ikävä äitisuhde

yrittää selviytyä

Äitini ei ole ollut kiinnostunut , eikä ole koskaan ollut oikein kiinnostunut minusta. Sen sijaan veljeni on hänen luotto palvelijansa. Äitini ei koskaan soita minulle, vaikka itse soittaisin 5 kertaa päivässä. Hän osaa aina vähätellä mielpiteeni. Jos valitan jostain asiasta, hän sanoo että sinä se aina höpötät. Itse hän on neuroottinen ja ilmeisesti on tartuttanut omat neuroosinsa ( sos, tilanteiden pelko) tyttäreensä ja tietää sen. Ilmeisesti siksi vihaa minua, kun vihaa itseään ja tietää tyttären olevan samalla tavalla ongelmallinen. Koko aikuisikäni olen ollut ahdistunut. Miten pääsen vihastani eroon ? Mietin , miten kostan äidilleni, Keinoa ei ole, hän ei kiinnistu vaikka tekisin mitä. Isäni sentään oli rakastava, muutenhan olisin ollut täysin ilman rakkautta ( hän on kuollut vuosia sitten ).

11

1563

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ehkä sinun kannattasi "koston miettimisen" sijasta miettiä, mitä hyvää äitisi on hyväksesi tehnyt esim. lapsuudessa. Jokaisen lapsen tulisi olla kiitollinen äidilleen siitä, että hän antoi elämän. Kiitollisuus, joka on rakkautta, on lääke pahoinvointiin. Pahasta ei koskaan seuraa hyvää.

      Ehkä äidilläsi on ollut samat ongelmat oman äitinsä suhteen kuin sinulla nyt. Äitisi on myös voinut olla sinulle kateellinen, koska suhteesi isään oli läheinen, mikä on ihan tavalllista. Näin kierteet jatkuvat sukupolvesta toiseen, ellei käytetä rakkautta.

      • yrittää selviytyä

        Aloin miettiä asian toista puolta vastauksesi myötä ja olet oikeassa. Tuli heti parempi olo. Kiitos.


      • syytä olla kiitollinen

        Vaikka hän vastentahtoisesti antoikin minulle elämän se ei tarkoita sitä että minulla olisi äitiä sanan varsinaisessa merkityksessä ollut.
        Enkä ole valinnut vanhempiani enkä myöskään maailmaan tuloani.
        (En ole se jolle vastasit).
        En muista olleeni äidin sylissä koskaan, myös isä inhosi minua kun luuli että en ole hänelle (vaikka olen aivan hänen näköisensä).
        Leipää ja margariinia oli kaapissa, lämmintä ruokaa harvoin.
        Äiti syötti erikseen isääni ja veljeäni, katselin vesi kielellä vierestä.
        En pidä äidistäni ihmisenä enkä äitinä.
        En ole käynyt kuukausiin enkä myöskään soita.
        Tunnen vain inhoa ja syvää vastenmielisyyttä.
        Vaikka lastenkodissa olisi ollut parempi olla.

        Olen jo ikä-ihminen, äiti on 86-vuotias.
        Hän on henkisesti ja fyysisesti erinomaisessa kunnossa.
        Lapsuuden traumat ovat pilanneet elämäni.
        Kuulin päivittäin että en ole mitään eikä minusta mitään tule joten mitättömyyden tunne seurasi minua viime vuosiin asti.
        Olen jotenkin selvinnyt, olosuhteisiin nähden hyvinkin.
        Tunnen viimeinkin olevani yhtä hyvä kuin muutkin.
        Läheisriippuvuus ei minusta parane, olen alkoholistimieheni omaishoitaja kun hän joi jalat altaan.


    • etäisyydellä

      Hei!
      Mulla on kanssa hankala äitisuhde vaan koetan olla välittämättä ettei hän onnistuisi pilaa päivääni/elämääni! Vanhempiaan ei ole saanut valita .
      Itse en aio olla kiitollinen äidilleni siitä että ruokki mut ja oli katto pään päällä. Mun äiti ei koskaan välitä kun mulla on vaikeaa .Päinvastoin välttelee silloin.
      Katotaan jaksanko välittää sitten kun hällä on vaikeaa tai terveys pettää! Ai niin- mutta hällähän niitä ystäviä riittää - ettei tarviikaan nynnyä lastaan!

