla, riippumatta siitä onko se ajoitettu 1/3, eli kolmimuunteisesti vai 1/4 eli tasajakoisesti.

        Pointtini oli se, että se on synkooppi-termin VÄÄRINKÄYTTÖÄ. Kun oikeastihan niissä askelluksissa se a-askel ei ole millään tavoin synkopoiva, vaan se on vain aikanaan syntynyt väärinymmärrys kun termi on musiikista lainattu tanssimaailmaan. Musiikissa synkoopilla on ollut tarkka merkitys jo VUOSISATOJA ja tanssimaailma ei sitä merkitystä ole ihan ymmärtänyt oikein. En minä väitä etteikö sinulle esim. ole opetettu että "tämä a-askel tässä on synkopoiva askel". Varmasti näin on opetettu. Se valitettavasti ei vain ole synkopoiva askel. Se on vain ikävä tosiasia, että synkooppi-termi on tanssijoiden ja tanssinopettajien ymmärtämättömissä päissä saanut aivan väärän merkityksen. Mutta turhaa kinastelemme siitä synkoopista sen enempää, ymmärrät varmaan pointtini ja minä ymmärrän sinun. Sinulle on näin opetettu ja that's it.


        Keskitytään nyt mieluummin siihen, että saamme sinut ymmärtämään, että jiven askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista.

        Kerroin sinulle beat-kompista joka on siis tasajakoista. Beat-komppi voi olla esim. 8-tai 16-beattia. Sillä ei ole merkitystä kappaleen rytmipohjaan kumpaa beattia soitetaan, sillä molemmat versiot ovat samalla tavoin tasajakoisia. Ero on lähinnä kosmeettinen, toisessa (16-beat) vaan nakutetaan peltiä tuplanopeudella.

        "Tahdissa tulee 4 kpl 16-osia, jos oikein ymmärsin. Tällöin tuo jiven 3/4, 1/4 istuu tuohon teknisesti yhden iskun aikana."

        Et ymmärtänyt ihan oikein, sillä 16-beatissa tulee tahdin aikana (neljä iskua) 16 kappaletta noita 1/16-osaiskuja. Jokainen tahdin neljästä iskusta jaetaan siis neljään osaan ja 4x4=16. Aivan samoin jiven chasseessa se nopea a-askel on yhdestä iskusta 1/4. Eli se on aika-arvoltaan, jos koko tahtia (neljää iskua) ajatellaan niin 1/16. Jos soitetaan 8-beattia, niin jokainen tahdin isku jaetaan kahteen osaan ja beatti-iskuja tulee silloin tahtiin 4x2=8.

        Vieläkö olet mukana? Nyt on puhuttu siis tasajakoisesta/suorasta rytmistä koko ajan.


        "Pitäisi ensin kuulla tuollainen beat-kappale, ennenkuin voin sanoa, erotanko nuo 16-osat. Siihen asti elän uskossa, että en erota. Jos erotan, löytyypä vihdoinkin jiveen sopiva musiikkityyli 16-beat"


        Niin, kyseessä nyt ei ole mikään erityinen musiikkityyli, vaan ihan normaali tasajakoinen beat-komppi. Toistan vielä, että sillä ei ole mitään merkitystä onko komppi 8-beat vai 16-beat, ero on kosmeettinen ja molemmat ovat tasajakoisia komppeja. Aivan samoin jiven 3/4, 1/4, 1 -askellukseen istuu täydellisesti 8-beat, koska se on ihan samalla tavalla tasajakoinen, rumpali ei vain nakuta beat-iskuja tuplanopeudella kuten tekee 16-beatissa.


        "Jiven chasseen askeljaotus tehdään tasajakoiseen musiikkiin, millaista on esimerkiksi tuo mainitsemasi 16-beat."


        Hienoa, upeeta, mahtavaa!!! Juuri näin! Ja kuten tuossa aiemmin jo totesin, sillä ei ole merkitystä onko beat-komppi 8-beattia vai 16-beattia, molemmat ovat aivan samoin tasajakoisia. Fiksu voisi ajatella, että miksei ole vielä 16-beatistakin tuplanopeuksista beattia, silloinhan se olisi 32-beat. Niinpä, se olisi ihan samalla tavoin tasajakoista, rumpali joutuisi vaan hakkaamaan lautaseen hirveällä nopeudella beat-iskuja, kun niitä pitäisi saada jokaisen tahdin iskun aikana hakattua 8, eli yhteensä tahdin (neljän iskun) aikana 32 kappaletta :)

        Kolmimuunteisessa rytmipohjassa taas jokainen tahdin neljästä iskusta on jaettu kolmeen osaan (trioliksi), jolloin tahtiin tulee neljä kolmen iskun triolia. Matemaattisesti ilmaistuna 4x3=12, eli iskut ovat matemaattisesti 1/12-osan mittaisia, vaikka sellaista aika-arvoa ei musiikissa periaatteessa ole. Ne ovat vain triolin osia. Niinpä noita kolmimuunteisen kompin iskuja kutsutaan shuffleksi ja komppia shuffle-kompiksi. Shuffle-kompissa yleensä rumpali jättää keskimmäisen triolin osan soittamatta.

        Boogie woogiessa siis askeleet otetaan juuri tuohon kolmimuunteiseen shuffle-komppiin sopivalla 2/3, 1/3, 1 -ajoituksella. Tällöin tuo nopea a-askel on yhden triolin osan mittainen.


        Joko vihdoin olet valmis myöntämään, että jiven askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista ja bw:n 2/3, 1/3, 1 on taas kolmimuunteista?


        Ja voit pitää mielipiteesi, että jiven askellus on synkopoitu, koska mielestäni tuossa viestini alussa jo aika selvin sanoin kerroin että oikeastihan näin ei ole, mutta syytön sinä siihen olet että aikoinaan näin tanssimaailmassa on alettu väärinymmärryksen vuoksi opettamaan.


      • Pete P.
        Popswing kirjoitti:

        Kyllä tanssijatkin tanssii aivan oikeaan synkooppiseen rytmiin synkooppisia askeleita. Vanhat jatsit (foksit) ovat usein synkooppirytmisiä ja myös niiden askellus. Näissä askelia otetaan yleensä askel iskulle, mutta synkooppia edeltävän iskun ja askeleen kesto on puoli iskua ja sitä seuraavan synkoopin kesto puolitoista iskua. Versioita on useampiakin. Tässä pari esimerkkiä.

        1---,2-,3-----,4---,...

        1---,2---,3-,4-----,...

        X- on synkooppia edeltävä edellisen iskun ensimmäinen puolikas ja X----- on synkooppi.
        Sopivilla tempoilla ensimmäisen esimerkin 1,2,3, ja toisen esimerkin 2,3,4 iskut vastaa jossain määrin rytmitystä X&,X vaikka siihen kolme iskua kuluukin.

        Juu, nyt puhuttiin synkoopista oikeassa merkityksessä. Juuri noin. Synkoopissa tahdin heikko osa ikäänkuin "varastaa" painon pois siltä normaalisti vahvalta osalta.


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        "Maailmalla opetetaan askelten synkopointia mm. tekemällä yhden iskun aikana kaksi askelta"

        Juu, tämä ei ole minulle ollenkaan epäselvää etteikö maailmalla tanssipiireissä näin tehdä. Ja samoin puhutaan synkooppiaskeleesta jiven ja bw:n a-askeleen kohdalla, riippumatta siitä onko se ajoitettu 1/3, eli kolmimuunteisesti vai 1/4 eli tasajakoisesti.

        Pointtini oli se, että se on synkooppi-termin VÄÄRINKÄYTTÖÄ. Kun oikeastihan niissä askelluksissa se a-askel ei ole millään tavoin synkopoiva, vaan se on vain aikanaan syntynyt väärinymmärrys kun termi on musiikista lainattu tanssimaailmaan. Musiikissa synkoopilla on ollut tarkka merkitys jo VUOSISATOJA ja tanssimaailma ei sitä merkitystä ole ihan ymmärtänyt oikein. En minä väitä etteikö sinulle esim. ole opetettu että "tämä a-askel tässä on synkopoiva askel". Varmasti näin on opetettu. Se valitettavasti ei vain ole synkopoiva askel. Se on vain ikävä tosiasia, että synkooppi-termi on tanssijoiden ja tanssinopettajien ymmärtämättömissä päissä saanut aivan väärän merkityksen. Mutta turhaa kinastelemme siitä synkoopista sen enempää, ymmärrät varmaan pointtini ja minä ymmärrän sinun. Sinulle on näin opetettu ja that's it.


        Keskitytään nyt mieluummin siihen, että saamme sinut ymmärtämään, että jiven askelajoitus 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista.

        Kerroin sinulle beat-kompista joka on siis tasajakoista. Beat-komppi voi olla esim. 8-tai 16-beattia. Sillä ei ole merkitystä kappaleen rytmipohjaan kumpaa beattia soitetaan, sillä molemmat versiot ovat samalla tavoin tasajakoisia. Ero on lähinnä kosmeettinen, toisessa (16-beat) vaan nakutetaan peltiä tuplanopeudella.

        "Tahdissa tulee 4 kpl 16-osia, jos oikein ymmärsin. Tällöin tuo jiven 3/4, 1/4 istuu tuohon teknisesti yhden iskun aikana."

        Et ymmärtänyt ihan oikein, sillä 16-beatissa tulee tahdin aikana (neljä iskua) 16 kappaletta noita 1/16-osaiskuja. Jokainen tahdin neljästä iskusta jaetaan siis neljään osaan ja 4x4=16. Aivan samoin jiven chasseessa se nopea a-askel on yhdestä iskusta 1/4. Eli se on aika-arvoltaan, jos koko tahtia (neljää iskua) ajatellaan niin 1/16. Jos soitetaan 8-beattia, niin jokainen tahdin isku jaetaan kahteen osaan ja beatti-iskuja tulee silloin tahtiin 4x2=8.

        Vieläkö olet mukana? Nyt on puhuttu siis tasajakoisesta/suorasta rytmistä koko ajan.


        "Pitäisi ensin kuulla tuollainen beat-kappale, ennenkuin voin sanoa, erotanko nuo 16-osat. Siihen asti elän uskossa, että en erota. Jos erotan, löytyypä vihdoinkin jiveen sopiva musiikkityyli 16-beat"


        Niin, kyseessä nyt ei ole mikään erityinen musiikkityyli, vaan ihan normaali tasajakoinen beat-komppi. Toistan vielä, että sillä ei ole mitään merkitystä onko komppi 8-beat vai 16-beat, ero on kosmeettinen ja molemmat ovat tasajakoisia komppeja. Aivan samoin jiven 3/4, 1/4, 1 -askellukseen istuu täydellisesti 8-beat, koska se on ihan samalla tavalla tasajakoinen, rumpali ei vain nakuta beat-iskuja tuplanopeudella kuten tekee 16-beatissa.


        "Jiven chasseen askeljaotus tehdään tasajakoiseen musiikkiin, millaista on esimerkiksi tuo mainitsemasi 16-beat."


        Hienoa, upeeta, mahtavaa!!! Juuri näin! Ja kuten tuossa aiemmin jo totesin, sillä ei ole merkitystä onko beat-komppi 8-beattia vai 16-beattia, molemmat ovat aivan samoin tasajakoisia. Fiksu voisi ajatella, että miksei ole vielä 16-beatistakin tuplanopeuksista beattia, silloinhan se olisi 32-beat. Niinpä, se olisi ihan samalla tavoin tasajakoista, rumpali joutuisi vaan hakkaamaan lautaseen hirveällä nopeudella beat-iskuja, kun niitä pitäisi saada jokaisen tahdin iskun aikana hakattua 8, eli yhteensä tahdin (neljän iskun) aikana 32 kappaletta :)

        Kolmimuunteisessa rytmipohjassa taas jokainen tahdin neljästä iskusta on jaettu kolmeen osaan (trioliksi), jolloin tahtiin tulee neljä kolmen iskun triolia. Matemaattisesti ilmaistuna 4x3=12, eli iskut ovat matemaattisesti 1/12-osan mittaisia, vaikka sellaista aika-arvoa ei musiikissa periaatteessa ole. Ne ovat vain triolin osia. Niinpä noita kolmimuunteisen kompin iskuja kutsutaan shuffleksi ja komppia shuffle-kompiksi. Shuffle-kompissa yleensä rumpali jättää keskimmäisen triolin osan soittamatta.

        Boogie woogiessa siis askeleet otetaan juuri tuohon kolmimuunteiseen shuffle-komppiin sopivalla 2/3, 1/3, 1 -ajoituksella. Tällöin tuo nopea a-askel on yhden triolin osan mittainen.


        Joko vihdoin olet valmis myöntämään, että jiven askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista ja bw:n 2/3, 1/3, 1 on taas kolmimuunteista?


        Ja voit pitää mielipiteesi, että jiven askellus on synkopoitu, koska mielestäni tuossa viestini alussa jo aika selvin sanoin kerroin että oikeastihan näin ei ole, mutta syytön sinä siihen olet että aikoinaan näin tanssimaailmassa on alettu väärinymmärryksen vuoksi opettamaan.

        "Et ymmärtänyt ihan oikein, sillä 16-beatissa tulee tahdin aikana (neljä iskua) 16 kappaletta noita 1/16-osaiskuja."

        Ymmärsin oikein. Kirjoitin väärin sanan tahti kun piti olla isku. Kieltämättä jo väsytti yömyöhään hereillä olo, joten tarkkuus kärsi.

        Jospa laitat linkin sellaiseen kappaleeseen, jossa on neljä 16-osaa per isku eli 4 x 4 16-osaa per tahti, niin kuuntelen, erottuuko nuo 16-osat vai ei.

        En vieläkään usko, että erottuu. Näin ollen on puhtaasti teoreettista puhua, että joku kykenee nuo kuudestoistaosat erottelemaan yhden iskun osalta. Tuotahan se vaatisi, jos yritetään jiven chassee ajoittaa tuollaiseen musiikkiin.

        Musiikinteoriapuoleen ei ole mitään korjattavaa. Olemme siitä hývin samaa mieltä.

        Tanssiopetuksessa edelleen käytetään (askelten) synkopointi -termiä mm. puhuttaessa jiven chasseesta täysin eri merkityksessä kuin tätä termiä käytetään musiikkipuolella. Tämä on todennäköisesti aikojen kuluessa syntynyt väärinkäsitys tai jotain.

        Kun surffaat netissä, huomaat että tuosta askel-synkopoinnista löytyy hyvin monia jopa keskenään ristiriitaisia selityksiä.

