Miksi tanssikurssille?

Ehkä tavoite voisi olla, että voisi tanssittaa 95% lavakävijöistä tyydyttävästi (etteivät huitaise tai ala murjottaa) ja osata tanssilajeja niin että lähes aina voi tanssia (tämä oikeastaan jo onkin hallussa).

Oikeastaan haluaisin tietää että miten kenenkin tanssiura on muuttunut, kun ovat käyneet kursseilla jo osaamastaan tanssista.

Tavoite ei sinänsä ole päästä tanssimaan nirppojen tai aina samojen naamojen kanssa (ei pahalla) vaan pyrin tanssimaan mahdollisimman monien kanssa. Joskus on saanut erikoista kommenttia (eräs nainen sai tietää etten ole kursseja käynyt ja muuttui "kylmäksi", vaikka hänellä tuntui olevan tanssitaidossa vikaa...). Kurssien osatarkoitus on kai juuri saada tuttuja, se ei niinkään ole tavoitteenani vaan oppia lisää.

Luomutanssija kirjoitti:

Ehkä tavoite voisi olla, että voisi tanssittaa 95% lavakävijöistä tyydyttävästi (etteivät huitaise tai ala murjottaa) ja osata tanssilajeja niin että lähes aina voi tanssia (tämä oikeastaan jo onkin hallussa).

Oikeastaan haluaisin tietää että miten kenenkin tanssiura on muuttunut, kun ovat käyneet kursseilla jo osaamastaan tanssista.

Tavoite ei sinänsä ole päästä tanssimaan nirppojen tai aina samojen naamojen kanssa (ei pahalla) vaan pyrin tanssimaan mahdollisimman monien kanssa. Joskus on saanut erikoista kommenttia (eräs nainen sai tietää etten ole kursseja käynyt ja muuttui "kylmäksi", vaikka hänellä tuntui olevan tanssitaidossa vikaa...). Kurssien osatarkoitus on kai juuri saada tuttuja, se ei niinkään ole tavoitteenani vaan oppia lisää.

Lue lisää

...tosiaankin jo siitä, miten hyvin oikeasti osaat ja missä päin vaikutat ja käyt tanssimassa sekä ennen kaikkea tietysti sukupuoli ratkaisee.

Siinä suhteessa olet hiukan hankalssa asemassa luomuna, jos aioit edistyä enemmänkin.

Naiset saavat paljon anteeksi tanssiessakin.

Sensijaan miehen tulee perusaskeleiden lisäksi hallita oikea vientitekniikka kuhunkin tanssilajiin ja tietysti ainakin jonkilainen kuviorepertuaari (ja siis niistäkin liikkeistä nimenomaan se oikea suoritustapa).

Jos tämä... "Teknisesti en liene parasta luokkaa, mutta sulavasti menee jos pari on oikea ja perillä asioista."

...ei ole vain oma käsityksesi, vaan myös taitavien tanssitettavien ja muiden kokeneiden tanssijoiden kertomaa, ei liene syytä ihmeemmin jatko-opiskella, ellet pyri kohentamaan asemaasi tanssiyhteisössä ja päästä myös niitä taitavimpia ilman ongelmia tanssittamaan.


"Huiput ovat varmaankin käyneet kursseilla, mutta rutiini ja näyttävyys menoon syntynee vasta kun hommaa harjoittelee riittävästi käytännössä (lavalla)."

Eivät suinkaan vain varmaankin, vaan ihan varmasti ovat. Niitä kursseja ja leirejä (monilla yksityistuntejakin) on huipuilla takanaan hyvinkin paljon -tuhansia tunteja kuitenkin.

Käytännön "harjoitusta" lavoilla heillä myös on paljon.

Taitoa opettaa kurssinkäymättömiä myös useimmilla on, mutta lavat eivät ole nykyisin enää oikea paikka opettamiseen -ei ainakaan perusasioiden. Naiset sitäpaitsi harvemmin ovat halukkaita tai edes kykeneviäkään opettamaan miehelle oiketa tekniikkaa.

Vaikka joku luomuna oppinut omasta ja kavereidensakin mielestä osaa tanssia hyvin (kuin vettä vain), ei totuus yleensä ole ihan noin ruusuinen.

Ei toki kurssienkaan käyminen kaikista tanssijoita tee (hirveän näköistä menoa löytyy joiltakin paljonkin opiskelleilta).

Oikeanlainen perusopetus kuitenkin takaa sen, että tanssien tärkeimmät perusteet ovat ainakin tiedossa, elleivät ihan hallussa olisikaan. Luomuteitse ei tuota voi oppia.

Oikea tekniikka antaa paremman mahdollisuuden saada monipuolisesti nautintoa tanssimisesta.

Toki viehättäville luomutanssijattarillekin on mukava saada opettaa joitakin asioita lavoilla silloin, kun olosuhteet sen sallivat, eikä niitä valmiiksi osaavia ole riittävästi paikalla.

Tuosta varmaan useimmilla kauan tanssineilla miehillä on positiivisia kokemuksia.

(Luulisin, että sentään jokunen konkaritanssijatarkin mielellään opastaa nuorta miestä.)

Luomutanssija kirjoitti:

Ehkä tavoite voisi olla, että voisi tanssittaa 95% lavakävijöistä tyydyttävästi (etteivät huitaise tai ala murjottaa) ja osata tanssilajeja niin että lähes aina voi tanssia (tämä oikeastaan jo onkin hallussa).

Oikeastaan haluaisin tietää että miten kenenkin tanssiura on muuttunut, kun ovat käyneet kursseilla jo osaamastaan tanssista.

Tavoite ei sinänsä ole päästä tanssimaan nirppojen tai aina samojen naamojen kanssa (ei pahalla) vaan pyrin tanssimaan mahdollisimman monien kanssa. Joskus on saanut erikoista kommenttia (eräs nainen sai tietää etten ole kursseja käynyt ja muuttui "kylmäksi", vaikka hänellä tuntui olevan tanssitaidossa vikaa...). Kurssien osatarkoitus on kai juuri saada tuttuja, se ei niinkään ole tavoitteenani vaan oppia lisää.

Lue lisää

Luomut ovat kovasti yksilöitä tanssitaitonsa kanssa. Heillä on joskus kursseilla käyneen näkökulmasta erikoisia aukkoja ja heikkouksia tanssissaan perusjutuissa vaikka he voivat lavakokemuksen myötä olla monessa mielessä hyviä. Persoonalliset piirteet tanssissa voivat joskus olla ihan kivojakin jos oman sen oman tyylinsä tekee hyvin.

Ihmisen on vaikeata itse arvioida omaa tasoaan realistisesti. Voi olla että naiset eivät ole samaa mieltä kanssasi siitä että homma sujuu jo nyt. Lavoilta voi olla vaikeata saada rehellistä ja suorasukaista palautetta, varsinkaan niiltä joilta sitä olisi hyvä saada.

En osaa sanoa mikä muuttuisi koska en aloittanut luomuna, mutta ehkä voisit kokeilla jotain kurssia jo ihan vain siksi että sinulla voisi olla hauskaa siellä? Ja vaikka mikään ei lavaurallasi ilmeisellä tavalla muuttuisikaan niin kai se, että naisilla on vähän hauskempaa on hyvä juttu?