    • huono äitisuhde

      ...vaikuttaa koko elämänajan. Voihan sitä vanhetessa yrittää keskustella asiasta, jos äiti ottaa vastaan puhettakaan. Puhun omasta kokemuksesta: äiti on eka turvan tuoja ja lohduttaja ja ellei näitäkään asioita ole lapsena saanut, ei elämä oikein tahdo sujua. Itse olen niin sanottu vahinko, jotenkin on tuntunut, että siitä johtuu äidin käytös: ei voi hyväksyä minua, muut lapset (veljet) kylläkin. Lisäksi on samaa sukupuolta...

      • Kyllä varhaislapsuuden kokemukset ovat perustavaa laatua. Itselläni on ollut ongelmallinen äitisuhde. On hyvä kuitenkin hyväksyä vanhempansa virheellisinä ihmisinä, eikä yrittää muutta heitä. Syyttäminen on helppoa, mutta siitä on vain itselle vahinkoa. Vaikea uskoa, että sinulla ei olisi varhaislapsuudessa hellyyden kokemuksia äidistäsi, muuten et osaisi kaivata niitä. Mielestäni rakkautta on otettava vastaa hyvin puutteellisella tavalla. Vanhemat ovat aina myös kateellisia lapsilleen, mikä peittää rakkautta.


    • luulen että

      Miten olisi, jos kirjottaisit äidillesi kirjeen, älä syytä vaan kerro vaan tunteistasi.

      • valopursi

        Tuohan on itse asiassa aika hyvä vinkki :) Itse tekisin tällaisen kasvotusten, jos pokkaa riittää. Rehellisyys ja tunteet ovat mainio yhdistelmä: se paljastaa hyväksikäytön ja manipulaation ihmisissä helposti, sillä tunteista ei voi väittää vastaan.

        Kuvauksen perusteella väittäisin kuitenkin että et halua olla tekemisissä tämän rikkinäisen ihmisen kanssa. Kannattaa muistaa, että sinulla ei ole mitään velvollisuuksia äitiä, tai ketään muutakaan kohtaan.


    • vihastasi...

      kun ymmärrät olla syyttelemättä äitiäsi ja otat omista virheistäsi opiksi. Vain näin pystyt kehittymään. Toisten syytteleminen ei johda omaan helpotukseesi. Ja vielä vähemmän se, että kenties tällaisille palstoilla saat apua äitisi haukkumiselle. Äitisi on ihminen kaikkine virheineen.

    • oletko ajatellut että hän on synnyttänyt sinut ja antanut sinulle elämän . ANNA HÄNELLE ANTEEKSI.

      • nyt on pakko

        vastata!
        Mieluummin olisin ollut syntymättä entä syntynyt sellaiselle hullulle äidille mikä minulla oli!
        En voisi koskaan kenenkään lapsen haluavan syntyä samanlaiseen tilanteeseen kuin minä.
        Ja olisin todellakin itse paljon mieluummin ollut syntymättä jos olisin saanut (jos sen voisi tiedostaa ensinnäkään) päättää synnynkö vai en.
        Äitini on päättänyt että minä synnyn ja hänen jos jonkun pitäisi ottaa siitä vastuu. Sairas hän on, ei suostu edes juttelemaan asiasta kun kysyin kerran asiasta. Halusi vain kääntää asiat minuun ja alkoi vain jatkamaan syyttelyä ja että kaikki vaika on minussa.
        Kuka äiti voi tehdä omalle, pienelle lapselleen niin?
        EI muu kuin tunnekyvytön ääliö.

        Itse ei voi päättää muuta kuin jatkaako samaan malliin vai katkaiseeko sen paskan.
        Parempi on välttää tuollaista ihmistä mahdollisimman paljon ja asua kaukana.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      65
      2349
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      33
      1745
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1584
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      374
      1555
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      15
      1518
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1387
    7. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      106
      1131
    8. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1118
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1084
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      1009
    Aihe