        Musiikin kanssa tuolla ei ole sen enempää tekemistä edelleenkään kuin se, että boogie woogien triple step on kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen ajoitukseltaan kahden ensimmäisen askeleen osalta (ja yleensä myös viimeisen askeleen osalta, kun tuo askel tehdään ajoituksella 2/3, 1/3). Jiven chassee ei tätä ole millään lailla kilpapuolella käytetyllä 3/4, 1/4 -ajoituksella.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        "Et ymmärtänyt ihan oikein, sillä 16-beatissa tulee tahdin aikana (neljä iskua) 16 kappaletta noita 1/16-osaiskuja."

        Ymmärsin oikein. Kirjoitin väärin sanan tahti kun piti olla isku. Kieltämättä jo väsytti yömyöhään hereillä olo, joten tarkkuus kärsi.

        Jospa laitat linkin sellaiseen kappaleeseen, jossa on neljä 16-osaa per isku eli 4 x 4 16-osaa per tahti, niin kuuntelen, erottuuko nuo 16-osat vai ei.

        En vieläkään usko, että erottuu. Näin ollen on puhtaasti teoreettista puhua, että joku kykenee nuo kuudestoistaosat erottelemaan yhden iskun osalta. Tuotahan se vaatisi, jos yritetään jiven chassee ajoittaa tuollaiseen musiikkiin.

        Musiikinteoriapuoleen ei ole mitään korjattavaa. Olemme siitä hývin samaa mieltä.

        Tanssiopetuksessa edelleen käytetään (askelten) synkopointi -termiä mm. puhuttaessa jiven chasseesta täysin eri merkityksessä kuin tätä termiä käytetään musiikkipuolella. Tämä on todennäköisesti aikojen kuluessa syntynyt väärinkäsitys tai jotain.

        Kun surffaat netissä, huomaat että tuosta askel-synkopoinnista löytyy hyvin monia jopa keskenään ristiriitaisia selityksiä.

        Musiikin kanssa tuolla ei ole sen enempää tekemistä edelleenkään kuin se, että boogie woogien triple step on kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen ajoitukseltaan kahden ensimmäisen askeleen osalta (ja yleensä myös viimeisen askeleen osalta, kun tuo askel tehdään ajoituksella 2/3, 1/3). Jiven chassee ei tätä ole millään lailla kilpapuolella käytetyllä 3/4, 1/4 -ajoituksella.

        Kysyin sinulta edellisessä viestissäni yksinkertaisen kysymyksen:
        Joko olet ymmärtänyt että jiven chasseen askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista?

        Et vastannut siihen mitään. Aiemmin sentään olit sen jyrkästi kieltänyt. Olit sitä mieltä, että se ei missään nimessä ole tasajakoista, vaan se on vain yksinkertaisesti "synkopoivaa". Siksi haluaisin tietää onko mielipiteesi jo muuttunut?

        Siitä olen tyytyväinen, että olet vihdoin huomannut/ymmmärtänyt/myöntynyt siihen, että synkopointi-termi, joka on siis musiikkitermi, on lainattu tanssiin ja sitä käytetään nykyisin väärinymmärryksen johdosta tanssinopetuksessa kuvaamaan asioita, millä ei ole mitään tekemistä oikean synkopoinnin kanssa.


        Kun kerroin sinulle tasajakoisesta/suorasta musiikista ja nimenomaan beat-kompista, käytin esimerkkeinä yksinkertaisia 8- ja 16-beat komppeja ja purin ne vielä palasiksi, jotta mitään epäselvyyttä ei jää miten mikäkin isku siellä ajoittuu.


        "Jospa laitat linkin sellaiseen kappaleeseen, jossa on neljä 16-osaa per isku eli 4 x 4 16-osaa per tahti, niin kuuntelen, erottuuko nuo 16-osat vai ei. En vieläkään usko, että erottuu. Näin ollen on puhtaasti teoreettista puhua, että joku kykenee nuo kuudestoistaosat erottelemaan yhden iskun osalta. Tuotahan se vaatisi, jos yritetään jiven chassee ajoittaa tuollaiseen musiikkiin."


        Olet siis sitä mieltä, että 1/16:sta puhuminen on puhtaasti teoreettista. Ja että ei niitä voi erottaa musiikin rytmistä. Kuitenkin samaan hengenvetoon kerrot, että jiven chasseen askelten ajoitus on 3/4, 1/4, 1. Eikö se ole sitten saman logiikan mukaan vain puhtaasti teoreettista, koska eihän siitäkään voi sitä nopeaa a-askelta tuon logiikan mukaan erottaa. Koska kuten tuossa aiemmin jo kirjoitin, tuo jiven a-askel joka on siis yhdestä iskusta neljäsosa, on aika-arvoltaan TISMALLEEN TUON 1/16, eli ajallisesti juuri sama kun tuo 16-beatin yksittäinen isku.

        Katsotaan jos vaikka youtubesta sattuu jotain sopivia, havainnolistavia beat-komppeja löytymään.

        Loppuun vielä uudestaan kysymykseni:
        Vieläkö olet sitä mieltä, että jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei ole tasajakoista?

        Siitä olet kuitenkin ilmeisen samaa mieltä, että bw:n triple stepin ajoitus 2/3, 1/3, 1 on kolmimuunteista.

        Vastaukseksi ei riitä, että se on yksinkertaisesti vain "synkopoiva" ajoitus, koska sitähän se ei oikeasti musiikillisessa mielessä ole, vaikka sinulle se niin on epäilemättä opetettu. Jiven askelten ajoitus on joko kolmimuunteista tai tasajakoista ja haluan sinun vain vastaavan kumpaa se on?


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        Kysyin sinulta edellisessä viestissäni yksinkertaisen kysymyksen:
        Joko olet ymmärtänyt että jiven chasseen askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista?

        Et vastannut siihen mitään. Aiemmin sentään olit sen jyrkästi kieltänyt. Olit sitä mieltä, että se ei missään nimessä ole tasajakoista, vaan se on vain yksinkertaisesti "synkopoivaa". Siksi haluaisin tietää onko mielipiteesi jo muuttunut?

        Siitä olen tyytyväinen, että olet vihdoin huomannut/ymmmärtänyt/myöntynyt siihen, että synkopointi-termi, joka on siis musiikkitermi, on lainattu tanssiin ja sitä käytetään nykyisin väärinymmärryksen johdosta tanssinopetuksessa kuvaamaan asioita, millä ei ole mitään tekemistä oikean synkopoinnin kanssa.


        Kun kerroin sinulle tasajakoisesta/suorasta musiikista ja nimenomaan beat-kompista, käytin esimerkkeinä yksinkertaisia 8- ja 16-beat komppeja ja purin ne vielä palasiksi, jotta mitään epäselvyyttä ei jää miten mikäkin isku siellä ajoittuu.


        "Jospa laitat linkin sellaiseen kappaleeseen, jossa on neljä 16-osaa per isku eli 4 x 4 16-osaa per tahti, niin kuuntelen, erottuuko nuo 16-osat vai ei. En vieläkään usko, että erottuu. Näin ollen on puhtaasti teoreettista puhua, että joku kykenee nuo kuudestoistaosat erottelemaan yhden iskun osalta. Tuotahan se vaatisi, jos yritetään jiven chassee ajoittaa tuollaiseen musiikkiin."


        Olet siis sitä mieltä, että 1/16:sta puhuminen on puhtaasti teoreettista. Ja että ei niitä voi erottaa musiikin rytmistä. Kuitenkin samaan hengenvetoon kerrot, että jiven chasseen askelten ajoitus on 3/4, 1/4, 1. Eikö se ole sitten saman logiikan mukaan vain puhtaasti teoreettista, koska eihän siitäkään voi sitä nopeaa a-askelta tuon logiikan mukaan erottaa. Koska kuten tuossa aiemmin jo kirjoitin, tuo jiven a-askel joka on siis yhdestä iskusta neljäsosa, on aika-arvoltaan TISMALLEEN TUON 1/16, eli ajallisesti juuri sama kun tuo 16-beatin yksittäinen isku.

        Katsotaan jos vaikka youtubesta sattuu jotain sopivia, havainnolistavia beat-komppeja löytymään.

        Loppuun vielä uudestaan kysymykseni:
        Vieläkö olet sitä mieltä, että jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei ole tasajakoista?

        Siitä olet kuitenkin ilmeisen samaa mieltä, että bw:n triple stepin ajoitus 2/3, 1/3, 1 on kolmimuunteista.

        Vastaukseksi ei riitä, että se on yksinkertaisesti vain "synkopoiva" ajoitus, koska sitähän se ei oikeasti musiikillisessa mielessä ole, vaikka sinulle se niin on epäilemättä opetettu. Jiven askelten ajoitus on joko kolmimuunteista tai tasajakoista ja haluan sinun vain vastaavan kumpaa se on?

        Nyt tämä menee jo tankkaamiseksi...

        "Joko olet ymmärtänyt että jiven chasseen askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista?"

        Ei se ole sen enempää tasajakoista kuin boogie woogien triple stepkään. EDELLEEN: askelten synkopointi on TÄYSIN eri asia kuin musiikin synkopointi(!). Niin hyvin kuin itse olen tämän asian opetuksen ja keskusteluiden ja lukemani ja ties minkä perusteella ymmärtänyt.

        Askelten synkopointi -termi tanssipuolella liittyy tahdin iskun osiin jakamiseen tekemällä vähintään kaksi askelta (tai potkua, tap:pia ym.) yhden iskun aikana (välillä täysin irrationaalisesti ilman mitään selkeää perustelua, mikä löytyy musiikista), tahdin iskun eri osien painotukseen askelilla (potkuilla, tap:eilla ym.) (samoin välillä irrationaalisesti ilman musiikista löytyvää perustelua) ja tahdin eri iskujen painotukseen askelilla (potkuilla, tap:eilla ym.). PAINOTAN: tällä ei ole mitään tekemistä musiikin synkopointi-termin kanssa(!).

        Termin käyttö näyttää olevan (pikaisen nettisurfaillun) perusteella niin sekavaa maailmalla, ettei mitään yksiselittäistä tanssiin liittyvää määritelmää tästä voida tehdä. Voin tässä erehtyä hyvin rankasti, ettei yksiselitteistä määritelmää silti noista voisi tehdä. Aika vain ei nyt riitä minkäänlaisen synteesin tekemiseen noista nettisaittien sisällöistä.

        Koeta nyt siis jo vihdoinkin tajuta (!), että askelten synkopointi termi on ilmeisesti jo ajat sitten kadottanut sen vähänkin loogisen yhteyden musiikin vastaavaan termiin. Ainoastaan voidaan sanoa, että boogie woogien triple step noudattaa kolmimuunteisen musiikin rakennetta ja jiven chassee ei kilpapuolen ajoituksella tätä noudata (jiven sosiaalitanssipuolella tuota chasseeta tanssitaan myös ihan samalla boogie woogien triple stepistä tutulla ajoituksella).

        Tiivistetysti: Boogie Woogien triple stepin ajoitukseen löytyy kolmimuunteisesta musiikista peruste. Jiven chasseen kilpatyylin ajoitukseen ei.

        "Loppuun vielä uudestaan kysymykseni:
        Vieläkö olet sitä mieltä, että jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei ole tasajakoista?"

        Ei se sitä edelleenkään ole.

        "Siitä olet kuitenkin ilmeisen samaa mieltä, että bw:n triple stepin ajoitus 2/3, 1/3, 1 on kolmimuunteista."

        On kolmimuunteisen musiikin rakenteen mukaista eli noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta.

        Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki. Tuota termiä ei pidä sotkea tanssitekniikkatermistöön.

        Jos haluat tähän selkeän perustelun se tulee tässä: Triple stepissä on kolme askelta kuten triolissa on kolme nuottia. Muunnellussa triolissa (millaisia trioleja on kolmimuunteisessa musiikissa) on otettu pois triolin keskeltä yksi nuotti, jolloin muunnellussa triolissa on vain kaksi nuottia. Triple stepiä ei voi "muunnella" niin, että triple stepissä olisi vain kaksi askelta. Tällöin kyseessä ei enää ole triple step, jossa on nimensä mukaisesti kolme askelta.

        Voidaan toki ajatella, että triple stepissä on kaksi 'muunneltua triolia', jolloin triple step ajoitetaan 2/3, 1/3 (triple stepin kaksi ensimmäistä askelta) ja triple stepin viimeinen askel ajoitetaan kahdella kosketuksella 2/3, 1/3. Pitäisikö tällöin puhua double muunneltu trioli triple stepistä vai mistä?

        Menee hauskaksi teorisoinniksi, vai mitä? Saattaa olla siis parempi, että annetaan olla vain musiikissa tuo kolmimuunteisuus.

        TIEDÄN (ilman kirjoitteluasikin) sattuneesta syystä (, vaikka en tätä ole viitsinyt kirjoittamassani mainostaa) muutenkin jo, että R 'n' S -puolella tuota kutsutaan (Mm.) tasajakoiseksi askellukseksi juuri tuohon kolmimuunteinen(/synkopoitu rytmi) vs. suora -musiikkiin liittyen (Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä.).

        Tanssijoiden keksintöä ovat monet muutkin termit. Siinä ollaan epäilemättä täsmälleen samaa mieltä, että voi kuinka aikoinaan olisi kyetty sopimaan yksimielisestä terminologiasta.

        Laita linkki 16-beat musiikkiin, niin kuuntelen tuon. Siinä selviää, ovatko 16-osat kuultavissa, jotta jiven chasseen kaksi ensimmäistä askelta pystyy ajoittamaan 3/4, 1/4. Muuten näen, että tämä keskustelu on tässä.


      • Popswing
        Kisaaja kirjoitti:

        Nyt tämä menee jo tankkaamiseksi...

        "Joko olet ymmärtänyt että jiven chasseen askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista?"

        Ei se ole sen enempää tasajakoista kuin boogie woogien triple stepkään. EDELLEEN: askelten synkopointi on TÄYSIN eri asia kuin musiikin synkopointi(!). Niin hyvin kuin itse olen tämän asian opetuksen ja keskusteluiden ja lukemani ja ties minkä perusteella ymmärtänyt.

        Askelten synkopointi -termi tanssipuolella liittyy tahdin iskun osiin jakamiseen tekemällä vähintään kaksi askelta (tai potkua, tap:pia ym.) yhden iskun aikana (välillä täysin irrationaalisesti ilman mitään selkeää perustelua, mikä löytyy musiikista), tahdin iskun eri osien painotukseen askelilla (potkuilla, tap:eilla ym.) (samoin välillä irrationaalisesti ilman musiikista löytyvää perustelua) ja tahdin eri iskujen painotukseen askelilla (potkuilla, tap:eilla ym.). PAINOTAN: tällä ei ole mitään tekemistä musiikin synkopointi-termin kanssa(!).