Truehum kirjoitti:

...tosiaankin jo siitä, miten hyvin oikeasti osaat ja missä päin vaikutat ja käyt tanssimassa sekä ennen kaikkea tietysti sukupuoli ratkaisee.

Siinä suhteessa olet hiukan hankalssa asemassa luomuna, jos aioit edistyä enemmänkin.

Naiset saavat paljon anteeksi tanssiessakin.

Sensijaan miehen tulee perusaskeleiden lisäksi hallita oikea vientitekniikka kuhunkin tanssilajiin ja tietysti ainakin jonkilainen kuviorepertuaari (ja siis niistäkin liikkeistä nimenomaan se oikea suoritustapa).

Jos tämä... "Teknisesti en liene parasta luokkaa, mutta sulavasti menee jos pari on oikea ja perillä asioista."

...ei ole vain oma käsityksesi, vaan myös taitavien tanssitettavien ja muiden kokeneiden tanssijoiden kertomaa, ei liene syytä ihmeemmin jatko-opiskella, ellet pyri kohentamaan asemaasi tanssiyhteisössä ja päästä myös niitä taitavimpia ilman ongelmia tanssittamaan.


"Huiput ovat varmaankin käyneet kursseilla, mutta rutiini ja näyttävyys menoon syntynee vasta kun hommaa harjoittelee riittävästi käytännössä (lavalla)."

Eivät suinkaan vain varmaankin, vaan ihan varmasti ovat. Niitä kursseja ja leirejä (monilla yksityistuntejakin) on huipuilla takanaan hyvinkin paljon -tuhansia tunteja kuitenkin.

Käytännön "harjoitusta" lavoilla heillä myös on paljon.

Taitoa opettaa kurssinkäymättömiä myös useimmilla on, mutta lavat eivät ole nykyisin enää oikea paikka opettamiseen -ei ainakaan perusasioiden. Naiset sitäpaitsi harvemmin ovat halukkaita tai edes kykeneviäkään opettamaan miehelle oiketa tekniikkaa.

Vaikka joku luomuna oppinut omasta ja kavereidensakin mielestä osaa tanssia hyvin (kuin vettä vain), ei totuus yleensä ole ihan noin ruusuinen.

Ei toki kurssienkaan käyminen kaikista tanssijoita tee (hirveän näköistä menoa löytyy joiltakin paljonkin opiskelleilta).

Oikeanlainen perusopetus kuitenkin takaa sen, että tanssien tärkeimmät perusteet ovat ainakin tiedossa, elleivät ihan hallussa olisikaan. Luomuteitse ei tuota voi oppia.

Oikea tekniikka antaa paremman mahdollisuuden saada monipuolisesti nautintoa tanssimisesta.

Toki viehättäville luomutanssijattarillekin on mukava saada opettaa joitakin asioita lavoilla silloin, kun olosuhteet sen sallivat, eikä niitä valmiiksi osaavia ole riittävästi paikalla.

Tuosta varmaan useimmilla kauan tanssineilla miehillä on positiivisia kokemuksia.

(Luulisin, että sentään jokunen konkaritanssijatarkin mielellään opastaa nuorta miestä.)

Lue lisää

Kuvioita on aika paljon hallinnassa kustakin lajista ja osassa jopa itse keksittyjä, yleensä daamit on näitäkin osanneet seurata, ongelmana ennemmin tilanpuute.

Olen tietty jäävi arvioimaan itseäni, mutta jotain edistystä on tapahtunut. Fuskun baunssi on löytynyt, kädennoston ajoituskin parantunut jne. Yleisesti tilankäyttö vähentynyt ja tanssi onnistuu hyvinkin ahtaassa paikassa. Nämä ovat olleet selvästi huomattavia parannuksia. Monessa tanssilajissa voin sanoa osaavani vähintään kaikki tanssi.net:issä esitetyt kuviot, osassa paljon enemmänkin.

Naiset eivät yleensä suoraan sano jos on ikävää palautetta, mutta kyllä se selviää ilmeistä ja eleistä... ihan varmasti. Ja tätä on tullut, tosin vähenevässä määrin viime aikoina.

Kävin aikanani parikin peruskurssia, eli perusteet ovat tiedossa mutta kurssien ongelmana oli ettei niitä tietoja päässyt käyttämään. Kursseilla puututtiin monesti ensimmäiseen mokaan (ja aloittelijalla niitä tuli lähes koko ajan) ja tanssiin tarvittava rutiini jäi puuttumaan. Kun rutiinia ei ole, ei oikein sitä perusaskeltakaan voi tanssia. Tämä on valjennut vasta ajan myötä. Tietty voi olla että kävi huono tuuri kurssien kanssa. Lisäksi vakiparin puute johti siihen, että ainoa harjoittelupaikka oli lava, ja aloittelevaan mieheen lavoilla ei tosiaan suhtauduttu kovin suopeasti.

Ehkä suurimmat muutokset ovat alkuajasta:
-daamit eivät enää nyrpistele, ehkä joskus harvoin
-tanssi "sujuu", aloittelijana se tökki aivan hit*sti
-osaan huomioida myös muut tanssijat, ennen kaikki keskittyminen meni omaan, tönkkösuolattuun liikkumiseen
-minä olen opettanut naisia, jotka eivät ole osanneet

Kursseilla olisi hyvä käydä, mutta aika ei mitenkään riitä täysimääräiseen kurssittamiseen. Siksi on täytynyt tällainen tie valita. Välillä tietty pitäisi ehkä käydä, mutta yleensä tulee aina muita esteitä.

Luomutanssija kirjoitti:

Kuvioita on aika paljon hallinnassa kustakin lajista ja osassa jopa itse keksittyjä, yleensä daamit on näitäkin osanneet seurata, ongelmana ennemmin tilanpuute.

Olen tietty jäävi arvioimaan itseäni, mutta jotain edistystä on tapahtunut. Fuskun baunssi on löytynyt, kädennoston ajoituskin parantunut jne. Yleisesti tilankäyttö vähentynyt ja tanssi onnistuu hyvinkin ahtaassa paikassa. Nämä ovat olleet selvästi huomattavia parannuksia. Monessa tanssilajissa voin sanoa osaavani vähintään kaikki tanssi.net:issä esitetyt kuviot, osassa paljon enemmänkin.

Naiset eivät yleensä suoraan sano jos on ikävää palautetta, mutta kyllä se selviää ilmeistä ja eleistä... ihan varmasti. Ja tätä on tullut, tosin vähenevässä määrin viime aikoina.

Kävin aikanani parikin peruskurssia, eli perusteet ovat tiedossa mutta kurssien ongelmana oli ettei niitä tietoja päässyt käyttämään. Kursseilla puututtiin monesti ensimmäiseen mokaan (ja aloittelijalla niitä tuli lähes koko ajan) ja tanssiin tarvittava rutiini jäi puuttumaan. Kun rutiinia ei ole, ei oikein sitä perusaskeltakaan voi tanssia. Tämä on valjennut vasta ajan myötä. Tietty voi olla että kävi huono tuuri kurssien kanssa. Lisäksi vakiparin puute johti siihen, että ainoa harjoittelupaikka oli lava, ja aloittelevaan mieheen lavoilla ei tosiaan suhtauduttu kovin suopeasti.

