sairauttani ei oteta vakavasti

olensairas!

ongelmani on se, että sairauttani ei oteta vakavasti. olen normaalipainoinen bediläinen, mutta olen päästäni niin vialla kuin ihminen voi olla! täytyykö minun oikeasti lihota 100kiloiseksi jotta minut ymmärrettäisiin oikein? olen viime aikoina alkanut kertoa ihmisille bedistäni ja käynyt terveydenhoitajalla, mutta minulle on näytetty jotain ruokaympyrä-monisteita ja kerrottu että "ota suklaan sijasta omena". tarvitsen oikeasti apua! missä menee bedin raja? minua niin ärsyttää, sillä tiedän/luulen että anoreksilaiset pitävät meitä vaan heikkohermoisina läskeinä ja bulimikot pelleinä jotka ei osaa oksentaa. saatana! seuraavan kerran kun yritän saada elämääni tolkkua, valehtelen että mulla on bulimia tai sitten yksin kertaisesti alan syömään 6000kaloria päivässä ja lihotan itteni sairaalloiseksi jotta ihmiset näkee jos eivät sitä sanoistani kuule!

olen niin väsynyt tähän.

4

838

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ongelmasyömistä

      Olen joutunut moneen kertaan miettimään, missä menee sairaan- ja terveen syömisen välinen raja. Olenko terve, kun en kärsi alipainosta enkä ole sairaalloisen lihava? Riittääkö pelkkä syömishäiriöinen ajattelutapa ja kontrollin menetys syömishäiriön toteamiseen?

      Olen elämäni kunnossa ja normaalipainon alarajalla. Enimmäkseen syön pakkomielteisen terveellisesti. Noudatan lähes kirjaimellisesti suomalaisia ravitsemussuosituksia ja se häiritsee elämääni. Saatan kierrellä kaupassa pitkiä aikoja vain katsellen tuoteselostuksia ja koriin päätyvät vain samat vanhat turvatuotteet rasvaton maito, runsaskuituiset kaurahiutaleet, luomuruisleipä, pakastemarjat ja tuoreet hedelmät ja vihannekset. Ortoreksia?

      Silloin tällöin tämä terveellisen elämäntavan kupla puhkeaa ja tunnen mieletöntä halua vain syödä. Tällöin voin ongelmitta ahmia älyttömiä määriä ruisnäkkileipää, omenoita, kaurapuuroa, porkkanoita, rusinoita ja pähkinöitä. Jälkeenpäin kiroan olemassaoloani ja helpotan oloani juoksemalla. Ortorestinen ahmimishäiriö pakkoliikunnalla?

      Normaalin ruokavalioni mieletöntä kuria lievittäkseni yritin ottaa käyttöön yhden herkkupäivän, jolloin saisin syödä vähän muuten kiellettyjä herkkuja. Yritykseni epäonnistui sillä yleensä en luvasta huolimatta ostanut karkkia tai jäätelöä vaan pussillisen porkkanoita, riisikakkuja ja purkkipersikoita ja korvasin viikottaisen pikkuherkuttelun äärimmäisellä ahmimisella. Niinä viikonloppuina, jolloin onnistuin ostamaan herkkuja vedin överiksisi vielä näyttävämmin, mitä seurasi itsensä ruoskintaa ja lisää liikuntaa.

      Minulla on moniulotteisia ongelmia syömisen kanssa, mutta olen tiellä kohti parempaa. Olen aina voinut puhua kavereideni ja kotiväkeni kanssa näistä ongelmista ja optimistisella asenteella uskon, että vielä koittaa päivä jolloin voin nauttia syömisestä silloinkin, kun ruokavalioni ei ole sairaalloisen ehdoton. Opiskelen ravitsemusterapiaa ja muutaman vuoden kuluttua valmistun ravitsemusterapeutiksi. Toivottavasti osaan tulevaisuudessa auttaa niin fyysisesti kuin henkisesti syömishäiriöisiä.

      • kun kiinnostaa

        Eikös kaikille terapeuteille sun muille ihmismieleen erikoistuneille ihmisille tehdä jonkinasteinen mielentilan kartoitus? Muistaakseni olen joskus kuullut jotain sellaista, ettei ihminen oikeastaan voi muita terapioida, jos itsellä on jotain normaalielämää häiritseviä pakkomielteitä tai muita vastaavia ongelmia..


      • Nimetön
        kun kiinnostaa kirjoitti:

        Eikös kaikille terapeuteille sun muille ihmismieleen erikoistuneille ihmisille tehdä jonkinasteinen mielentilan kartoitus? Muistaakseni olen joskus kuullut jotain sellaista, ettei ihminen oikeastaan voi muita terapioida, jos itsellä on jotain normaalielämää häiritseviä pakkomielteitä tai muita vastaavia ongelmia..

        Mielenterveys puolesta en osaa tarkemmin sanoa, mutta ravitsemustieteisiin riittää, että läpäiset fysiologian aineisto-, psykologian- ja kemianpääsykokeen riittävillä pisteillä. Ei varmasti olisi pahitteeksi ihmisen omien syömistottumusten selvittämisessä, kun syömishäiriöisiä on keskimääräisesti eniten juuri ravitsemustieteiden opiskelijoissa. Kun elämä pyörii muutenkin ruoan ympärillä niin miksei tehdä siitä elämäntyötä? Kuulemma on sama juttu koskien psykologian opiskelijoiden mielenterveyttä. Melko sairasta.


    • oon sairas

      Sinä olet itsesi paras auttaja, kukaan ei voi auttaa sua niin hyvin kun sinä itseäsi. Tuo asia on kaikkien ihmisten kohdalla sama. Me ihmiset ollaan itsekkäitä ja ajatellaan itsemme parasta, emme aina, mutta erittäin usein. Surullista, mutta totta. Elämme maailmassa jossa vahvemmat selviää, tavoitellaan useimmiten omaa etuamme. Meitä arvostetaan kauneuden ja omaisuuden perusteella. Mitä kauniimpia ollaan sitä paremmin meitä kohdellaan, se ei tietenkään aina ole niin, mutta valitettavan usein. Vaikka ulkonäkö ei ole edes se tärkein asia.
      Miks koet että oot päästäsi vialla? Entä jos et oikeasti ole, vaan olet vaan erittäin ahdistunut ongelmasi kanssa? Mä en tiiä miten auttaa. Mutta mieti mitä sä haluat? Haluatko laihtua (vaikkei sun tarvitse laihtua kun oot norm. painonen)? Haluatko lopettaa ahmimisen? Mitä sä haluat?
      Voin vaan kertoa että mun kohdalla ahmiminen loppui kun rupesin kirjottamaan päiväkirjaa ahmimisen sijaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      191
      1446
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      123
      1228
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      50
      968
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      70
      910
    5. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      52
      823
    6. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      820
    7. Hakeudu hoitoon.

      En oo kiinnostunut susta.
      Ikävä
      56
      802
    8. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      102
      784
    9. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      780
    10. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      32
      725
    Aihe