ei sapattia ole muutettu

sitten 2300 laskusi on pielessä ===> 22.10.1844.

laske vaan se helpottaa kirjoitti:

sitten 2300 laskusi on pielessä ===> 22.10.1844.

Mistä vuodesta lähtien juutalaisia on ollut ja milloin he ovat aloittaneet sapatinvieton?

sapapapa...papapaa kirjoitti:

Mistä vuodesta lähtien juutalaisia on ollut ja milloin he ovat aloittaneet sapatinvieton?

Juuda oli yksi Israelin heimoista ja sen kantaisä oli Jaakobin poika Juuda. Juudalaisia oli siis 400 vuotta ennen Moosesta. Myöhemmin ,kun Israel jakaantui kahtria, Juudan heimo jäi Daavidin puolelle. Nykyisin sanotaan juutalaisiksi uskonnoltaan Moosekseen uskovia. He eivät ole välttämättä juudan heimoisia. Useat eivät edes alkuperältään Israelin heimoista lähtöisin . Nykyjuutalaisuus on uskontoon sidoksissa niin, että vanhoja juutalaisuuteen kääntyneitä sukuja pidetään juutalaisina.

2300 puhuu Raamatussa päivistä eikä vuosista. Te adventistit osaatte vääntää.....


Erilaisia ajanlaskuja

* Muinaisten egyptiläisten vanhin tunnettu päivämäärä on vuodelta 4236 eaa. Egyptiläisten vuodessa oli 365 ja 1/4 päivää. Sen ajanlasku alkoi kyseisestä vuodesta.

* Muinaisen Kiinan vuosi perustui kuukalenteriin ja sen vuoden pituus oli 354 päivää eli 12 kuukautta, jotka alkavat aina uudenkuun aikaan. Määrävälein vuoteen lisätään 13. kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät aina suunnilleen samana vuodenaikana.

* Juutalaiset käyttivät jonkin aikaa Egyptistä lähtöään ajanlaskun alkukohtana (2 Moos). Nykyisinkin uskonnollisissa yhteyksissä käytetty juutalainen ajanlasku alkaa maailman luomisesta, joka ajoitetaan Talmudin kronologian perusteella tapahtuneen 3760 eaa. Vuoden 2006 syyskuussa alkoi juutalainen vuosi 5767. Juutalaisten vuoden pituus oli 354 päivää. Samoin kuin Kiinassa, lisättiin vuoteen juutalaisessakin kalenterissa määräajoin 13. kuukausi. (Tämä seikka on vaikuttanut kristittyjenkin noudattamaan pääsiäisen määrittelyyn, sillä sen ajankohta riippuu sekä kevätpäiväntasauksesta että kuunvaiheista.)

* Kreikkalaiset käyttivät nelivuotisia olympiadeja joista ensimmäinen alkoi 776 eaa. Kreikkalaisten vuoden pituus oli 354 päivää eli 12 kuukautta. Kreikassakin lisättiin vuoteen määräajoin 13. kuukausi, jotta kuukaudet pysyivät suunnilleen samana vuodenaikana.

* Islamilaisessa kalenterissa vuosi sitä vastoin on aina 354 päivän eli 12 kuukauden pituinen. Täten kuukausi vaihtuu aina uudenkuun aikaan, mutta eri kuukaudet, esimerkisi ramadan, eivät satu aina likimainkaan samaan vuodenaikaan vaan kiertävät noin 30 vuoden kuluessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. Islamilainen ajanlasku alkaa siitä päivästä, jolloin profeetta Muhammed pakeni Mekasta Medinaan. Gregoriaanisessa kalenterissa päivä oli 16. heinäkuuta 622 jaa.

* Syyrialaisten selukidinen ajanlasku alkoi 312 eaa., myös juutalaiset käyttivät sitä makkabialaisaikana.

* Roomalaiset aloittivat jossakin vaiheessa ajanlaskun arvioidusta Rooman synnystä (n. 753 eaa.) Roomalaisten vuoden pituus oli 304 päivää ja se muutettiin kalenteriuudistuksessa vuonna 700 eaa. 355 päiväksi.