        Termin käyttö näyttää olevan (pikaisen nettisurfaillun) perusteella niin sekavaa maailmalla, ettei mitään yksiselittäistä tanssiin liittyvää määritelmää tästä voida tehdä. Voin tässä erehtyä hyvin rankasti, ettei yksiselitteistä määritelmää silti noista voisi tehdä. Aika vain ei nyt riitä minkäänlaisen synteesin tekemiseen noista nettisaittien sisällöistä.

        Koeta nyt siis jo vihdoinkin tajuta (!), että askelten synkopointi termi on ilmeisesti jo ajat sitten kadottanut sen vähänkin loogisen yhteyden musiikin vastaavaan termiin. Ainoastaan voidaan sanoa, että boogie woogien triple step noudattaa kolmimuunteisen musiikin rakennetta ja jiven chassee ei kilpapuolen ajoituksella tätä noudata (jiven sosiaalitanssipuolella tuota chasseeta tanssitaan myös ihan samalla boogie woogien triple stepistä tutulla ajoituksella).

        Tiivistetysti: Boogie Woogien triple stepin ajoitukseen löytyy kolmimuunteisesta musiikista peruste. Jiven chasseen kilpatyylin ajoitukseen ei.

        "Loppuun vielä uudestaan kysymykseni:
        Vieläkö olet sitä mieltä, että jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei ole tasajakoista?"

        Ei se sitä edelleenkään ole.

        "Siitä olet kuitenkin ilmeisen samaa mieltä, että bw:n triple stepin ajoitus 2/3, 1/3, 1 on kolmimuunteista."

        On kolmimuunteisen musiikin rakenteen mukaista eli noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta.

        Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki. Tuota termiä ei pidä sotkea tanssitekniikkatermistöön.

        Jos haluat tähän selkeän perustelun se tulee tässä: Triple stepissä on kolme askelta kuten triolissa on kolme nuottia. Muunnellussa triolissa (millaisia trioleja on kolmimuunteisessa musiikissa) on otettu pois triolin keskeltä yksi nuotti, jolloin muunnellussa triolissa on vain kaksi nuottia. Triple stepiä ei voi "muunnella" niin, että triple stepissä olisi vain kaksi askelta. Tällöin kyseessä ei enää ole triple step, jossa on nimensä mukaisesti kolme askelta.

        Voidaan toki ajatella, että triple stepissä on kaksi 'muunneltua triolia', jolloin triple step ajoitetaan 2/3, 1/3 (triple stepin kaksi ensimmäistä askelta) ja triple stepin viimeinen askel ajoitetaan kahdella kosketuksella 2/3, 1/3. Pitäisikö tällöin puhua double muunneltu trioli triple stepistä vai mistä?

        Menee hauskaksi teorisoinniksi, vai mitä? Saattaa olla siis parempi, että annetaan olla vain musiikissa tuo kolmimuunteisuus.

        TIEDÄN (ilman kirjoitteluasikin) sattuneesta syystä (, vaikka en tätä ole viitsinyt kirjoittamassani mainostaa) muutenkin jo, että R 'n' S -puolella tuota kutsutaan (Mm.) tasajakoiseksi askellukseksi juuri tuohon kolmimuunteinen(/synkopoitu rytmi) vs. suora -musiikkiin liittyen (Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä.).

        Tanssijoiden keksintöä ovat monet muutkin termit. Siinä ollaan epäilemättä täsmälleen samaa mieltä, että voi kuinka aikoinaan olisi kyetty sopimaan yksimielisestä terminologiasta.

        Laita linkki 16-beat musiikkiin, niin kuuntelen tuon. Siinä selviää, ovatko 16-osat kuultavissa, jotta jiven chasseen kaksi ensimmäistä askelta pystyy ajoittamaan 3/4, 1/4. Muuten näen, että tämä keskustelu on tässä.

        Minulla ei olisi kanttia asettaa Pete P.:n ymmärrystä kyseenalaiseksi, vaikka joistakin kohdin eri mieltä olen, tai ainakin joitakin tulkitsen eri tavoin.

        Kyllähän triplestepin a askel on ainakin jossain määrin synkooppi-askeleen kaltainen. Tanssissahan molemmat jalat työskentelee joissakin tilanteissa myös jossain määrin niin että niillä on oleellisesti painoa samaan aikaan. Kyllä boogissa ja jivessä a askeleen painoaika jatkuu seuraavan iskun alueelle ja tässä mielessä on synkooppisesta askeleesta kysymys.

        Muutamat ohjaajat opettavatkin niin että a askel synkopoi seuraavaa iskua. Mikä tuntuisikin olevan aika oikein.

        Jos triplestepin ajoitus kirjoitetaan

        kol aneljä , niin aneljä on lähes oikea synkooppi.

        Tanssin ohjaajatkin esittävät triplestepin synkooppia ainakin kolmella eri tavalla. Lisäksi perusteluja on lukemattomia.

        1. a-iskun ja askeleen todetaan vaan yksinkertaisesti olevan synkoopin. Yleisesti näin.

        2. jaettu isku on synkooppi. Lukemattomilla kursseillakaan tätä en ole kuullut, mutta joissakin teksteissä se on tullut esille.

        3. a-isku synkopoi seuraavaa iskua. "Koska seuraava isku alkaa a:lla", tai "koska a-isku on seuraavan alussa". Tämän suuntaisia perusteluja olen kuullut useillakin kursseilla, vaikka ohjaajat eivät aina ole tienneet mistä on kysymys, en kyllä minä silloin sitäkään vähää. Muutamat ohjaajat ovat yrittäneet demonstroida synkooppista askellusta triplestepin kahden jälkimmäisen askeleen avulla käyttäen kaavaa a1 a2 a3 a4. Aikani kaavaa ihmettelin, mutta se vastaa synkoopin sijoittamista rytmiin - jopa yllättävän tarkasti.


      • FuskaajaT
        avanaq kirjoitti:

        Mielenkiintoisia biisejä jivenä tanssittavaksi osa tuosta 20:stä on. Itse en edes kolmantena vaihtoehtona jivettäisi esim. Mambo no 8 tai Tequilaa. Yes I Do olisi loistava bugg, kuten myös ne suorat em. Rock- kipaleet. Showaddywaddyn Dancing Party:ykaan ei oiken jive-fiilistä löytyisi. Mutta lienee niin, että kilpailuihinkin halutaan erityylisiä kappaleita, ja hyvä niin. Kunhan joku ei ala ohimolohkot kireänä väittämään, että Mambo no 8 TÄYTYY tanssia jivenä.

        Sitten varsinaiseen asiaan. Mitkä noista biiseistä boogie-puristit hyväksyisivät bw:ksi (tai lindyksi) ja mitä eivät? Jonkinmoiset perustelutkin olisivat tervetulleita, joko synkoopilla tai ilman.

        Moi!

        Tässäpä erittäin mielenkiintoinen aihe. Pitäisiköhän laittaa ihan oma ketju pystyyn?

        Miten siis ihmiset kuulevat ja kokevat soitettavan kappaleen ja mitä siihen tanssisivat.

        Itselläni lista muodostui sauraavaksi:
        (Jos mainittu kaksi tanssia, niin ensin mainittu on ykkös vaihtoehto, mutta myös toinen käy)

        1 Boogie Woogie Bugle Boy-----Boogie / Lindy
        2 True Love-------------------Fusku
        3 Beat Me Daddy Eight To The Bar-Lindy/Boogie
        4 Rock And Roll Music---------Boogie
        5 Hit The Road Jack-----------Fusku
        6 Trickle Trickle-------------Boogie
        7 Pink Champagne--------------Bugg/Boogie
        8 Rock 'n' Roll Man-----------Bugg/Boogie
        9 The Boy From N.Y. City------Fusku
        10 Flip Flop And Fly----------Boogie
        11 Jailhouse Rock(Anniversary)-Boogie
        12 Lawdy Miss Clawdy----------Boogie
        13 Yes I Do-------------------Bugg
        14 Dancing Party--------------Fusku
        15 Do The Katie Lee-----------Boogie
        16 Give Me Something Fried----Boogie / Lindy
        17 Mambo No. 8----------------Kävisin juomassa/Fusku
        18 Up Above My Head-----------Fusku
        19 Tequila--------------------Salsa
        20 Despedido------------------Juu ei pysty

        Perusteluja voin laittaa myöhemmin jos jotakuta kiinnostaa.

        Itseäni kiinnostaisi tietää, minkälaisen listan te muut saisitte aikaan.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        Nyt tämä menee jo tankkaamiseksi...

        "Joko olet ymmärtänyt että jiven chasseen askellus ajoituksella 3/4, 1/4, 1 on tasajakoista?"

        Ei se ole sen enempää tasajakoista kuin boogie woogien triple stepkään. EDELLEEN: askelten synkopointi on TÄYSIN eri asia kuin musiikin synkopointi(!). Niin hyvin kuin itse olen tämän asian opetuksen ja keskusteluiden ja lukemani ja ties minkä perusteella ymmärtänyt.

        Askelten synkopointi -termi tanssipuolella liittyy tahdin iskun osiin jakamiseen tekemällä vähintään kaksi askelta (tai potkua, tap:pia ym.) yhden iskun aikana (välillä täysin irrationaalisesti ilman mitään selkeää perustelua, mikä löytyy musiikista), tahdin iskun eri osien painotukseen askelilla (potkuilla, tap:eilla ym.) (samoin välillä irrationaalisesti ilman musiikista löytyvää perustelua) ja tahdin eri iskujen painotukseen askelilla (potkuilla, tap:eilla ym.). PAINOTAN: tällä ei ole mitään tekemistä musiikin synkopointi-termin kanssa(!).

        Termin käyttö näyttää olevan (pikaisen nettisurfaillun) perusteella niin sekavaa maailmalla, ettei mitään yksiselittäistä tanssiin liittyvää määritelmää tästä voida tehdä. Voin tässä erehtyä hyvin rankasti, ettei yksiselitteistä määritelmää silti noista voisi tehdä. Aika vain ei nyt riitä minkäänlaisen synteesin tekemiseen noista nettisaittien sisällöistä.

        Koeta nyt siis jo vihdoinkin tajuta (!), että askelten synkopointi termi on ilmeisesti jo ajat sitten kadottanut sen vähänkin loogisen yhteyden musiikin vastaavaan termiin. Ainoastaan voidaan sanoa, että boogie woogien triple step noudattaa kolmimuunteisen musiikin rakennetta ja jiven chassee ei kilpapuolen ajoituksella tätä noudata (jiven sosiaalitanssipuolella tuota chasseeta tanssitaan myös ihan samalla boogie woogien triple stepistä tutulla ajoituksella).

        Tiivistetysti: Boogie Woogien triple stepin ajoitukseen löytyy kolmimuunteisesta musiikista peruste. Jiven chasseen kilpatyylin ajoitukseen ei.

        "Loppuun vielä uudestaan kysymykseni:
        Vieläkö olet sitä mieltä, että jiven chasseen ajoitus 3/4, 1/4, 1 ei ole tasajakoista?"

        Ei se sitä edelleenkään ole.

        "Siitä olet kuitenkin ilmeisen samaa mieltä, että bw:n triple stepin ajoitus 2/3, 1/3, 1 on kolmimuunteista."

        On kolmimuunteisen musiikin rakenteen mukaista eli noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta.

        Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki. Tuota termiä ei pidä sotkea tanssitekniikkatermistöön.

        Jos haluat tähän selkeän perustelun se tulee tässä: Triple stepissä on kolme askelta kuten triolissa on kolme nuottia. Muunnellussa triolissa (millaisia trioleja on kolmimuunteisessa musiikissa) on otettu pois triolin keskeltä yksi nuotti, jolloin muunnellussa triolissa on vain kaksi nuottia. Triple stepiä ei voi "muunnella" niin, että triple stepissä olisi vain kaksi askelta. Tällöin kyseessä ei enää ole triple step, jossa on nimensä mukaisesti kolme askelta.

        Voidaan toki ajatella, että triple stepissä on kaksi 'muunneltua triolia', jolloin triple step ajoitetaan 2/3, 1/3 (triple stepin kaksi ensimmäistä askelta) ja triple stepin viimeinen askel ajoitetaan kahdella kosketuksella 2/3, 1/3. Pitäisikö tällöin puhua double muunneltu trioli triple stepistä vai mistä?

        Menee hauskaksi teorisoinniksi, vai mitä? Saattaa olla siis parempi, että annetaan olla vain musiikissa tuo kolmimuunteisuus.

        TIEDÄN (ilman kirjoitteluasikin) sattuneesta syystä (, vaikka en tätä ole viitsinyt kirjoittamassani mainostaa) muutenkin jo, että R 'n' S -puolella tuota kutsutaan (Mm.) tasajakoiseksi askellukseksi juuri tuohon kolmimuunteinen(/synkopoitu rytmi) vs. suora -musiikkiin liittyen (Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä.).

        Tanssijoiden keksintöä ovat monet muutkin termit. Siinä ollaan epäilemättä täsmälleen samaa mieltä, että voi kuinka aikoinaan olisi kyetty sopimaan yksimielisestä terminologiasta.

        Laita linkki 16-beat musiikkiin, niin kuuntelen tuon. Siinä selviää, ovatko 16-osat kuultavissa, jotta jiven chasseen kaksi ensimmäistä askelta pystyy ajoittamaan 3/4, 1/4. Muuten näen, että tämä keskustelu on tässä.

        Heh, olet sinä aikamoinen epeli... Sinnikäs kyllä, se täytyy myöntää!

        Kun et selvästikään joka halua tai sitten vain kykene ymmärtämään mitä olen sinulle kirjoittanut, niin laitan pääasiat ranskalaisin viivoin tähän:

        - Sinä aloitit tämän keskinäisen "vääntömme" väittämällä, että jiven askelajoitus (3/4, 1/4, 1) chasseessa ei ole suoraa ja että bw:n trippeleiden ajoitus (2/3, 1/3, 1) ei ole kolmimuunteista.

        - Minä totesin, että asia ei ole noin, vaan tuo mainitsemasi jiven chassee on ajoitukseltaan nimenomaan suoraa/tasajakoista ja taas bw:n trippeliajoitus on kolmimuunteista. Tämä on niin yksinkertainen musiikillinen fakta, että on aivan hullua joutua tällaisesta edes väittelemään. Ja puhun nimenomaan ASKELLUKSESTA, se jo yksinään on jivessä suoraa ja bw:ssa kolmimuunteista. Perustelen tätä vielä viestini lopussa lisää.

        - Toinen "riitamme" koski synkooppia ja synkopointia. Sinä sanoit, että sekä boogiessa että jivessä chasseen/trippeleiden askellus on synkopoivaa.