Ehkä suurimmat muutokset ovat alkuajasta:
-daamit eivät enää nyrpistele, ehkä joskus harvoin
-tanssi "sujuu", aloittelijana se tökki aivan hit*sti
-osaan huomioida myös muut tanssijat, ennen kaikki keskittyminen meni omaan, tönkkösuolattuun liikkumiseen
-minä olen opettanut naisia, jotka eivät ole osanneet

Kursseilla olisi hyvä käydä, mutta aika ei mitenkään riitä täysimääräiseen kurssittamiseen. Siksi on täytynyt tällainen tie valita. Välillä tietty pitäisi ehkä käydä, mutta yleensä tulee aina muita esteitä.

Lue lisää

Ethän sinä sitten luomu ole jos olet käynyt "parikin peruskurssia". Jos homma tuntuu sujuvan ilman lisäkurssejakin eivätkä naisetkaan tunnu katsovan pahasti eikä aikaa kursseille jokatapauksessa ole niin mitäpä asiaa sitten murehtimaan. Jatka vaan samalla linjalla! Jos aikaa olisi vähäiselle kursseilla käymiselle niin se voi olla tapauksessasi kustannustehokasta jos löydät jotain itsellesi hyvin sopivaa. Kursseilla voit joskus saada hyviä vinkkejä ja ideoita joita voit sitten kehitellä eteenpäin lavalla käytännön tanssin lomassa. Mutta ilmankin pärjää.

Kaltaisiasi ihmisiä jotka ovat joskus käyneet kurssin tai pari mutta eivät kursseilla roikkumista aktiivisesti harrasta on lavoilla varmaan suurin osa.

Juu mäkin luin tossa yhdestä kirjasta, että kaikki juutalaiset ja muutkin vääräuskoiset pitäisi toimittaa leirille, niin maailma pelastuu. Tais olla taisteluni...

Juu mäkin LUIN tuossa yhestä kirjasta että kuu on juustoa ja että maapallon sisällä asuu pikkuihmisiä.

Nuo käytösasiat, törmäilyt jne. ovat tuttuja, ne opin jo 15-vuotiaana ekoilla kerroilla käydessä. Lisäksi maalaisjärkeä omaavat varmasti ne ymmärtävät ennen pitkää. Ne kuulostavat jo sellaisilta, että jos niitä ei hiffaa ilman kurssia, niin kannattaako edes koskaan käydä ihmisten ilmoilla?

Yleensäkin toisten häirintä ei ole ollut ongelma ikinä, vahinkoja tietty joskus sattuu. Tanssitaidon mielessä tätä kyselin.

Mainio puheenvuoro! Kyllä kursseilla oppii paljon sellaista mikä muuten jäisi oppimatta. Oleellista on myös kunkin tanssin lajinomaisuus, joka on kokonaisuus lähtien askelluksesta, ryhdistä, vartalon ja käsien asennosta. Lavoilla näkee paljon tapauksia, joissa tanssija ilmeisesti kuvittelee tanssivansa esimerkiksi fuskua, mutta askeleet ovat jotain muuta kuin fuskun askeleita.

Esimerkkinä voisi mainita myös jiven perusaskeleen, joka on sen verran monimutkainen ja hienosäikeinen, että harva luomutanssija sitä pelkästään katsomalla oppii ja ilmeisesti moni ei edes pitkällä harjoittelulla. En uskalla kehua omakaan jiven askellustani, mutta ainakin yritystä on ollut.

Kursseille mielestäni kannattaa ehdottomasti osallistua, jos siihen on tilaisuus. Joillakin voi asuinpaikka rajoittaa kursseille osallistumista. Itse olen niin onnellisessa asemassa, että lähin kurssipaikka on parinsadan metrin päässä. Sinne onkin tarkoitus mennä tanssiharjoituksiin vielä tänä iltana.

Luomutanssija kirjoitti:

Nuo käytösasiat, törmäilyt jne. ovat tuttuja, ne opin jo 15-vuotiaana ekoilla kerroilla käydessä. Lisäksi maalaisjärkeä omaavat varmasti ne ymmärtävät ennen pitkää. Ne kuulostavat jo sellaisilta, että jos niitä ei hiffaa ilman kurssia, niin kannattaako edes koskaan käydä ihmisten ilmoilla?

Yleensäkin toisten häirintä ei ole ollut ongelma ikinä, vahinkoja tietty joskus sattuu. Tanssitaidon mielessä tätä kyselin.

Lue lisää

Kyllä lavojen käytännöt oppii ilman kurssejakin.
Itse tanssin puhtaasti luomuna 25 vuotta. Sitten alkoi itseäni ärsyttää kun en osannut kuin näitä perinteisiä ja musiikkina tulee jotain tosi makeaa jota mielelläni kuuntelen.
Luulen olevani aika nopea oppimaan tansseja, mutta ei kaikkea lavalla opi.
Siispä menin ja aloin kysellä, että missähän noita voisi oppia.
Ei kursseilla käyminen vie pois luomutanssiasi vaan tuo siihen lisää. Voit vaikka tehdä kuten minä eli en ole opetellutkaan niitä joita jo osaan. On niin mukava vain kävellä joskus.

Mutta ihan yhtä lailla naisetkin varmasti huomaavat eron.

Tanssiopettajattaren kanssa jähmettyy aina

Kursseja käyneen kanssa lähes aina

Luomuneidon silloin tällöin

Tanssitaidottoman joskus

Parit valitsen niin, etteivät ole liian taitavia. Tämä pätee myös niihin harvoihin tansseihin, joissa kurssit on käyty. Niin kyllä taitaa tehdä kaikki muutkin.

Vähän ehkä liioittelin, en ole loppuun asti suorittanut kuin pari kurssia, muutamia olen aloittanut ja niistä jotkut lähes puoleenväliin ehtinyt käydä. Kurssin aikana opin ns. perusteet, mutten todellakaan oppinut ko. lajeja tanssimaan, siksi sanoin olevani luomu.

Teoriatieto oli, mutta käytäntö uupui. Tanssimaan opin lavoilla, kun otin itseäni niskasta kiinni ja uskaltauduin. Uskoisin että moni kursseja enemmänkin käynyt on kokenut samoja probleemia.

Nöyryyttä ja kunnioitusta on kyllä ollut, sillä tiesin aikanaan oman taitotason olevan olematon. Eikä toisaalta viitsisi ihan peruskurssista enää tässä vaiheessa aloittaa.

Luomutanssija kirjoitti:

Parit valitsen niin, etteivät ole liian taitavia. Tämä pätee myös niihin harvoihin tansseihin, joissa kurssit on käyty. Niin kyllä taitaa tehdä kaikki muutkin.

Vähän ehkä liioittelin, en ole loppuun asti suorittanut kuin pari kurssia, muutamia olen aloittanut ja niistä jotkut lähes puoleenväliin ehtinyt käydä. Kurssin aikana opin ns. perusteet, mutten todellakaan oppinut ko. lajeja tanssimaan, siksi sanoin olevani luomu.

Teoriatieto oli, mutta käytäntö uupui. Tanssimaan opin lavoilla, kun otin itseäni niskasta kiinni ja uskaltauduin. Uskoisin että moni kursseja enemmänkin käynyt on kokenut samoja probleemia.