* Julius Caesar uudistutti Roomalaisten ajanlaskun Egyptistä saatujen tietojen pohjalta Juliaaniseksi ajanlaskuksi 1. tammikuuta 45 eaa. Muutoksen jälkeen vuoden pituus oli 365 1/4 päivää. Caesarin muutoksen vuoksi vuotta 45 eaa. kutsuttiin "sekaannuksen vuodeksi" koska sen vuoden pituus ajoittamisen vuoksi 445 päivää(vuoteen lisättiin 80 päivää).

* Tehdessään pääsiäisen aikataulukkoa 500-luvun alussa apotti Dionysius Exiguus alkoi laskea vuosia Kristuksen syntymästä. Hän erehtyi hieman ajankohdasta, mutta vuosi 754 a.u.c. (ab urbe condita eli kaupungin (Rooman) perustamisesta) tuli uuden ajanlaskun vuodeksi 1. Kuukausien ja päivien osalta sen sijaan noudatettiin yhä roomalaisilta peritynyttä juliaanista kalenteria, joten esimerkiksi kristillisen ajanlaskun päivä ja pituuksia ei ja päivien nimi, joten esimerkiksi tammikuun 1. päivä 600 jKr vastasi roomalaisen ajanlaskun mukaan tammikuun 1. päivää 1353 a.u.c.

* Paavi Gregorius uudisti kalenteria vuonna 1582. Koska vuoden pituus todellisuudessa on hieman lyhempi kuin juliaanisen ajanlaskun edellyttämä 365 1/4 vrk, kevätpäiväntasaus oli aikojen kuluessa ehtinyt siirtyä maaliskuun 21. päivästä saman kuun 11. päivään. Tämän korjaamiseksi ja saadakseen vuoden juhlapäivät kohdalleen hän määräsi, että tuon vuoden lokakuun 4. päivän jälkeen tuli suoraan 15. päivä. Lisäksi vastedes oli karkauspäivä jätettävä pois silloin, kun vuosiluku on täysiä satoja mutta ei jaollinen 400:lla. Tähän mennessä se onkin jätetty pois vuosina 1700, 1800 ja 1900, mutta ei vuosina 1600 ja 2000. Uudistus otettiinkin paavin määräämänä aikana käyttöön katolisissa maissa, mutta protestanttisissa ja ortodoksisissa maissa uuteen ajanlaskuun siirryttiin paljon myöhemmin, esimerkiksi Englannissa 1752, Ruotsissa ja Suomessa 1753 ja Venäjällä vasta 1918.

* 1792 Ranskassa tehtiin vallankumouksen jälkeen lyhytaikaiseksi jäänyt kalenteriuudistus, ns "Järjen kalenteri", vallankumouskalenteri eli tasavaltalainen kalenteri, jossa oli 30-päiväisiin kuukausiin perustuva kalenteri, johon lisättiin 5 päivää ja 6 karkausvuosina. Siinä ajanlasku aloitettiin vuodesta 1792. Viikossa oli 10 päivää ja kuukaudessa oli täten 3 viikkoa. Napoleon palautti gregoriaanisen kalenterin 1806.

Sapattia voi rikkoa vain sapattina eikä sunnuntaina.
Sapatti on viikon 7.päivä ja sunnuntai viikon 1.päivä.

se on eri päivä. kirjoitti:

Sapattia voi rikkoa vain sapattina eikä sunnuntaina.
Sapatti on viikon 7.päivä ja sunnuntai viikon 1.päivä.

Kyllä uskon että adventistit ja jehovat lepäävät sunnuntaina jos eivät valvo koko yötä.
Minä se lepään lauantainakin.

se on eri päivä. kirjoitti:

Sapattia voi rikkoa vain sapattina eikä sunnuntaina.
Sapatti on viikon 7.päivä ja sunnuntai viikon 1.päivä.

Mistä löytäisin sunnuntaina töitä paiskivan adventistin niin tulisin valokuvaaman sen.
Voisin liittyä muslimeihin, adventisteihin ja katolisiin niin silloin mulla olisi kolme vapaapäivää jolloin ei tarvitse duunia tehdä.
Nyt on vain kaksi vapaapäivää.