        - Minä totesin, että tiedän kyllä tasan tarkkaan, että tanssipiireissä yleisesti näin luullaan ja opetetaan, vaikka näin ei oikeasti ole. Ei se ole mikään synkooppiaskel. Nyt sinä jälleen jankkaat ja vastaat että "mutta tanssipuolella se synkopointi vain merkitsee eri asiaa". Ja minä vastaan että sen olen jo vuosikausia sitten huomannut, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että todellisuudessa synkopointi merkitsee eri asiaa kun tanssipiireissä ollaan asia ymmärretty. Kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys. Musiikista on fiksuna lainattu termi jonka on luultu tarkoittavan jotain asiaa, mitä se ei sitten kuitenkaan ole tarkoittanut. Ja en jankkaa, vaan sanon jo ties monennenko kerran, että YMMÄRRÄN KYLLÄ että sinä mielestäsi tiedät asian, koska olethan kilpatanssija ja sinulle on asia näin opetettu ja minä hyväksyn sen. Saat olla sinä mieltä. Toivottavasti myös sinä hyväksyt sen tosiasian, että kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys termin suhteen. Synkooppi ei ole termi jota muusikot ja tanssijat ovat vain alkaneet käyttämään tässä muutama vuosikymmen sitten, vaan se on puhdas musiikkitermi jota on käytetty vuosisatoja. Ja se tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa.


        Palaan vielä tuohon tasajakoisuus-kolmimuunteisuus -teemaan.

        Kysyin sinulta oletko vielä muuttanut käsitystäsi tämän keskustelun seurauksena, eli onko bw:n trippelit mielestäsi kolmimuunteisia? Ja sinä vastasit:

        "Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki."

        Eli bw:n askellus ei sinusta itsessään ole edelleenkään kolmimuunteista. Askellus mielestäsi vain "noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta".

        Mielenkiintoinen lause... :)

        Tehdääs pieni testi:

        1. Ota kynä käteen
        2. Naputa pöytään boogie woogien perusaskel,
        1--2--3-a4--5-a6--
        3. Naputtele nyt niin, että otat tuon a-iskun joka väliin, eli
        1-a2-a3-a4-a5-a6-a
        4. Mieti miltä tuo äskeinen naputus kuulosti
        5. Kysy jotain millainen on kolmimuunteinen shuffle-komppi
        6. Vertaa tuota shuffle-komppia tuohon viimeiseen naputukseesi
        7. Ymmärrät vihdoin, että sehän oli, hitto soikoon, kolmimuunteista shufflea mitä äsken naputin! Ja minä vain naputin boogien trippeliä!
        8. Vastaa minulle uudelleen onko boogien perusaskellus kolmimuunteista vai ei?

        Kun nyt (toivottavasti pikkuhiljaa) joudut jo myöntymään, että kyllä se boogie woogien trippelin rytmitys jo askeleissakin on kolmimuunteista, eikä vain musiikki jossa on shuffle-komppi, niin voisit samalla alkaa miettiä vielä uudestaan mielipidettäsi jiven tasajakoiseen chasseehen. Kyllä se ahaa-elämys sieltä vielä tulee kun mietit ja pohdit asiaa.

        Minä olen näitä asioita vuosikausia opettanut musiikkiopistossa oppilailleni, joten uskon kyllä että saan tämän sinullekin opetettua ja päähän taottua, vaikka vaikealta se tuntuu, varsinkin näin netin välityksellä :)


        "Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä"

        Kyllä me käytämme. Se on vain eri asia mitä sinulle on tanssiopettajasi opettaneet.


        Muutenkin näihin musiikkiasioihin ja -termeihin koen minulla olevan jonkinlaista kompetenssia puuttua ja sanoa ja vaikka "jankuttaakin", sillä koulutettuna musiikinopettajana minun voisi joku luulla jopa jotain näistä asioista myös tietävän. Sinä saat toki epäillä ja olla eri mieltä, mutta voit olla varma, että tässä kinassa on vain yksi häviäjä :)


      • Hyvin olet jankuttanut
        Pete P. kirjoitti:

        Heh, olet sinä aikamoinen epeli... Sinnikäs kyllä, se täytyy myöntää!

        Kun et selvästikään joka halua tai sitten vain kykene ymmärtämään mitä olen sinulle kirjoittanut, niin laitan pääasiat ranskalaisin viivoin tähän:

        - Sinä aloitit tämän keskinäisen "vääntömme" väittämällä, että jiven askelajoitus (3/4, 1/4, 1) chasseessa ei ole suoraa ja että bw:n trippeleiden ajoitus (2/3, 1/3, 1) ei ole kolmimuunteista.

        - Minä totesin, että asia ei ole noin, vaan tuo mainitsemasi jiven chassee on ajoitukseltaan nimenomaan suoraa/tasajakoista ja taas bw:n trippeliajoitus on kolmimuunteista. Tämä on niin yksinkertainen musiikillinen fakta, että on aivan hullua joutua tällaisesta edes väittelemään. Ja puhun nimenomaan ASKELLUKSESTA, se jo yksinään on jivessä suoraa ja bw:ssa kolmimuunteista. Perustelen tätä vielä viestini lopussa lisää.

        - Toinen "riitamme" koski synkooppia ja synkopointia. Sinä sanoit, että sekä boogiessa että jivessä chasseen/trippeleiden askellus on synkopoivaa.

        - Minä totesin, että tiedän kyllä tasan tarkkaan, että tanssipiireissä yleisesti näin luullaan ja opetetaan, vaikka näin ei oikeasti ole. Ei se ole mikään synkooppiaskel. Nyt sinä jälleen jankkaat ja vastaat että "mutta tanssipuolella se synkopointi vain merkitsee eri asiaa". Ja minä vastaan että sen olen jo vuosikausia sitten huomannut, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että todellisuudessa synkopointi merkitsee eri asiaa kun tanssipiireissä ollaan asia ymmärretty. Kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys. Musiikista on fiksuna lainattu termi jonka on luultu tarkoittavan jotain asiaa, mitä se ei sitten kuitenkaan ole tarkoittanut. Ja en jankkaa, vaan sanon jo ties monennenko kerran, että YMMÄRRÄN KYLLÄ että sinä mielestäsi tiedät asian, koska olethan kilpatanssija ja sinulle on asia näin opetettu ja minä hyväksyn sen. Saat olla sinä mieltä. Toivottavasti myös sinä hyväksyt sen tosiasian, että kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys termin suhteen. Synkooppi ei ole termi jota muusikot ja tanssijat ovat vain alkaneet käyttämään tässä muutama vuosikymmen sitten, vaan se on puhdas musiikkitermi jota on käytetty vuosisatoja. Ja se tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa.


        Palaan vielä tuohon tasajakoisuus-kolmimuunteisuus -teemaan.

        Kysyin sinulta oletko vielä muuttanut käsitystäsi tämän keskustelun seurauksena, eli onko bw:n trippelit mielestäsi kolmimuunteisia? Ja sinä vastasit:

        "Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki."

        Eli bw:n askellus ei sinusta itsessään ole edelleenkään kolmimuunteista. Askellus mielestäsi vain "noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta".

        Mielenkiintoinen lause... :)

        Tehdääs pieni testi:

        1. Ota kynä käteen
        2. Naputa pöytään boogie woogien perusaskel,
        1--2--3-a4--5-a6--
        3. Naputtele nyt niin, että otat tuon a-iskun joka väliin, eli
        1-a2-a3-a4-a5-a6-a
        4. Mieti miltä tuo äskeinen naputus kuulosti
        5. Kysy jotain millainen on kolmimuunteinen shuffle-komppi
        6. Vertaa tuota shuffle-komppia tuohon viimeiseen naputukseesi
        7. Ymmärrät vihdoin, että sehän oli, hitto soikoon, kolmimuunteista shufflea mitä äsken naputin! Ja minä vain naputin boogien trippeliä!
        8. Vastaa minulle uudelleen onko boogien perusaskellus kolmimuunteista vai ei?

        Kun nyt (toivottavasti pikkuhiljaa) joudut jo myöntymään, että kyllä se boogie woogien trippelin rytmitys jo askeleissakin on kolmimuunteista, eikä vain musiikki jossa on shuffle-komppi, niin voisit samalla alkaa miettiä vielä uudestaan mielipidettäsi jiven tasajakoiseen chasseehen. Kyllä se ahaa-elämys sieltä vielä tulee kun mietit ja pohdit asiaa.

        Minä olen näitä asioita vuosikausia opettanut musiikkiopistossa oppilailleni, joten uskon kyllä että saan tämän sinullekin opetettua ja päähän taottua, vaikka vaikealta se tuntuu, varsinkin näin netin välityksellä :)


        "Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä"

        Kyllä me käytämme. Se on vain eri asia mitä sinulle on tanssiopettajasi opettaneet.


        Muutenkin näihin musiikkiasioihin ja -termeihin koen minulla olevan jonkinlaista kompetenssia puuttua ja sanoa ja vaikka "jankuttaakin", sillä koulutettuna musiikinopettajana minun voisi joku luulla jopa jotain näistä asioista myös tietävän. Sinä saat toki epäillä ja olla eri mieltä, mutta voit olla varma, että tässä kinassa on vain yksi häviäjä :)

        Jopa minä kuulin naputtelussani eron shufflen ja tasajakoisen 1/4, 4/4 välillä. Se kuulostaa oikeasti tasajakoiselta.

        Jos vielä viitsit selittää mitä se synkopoitu rytmi tarkoittaa?


      • Pete P.
        Popswing kirjoitti:

        Minulla ei olisi kanttia asettaa Pete P.:n ymmärrystä kyseenalaiseksi, vaikka joistakin kohdin eri mieltä olen, tai ainakin joitakin tulkitsen eri tavoin.

        Kyllähän triplestepin a askel on ainakin jossain määrin synkooppi-askeleen kaltainen. Tanssissahan molemmat jalat työskentelee joissakin tilanteissa myös jossain määrin niin että niillä on oleellisesti painoa samaan aikaan. Kyllä boogissa ja jivessä a askeleen painoaika jatkuu seuraavan iskun alueelle ja tässä mielessä on synkooppisesta askeleesta kysymys.

        Muutamat ohjaajat opettavatkin niin että a askel synkopoi seuraavaa iskua. Mikä tuntuisikin olevan aika oikein.

        Jos triplestepin ajoitus kirjoitetaan

        kol aneljä , niin aneljä on lähes oikea synkooppi.

        Tanssin ohjaajatkin esittävät triplestepin synkooppia ainakin kolmella eri tavalla. Lisäksi perusteluja on lukemattomia.

        1. a-iskun ja askeleen todetaan vaan yksinkertaisesti olevan synkoopin. Yleisesti näin.

        2. jaettu isku on synkooppi. Lukemattomilla kursseillakaan tätä en ole kuullut, mutta joissakin teksteissä se on tullut esille.

        3. a-isku synkopoi seuraavaa iskua. "Koska seuraava isku alkaa a:lla", tai "koska a-isku on seuraavan alussa". Tämän suuntaisia perusteluja olen kuullut useillakin kursseilla, vaikka ohjaajat eivät aina ole tienneet mistä on kysymys, en kyllä minä silloin sitäkään vähää. Muutamat ohjaajat ovat yrittäneet demonstroida synkooppista askellusta triplestepin kahden jälkimmäisen askeleen avulla käyttäen kaavaa a1 a2 a3 a4. Aikani kaavaa ihmettelin, mutta se vastaa synkoopin sijoittamista rytmiin - jopa yllättävän tarkasti.

        Olet selvästikin pyrkinyt pohtimaan näitä asioita, hienoa!

        "Kyllä boogissa ja jivessä a askeleen painoaika jatkuu seuraavan iskun alueelle ja tässä mielessä on synkooppisesta askeleesta kysymys."

        Tuohon haluaisin vähän selvennystä, että millä tavoin esim. boogien perusaskeleessa
        1--2--3-a4--5-a6-- tuo a-askel tai sen paino jatkuu seuraavalle iskulle? En ole siitä ollenkaan samaa mieltä, sillä sen a-askeleen jälkeen tulee heti jo seuraava pääisku ja askel sille. Eli kun bw:n perusaskeleessa otan trippelin 3-a4-- niin kolmosaskel tulee painokkaalle iskulle, a-askel iskun viimeiselle kolmannekselle ja nelosaskel (heti a-askeleen perään) tulee taas painokkaalle iskulle. Ei se a-askel siirrä painoa yhdeltäkään pääiskulta minnekään. Esim. tuossa tapauksessa sekä kolmos- ja nelosiskulla on oma askeleensa ja a-askel on vain siinä viimeisellä iskun kolmanneksella lisänä. Se ei siis synkopoi.


        "Tanssin ohjaajatkin esittävät triplestepin synkooppia ainakin kolmella eri tavalla. Lisäksi perusteluja on lukemattomia."


        Juu, sen tiedän ja olen käytännössä huomannut. Itse en missään tapauksessa ole puhunut bw-tunteja vetäessani synkoopeista askelluksen yhteydessä, koska sellaista siinä ei ole.


        "1. a-iskun ja askeleen todetaan vaan yksinkertaisesti olevan synkoopin. Yleisesti näin."

        Juu, ja tuohan ei pidä paikkansa.


        "2. jaettu isku on synkooppi. Lukemattomilla kursseillakaan tätä en ole kuullut, mutta joissakin teksteissä se on tullut esille."

        Ei myöskään pidä paikkansa.


        "3. a-isku synkopoi seuraavaa iskua. "Koska seuraava isku alkaa a:lla", tai "koska a-isku on seuraavan alussa""


        Tuo on jo hämmästyttävä perustelu. Seuraavan kerran kun tanssinohjaaja sanoo noin, niin kysy muka tyhmänä että mille iskulle se a-tulee?


        Boogien perusaskeleessa on kahdeksan askelta, joista kuusi tulee iskuille
        1--2--3--4--5--6--
        ja kaksi a-askelta tulee sitten kolmosiskun ja viitosiskun viimeiselle kolmannekselle, ei siis millekään iskulle. Näin syntyy siis bw:n perusaskel
        1--2--3-a4--5-a6--

        Ja vaikka tuohon nyt otettaisiin a-askeleet jokaiseen väliin, niin siltikään niistä ei yksikään olisi iskulla, vaan aina iskun viimeisellä kolmanneksella, eli se ei muuta mitään:
        1-a2-a3-a4-a5-a6-a


      • Pete P.
        Hyvin olet jankuttanut kirjoitti:

        Jopa minä kuulin naputtelussani eron shufflen ja tasajakoisen 1/4, 4/4 välillä. Se kuulostaa oikeasti tasajakoiselta.

        Jos vielä viitsit selittää mitä se synkopoitu rytmi tarkoittaa?