Nöyryyttä ja kunnioitusta on kyllä ollut, sillä tiesin aikanaan oman taitotason olevan olematon. Eikä toisaalta viitsisi ihan peruskurssista enää tässä vaiheessa aloittaa.

Lue lisää

"Kurssin aikana opin ns. perusteet, mutten todellakaan oppinut ko. lajeja tanssimaan, siksi sanoin olevani luomu."

Tuolla kriteerillä joka ainoa lavatanssija on luomu. Lopullinen oppiminen ja asian sisäistäminen tapahtuu aina kokemuksen ja toistojen kautta. Kursseilta saa ideoita, neuvoja ja palautetta joista on apua taidon kehittämisessä mutta itse taitoa sieltä ei saa.

Paljastajan sulle kirjoitti:

"Kurssin aikana opin ns. perusteet, mutten todellakaan oppinut ko. lajeja tanssimaan, siksi sanoin olevani luomu."

Tuolla kriteerillä joka ainoa lavatanssija on luomu. Lopullinen oppiminen ja asian sisäistäminen tapahtuu aina kokemuksen ja toistojen kautta. Kursseilta saa ideoita, neuvoja ja palautetta joista on apua taidon kehittämisessä mutta itse taitoa sieltä ei saa.

Lue lisää

Noinhan tietysti on ja luonmutanssijoita olemme ja niin tulee kai ollakkin sillä tosiaan se taito/persoona käy ilmi vain tekemällä ja kun alkaa tekemään paljon ja hakemaan haateita perien kautta sekä harrastusmäärästä niin aletaan siten kovinkin nimittelemään proksi ym ym.

Kursien ihanuus on yksiselitteinen sillä aina jokaisella kurssilla kasvaan ja kehittyy sekä oppii tanssin harrastajana ja ehkä ammattiliasetkin saavat jotain kunhan se "ego" sen sallii.

Yksi tärkeä pointsi lienee että, sen jaksaa kokea omakseen ja saa riittävän harrastusmahdollisuuden mahdollisuudet tanssipaikoilla tai muuten. Upeinta omalla kohdalla on ollut se että on saanut tanssia paljon ja nyttemmin ihanan tansiparin suhtautumisen ja hyväksynnän kautta lähteä ikään kuin uudelleen oppimaan asiaa sillä parin suhtautumisen ja asenteen ollessa hyväksyvä harppasi tanssiminen aivan uuteen tasoon ja kiinostuavuuteen molemille.

...että kitaransoittoa ja yleensä musisointia koskevat tietyt säännöt, joita myös joku nuoteiksi on kutsunut.

Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie.

Ja kaikki on tavallaan hyvää.

ottaa huomioon, kirjoitti:

...että kitaransoittoa ja yleensä musisointia koskevat tietyt säännöt, joita myös joku nuoteiksi on kutsunut.

Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie.

Ja kaikki on tavallaan hyvää.

Lue lisää

"Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie."

Kyllä nyt sentään perusaskeleet pitää osata. Se on sivistymätöntä käytöstä ja tanssipartnerin aliarvostamista, jos ei yhtään osaa ja hakee toista tanssiin. Kävelijät ja heilujat pysykööt ravintoloissa.

Tiukkapipo lavatanssija kirjoitti:

"Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie."

Kyllä nyt sentään perusaskeleet pitää osata. Se on sivistymätöntä käytöstä ja tanssipartnerin aliarvostamista, jos ei yhtään osaa ja hakee toista tanssiin. Kävelijät ja heilujat pysykööt ravintoloissa.

Lue lisää

"Kyllä nyt sentään perusaskeleet pitää osata. Se on sivistymätöntä käytöstä ja tanssipartnerin aliarvostamista, jos ei yhtään osaa ja hakee toista tanssiin. Kävelijät ja heilujat pysykööt ravintoloissa."

Ainakin minä kyllä paljon mieluummin "kävelen" miellyttävässä sylissä musiikin rytmiin, kuin menen perusaskelta epärytmiin!

Olennaisempaa kuin nk. "oikeat askeleet" on (ainakin minun tanssinautintoni kannalta) miellyttävä vienti ja musiikkia kuuleva tanssiminen.

Tiukkapipo lavatanssija kirjoitti:

"Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie."

Kyllä nyt sentään perusaskeleet pitää osata. Se on sivistymätöntä käytöstä ja tanssipartnerin aliarvostamista, jos ei yhtään osaa ja hakee toista tanssiin. Kävelijät ja heilujat pysykööt ravintoloissa.

Lue lisää

olisit samaa mieltä.

"Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie."

Kysymys:

Missä olen väittänyt, että perusaskeleita ei tarvitse osata?

ajatuksella lukettuasi kirjoitti:

olisit samaa mieltä.

"Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie."

Kysymys:

Missä olen väittänyt, että perusaskeleita ei tarvitse osata?

Lue lisää

Minä miellän viestisi sanomaksi, että soittamisessa on säännöt, mutta tanssissa ei.

Ja ne omat opithan voivat olla mitä tahansa.

ottaa huomioon, kirjoitti:

...että kitaransoittoa ja yleensä musisointia koskevat tietyt säännöt, joita myös joku nuoteiksi on kutsunut.

Lavatansseissa jokainen tanssii omien oppiensa mukaisesti, reunaehdolla, että mies vie.

Ja kaikki on tavallaan hyvää.

Lue lisää

Niin, klassista musiikkia soitetaan nuoteista, mutta esin jazzia tai tanssimusiikkia ja muuta kevyttä musiikkia soitetaan hyvinkin vapaasti.

Isommilla kokoonpanoilla on oltava sovitukset, mutta esim triossa tai kvartetissa voidaan vetää aikalailla oman pään ja kulloisenkin fiiliksen mukaan.


Että aika vapaata touhua tuo soittaminen on. Yleisö huomauttaa helposti jos laulun sanat ei mene oikein...

Onhan siinä tietyt perussäännöt olemassa, kuten tahtilaji ja tempokin on aika kriittinen esim hitaassa valssissa...

Samat asiat koskee myös tanssijoita, ei tässä nyt mitään suuria eroja ole olemassa.

Olen kyllä täysin vastakkaista mieltä kun toi soittaja..

nimittäin vuosituhansien historian aikana on aina ollut ensin ihmisellä musiikki ja nuotit keksittiin vasta ihan äskettäin..
samoin ihminen on tanssinut jo hamasta historian hämärästä saakka yksinään sekä parissa sekä ryhmässä
eikä mitään tanssikouluja ole ollut..

Luomutanssi rules tai perinnetanssi jota opitaan matkimalla kuten pieni lapsi jo koko elämän!

tanssijussi kirjoitti:

Olen kyllä täysin vastakkaista mieltä kun toi soittaja..

nimittäin vuosituhansien historian aikana on aina ollut ensin ihmisellä musiikki ja nuotit keksittiin vasta ihan äskettäin..
samoin ihminen on tanssinut jo hamasta historian hämärästä saakka yksinään sekä parissa sekä ryhmässä
eikä mitään tanssikouluja ole ollut..

Luomutanssi rules tai perinnetanssi jota opitaan matkimalla kuten pieni lapsi jo koko elämän!

Lue lisää

haittasi etenkin esihistoriallisella nuorten ja vanhain tanssimusiikkiajalla nimenomaisesti ja verrattaen pahasti se, ettei ollut olemassa yhtäkään nuottia. Sitä ei tietenkään käy kenenkään kiistämien, etteikö kaikkia mahdollisia ja mahdottomiakin säveliä olisi moneen kertaan kokeiltu jo tuolloin. Pelkältä sävelien osaamis- tahi tietämispohjalta liikkeelle yllättävänkin monessa tapauksessa sinänsä toki hyvinkin loistavasti lähtenyt vanhain- tahi nuortentanssimusiikkikeikkailu on kaikesta huolimatta tuhoontuomittu yritys, mistä erittäinkin pitkälti johtuu, ettemme vielä tänäkään päivänä ole kerrassaan mitään yhdestäkään esihistoriallisellakaan vanhain- ja nuortentanssimusiikkiajalla pelkältä sävelpohjalta ensimmäiselle ja siten viimeiselle keikallensa lähteneestä orkesterista: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että minkä tahansa orkesterin ja näissä vanhaintanssipiireissä eritoten sanottuna vanhaintanssiorkesterin jokaisen jäsenen on saatava tietää etukäteen, mikä sävel seuraavaksi on joko oikein tahi väärin tarkoitus yhdessä tahi erikseen soittaa. Mikäli jokaisella tuollaisen orkesterin jäsenellä ei ole halluissaan sävelten ennakkotietoja, ei se orkesteri kovin kauaa pysty kovinkaan sujuvasti yhteen soittamaan ja soittamisesta kahteen on sen jäljestä aika turha haaveilla.

Nuotinkeksintä sen sijaan mahdollisti historiallisen sekä nuorten että vanhain tanssiajan, koska nuotista tuli kätevä keino kertoa etenkin etukäteen nuottia vilauttamalla orkesterin muille jäsenille, mikä sävel soitettaisiin seuraavana ja parasta siinä oli, että etenkin jälkikäteen myöskin säveltäjämestari itse pystyi vielä monen vuoden jäljestäkin palauttamaan itsellensäkin nuottejaan vilauttamalla mieleen, missä riivatun järjestyksessä ne sävelet siinä taaskin olivat ja juuri tässä piilee nuotin nuorten ja vanhain tanssiajan historialliseksi tekevä vaikutus ja nykyään käytännöllisesti katsoen kuka tahansa pystyy jonkun toisen kirjoittamaa nuottia itselleen vilauttamalla
http://www.geocities.com/vaino.harha/IShouldHaveKnownBetter.asx
soittamaan sen nuotin uudestaan millä tahansa vanhain- tahi muuhun vastaavaan orkesteriin verrattaen yleisesti joko hyväksytyllä tahi hyväksymättömällä instrumentilla. Nerokasta eikö totta? On tietenkin myönnettävä, että mikä tahansa nuotti suhteessa johonkuhun toiseen nuottiin kertoo katsojalleen ainoastansa po nuotin keston ja korkeuden suhteessa siihen toiseen nuottiin, mutta mikäli kaikki orkesterin jäsenet tulkitsevat sen toisenkin nuotin samalla tavalla, seuraa täydellinen harmonia riippuen siitä, onko vaiko eikö se ole säveltäjämestari tarkoituksella laittanut siihen kohtaan riitasointuisuutta eli säveliä, jotka eivät kovin hyvin soi yhteen, mutta joita tarkoituksella tietenkin voi ihan hyvin kahteenkin soittaa etenkin, jos nuottisilmä sanoo, mitä säveliä siihen voisi laittaa lisukkeiksi, vaikka niistä ei olisi siinä nuotin nuottia, mutta ne nuotit voi silti nähdä ja täytyykin, jos aikoo ne soittaa, koska ne pitää tietää, ennen kuin (vrt improvisaatio ei improvisaatto) ne soittaa säveliksi. Tästä syystä saattaa joistakin teistä vaikuttaa siltä kuin itse Seppo Hovi siinä yhdessä kohdassa runttaisi fyykkelistään sellaiset sävelet, että, koska näin siinä sellaisia nuotteja ja soitin nekin siihen säveliksi, vaikka en osaa fyykkeliä edes soittaa, mutta kenties jopa kaikeksi onnekseni sain selville kuinka tämmöisen modernin tietokoneuston avulla fyykeliäkin voi todella helposti soittaa, jos näkee niitä nuotteja.

Ilmiselvää on, että nuotti mahdollisti etenkin näissä vanhaintanssipiireissä sanottuna huippuvanhaintanssimusiikinopetuksen, koska useita nuotteja peräperää oppilaille vilauttelemalla kyettiin luomaan vaativenpia harjoituksia ja harjoitus tekee mestarin ainoastansa silloin, jos kokoajan toistetaan yhtä ja samaa eikä kokoajan improvisaateta jotain sinänsä toki hyvinkin ällistyttävää kuten esimerkiksi todella mystillistä piittiä: nuotti mahdollistaa harjoitukseen kuuluvien sävelten muistiinmerkitsemisen siten, että ne nähdään aina samassa järjestyksessä ja mikäli oppilas yrittää niitä säveliä jossain muussa järjestyksessä soitella, annettakoon hänelle perinteiseen tapaan tahtipuikkoa ja tukkapuuroa sekä jälkiruoaksi korvapuusti, jolloin se oppilas melko kivuitta eli pikkuhiljaa oppii, mikä on väärin ja mikä oikein eli hän alkaa (vrt Pavlovin koira) tahtipuikon tahi korvapuustin nähdessään vaistomaisesti soittaa ehdottomasti oikeita säveliä ehdottomasti oikeassa järjestyksessä.

Vastaava vastakkainasettelu voitaisiin melko pienellä vaivalla tehdä esihistoriallisen ja historiallisen vanhain- ja nuorten tanssiajan osalta, siten, että katsottaisiin historiallisen sekä nuorten että vanhain tanssiajan alkaneen siitä hetkestä, jona vanhain ja nuorten tanssiaskelmerkki keksittiin, jolloin voitiin mikä tahansa koreografia luotettavasti tallentaa ja myöhemmin toistaa. Tällöin olisi ilmiselvää, ettei ilman tanssiaskelmerkkiä vanhain ja nuorten tanssi nykyisissä kengissään todellakaan olisi. No onhan tietenkin joitakuita harvoja jotka tässäkin suhteessa vannovat sinänsä toki hyvinkin hämmästyttävien improvisaattojensa nimiin, mutta ne eivät sellaiset saatot ainakaan turhan useasti ole omiaan täysin yleistä vanhaintanssitunnelmaa entisestään kohottamaan.