        Hienoa, että edes jollakin saan oppia perille :) Vielä kun saadaan tuo kisaaja ymmärtämään asia, niin kaikilla on päivä pelastettu! :)


        Synkooppi ei ole ihan yksinkertainen asia selitettäväksi, mutta yksinkertaistaen näin:

        Kun vahvalta tahdinosalta (iskulta) siirretään paino heikolle tahdinosalle. Siis se ei riitä että otetaan sinne heikolle tahdinosalle joku isku (tai tanssissa askel), vaan sen tulee myös tavallaan "ryövätä" paino pois siltä vahvalta iskulta.


      • Pete P.
        Hyvin olet jankuttanut kirjoitti:

        Jopa minä kuulin naputtelussani eron shufflen ja tasajakoisen 1/4, 4/4 välillä. Se kuulostaa oikeasti tasajakoiselta.

        Jos vielä viitsit selittää mitä se synkopoitu rytmi tarkoittaa?

        Vastaan nyt vielä toisellakin tavalla, sillä kysyit nimenomaan synkopoitua rytmiä. Vastasin ensin vain mikä on synkooppi, tai yksinkertaistaen sen määritelmä.


        Synkopoitu rytmi on esim. voimakas backbeat. Eli kun tahdissa (oletetaan että on 4/4-tahtilaji) on neljä iskua, niin voimakkaimmat iskut normaalisti ovat 1 ja 3. Mutta jos soitetaankin niin, että korostetaan voimakkaasti iskuja 2 ja 4, syntyy backbeat, joka synkopoiva rytmi.


      • Vaino Harha
        Hyvin olet jankuttanut kirjoitti:

        Jopa minä kuulin naputtelussani eron shufflen ja tasajakoisen 1/4, 4/4 välillä. Se kuulostaa oikeasti tasajakoiselta.

        Jos vielä viitsit selittää mitä se synkopoitu rytmi tarkoittaa?

        millä tahansa modernilla tahi enänpi perinteisellä vanhain- tahi nuortentanssi-instrumentilla siten soitettuna kuten kestona on hämmästyttävällä tarkkuudella mitattu sen soitannon ja miksei vanhaintanssinnankin (no perhana tietenkin etenkin silloin, milloin täysin satunnaista vanhaintanssijalkaa verrattaen yleisesti pidetään huippuherkällisenä instrumenttinä, joka siihen orkesteriin liittyen sitä sävellystä tulkitsee) alaisen rytmin normaalit kaksi iskua pituutena on erittäinkin pitkälti tripletti eikä se siten. Eli kun kahdesta tulee missä tahansa vanhaintanssitulkinnallisessa performansissa tasan kolme, on siinä meillä tripletti eikä siten pidä puhua siten että siinä kohdassa nelitahtisesta mystillisesti yht'äkkiä tuleekin kolmitahtinen, vaan pysyy nelitahtinen nelitahtisena edelleenkin, jolloin mitään kolmimuunteistakaan ei siinä kohdassa ole havaittavissa.

        Synkooppi on yksinkertaisesti siten selitetty, että soitetaan päässä tahi kädellä läpyttämällä tahi vanhaintanssijalkaa polkemalla tasan puolta sakeanpaa rytmiä kuin se vanhaintanssiorkka eli kerrotaan se rytmi kahdella ja näitä kerrannaisia hyväksensä käytellen kuka tahansa voi tallata puoli tahtia etu- tahi takakädellä eli jalalla sen bassorunpalistin junpsutukseen nähden.

        Referenssit: http://www.geocities.com/vaino.harha/TripletLikeDreamersDo.asx
        http://www.geocities.com/vaino.harha/Vanhaintanssikaavat.htm


      • Pete P.
        Hyvin olet jankuttanut kirjoitti:

        Jopa minä kuulin naputtelussani eron shufflen ja tasajakoisen 1/4, 4/4 välillä. Se kuulostaa oikeasti tasajakoiselta.

        Jos vielä viitsit selittää mitä se synkopoitu rytmi tarkoittaa?

        Vastaan tässä nyt tuohon Vaino Harhan viestiin, koska Vainon oman viestin kautta ei voinut enää vastausnapikkeella, vastata kun tuli herja että "Viestin hierarkia on liian syvä".


        Tuota Vainon tekstiä oli kyllä aika hankala lukea, jotenkin huumorimielessä kai kirjoitettu, mutta kyllä sieltä paistoi myös ilmiselvä tieto läpi. Synkoopin kohdalla ainakin oli jonkinlaista käsitystä, mutta tuon triolin kohdalla olit ymmärtänyt keskustelumme hieman väärin. En ole puhunut yksittäisistä kappaleen sisällä (esim. melodiassa) olevista trioleista, vaan kappaleen rytmipohjasta, joka on kuitenkin eri asia. Tuo sinun hauska kappaleesi, johon linkin laitoit, on rytmipohjaltaan tasajakoinen, vaikka siellä koskettimilla niitä hitaita trioleita paljon tulikin. Nuo triolithan on muodostettu siten, että kahden neljäsosaiskun aikana tulee kolme iskua, eli trioli. Samaan tapaan kuin esim. Besame Muchossa.


      • Syntiä
        Pete P. kirjoitti:

        Heh, olet sinä aikamoinen epeli... Sinnikäs kyllä, se täytyy myöntää!

        Kun et selvästikään joka halua tai sitten vain kykene ymmärtämään mitä olen sinulle kirjoittanut, niin laitan pääasiat ranskalaisin viivoin tähän:

        - Sinä aloitit tämän keskinäisen "vääntömme" väittämällä, että jiven askelajoitus (3/4, 1/4, 1) chasseessa ei ole suoraa ja että bw:n trippeleiden ajoitus (2/3, 1/3, 1) ei ole kolmimuunteista.

        - Minä totesin, että asia ei ole noin, vaan tuo mainitsemasi jiven chassee on ajoitukseltaan nimenomaan suoraa/tasajakoista ja taas bw:n trippeliajoitus on kolmimuunteista. Tämä on niin yksinkertainen musiikillinen fakta, että on aivan hullua joutua tällaisesta edes väittelemään. Ja puhun nimenomaan ASKELLUKSESTA, se jo yksinään on jivessä suoraa ja bw:ssa kolmimuunteista. Perustelen tätä vielä viestini lopussa lisää.

        - Toinen "riitamme" koski synkooppia ja synkopointia. Sinä sanoit, että sekä boogiessa että jivessä chasseen/trippeleiden askellus on synkopoivaa.

        - Minä totesin, että tiedän kyllä tasan tarkkaan, että tanssipiireissä yleisesti näin luullaan ja opetetaan, vaikka näin ei oikeasti ole. Ei se ole mikään synkooppiaskel. Nyt sinä jälleen jankkaat ja vastaat että "mutta tanssipuolella se synkopointi vain merkitsee eri asiaa". Ja minä vastaan että sen olen jo vuosikausia sitten huomannut, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että todellisuudessa synkopointi merkitsee eri asiaa kun tanssipiireissä ollaan asia ymmärretty. Kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys. Musiikista on fiksuna lainattu termi jonka on luultu tarkoittavan jotain asiaa, mitä se ei sitten kuitenkaan ole tarkoittanut. Ja en jankkaa, vaan sanon jo ties monennenko kerran, että YMMÄRRÄN KYLLÄ että sinä mielestäsi tiedät asian, koska olethan kilpatanssija ja sinulle on asia näin opetettu ja minä hyväksyn sen. Saat olla sinä mieltä. Toivottavasti myös sinä hyväksyt sen tosiasian, että kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys termin suhteen. Synkooppi ei ole termi jota muusikot ja tanssijat ovat vain alkaneet käyttämään tässä muutama vuosikymmen sitten, vaan se on puhdas musiikkitermi jota on käytetty vuosisatoja. Ja se tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa.


        Palaan vielä tuohon tasajakoisuus-kolmimuunteisuus -teemaan.

        Kysyin sinulta oletko vielä muuttanut käsitystäsi tämän keskustelun seurauksena, eli onko bw:n trippelit mielestäsi kolmimuunteisia? Ja sinä vastasit:

        "Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki."

        Eli bw:n askellus ei sinusta itsessään ole edelleenkään kolmimuunteista. Askellus mielestäsi vain "noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta".

        Mielenkiintoinen lause... :)

        Tehdääs pieni testi:

        1. Ota kynä käteen
        2. Naputa pöytään boogie woogien perusaskel,
        1--2--3-a4--5-a6--
        3. Naputtele nyt niin, että otat tuon a-iskun joka väliin, eli
        1-a2-a3-a4-a5-a6-a
        4. Mieti miltä tuo äskeinen naputus kuulosti
        5. Kysy jotain millainen on kolmimuunteinen shuffle-komppi
        6. Vertaa tuota shuffle-komppia tuohon viimeiseen naputukseesi
        7. Ymmärrät vihdoin, että sehän oli, hitto soikoon, kolmimuunteista shufflea mitä äsken naputin! Ja minä vain naputin boogien trippeliä!
        8. Vastaa minulle uudelleen onko boogien perusaskellus kolmimuunteista vai ei?

        Kun nyt (toivottavasti pikkuhiljaa) joudut jo myöntymään, että kyllä se boogie woogien trippelin rytmitys jo askeleissakin on kolmimuunteista, eikä vain musiikki jossa on shuffle-komppi, niin voisit samalla alkaa miettiä vielä uudestaan mielipidettäsi jiven tasajakoiseen chasseehen. Kyllä se ahaa-elämys sieltä vielä tulee kun mietit ja pohdit asiaa.

        Minä olen näitä asioita vuosikausia opettanut musiikkiopistossa oppilailleni, joten uskon kyllä että saan tämän sinullekin opetettua ja päähän taottua, vaikka vaikealta se tuntuu, varsinkin näin netin välityksellä :)


        "Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä"

        Kyllä me käytämme. Se on vain eri asia mitä sinulle on tanssiopettajasi opettaneet.


        Muutenkin näihin musiikkiasioihin ja -termeihin koen minulla olevan jonkinlaista kompetenssia puuttua ja sanoa ja vaikka "jankuttaakin", sillä koulutettuna musiikinopettajana minun voisi joku luulla jopa jotain näistä asioista myös tietävän. Sinä saat toki epäillä ja olla eri mieltä, mutta voit olla varma, että tässä kinassa on vain yksi häviäjä :)

        En ole tähän keskusteluun aikaisemmin kommentoinut, mutta jotenkin minua hämään se että Pete P ei voi hyväksiä sitä, että samaa sanaa voitaisiin käyttää eri "aloilla" vaikka tanssi ja musiikki liittyykin toisiinsä.


      • Kisaaja
        Pete P. kirjoitti:

        Heh, olet sinä aikamoinen epeli... Sinnikäs kyllä, se täytyy myöntää!

        Kun et selvästikään joka halua tai sitten vain kykene ymmärtämään mitä olen sinulle kirjoittanut, niin laitan pääasiat ranskalaisin viivoin tähän:

        - Sinä aloitit tämän keskinäisen "vääntömme" väittämällä, että jiven askelajoitus (3/4, 1/4, 1) chasseessa ei ole suoraa ja että bw:n trippeleiden ajoitus (2/3, 1/3, 1) ei ole kolmimuunteista.

        - Minä totesin, että asia ei ole noin, vaan tuo mainitsemasi jiven chassee on ajoitukseltaan nimenomaan suoraa/tasajakoista ja taas bw:n trippeliajoitus on kolmimuunteista. Tämä on niin yksinkertainen musiikillinen fakta, että on aivan hullua joutua tällaisesta edes väittelemään. Ja puhun nimenomaan ASKELLUKSESTA, se jo yksinään on jivessä suoraa ja bw:ssa kolmimuunteista. Perustelen tätä vielä viestini lopussa lisää.

        - Toinen "riitamme" koski synkooppia ja synkopointia. Sinä sanoit, että sekä boogiessa että jivessä chasseen/trippeleiden askellus on synkopoivaa.

        - Minä totesin, että tiedän kyllä tasan tarkkaan, että tanssipiireissä yleisesti näin luullaan ja opetetaan, vaikka näin ei oikeasti ole. Ei se ole mikään synkooppiaskel. Nyt sinä jälleen jankkaat ja vastaat että "mutta tanssipuolella se synkopointi vain merkitsee eri asiaa". Ja minä vastaan että sen olen jo vuosikausia sitten huomannut, mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että todellisuudessa synkopointi merkitsee eri asiaa kun tanssipiireissä ollaan asia ymmärretty. Kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys. Musiikista on fiksuna lainattu termi jonka on luultu tarkoittavan jotain asiaa, mitä se ei sitten kuitenkaan ole tarkoittanut. Ja en jankkaa, vaan sanon jo ties monennenko kerran, että YMMÄRRÄN KYLLÄ että sinä mielestäsi tiedät asian, koska olethan kilpatanssija ja sinulle on asia näin opetettu ja minä hyväksyn sen. Saat olla sinä mieltä. Toivottavasti myös sinä hyväksyt sen tosiasian, että kyseessä on tanssijoiden väärinymmärrys termin suhteen. Synkooppi ei ole termi jota muusikot ja tanssijat ovat vain alkaneet käyttämään tässä muutama vuosikymmen sitten, vaan se on puhdas musiikkitermi jota on käytetty vuosisatoja. Ja se tarkoittaa tiettyä rytmistä tapahtumaa.


        Palaan vielä tuohon tasajakoisuus-kolmimuunteisuus -teemaan.

        Kysyin sinulta oletko vielä muuttanut käsitystäsi tämän keskustelun seurauksena, eli onko bw:n trippelit mielestäsi kolmimuunteisia? Ja sinä vastasit:

        "Kolmimuunteista on EDELLEEN vain musiikki."

        Eli bw:n askellus ei sinusta itsessään ole edelleenkään kolmimuunteista. Askellus mielestäsi vain "noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta".

        Mielenkiintoinen lause... :)

        Tehdääs pieni testi:

        1. Ota kynä käteen
        2. Naputa pöytään boogie woogien perusaskel,
        1--2--3-a4--5-a6--
        3. Naputtele nyt niin, että otat tuon a-iskun joka väliin, eli
        1-a2-a3-a4-a5-a6-a
        4. Mieti miltä tuo äskeinen naputus kuulosti
        5. Kysy jotain millainen on kolmimuunteinen shuffle-komppi
        6. Vertaa tuota shuffle-komppia tuohon viimeiseen naputukseesi
        7. Ymmärrät vihdoin, että sehän oli, hitto soikoon, kolmimuunteista shufflea mitä äsken naputin! Ja minä vain naputin boogien trippeliä!
        8. Vastaa minulle uudelleen onko boogien perusaskellus kolmimuunteista vai ei?

        Kun nyt (toivottavasti pikkuhiljaa) joudut jo myöntymään, että kyllä se boogie woogien trippelin rytmitys jo askeleissakin on kolmimuunteista, eikä vain musiikki jossa on shuffle-komppi, niin voisit samalla alkaa miettiä vielä uudestaan mielipidettäsi jiven tasajakoiseen chasseehen. Kyllä se ahaa-elämys sieltä vielä tulee kun mietit ja pohdit asiaa.