Vaino Harha kirjoitti:

haittasi etenkin esihistoriallisella nuorten ja vanhain tanssimusiikkiajalla nimenomaisesti ja verrattaen pahasti se, ettei ollut olemassa yhtäkään nuottia. Sitä ei tietenkään käy kenenkään kiistämien, etteikö kaikkia mahdollisia ja mahdottomiakin säveliä olisi moneen kertaan kokeiltu jo tuolloin. Pelkältä sävelien osaamis- tahi tietämispohjalta liikkeelle yllättävänkin monessa tapauksessa sinänsä toki hyvinkin loistavasti lähtenyt vanhain- tahi nuortentanssimusiikkikeikkailu on kaikesta huolimatta tuhoontuomittu yritys, mistä erittäinkin pitkälti johtuu, ettemme vielä tänäkään päivänä ole kerrassaan mitään yhdestäkään esihistoriallisellakaan vanhain- ja nuortentanssimusiikkiajalla pelkältä sävelpohjalta ensimmäiselle ja siten viimeiselle keikallensa lähteneestä orkesterista: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että minkä tahansa orkesterin ja näissä vanhaintanssipiireissä eritoten sanottuna vanhaintanssiorkesterin jokaisen jäsenen on saatava tietää etukäteen, mikä sävel seuraavaksi on joko oikein tahi väärin tarkoitus yhdessä tahi erikseen soittaa. Mikäli jokaisella tuollaisen orkesterin jäsenellä ei ole halluissaan sävelten ennakkotietoja, ei se orkesteri kovin kauaa pysty kovinkaan sujuvasti yhteen soittamaan ja soittamisesta kahteen on sen jäljestä aika turha haaveilla.

Nuotinkeksintä sen sijaan mahdollisti historiallisen sekä nuorten että vanhain tanssiajan, koska nuotista tuli kätevä keino kertoa etenkin etukäteen nuottia vilauttamalla orkesterin muille jäsenille, mikä sävel soitettaisiin seuraavana ja parasta siinä oli, että etenkin jälkikäteen myöskin säveltäjämestari itse pystyi vielä monen vuoden jäljestäkin palauttamaan itsellensäkin nuottejaan vilauttamalla mieleen, missä riivatun järjestyksessä ne sävelet siinä taaskin olivat ja juuri tässä piilee nuotin nuorten ja vanhain tanssiajan historialliseksi tekevä vaikutus ja nykyään käytännöllisesti katsoen kuka tahansa pystyy jonkun toisen kirjoittamaa nuottia itselleen vilauttamalla
http://www.geocities.com/vaino.harha/IShouldHaveKnownBetter.asx
soittamaan sen nuotin uudestaan millä tahansa vanhain- tahi muuhun vastaavaan orkesteriin verrattaen yleisesti joko hyväksytyllä tahi hyväksymättömällä instrumentilla. Nerokasta eikö totta? On tietenkin myönnettävä, että mikä tahansa nuotti suhteessa johonkuhun toiseen nuottiin kertoo katsojalleen ainoastansa po nuotin keston ja korkeuden suhteessa siihen toiseen nuottiin, mutta mikäli kaikki orkesterin jäsenet tulkitsevat sen toisenkin nuotin samalla tavalla, seuraa täydellinen harmonia riippuen siitä, onko vaiko eikö se ole säveltäjämestari tarkoituksella laittanut siihen kohtaan riitasointuisuutta eli säveliä, jotka eivät kovin hyvin soi yhteen, mutta joita tarkoituksella tietenkin voi ihan hyvin kahteenkin soittaa etenkin, jos nuottisilmä sanoo, mitä säveliä siihen voisi laittaa lisukkeiksi, vaikka niistä ei olisi siinä nuotin nuottia, mutta ne nuotit voi silti nähdä ja täytyykin, jos aikoo ne soittaa, koska ne pitää tietää, ennen kuin (vrt improvisaatio ei improvisaatto) ne soittaa säveliksi. Tästä syystä saattaa joistakin teistä vaikuttaa siltä kuin itse Seppo Hovi siinä yhdessä kohdassa runttaisi fyykkelistään sellaiset sävelet, että, koska näin siinä sellaisia nuotteja ja soitin nekin siihen säveliksi, vaikka en osaa fyykkeliä edes soittaa, mutta kenties jopa kaikeksi onnekseni sain selville kuinka tämmöisen modernin tietokoneuston avulla fyykeliäkin voi todella helposti soittaa, jos näkee niitä nuotteja.

Ilmiselvää on, että nuotti mahdollisti etenkin näissä vanhaintanssipiireissä sanottuna huippuvanhaintanssimusiikinopetuksen, koska useita nuotteja peräperää oppilaille vilauttelemalla kyettiin luomaan vaativenpia harjoituksia ja harjoitus tekee mestarin ainoastansa silloin, jos kokoajan toistetaan yhtä ja samaa eikä kokoajan improvisaateta jotain sinänsä toki hyvinkin ällistyttävää kuten esimerkiksi todella mystillistä piittiä: nuotti mahdollistaa harjoitukseen kuuluvien sävelten muistiinmerkitsemisen siten, että ne nähdään aina samassa järjestyksessä ja mikäli oppilas yrittää niitä säveliä jossain muussa järjestyksessä soitella, annettakoon hänelle perinteiseen tapaan tahtipuikkoa ja tukkapuuroa sekä jälkiruoaksi korvapuusti, jolloin se oppilas melko kivuitta eli pikkuhiljaa oppii, mikä on väärin ja mikä oikein eli hän alkaa (vrt Pavlovin koira) tahtipuikon tahi korvapuustin nähdessään vaistomaisesti soittaa ehdottomasti oikeita säveliä ehdottomasti oikeassa järjestyksessä.

Vastaava vastakkainasettelu voitaisiin melko pienellä vaivalla tehdä esihistoriallisen ja historiallisen vanhain- ja nuorten tanssiajan osalta, siten, että katsottaisiin historiallisen sekä nuorten että vanhain tanssiajan alkaneen siitä hetkestä, jona vanhain ja nuorten tanssiaskelmerkki keksittiin, jolloin voitiin mikä tahansa koreografia luotettavasti tallentaa ja myöhemmin toistaa. Tällöin olisi ilmiselvää, ettei ilman tanssiaskelmerkkiä vanhain ja nuorten tanssi nykyisissä kengissään todellakaan olisi. No onhan tietenkin joitakuita harvoja jotka tässäkin suhteessa vannovat sinänsä toki hyvinkin hämmästyttävien improvisaattojensa nimiin, mutta ne eivät sellaiset saatot ainakaan turhan useasti ole omiaan täysin yleistä vanhaintanssitunnelmaa entisestään kohottamaan.

Lue lisää

oli kenties liiankin voimakas ja siten siinä kohdassa käytyä vanhaintanssikeskustelua kaikesta päätellen pikkuhiljaa po keskustelua jo lopettelemassa olleen allekirjoittaneen toimesta mitäilmeisimminkin täysin epähuomiossa lipsautettu epäjohdonmukainen ilmaisumuoto: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että näissä vanhaintanssipiireissä tulisi nimenomaisesti ja eräitä vanhaintanssiparketeilla suoritettuja käsien ja jalkojen sekä rintojen että lanteitten vastakkainasetteluita toki lukuun ottamatta viimeiseen saakka välttää etenkin täysin turhia vastakkainasetteluita, koska nekään eivät monessakaan tapauksessa käsittääkseni ole omiaan edistämään käytännöllisesti katsoen vanahaintanssinarkomanistisesti himoittuja vanhaintanssitunnelmia entisestään.

Asia on ilmiselvä, mikäli yritämme asetella nuorten ja vanhain tanssit niitä vastaavine musiikkeine vastakkain. Tällöin havaitsemme melkein kokeilemattakin, että eiväthän ne tietenkään vastakkain asetu. No nyt joku arvostelijoistani saattaa siellä salaa mielessään ihmetellä, että entäs sitten? No sitä vaan, että elispäivän nuorten tanssit niitä vastaavine musiikkeine ovatkin huomispäivän vanhaintanssia sitä vastaavalla musiikilla ja me olemme tänäpäivänä niitten välissä käytännöllisesti katsoen väliinputoajien rooleissa.

Vaino Harha kirjoitti:

haittasi etenkin esihistoriallisella nuorten ja vanhain tanssimusiikkiajalla nimenomaisesti ja verrattaen pahasti se, ettei ollut olemassa yhtäkään nuottia. Sitä ei tietenkään käy kenenkään kiistämien, etteikö kaikkia mahdollisia ja mahdottomiakin säveliä olisi moneen kertaan kokeiltu jo tuolloin. Pelkältä sävelien osaamis- tahi tietämispohjalta liikkeelle yllättävänkin monessa tapauksessa sinänsä toki hyvinkin loistavasti lähtenyt vanhain- tahi nuortentanssimusiikkikeikkailu on kaikesta huolimatta tuhoontuomittu yritys, mistä erittäinkin pitkälti johtuu, ettemme vielä tänäkään päivänä ole kerrassaan mitään yhdestäkään esihistoriallisellakaan vanhain- ja nuortentanssimusiikkiajalla pelkältä sävelpohjalta ensimmäiselle ja siten viimeiselle keikallensa lähteneestä orkesterista: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että minkä tahansa orkesterin ja näissä vanhaintanssipiireissä eritoten sanottuna vanhaintanssiorkesterin jokaisen jäsenen on saatava tietää etukäteen, mikä sävel seuraavaksi on joko oikein tahi väärin tarkoitus yhdessä tahi erikseen soittaa. Mikäli jokaisella tuollaisen orkesterin jäsenellä ei ole halluissaan sävelten ennakkotietoja, ei se orkesteri kovin kauaa pysty kovinkaan sujuvasti yhteen soittamaan ja soittamisesta kahteen on sen jäljestä aika turha haaveilla.

Nuotinkeksintä sen sijaan mahdollisti historiallisen sekä nuorten että vanhain tanssiajan, koska nuotista tuli kätevä keino kertoa etenkin etukäteen nuottia vilauttamalla orkesterin muille jäsenille, mikä sävel soitettaisiin seuraavana ja parasta siinä oli, että etenkin jälkikäteen myöskin säveltäjämestari itse pystyi vielä monen vuoden jäljestäkin palauttamaan itsellensäkin nuottejaan vilauttamalla mieleen, missä riivatun järjestyksessä ne sävelet siinä taaskin olivat ja juuri tässä piilee nuotin nuorten ja vanhain tanssiajan historialliseksi tekevä vaikutus ja nykyään käytännöllisesti katsoen kuka tahansa pystyy jonkun toisen kirjoittamaa nuottia itselleen vilauttamalla
http://www.geocities.com/vaino.harha/IShouldHaveKnownBetter.asx
soittamaan sen nuotin uudestaan millä tahansa vanhain- tahi muuhun vastaavaan orkesteriin verrattaen yleisesti joko hyväksytyllä tahi hyväksymättömällä instrumentilla. Nerokasta eikö totta? On tietenkin myönnettävä, että mikä tahansa nuotti suhteessa johonkuhun toiseen nuottiin kertoo katsojalleen ainoastansa po nuotin keston ja korkeuden suhteessa siihen toiseen nuottiin, mutta mikäli kaikki orkesterin jäsenet tulkitsevat sen toisenkin nuotin samalla tavalla, seuraa täydellinen harmonia riippuen siitä, onko vaiko eikö se ole säveltäjämestari tarkoituksella laittanut siihen kohtaan riitasointuisuutta eli säveliä, jotka eivät kovin hyvin soi yhteen, mutta joita tarkoituksella tietenkin voi ihan hyvin kahteenkin soittaa etenkin, jos nuottisilmä sanoo, mitä säveliä siihen voisi laittaa lisukkeiksi, vaikka niistä ei olisi siinä nuotin nuottia, mutta ne nuotit voi silti nähdä ja täytyykin, jos aikoo ne soittaa, koska ne pitää tietää, ennen kuin (vrt improvisaatio ei improvisaatto) ne soittaa säveliksi. Tästä syystä saattaa joistakin teistä vaikuttaa siltä kuin itse Seppo Hovi siinä yhdessä kohdassa runttaisi fyykkelistään sellaiset sävelet, että, koska näin siinä sellaisia nuotteja ja soitin nekin siihen säveliksi, vaikka en osaa fyykkeliä edes soittaa, mutta kenties jopa kaikeksi onnekseni sain selville kuinka tämmöisen modernin tietokoneuston avulla fyykeliäkin voi todella helposti soittaa, jos näkee niitä nuotteja.

Ilmiselvää on, että nuotti mahdollisti etenkin näissä vanhaintanssipiireissä sanottuna huippuvanhaintanssimusiikinopetuksen, koska useita nuotteja peräperää oppilaille vilauttelemalla kyettiin luomaan vaativenpia harjoituksia ja harjoitus tekee mestarin ainoastansa silloin, jos kokoajan toistetaan yhtä ja samaa eikä kokoajan improvisaateta jotain sinänsä toki hyvinkin ällistyttävää kuten esimerkiksi todella mystillistä piittiä: nuotti mahdollistaa harjoitukseen kuuluvien sävelten muistiinmerkitsemisen siten, että ne nähdään aina samassa järjestyksessä ja mikäli oppilas yrittää niitä säveliä jossain muussa järjestyksessä soitella, annettakoon hänelle perinteiseen tapaan tahtipuikkoa ja tukkapuuroa sekä jälkiruoaksi korvapuusti, jolloin se oppilas melko kivuitta eli pikkuhiljaa oppii, mikä on väärin ja mikä oikein eli hän alkaa (vrt Pavlovin koira) tahtipuikon tahi korvapuustin nähdessään vaistomaisesti soittaa ehdottomasti oikeita säveliä ehdottomasti oikeassa järjestyksessä.

Vastaava vastakkainasettelu voitaisiin melko pienellä vaivalla tehdä esihistoriallisen ja historiallisen vanhain- ja nuorten tanssiajan osalta, siten, että katsottaisiin historiallisen sekä nuorten että vanhain tanssiajan alkaneen siitä hetkestä, jona vanhain ja nuorten tanssiaskelmerkki keksittiin, jolloin voitiin mikä tahansa koreografia luotettavasti tallentaa ja myöhemmin toistaa. Tällöin olisi ilmiselvää, ettei ilman tanssiaskelmerkkiä vanhain ja nuorten tanssi nykyisissä kengissään todellakaan olisi. No onhan tietenkin joitakuita harvoja jotka tässäkin suhteessa vannovat sinänsä toki hyvinkin hämmästyttävien improvisaattojensa nimiin, mutta ne eivät sellaiset saatot ainakaan turhan useasti ole omiaan täysin yleistä vanhaintanssitunnelmaa entisestään kohottamaan.