        Minä olen näitä asioita vuosikausia opettanut musiikkiopistossa oppilailleni, joten uskon kyllä että saan tämän sinullekin opetettua ja päähän taottua, vaikka vaikealta se tuntuu, varsinkin näin netin välityksellä :)


        "Synkopoitu rytmihän on myös tanssijoiden keksintöä, jota muusikot eivät ymmärtääkseni edelleenkään käytä"

        Kyllä me käytämme. Se on vain eri asia mitä sinulle on tanssiopettajasi opettaneet.


        Muutenkin näihin musiikkiasioihin ja -termeihin koen minulla olevan jonkinlaista kompetenssia puuttua ja sanoa ja vaikka "jankuttaakin", sillä koulutettuna musiikinopettajana minun voisi joku luulla jopa jotain näistä asioista myös tietävän. Sinä saat toki epäillä ja olla eri mieltä, mutta voit olla varma, että tässä kinassa on vain yksi häviäjä :)

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.


      • Pete P.
        avanaq kirjoitti:

        Mielenkiintoisia biisejä jivenä tanssittavaksi osa tuosta 20:stä on. Itse en edes kolmantena vaihtoehtona jivettäisi esim. Mambo no 8 tai Tequilaa. Yes I Do olisi loistava bugg, kuten myös ne suorat em. Rock- kipaleet. Showaddywaddyn Dancing Party:ykaan ei oiken jive-fiilistä löytyisi. Mutta lienee niin, että kilpailuihinkin halutaan erityylisiä kappaleita, ja hyvä niin. Kunhan joku ei ala ohimolohkot kireänä väittämään, että Mambo no 8 TÄYTYY tanssia jivenä.

        Sitten varsinaiseen asiaan. Mitkä noista biiseistä boogie-puristit hyväksyisivät bw:ksi (tai lindyksi) ja mitä eivät? Jonkinmoiset perustelutkin olisivat tervetulleita, joko synkoopilla tai ilman.

        Tässäpä minun listaani, näyttää aikas samalta kun edelliselläkin kirjottajalla :) Pieniä eroja, kuten makuasioissa aina täytyy olla.

        1 Boogie Woogie Bugle Boy-----Lindy
        2 True Love-------------------Fusku (oli kyllä surkea clippi kun oli melkeen pelkkää komppia vaan)
        3 Beat Me Daddy Eight To The Bar-Lindy
        4 Rock And Roll Music---------Bugg (tasajakoista, muuten olisi ollut hyvä bw:ksi)
        5 Hit The Road Jack-----------Fusku
        6 Trickle Trickle-------------BW
        7 Pink Champagne--------------Bugg/BW
        8 Rock 'n' Roll Man-----------Bugg
        9 The Boy From N.Y. City------Fusku/varauksin BW
        10 Flip Flop And Fly----------BW
        11 Jailhouse Rock(Anniversary)-BW
        12 Lawdy Miss Clawdy----------BW
        13 Yes I Do-------------------Bugg
        14 Dancing Party--------------BW/Fusku
        15 Do The Katie Lee-----------BW
        16 Give Me Something Fried----BW
        17 Mambo No. 8----------------Fusku
        18 Up Above My Head-----------Fusku/BW
        19 Tequila--------------------Salsa mieluiten, tempo voisi olla vaan siihen vähän nopeampi
        20 Despedido------------------Fusku


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        "Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen."


        Hyvä, tykkään selvistä yksinkertaisista kysymyksistä ja vastaan suoraan: Kyllä, osaan lukea. Mensan jäsen en ole, en ole koskaan käynyt testeissä. Sen mitä ollaan tuttujen kesken tehty niitä kotitestejä (niitä älykkyystestikirjoja mitä on myynnissä), niin niiden testien mukaan olisin kirkkaasti Mensan jäsen. Joistain sain jopa maksimipisteet. Niille testeille nyt ei kumminkaan kannata paljon painoarvoa laittaa, sillä eiköhän ne Mensan varsinaiset testit mittaa vähän laajemmin älykkyyttä kun tuollaiset puolen tunnin tai max 45min. kestävät kotitestit. Ehkä joku päivä käyn mielenkiinnosta kokeilemassa. Lähde mukaan niin katsotaan kumpi saa paremmat pisteet? :)


        "Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.). Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä."


        Eli olet sitä ihmistyyppiä joka ei voi missään tilanteessa vain myöntää, että okei, lähdin aluksi vähän turhan rehvakkaasti keskusteluun ja myönnyn nyt että olit oikeassa?

        No, ei siinä mitään annetaan sinulle nyt sitten takaportti poistua "kunniakkaasti", sillä sinähän olet kuitenkin sanonut että "boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen"...

        Mitä tuosta pitäisi kenenkään irti saada? Se ei ole kolmimuunteinen, mutta on kuitenkin... Kuulostat ihan poliitikolta.

        Samalla logiikalla sanot varmaan, että shuffle-komppikaan ei ole kolmimuunteista, vaan että se on "vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen"?

        Huomaat varmaan itsekin jo mistä puhun :)


      • Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        Tulee mieleen eräs keväinen pitkäksi venähtänyt keskusteluketju, jossa "Taas oiotaan"-nimimerkillä esiintynyt henkilö puhui jatkuvasti asian vierestä ja jankkasi omia mantrojaan yhä uudelleen ja uudelleen, vaikka mielipiteiden välillä ei ollut mitään ristiriitaa.


      • Pete P.
        Syntiä kirjoitti:

        En ole tähän keskusteluun aikaisemmin kommentoinut, mutta jotenkin minua hämään se että Pete P ei voi hyväksiä sitä, että samaa sanaa voitaisiin käyttää eri "aloilla" vaikka tanssi ja musiikki liittyykin toisiinsä.

        "En ole tähän keskusteluun aikaisemmin kommentoinut, mutta jotenkin minua hämään se että Pete P ei voi hyväksiä sitä, että samaa sanaa voitaisiin käyttää eri "aloilla" vaikka tanssi ja musiikki liittyykin toisiinsä."


        Hyvänen aika, enhän ole missään vaiheessa niin väittänyt. Musiikki ja tanssi liittyvät monella tapaa toisiinsa ja on aivan luonnollista, että tanssiin lainataan termejä musiikista. Yleensä se menee noin päin, koska musiikkitermit ovat yleensä satoja vuosia vanhoja. Siinä ei ole mitään väärää tai mitään ongelmaa, että tanssin puolella käytetään musiikkitermejä helpottamaan esim. opetusta. Ongelma syntyy jos tanssijat ottavat jonkun termin käyttöönsä ilman, että tietävät mitä se oikeasti tarkoittaa. Näin on käynyt synkoopin kohdalla. Joku tanssija on aikanaan ymmärtänyt, että synkooppi on isku/askel mikä tulee heikolle tahdinosalle. Tuohon asti meneekin ihan oikein, tuosta synkooppi juuri lähtee syntymään. Mutta jotta se sitten olisi synkooppi, sen heikon tahdinosan iskun/askeleen täytyisi ottaa samaa paino pois sitä seuraavalta vahvalta tahdinosalta ja näin ei esim. bw:n ja jiven askeleissa käy.


      • tampereenmiäs
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        Pakko on munkin sotkeentua tähän ku eksä väittäny ainaki tossa aiemmin et jiven sasseet ois synkopoivia? Vaikka ei ne sit vissiin oikeesti oo. Ja nyt sit sanot et tota buugin askellusta ei voi sanoo siks kolmimuunteiseks ku se on musiikkitermi? No mikä se synkopoiva sit oli jos ei musiikkitermi?


      • Popswing
        Pete P. kirjoitti:

        Olet selvästikin pyrkinyt pohtimaan näitä asioita, hienoa!

        "Kyllä boogissa ja jivessä a askeleen painoaika jatkuu seuraavan iskun alueelle ja tässä mielessä on synkooppisesta askeleesta kysymys."

        Tuohon haluaisin vähän selvennystä, että millä tavoin esim. boogien perusaskeleessa
        1--2--3-a4--5-a6-- tuo a-askel tai sen paino jatkuu seuraavalle iskulle? En ole siitä ollenkaan samaa mieltä, sillä sen a-askeleen jälkeen tulee heti jo seuraava pääisku ja askel sille. Eli kun bw:n perusaskeleessa otan trippelin 3-a4-- niin kolmosaskel tulee painokkaalle iskulle, a-askel iskun viimeiselle kolmannekselle ja nelosaskel (heti a-askeleen perään) tulee taas painokkaalle iskulle. Ei se a-askel siirrä painoa yhdeltäkään pääiskulta minnekään. Esim. tuossa tapauksessa sekä kolmos- ja nelosiskulla on oma askeleensa ja a-askel on vain siinä viimeisellä iskun kolmanneksella lisänä. Se ei siis synkopoi.


        "Tanssin ohjaajatkin esittävät triplestepin synkooppia ainakin kolmella eri tavalla. Lisäksi perusteluja on lukemattomia."


        Juu, sen tiedän ja olen käytännössä huomannut. Itse en missään tapauksessa ole puhunut bw-tunteja vetäessani synkoopeista askelluksen yhteydessä, koska sellaista siinä ei ole.


        "1. a-iskun ja askeleen todetaan vaan yksinkertaisesti olevan synkoopin. Yleisesti näin."

        Juu, ja tuohan ei pidä paikkansa.


        "2. jaettu isku on synkooppi. Lukemattomilla kursseillakaan tätä en ole kuullut, mutta joissakin teksteissä se on tullut esille."

        Ei myöskään pidä paikkansa.


        "3. a-isku synkopoi seuraavaa iskua. "Koska seuraava isku alkaa a:lla", tai "koska a-isku on seuraavan alussa""


        Tuo on jo hämmästyttävä perustelu. Seuraavan kerran kun tanssinohjaaja sanoo noin, niin kysy muka tyhmänä että mille iskulle se a-tulee?


        Boogien perusaskeleessa on kahdeksan askelta, joista kuusi tulee iskuille
        1--2--3--4--5--6--
        ja kaksi a-askelta tulee sitten kolmosiskun ja viitosiskun viimeiselle kolmannekselle, ei siis millekään iskulle. Näin syntyy siis bw:n perusaskel
        1--2--3-a4--5-a6--

        Ja vaikka tuohon nyt otettaisiin a-askeleet jokaiseen väliin, niin siltikään niistä ei yksikään olisi iskulla, vaan aina iskun viimeisellä kolmanneksella, eli se ei muuta mitään:
        1-a2-a3-a4-a5-a6-a

        Olen nyt testaillut a-iskulle tulevaa askelta, ja ainakin minulla painonvaihto menee reilusti seuraavalle iskulle. Lisäksi back-beat voimistaa ilmiötä. Jos painonvaihdon yrittää saada iskualojen rajalle, niin mielestäni svengi katoaa niin jivestä kuin boogistakin ja tanssi muuttuu tökkivän luonteiseksi.
        Kilpajivessä asia on hiukan toinen, mutta siinäkin painonvaihto tahtoo mennä lavavääntäjältä liian pitkälle.

        Eli testini mukaan a-iskulle tulevan askeleen painoaika painonvaihtoineen on vieläkin pitempi, kuin mitä olin sen aikaisemmin mieltänyt. Joka tapauksessa selvästi pitempi kuin mikä on a-iskun pituus.


      • avanaq kirjoitti:

        Mielenkiintoisia biisejä jivenä tanssittavaksi osa tuosta 20:stä on. Itse en edes kolmantena vaihtoehtona jivettäisi esim. Mambo no 8 tai Tequilaa. Yes I Do olisi loistava bugg, kuten myös ne suorat em. Rock- kipaleet. Showaddywaddyn Dancing Party:ykaan ei oiken jive-fiilistä löytyisi. Mutta lienee niin, että kilpailuihinkin halutaan erityylisiä kappaleita, ja hyvä niin. Kunhan joku ei ala ohimolohkot kireänä väittämään, että Mambo no 8 TÄYTYY tanssia jivenä.

        Sitten varsinaiseen asiaan. Mitkä noista biiseistä boogie-puristit hyväksyisivät bw:ksi (tai lindyksi) ja mitä eivät? Jonkinmoiset perustelutkin olisivat tervetulleita, joko synkoopilla tai ilman.

        Väänsin töissä listan kertaalleen, mutta kun se jäi sinne työkoneelle, oli pakko listata uudelleen. Kiva nähdä paljonko eroja omien listojen välillä on :-)

        Osa valinnoista meni ihan oman taito- tai pikemminkin taidottomuustason piikkiin. Jos tuntui, etten ehtisi biisiä boogiena niin sorttasin raa´asti jive-laatikkoon.

        1 Boogie Woogie Bugle Boy-----------Boogie (Lindy)
        2 True Love-------------------------Fusku
        3 Beat Me Daddy Eight To The Bar----Boogie (Lindy)
        4 Rock And Roll Music---------------Bugg (aika vikkelä)
        5 Hit The Road Jack-----------------Fusku/Jive fiiliksen mukaan
        6 Trickle Trickle-------------------Jive
        7 Pink Champagne--------------------Bugg
        8 Rock 'n' Roll Man-----------------Bugg (ja helkkarin hyvä onkin)
        9 The Boy From N.Y. City------------Fusku (Jive)
        10 Flip Flop And Fly----------------Jive (BW)
        11 Jailhouse Rock(Anniversary)------Jivebwhypridi
        12 Lawdy Miss Clawdy----------------BW (Jive)
        13 Yes I Do-------------------------Bugg
        14 Dancing Party--------------------Fusku
        15 Do The Katie Lee-----------------BW (jive)
        16 Give Me Something Fried----------BW
        17 Mambo No. 8----------------------Mambo (Salsa, Fusku, BBS)
        18 Up Above My Head-----------------Fusku
        19 Tequila--------------------------Mambo (Salsa, Fusku)
        20 Despedido------------------------Salsa (Mambo,Fusku)


      • Kisaaja
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        Myönnän mielelläni tappion tässä asiassa, jos se vihdoinkin päättää tämän keskustelun.

        Hyväksyn, että triple step on kolmimuunteinen, jiven chassee kilpa-ajoituksella ei ole synkopoitu.

        Nämä termit ovat tästä huolimatta maailmalla edelleen kierrossa.

        En kuitenkaan mahda sille mitään, että omaan korvaani edelleen särähtää väite, että triple step on kolmimuunteinen. Triple stepissä ei ole mitään muunneltavaa (siitä ei voi poistaa yhtään askelta). Triple step on yksinkertaisesti kolme askelta, jotka ovat rytmitetty kolmimuunteisen musiikin rytmin mukaisesti.

        Olen valmis elämään tämän särähtämisen kanssa. Toivottavasti olette tekin.