Lue lisää

ei valitettavasti ole alusta saakka pontevasti selvitetty, mutta on olemassa - paradoksaalista kylläkin täysin selviä viitteitä siihen suuntaan, että tietty kemiallinen yhdiste toimi jo tuolloin sekä vanhain- että nuortentanssien saavutettujen tunnelmien edistäjänä, vaikka läheskään kaikkina standardivanhaintanssivuoden kierron aikoina sekä talvia että takatalvia siis lukuunotta ei nykykäsityksen mukaan ollut mitään mahdollisuutta jäihinkin. Tästä huolimatta joku oli jo keksinyt sekä nuorten että vanhain tanssikoreografian. On toki koulukuntia, jotka väittävät, että em kemiallinen yhdiste olisi ollut syy ensimmäisiinkin koreografioihin eikä päinvastoin, mutta allekirjoittanut ei kaikilta osin lähde tuota väitettä allekirjoittamaan, vaikka tiettyjä viitteitä siihenkin suuntaan kieltämättä voidaan havaita etenkin kaikkein moderneinpia sekä vanhain että nuorten tanssikoreografioita tarkasteltaessa.

Vasta 2000-luvulla alettiin Suomi24-foorumilla todella selvittää tanssin olemusta, jolloin pääteltiin, että kukin standardi sekä nuorten että vanhaintanssitilanne koostuu tekijöistä, jotka ovat keskinään erilaisia ja monasti jopa jaettavissa erilaisiin oppi- ja sitä kautta kuppikuntiin. Tämän jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin löydettäisiin priorisoiva sekä vanhain- että nuortentanssisäteily: nythän hyvinkin pitkälti niin, että myöskinsä näissä vanhaintanssipiireissä verrattaen yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaisestihan priorisointi sinänsä tarkoittaa tilastollisesti tarkasteltuna melko satunnaisenkin tilanteen sisältämien tekijöitten eli sanalla sanoen sekä nuorten että vanhain tanssiasioitten tärkeysjärjestykseen panemista etenkin koreografioista tehtäviä dokumentaatioita ja näitten dokumentaatioitten pohjilta järjesteltäviä, raivosiakin suosioita saavuttaneita sekä nuorten- että vanhaintanssiopetuksia silmälläpitäen.

Priorisoivalle nuorten ja vanhain tanssisäteilylle altistuvat tahot virittyvät ensin alhaisimmille mahdollisille sekä vanhain että nuorten tanssitasoille. Mitä kauemmin em tahot altistuvat priorisoiville sekä vanhain että nuorten tanssisäteilyille, sitä ylemmille sekä nuorten että vanhain tanssitasoille po tahot nousevat päätyen lopulta huipputanssitasolle. Priorisoivien sekä nuorten että vanhain tanssisäteilyjen lähteinä voidaan nähdä ylemmille tanssitasoille nousseet sekä nuorten että vanhaintanssitahot kutenesimerkiksi sekä nuorten että vanhain tanssinopettajat ja eräät edistyneet sekä nuorten että vanhain tanssittajat.

Vaino Harha kirjoitti:

ei valitettavasti ole alusta saakka pontevasti selvitetty, mutta on olemassa - paradoksaalista kylläkin täysin selviä viitteitä siihen suuntaan, että tietty kemiallinen yhdiste toimi jo tuolloin sekä vanhain- että nuortentanssien saavutettujen tunnelmien edistäjänä, vaikka läheskään kaikkina standardivanhaintanssivuoden kierron aikoina sekä talvia että takatalvia siis lukuunotta ei nykykäsityksen mukaan ollut mitään mahdollisuutta jäihinkin. Tästä huolimatta joku oli jo keksinyt sekä nuorten että vanhain tanssikoreografian. On toki koulukuntia, jotka väittävät, että em kemiallinen yhdiste olisi ollut syy ensimmäisiinkin koreografioihin eikä päinvastoin, mutta allekirjoittanut ei kaikilta osin lähde tuota väitettä allekirjoittamaan, vaikka tiettyjä viitteitä siihenkin suuntaan kieltämättä voidaan havaita etenkin kaikkein moderneinpia sekä vanhain että nuorten tanssikoreografioita tarkasteltaessa.

Vasta 2000-luvulla alettiin Suomi24-foorumilla todella selvittää tanssin olemusta, jolloin pääteltiin, että kukin standardi sekä nuorten että vanhaintanssitilanne koostuu tekijöistä, jotka ovat keskinään erilaisia ja monasti jopa jaettavissa erilaisiin oppi- ja sitä kautta kuppikuntiin. Tämän jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin löydettäisiin priorisoiva sekä vanhain- että nuortentanssisäteily: nythän hyvinkin pitkälti niin, että myöskinsä näissä vanhaintanssipiireissä verrattaen yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaisestihan priorisointi sinänsä tarkoittaa tilastollisesti tarkasteltuna melko satunnaisenkin tilanteen sisältämien tekijöitten eli sanalla sanoen sekä nuorten että vanhain tanssiasioitten tärkeysjärjestykseen panemista etenkin koreografioista tehtäviä dokumentaatioita ja näitten dokumentaatioitten pohjilta järjesteltäviä, raivosiakin suosioita saavuttaneita sekä nuorten- että vanhaintanssiopetuksia silmälläpitäen.

Priorisoivalle nuorten ja vanhain tanssisäteilylle altistuvat tahot virittyvät ensin alhaisimmille mahdollisille sekä vanhain että nuorten tanssitasoille. Mitä kauemmin em tahot altistuvat priorisoiville sekä vanhain että nuorten tanssisäteilyille, sitä ylemmille sekä nuorten että vanhain tanssitasoille po tahot nousevat päätyen lopulta huipputanssitasolle. Priorisoivien sekä nuorten että vanhain tanssisäteilyjen lähteinä voidaan nähdä ylemmille tanssitasoille nousseet sekä nuorten että vanhaintanssitahot kutenesimerkiksi sekä nuorten että vanhain tanssinopettajat ja eräät edistyneet sekä nuorten että vanhain tanssittajat.

Lue lisää

samaten kuin nuorten vastaavissa huumoripiireissä ei tietenkään kovin hyvällä näin kuivia analyysejä katsella. Tässä yhteydesä onkin syytä huomauttaa, ettei allekirjoittaneen toimesta esitetyn tiukimmankaan vanhain tahi nuortenkaan tanssianalyysin tarkoituksena suinkaan ole tappaa kaikkea mahdollista sekä vanhain että nuorten tanssihuumoria, vaan tarkoituksena on täysin yleisten tanssitunnelmien edistämismielessä toki kieltämättä yksityisten tanssitunnelmien kustannuksella kartoittaa ja täten luotettavasti sekä aukotta että ketä tahansa auttavasti dokumentoida kaikki vielä toistaiseksi täysin yleisesti tunnistamattomat sekä vanhain että nuorten tanssihuumorikeinot ja niitä vastaavat tanssiepähuumorikeinot, jotka on nekin syytä ennakolta teoriassa opetella, ettei käytännöllisessä vanhaintanssitilanteessa tulisi vahingossa etenkin em epähuumorikeinovalikoimiin ryhdyttyä, koska silloinhan ainakin verrattaen yleinen vanhaintanssitunnelma etenkin näissä vanhaintanssipiireissä sanottuna siinä ynpäröivässä vanhaintanssitilanteessa lähtee täysin hallitsemattomaan syöksykierteeseensä.