        Askeliin liittyvällä synkopointi-termillä ei ole edelleenkään tietääkseni mitään tekemistä musiikin kanssa. Tanssiaskeleisiin liittyvä synkopointi on kauan sitten kadottanut yhteyden musiikin synkopointitermiin.

        Olen tässäkin valmis olemaan väärässä, jos se lopettaa tämän keskustelun (pienessä mielessäni olen edelleen sitä mieltä, että tanssiaskeleissa käytettäköön synkopointi-termiä edelleen, kun siihen on maailmalla esitetty selkeitä perusteluita, joilla ei tosin ole mitään tekemistä musiikin synkopoinnin kanssa. Sallittakoon tämä minulle.)

        Toivottavasti saatte nyt vihdoinkin mielenrauhan.


      • avanaq kirjoitti:

        Mielenkiintoisia biisejä jivenä tanssittavaksi osa tuosta 20:stä on. Itse en edes kolmantena vaihtoehtona jivettäisi esim. Mambo no 8 tai Tequilaa. Yes I Do olisi loistava bugg, kuten myös ne suorat em. Rock- kipaleet. Showaddywaddyn Dancing Party:ykaan ei oiken jive-fiilistä löytyisi. Mutta lienee niin, että kilpailuihinkin halutaan erityylisiä kappaleita, ja hyvä niin. Kunhan joku ei ala ohimolohkot kireänä väittämään, että Mambo no 8 TÄYTYY tanssia jivenä.

        Sitten varsinaiseen asiaan. Mitkä noista biiseistä boogie-puristit hyväksyisivät bw:ksi (tai lindyksi) ja mitä eivät? Jonkinmoiset perustelutkin olisivat tervetulleita, joko synkoopilla tai ilman.

        Siirsin jutun omaan säikeiseen otsikolla "Miten tanssisit nämä jivet?"


      • Ile
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        "En kuitenkaan mahda sille mitään, että omaan korvaani edelleen särähtää väite, että triple step on kolmimuunteinen. Triple stepissä ei ole mitään muunneltavaa (siitä ei voi poistaa yhtään askelta). Triple step on yksinkertaisesti kolme askelta, jotka ovat rytmitetty kolmimuunteisen musiikin rytmin mukaisesti."

        Triple step askeleen rytmitys on kolmimuunteinen. Siitä ei poisteta yhtään askelta vaan askelluksen rytmiä muutetaan tasajakoisesta kolmimuunteiseksi.

        Täten minusta on hyvinkin luontevaa puhua että Triple step on kolmimuunteinen, paljon luontevampaa kuin puhua synkopoidusta. Kolmimuunteisuus terminäkin on jo hyvin askeleen rytmiä kuvaava, joten aloittelijakin hoksaa helpommin miten askeleet on tarkoitus ryhmittää.


      • Kisaaja
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        No, juuri näin. Triple askelluksen rytmitys on kolmimuunteinen tai triple stepin askellus on kolmimuunteinen. Täsmälleen näin.

        Triple step ei silti ole edelleenkään kolmimuunteinen. Trioli on kolmimuunteinen. Triple step ei.

        Tässä voidaan kirjoittaa vaikka, että Ikean kaappi on kolmimuunteinen, jos siinä on kolme muunneltavaa osaa. Triple stepissä ei ole kolmea muunneltavaa osaa, vaikka siinä on kolme askelta.

        Käytännössä voit muuttaa triple stepissä askeleen tilalle esimerkiksi potkun. Tällöin triple stepin askel on muunnettavissa. Voitaisiin näin ajatella, että triple stepissä on kolme muunneltavaa askelta.

        Tämäkään ei pidä paikkaansa, kun triple stepin keskimmäistä askelta ei voi periaatteessa muuttaa (esim. poistaa). Ainoastaan tämän askeleen rytmiä voidaan muuttaa: Se on kolmimuunteiseen musiikkiin tanssiessa 1/3-iskun pituinen. Muihin musiikkeihin tanssiessa jotain muuta.

        Triple step on nimensä mukaisesti kolme askelta, joiden ajoitus on kolmimuunteinen (jos musiikki on kolmimuunteista. Muuten jotain muuta.).


      • Kisaaja
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        Kirjoitin: triple stepin askellus on kolmimuunteinen, kun piti kirjoittaa 'triple stepin ajoitus on kolmimuunteinen'.


      • Pete P.
        Kisaaja kirjoitti:

        Ei tästä tule loppua sitten millään!

        Pakko on kysyä, osaatko lukea ollenkaan? Et varmasti ole ainakaan Mensan jäsen.

        En ole missään vaiheessa todennut, että boogie woogien triple step ei olisi kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen. Lue hyvä mies niitä tekstejä, jooko!

        Pidätkö nyt ihan oikeasti minua niin tyhmänä, etten ymmärrä tuosta syntyvän kolmimuunteisen musiikin muunnellulta triolilta kuulostavan äänen?

        Sen vähän (10000:sia kertoja) olen tehnyt todistettavasti boogien woogie triple stepin, niin varmasti olen kuullut noista triple stepeistä juuri sen kolmimuunteisen rytmin. Sen vähän minäkin osaan.

        Koeta nyt jo vihdoin ja viimein käsittää, että boogie woogien triple stepin askellus on vain kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin mukainen (ainakin kaksi ensimmäistä askelta. Viimeinen askel on myös, jos sen tekee kahdella kosketuksella.).

        Kolmimuunteinen se ei edelleenkään ole, kun kolmimuunteinen on musiikkitermi. Toivottavasti se tulee myös pysymään musiikkiterminä.

        Loppu.

        Eilen jo luulin, että keskustelu saatiin päätökseen, mutta eikö vain Kisaaja tule uuteen päivään taas jankuttamisintoa täynnä.... :)


        Kuten jo eilen sanoin, annetaan sinulle kunniallinen takaportti poistua ja pidä mielipiteesi, että boogien triple step vain "noudattaa kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta", silti se ei ole sinusta kolmimuunteista.


        Jostain syystä tuo lause se vain jaksaa naurattaa kaikessa koomisuudessaan.

        Jiven chassee-askelten tasajakoisuudesta 3/4, 1/4, 1 -ajoituksella (päivänselvä asia) kirjoitit aiemmin:


        "Maailmalla puhutaan askelten synkopoinnista, mihin myös jiven chasseen 3/4, 1/4, 1 -ajoitus liittyy. Tämä chasseen ajoitus ei edelleenkään ole tasajakoinen (isku jaetaan täsmälleen yhtä suuriin osiin), mikä esimerkiksi on cha cha chaan chasseen ajoitus: 1/2, 1/2, 1."


        Edelleen ilmeisesti olet vain sitä mieltä että se (jiven chassee) ei ole tasajakoista? Minä kerron sinulle uutisen - tanssimusiikki on joko kolmimuunteista tai tasajakoista. Ja kun nyt olet kuitenkin myöntynyt jo siihen, että bw:n trippelit "noudattavat kolmimuunteisen musiikin muunnellun triolin ajoitusta", niin kysytään sitten näin, että noudattavatko nuo jiven chasseet mielestäsi tasajakoisen musiikin ajoitusta? Nimittäin jomman kumman rytmipohjan (kolmimuunteinen tai tasajakoinen) ajoitusta se seuraa (tasajakoinenhan se on, päivänselvä asia) ja kiinnostaisi vaan tietää joko olet myöntynyt tässäkään asiassa vai vieläkö on jankuti jankuti?


      • Vaino Harha
        Hyvin olet jankuttanut kirjoitti:

        Jopa minä kuulin naputtelussani eron shufflen ja tasajakoisen 1/4, 4/4 välillä. Se kuulostaa oikeasti tasajakoiselta.

        Jos vielä viitsit selittää mitä se synkopoitu rytmi tarkoittaa?

        siinä liikkeellä olin, vaikka toki melko kiistatta yritinkin vanhaintanssitunnelmaa siinä kohdassa teoriassakin keventää eli käytännöllisesti katsottuna erittäinkin pitkälti entisestään siinäkin kohdassa edistää. Tuosta vanhaintanssialtruismistani kuitenkin koitui paitsi palvelujeni tarjoajalle ja po palveluihin teknillisesti täysin sidoksissa olleita omia vanhaintanssipalveluitani tavoitteleville ja mitäilmeisimminkin hyvin laajoille vanhaintanssipiireille kaikenlaista turhautumaa ja vanhaintanssihanpasten kiristelyitä lupaamieni vanhaintanssipalveluitteni kysyntänne ylitettyä tavallaan yllättäen tarjontani, minkä tähden omastakin mielestäni hävyttömänkin useat tahot vähän väliä joutuvat melkein ilman omaa syyttään kärsimättöminä tyytymään vanhaintanssieioohon. Pahoittelen hyvin syvästi ainakin omasta mielestäni täysin tahtomattani ja korkeintansa epähuomiossani aiheuttamaani vanhaintanssihämminkkiä.


    • Svengaa

      En tiedä noista hienoista sanoista. Eiköhän yksi kriteeri hyvän tanssimusiikin valintaan ole myös mieltymykset ja se mitä korva sanoo.

      Jonkin verran jiveä tanssineena tietää, mikä kappale sopisi myös jiven tanssimiseen.

      Esimerkiksi Mamballa on useampikin hyvä kappale tanssittavaksi jivenä.

      • Päivi, tanssitytsä

        "Eiköhän yksi kriteeri hyvän tanssimusiikin valintaan ole myös mieltymykset ja se mitä korva sanoo.

        Jonkin verran jiveä tanssineena tietää, mikä kappale sopisi myös jiven tanssimiseen."

        Tanssinopettaja voi väärää musiikkia soittamalla pilata tuon korvan!


        "Esimerkiksi Mamballa on useampikin hyvä kappale tanssittavaksi jivenä."

        Jep. Ja mukavan letkeän tempoisiakin.


    • Popswing

      Beat-komppia veteli jo kymmeniä vuosia sitten jazz ja swing rumpalit. Kun basaria ja virveliä soitetaan jälkimmäisille iskun puolikkaille, niin siinähän on valmis swing. Vaikkapa Xx, xX, Xx, Xx,... on yksi svengaavimpia swing komppeja. Erään rumpalin kommentti beat rytmistä; "Svengaavia beatteja on noin yhtä paljon kuin versioita Maamme laulusta".

    • Nanna*

      Riidelkää lapset, saatte banaania! ;)

      En nyt mitenkään halua olla ilon pilaaja, mutta kannattaa ensin etsiä tieto ja alkaa vasta sitten vääntämään asiasta ammattilaisen kanssa...

      • Kysyy vaan

        "En nyt mitenkään halua olla ilon pilaaja, mutta kannattaa ensin etsiä tieto ja alkaa vasta sitten vääntämään asiasta ammattilaisen kanssa..."

        Kerrotko, mistä tieto löytyy, kun olet niin tietävinäsi? Entäpä kuka on tässä keskustelussa tanssin ammattilainen, sinäkö?


      • Nanna*
        Kysyy vaan kirjoitti:

        "En nyt mitenkään halua olla ilon pilaaja, mutta kannattaa ensin etsiä tieto ja alkaa vasta sitten vääntämään asiasta ammattilaisen kanssa..."

        Kerrotko, mistä tieto löytyy, kun olet niin tietävinäsi? Entäpä kuka on tässä keskustelussa tanssin ammattilainen, sinäkö?

        Tietoa musiikin ja tanssin teoriasta saa vaikkapa alan kirjallisuudesta tai tanssin kohdalla esimerkiksi kursseilta. Näitä tarjoaa sekä ammattiopettajat, muuten asialliset opettajat/valmentajat/ohjaajat että sellaiset tanssiharrastajat, joilla itselläkään ei välttämättä ole järin suurta tietotaitopohjaa. Suurin haaste sitten onkin etsiä se pätevä oppi.
        Myös netistä löytyy luotetavia lähteitä. Saamiensa oppien kohdalla kyseenalaistamista kannattaa harrastaa.

        Ennen kuin alkaa väitellä tietojensa pohjaltaa, kannattaa ehkä itse ensin kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuus ja ylipäätään taso... Yleensä innokkaimpia väittelijöitä on sellaiset, joiden tietopohja on melko kapea ja he eivät useinkaan näe asioita kovinkaan laajoina kokonaisuuksina tai monipuolisesti. (Minkä taas huomaa kirjoituksista.)

        Kaikella kunnioitukselle Suomi24-keskusteluja kohtaan, tämä ei tiedon hankkimiseen ole mikään oikea paikka.

        "Entäpä kuka on tässä keskustelussa tanssin ammattilainen, sinäkö?"

        Tulipa tässä mieleen pari kysymystä: 1) Mistä keksit TANSSIN ammattilaisen? 2) Otan osaa keskusteluun ensimmäistä kertaa, joten päättelepä uudelleen, tarkoitanko itseäni. (Tai älä sittenkään, ei taida olla parhaita puoliasi.)

        Keskustelussa mukana oli sekä tanssin ammattilainen että musiikin ammattilainen. Ja ilmeisesti muutama, joka ei tainnut oikein olla perillä asioista, joista kirjoittaa... Kuten yleensä aina nettipalstoilla.

        Mutta sovitaanko, että kukaan ei enää koskaan käytä tanssista termiä "synkooppi" tai sen johdannaisia? Jos käyttää, se on mätämuna eikä kukaan enää leikin sen kanssa. :)

        Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi. Termi ylipäätään on tanssissa turhaa hienostelua ja sen voi helposti korvata ilman erityisiä termejä.


      • Kysyy vaan
        Nanna* kirjoitti:

        Tietoa musiikin ja tanssin teoriasta saa vaikkapa alan kirjallisuudesta tai tanssin kohdalla esimerkiksi kursseilta. Näitä tarjoaa sekä ammattiopettajat, muuten asialliset opettajat/valmentajat/ohjaajat että sellaiset tanssiharrastajat, joilla itselläkään ei välttämättä ole järin suurta tietotaitopohjaa. Suurin haaste sitten onkin etsiä se pätevä oppi.
        Myös netistä löytyy luotetavia lähteitä. Saamiensa oppien kohdalla kyseenalaistamista kannattaa harrastaa.

        Ennen kuin alkaa väitellä tietojensa pohjaltaa, kannattaa ehkä itse ensin kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuus ja ylipäätään taso... Yleensä innokkaimpia väittelijöitä on sellaiset, joiden tietopohja on melko kapea ja he eivät useinkaan näe asioita kovinkaan laajoina kokonaisuuksina tai monipuolisesti. (Minkä taas huomaa kirjoituksista.)

        Kaikella kunnioitukselle Suomi24-keskusteluja kohtaan, tämä ei tiedon hankkimiseen ole mikään oikea paikka.

        "Entäpä kuka on tässä keskustelussa tanssin ammattilainen, sinäkö?"

        Tulipa tässä mieleen pari kysymystä: 1) Mistä keksit TANSSIN ammattilaisen? 2) Otan osaa keskusteluun ensimmäistä kertaa, joten päättelepä uudelleen, tarkoitanko itseäni. (Tai älä sittenkään, ei taida olla parhaita puoliasi.)

        Keskustelussa mukana oli sekä tanssin ammattilainen että musiikin ammattilainen. Ja ilmeisesti muutama, joka ei tainnut oikein olla perillä asioista, joista kirjoittaa... Kuten yleensä aina nettipalstoilla.

        Mutta sovitaanko, että kukaan ei enää koskaan käytä tanssista termiä "synkooppi" tai sen johdannaisia? Jos käyttää, se on mätämuna eikä kukaan enää leikin sen kanssa. :)

        Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi. Termi ylipäätään on tanssissa turhaa hienostelua ja sen voi helposti korvata ilman erityisiä termejä.

        "Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi."

        Näin suppeassa maailmassasi, joka perustuu Koivula sitä Koivula tätä -hokemiin.

        Katso huviksesi, montako kertaa 'syncopated steps dance' -hakusanoilla löytyy googlettamalla tietoa:

        http://www.google.fi/search?hl=fi&q=syncopated steps dance&meta=


      • Pete P.
        Kysyy vaan kirjoitti:

        "Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi."

        Näin suppeassa maailmassasi, joka perustuu Koivula sitä Koivula tätä -hokemiin.

        Katso huviksesi, montako kertaa 'syncopated steps dance' -hakusanoilla löytyy googlettamalla tietoa:

        http://www.google.fi/search?hl=fi&q=syncopated steps dance&meta=

        "Katso huviksesi, montako kertaa 'syncopated steps dance' -hakusanoilla löytyy googlettamalla tietoa"


        Oletko seurannut/lukenut tätä keskustelua ollenkaan? Eikö se ole jo moneen kertaan tullut selväksi, selvää se on ainakin minulle ollut jo vuosikausia, että tanssitermistöön on harmi kyllä päässyt livahtamaan musiikkitermi synkooppi, tarkoittamaan kuitenkin asiaa joka ei oikeasti ole synkooppi. Tottakai siis googlettamalla löydät vaikka kuinka paljon tanssiin liittyviä sivustoja, joissa puhutaan "synkopoidusta" triple stepistä tai vaikka "synkopoidusta" cha cha:n askelluksesta. Ei se silti poista sitä tosiasiaa, että synkooppi-termin oikeassa tarkoituksessa niissä askelluksissa ei ole mitään synkopoivaa.

        Jos jonkun maailma on suppea, niin ei Nannan, vaan selvästikin sinun.


      • Nanna*
        Kysyy vaan kirjoitti:

        "Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi."

        Näin suppeassa maailmassasi, joka perustuu Koivula sitä Koivula tätä -hokemiin.

        Katso huviksesi, montako kertaa 'syncopated steps dance' -hakusanoilla löytyy googlettamalla tietoa:

        http://www.google.fi/search?hl=fi&q=syncopated steps dance&meta=

        "Näin suppeassa maailmassasi, joka perustuu Koivula sitä Koivula tätä -hokemiin. "

        Perustuuko?

        Anonyymisti netissä on kyllä hyvä puhua mitä lystää, mutta tule joku kerta juttelemaan. Tunnut minut tuntevan. Aiheesta olisi mielenkiintoista keskustella ihan kasvotusten ja myös kuulla perusteesi tälle käsitykselle minusta.

        Heitto kuullosti myös melko halveksuvalle Koivuloita kohtaan, joten tästäkin aiheesta olisi mukava keskustella kasvokkain.


        "Näin suppeassa maailmassasi, joka perustuu Koivula sitä Koivula tätä -hokemiin.
        Katso huviksesi, montako kertaa 'syncopated steps dance' -hakusanoilla löytyy googlettamalla tietoa"

        Et tuntunut tajuavan pointtia ollenkaan tässä tiedon saannissa. :D

        Hyvää viikonloppua ja tanssin iloa kaikille! Oli sitten Koivuloista ja muista mitä mieltä vaan. :)


      • Swinger
        Nanna* kirjoitti:

        Tietoa musiikin ja tanssin teoriasta saa vaikkapa alan kirjallisuudesta tai tanssin kohdalla esimerkiksi kursseilta. Näitä tarjoaa sekä ammattiopettajat, muuten asialliset opettajat/valmentajat/ohjaajat että sellaiset tanssiharrastajat, joilla itselläkään ei välttämättä ole järin suurta tietotaitopohjaa. Suurin haaste sitten onkin etsiä se pätevä oppi.
        Myös netistä löytyy luotetavia lähteitä. Saamiensa oppien kohdalla kyseenalaistamista kannattaa harrastaa.

        Ennen kuin alkaa väitellä tietojensa pohjaltaa, kannattaa ehkä itse ensin kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuus ja ylipäätään taso... Yleensä innokkaimpia väittelijöitä on sellaiset, joiden tietopohja on melko kapea ja he eivät useinkaan näe asioita kovinkaan laajoina kokonaisuuksina tai monipuolisesti. (Minkä taas huomaa kirjoituksista.)

        Kaikella kunnioitukselle Suomi24-keskusteluja kohtaan, tämä ei tiedon hankkimiseen ole mikään oikea paikka.

        "Entäpä kuka on tässä keskustelussa tanssin ammattilainen, sinäkö?"

        Tulipa tässä mieleen pari kysymystä: 1) Mistä keksit TANSSIN ammattilaisen? 2) Otan osaa keskusteluun ensimmäistä kertaa, joten päättelepä uudelleen, tarkoitanko itseäni. (Tai älä sittenkään, ei taida olla parhaita puoliasi.)

        Keskustelussa mukana oli sekä tanssin ammattilainen että musiikin ammattilainen. Ja ilmeisesti muutama, joka ei tainnut oikein olla perillä asioista, joista kirjoittaa... Kuten yleensä aina nettipalstoilla.

        Mutta sovitaanko, että kukaan ei enää koskaan käytä tanssista termiä "synkooppi" tai sen johdannaisia? Jos käyttää, se on mätämuna eikä kukaan enää leikin sen kanssa. :)

        Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi. Termi ylipäätään on tanssissa turhaa hienostelua ja sen voi helposti korvata ilman erityisiä termejä.

        Yhtään ottamatta kantaa 'synkopaatio'-termin todelliseen tarkoitukseen totean seuraavaa.

        Näyttää ulkomaisilla leireillä edelleen olevan opetusaiheina mm. syncopated steps, syncopation in dance jne.

        Herrängissä puhuttiin tänäkin kesänä syncopated sitä ja tätä.

        Hyvin levinneeltä tuo synkopaatio tuntuu tanssissa olevan.


      • Popswing
        Swinger kirjoitti:

        Yhtään ottamatta kantaa 'synkopaatio'-termin todelliseen tarkoitukseen totean seuraavaa.

        Näyttää ulkomaisilla leireillä edelleen olevan opetusaiheina mm. syncopated steps, syncopation in dance jne.

        Herrängissä puhuttiin tänäkin kesänä syncopated sitä ja tätä.

        Hyvin levinneeltä tuo synkopaatio tuntuu tanssissa olevan.

        Synkooppiaskeleella on aivan looginen historiallinen tausta. Synkooppinen rytmi oli swingin alkuaikoina aika tavallinen swingin rytmi ja oli myös luonnollista tanssia sen mukaan, eli askeltaa synkooppista askellusta synkooppi-iskuun. Kun synkooppinen rytmi jäi kolmimuunteisen rytmin jalkoihin, niin synkooppinen askel jäi eloon triplesteppiin. Muistuttihan triplestep kuitenkin vanhaa askellusta, missä oli synkooppinen isku ja askel. Jostain syystä vaan pitkä synkooppi muuttui lyhyeksi väliaskeleeksi.

        8 askelta 8 iskua. Pitkä isku on synkooppi.

        1---,2---,3-,4-----,5---,6---,7-,8-----,...

        Askellus on myös tuttu vanhan jatsin eli hotin tanssijoille.

        ja vertailtavaksi

        Synk. x---,x-,x----- . Suff.Trip. x--a,x---


      • Ile
        Swinger kirjoitti:

        Yhtään ottamatta kantaa 'synkopaatio'-termin todelliseen tarkoitukseen totean seuraavaa.

        Näyttää ulkomaisilla leireillä edelleen olevan opetusaiheina mm. syncopated steps, syncopation in dance jne.

        Herrängissä puhuttiin tänäkin kesänä syncopated sitä ja tätä.

        Hyvin levinneeltä tuo synkopaatio tuntuu tanssissa olevan.

        Käy katsomassa:
        http://www.lovemusiclovedance.com/syncopat.htm


      • Tietoa haluava
        Nanna* kirjoitti:

        Tietoa musiikin ja tanssin teoriasta saa vaikkapa alan kirjallisuudesta tai tanssin kohdalla esimerkiksi kursseilta. Näitä tarjoaa sekä ammattiopettajat, muuten asialliset opettajat/valmentajat/ohjaajat että sellaiset tanssiharrastajat, joilla itselläkään ei välttämättä ole järin suurta tietotaitopohjaa. Suurin haaste sitten onkin etsiä se pätevä oppi.
        Myös netistä löytyy luotetavia lähteitä. Saamiensa oppien kohdalla kyseenalaistamista kannattaa harrastaa.

        Ennen kuin alkaa väitellä tietojensa pohjaltaa, kannattaa ehkä itse ensin kyseenalaistaa tietojensa oikeellisuus ja ylipäätään taso... Yleensä innokkaimpia väittelijöitä on sellaiset, joiden tietopohja on melko kapea ja he eivät useinkaan näe asioita kovinkaan laajoina kokonaisuuksina tai monipuolisesti. (Minkä taas huomaa kirjoituksista.)

        Kaikella kunnioitukselle Suomi24-keskusteluja kohtaan, tämä ei tiedon hankkimiseen ole mikään oikea paikka.

        "Entäpä kuka on tässä keskustelussa tanssin ammattilainen, sinäkö?"

        Tulipa tässä mieleen pari kysymystä: 1) Mistä keksit TANSSIN ammattilaisen? 2) Otan osaa keskusteluun ensimmäistä kertaa, joten päättelepä uudelleen, tarkoitanko itseäni. (Tai älä sittenkään, ei taida olla parhaita puoliasi.)

        Keskustelussa mukana oli sekä tanssin ammattilainen että musiikin ammattilainen. Ja ilmeisesti muutama, joka ei tainnut oikein olla perillä asioista, joista kirjoittaa... Kuten yleensä aina nettipalstoilla.

        Mutta sovitaanko, että kukaan ei enää koskaan käytä tanssista termiä "synkooppi" tai sen johdannaisia? Jos käyttää, se on mätämuna eikä kukaan enää leikin sen kanssa. :)

        Monet ammattilaiset (ja useat heitä seuraavat valmentajat) ovat tuon termin jättäneet jo aikaa sitten sen harhaanjohtavuuden vuoksi. Termi ylipäätään on tanssissa turhaa hienostelua ja sen voi helposti korvata ilman erityisiä termejä.

        Voisitko nyt laittaa esille muutaman nettiosoitteen tai julkaisun viittaamistasi tietolähteistä, kun niitä nyt on toivottu.


    • Popswing

      Niitä "popswing" esimerkkejä ei ole vielä ainuttakaan!!?

      Pete P. Laittaisitko esille mambon perusrytmiesimerkin ja vaikkapa joku soveltaminenkin.

      Mamborytmisen musiikin esittäminen on lisääntynyt lavoilla ja osa jengistä ihmettelee "mikä ihmeen mambo".

      Fokseista on ainakin väännetty mamborytmejä. Rock 'n' roll jengille mambo tuntuu olevan tuttu rytmi.

      • Ile

    • Amor.Hki

      > Mikä olisi "oikea musiikki" jiven tanssimiseen.

      Viestiketju paneutuu kovasti teknisiin asioihin ja mm. askelluksen synkopointiin. Haluan tuoda kuitenkin yhden lisäseikan, joka ainakin minulle oli todella tärkeä tanssin aloitusaikoina ja ehkäpä juuri tästä syystä tanssiseurat uskaltavatkin käyttää lajiesittelytilaisuuksissaan uudempaa musiikkia.

      Edellinen kappale paljastikin sen, että itse kaipaan soitetuksi musiikiksi rockaavampaa musiikkia kuin ne oikeat rahisevat swingversiot vuosilta 1920 - 1940. Juuri soitetusta musiikista johtuen en koskaan viihtynyt lindy-hop tunneilla, koska korvat eivät kestäneet sitä wanhaa swingiä tai jazzia. ;-)

      Nyt tullaan sitten vaarallisille vesille, mutta onneksi se jakaantuukin luonnostaan kilpa- ja lavatanssipuolelle. Kilpapuolella ymmärtääkin, että musiikin pitää olla "samaa" kaikille ja näin ennaltaopetellut kuviot ja fraasit menisivät muutoin mönkään. Lavatansseissa tyyli on maltillisempaa eikä acrojakaan näe. Lavatanssien suolana onkin se fiilis, johon soitettua tanssikappaletta soitetaan.

      Omalta osaltani voin sanoa, että fiilistyn hurjasti enemmän johonkin kunnon rockbiisiin kuin swingiin tai jazziin, vaikka sellainen nyt synkopoinniltaan olisikin sitä oikeaa jive-musiikkia. Tanssihan on juuri eläytymistä musiikkiin ja siksi se soitettu musiikki vaikuttaa 90 %:sti.

    • Tanssija

      Suomessa on näitä tanssikursseja jo joka lähtöön.
      Olen tullut siihen tulokseen että nämä Tanssipaikka kurssit ei anna yhtään mitään.
      Opettajat heittävät vain huulta ja ovat eräänlaisia pellejä ja se vetää porukkaa, ihme kyllä. Joensuusta on eräs opettja joka keksii aina jotain ihmeellisiä nimiä tansseille ja esittää sen uuten vaikka niitä on jo tanssittu ajat sitten jo. Menkää hyvät ihmiset oikeeseen Tanssikouluun niin siellä opetetaan kaikki tanssit niin kuin ne pitää tanssia. Rahat menee vain ihan turhaan näissä tanssileireissä mitä on ympäri suomea. Siellä ei puhuta pikku rahoista vaan ottajia on joka lähtöön vaikka ei tekisi yhtään mitään homman eteen. Olen itse ollut näillä kursseilla ja todennut että kunnon opetuksen saa vasta oikeassa Tanssikoulussa !

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      72
      2467
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      36
      1799
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1654
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      372
      1587
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      18
      1552
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1407
    7. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      109
      1166
    8. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1128
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1094
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      1009
    Aihe