Suomalaisen humpan

Souvaritansseissa saa kyllä kädenalitella - joskus jopa koko setillisen yhteen menoon ja toisenkin. Mistähän juontaa sellainen käsitys että souvaritansseissa ei soisi kädenalitteluun sopivaa musiikkia. Ompa useissakin souvaritansseissa kädenaliteltu sielu kylläiseksi.

Joskus souvaritansseissa on niin kova tungos, minkä takia kädenalittelut saattavat jäädä vähemmälle.

Souvaritansseissa kirjoitti:

Souvaritansseissa saa kyllä kädenalitella - joskus jopa koko setillisen yhteen menoon ja toisenkin. Mistähän juontaa sellainen käsitys että souvaritansseissa ei soisi kädenalitteluun sopivaa musiikkia. Ompa useissakin souvaritansseissa kädenaliteltu sielu kylläiseksi.

Joskus souvaritansseissa on niin kova tungos, minkä takia kädenalittelut saattavat jäädä vähemmälle.

Lue lisää

Myös samoja väitteitä kädenalitteluun sopimattomasta musiikista olen ihmetellyt. Onhan Souvareiden ohjelmistossa myös useita boogiksi ja jiveksi tanssittavia hitaahkoja tai nopeampia shuffle kompattuja kappaleita. Ei tarvi kaikkia tanssia edes fuskuksi. Ja tap-fusku sopii muutamaan parillisille painotettuun kappaleeseen.

Kädenalitteluja soi souvaritansseissa aivan riittävästi jopa runsaasti.

Edellämainittu pätee myös Korsuorkesteriin.

Souvaritansseissa kirjoitti:

Souvaritansseissa saa kyllä kädenalitella - joskus jopa koko setillisen yhteen menoon ja toisenkin. Mistähän juontaa sellainen käsitys että souvaritansseissa ei soisi kädenalitteluun sopivaa musiikkia. Ompa useissakin souvaritansseissa kädenaliteltu sielu kylläiseksi.

Joskus souvaritansseissa on niin kova tungos, minkä takia kädenalittelut saattavat jäädä vähemmälle.

Lue lisää

Kävin äskettäin Revontulessa Souvareitten tansseissa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000039932204

Vastaväitteitä ei juuri kuulunut. Onko jotain muuttunut sittemmin?

Cake kirjoitti:

Kävin äskettäin Revontulessa Souvareitten tansseissa:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000039932204

Vastaväitteitä ei juuri kuulunut. Onko jotain muuttunut sittemmin?

Lue lisää

Valtaosa souvarimusiikista on jo kymmeniä vuosia soveltunut erilaisiin kädenalifokseihin, kädenalihumppaan, ja buggiin niin kauan kuin suomessa on buggia tanssittu. Samoin hitaampaa kolmimuunteista musiikkia soi illan mittaan useampiakin kertoja ja myös nopeampaa.

Useitakin kertoja souvaritansseihin mentäessä on koko autolastin toimesta todettu, että nyt saa "fuskata koko rahalla ja enemmänkin". Mielestäni runsaasti fuskua soittavan bändin maine ei ole muuttunut tippaakaan. Ja useampia kertoja vuodessa käyn souvaritansseissa. Ehkä nykyisin soi rauhallisemmalla tempolla aikaisempaan verrattuna, mutta joskus oli sellainen olo että muuta ei oikein voinutkaan tanssia kuin fuskua. Nykyisin soi myös jokunen hitaan boogie woogie nopeuksinen biisi.

Buggia tanssitaan kilpailuissakin nopeudeltaan 240 iskua minuutissa countrybiiseihin ja näyttää kulkevan aika hitaasti eli kahden iskun askelin. Onko tällä musiikilla joku erikoislupa kilpailumusiikiksi vai minkä takia sitä käytetään. Ruotsalaisilla bugg sivuillakin näitä nopeisiin countryihin tanssittuja buggeja on useampiakin.

Lavoillakin näitä ylinopeita tanssitaan usein kahden iskun askelin kävelyhumppana.... Humppamaiselta se musiikkikin kuulostaa.

Mitä nykyisin rytkyhumpalla tarkoitetaan. 50-60 -luvuilla rytkyllä tarkoitettiin tanssitapaa missä kolmosta nopeutettiin ja nelosta aikaistettiin ja kolmoselle kunnolla rytkäytettiin. Siis eräs tapa tanssia vanhaa foksia. 50 -luvun lopulla kehitettyyn humppaan sitä myös samalla tyylillä tanssittiin.

Askelluksen ajoitus oli muistaakseni näin tai noin:

Yksi, kaksi, ko, neljäää,

eli ko-askeleella rytkäytettiin oikein kunnolla ja neljäää-askeleella otettiin rytkäys vastaan. Muitakin askelrytmejä rytkyyn on mutta se rytkäys tanssittiin aina rakenteeseen lyhytisku, piiiiiitkäisku.

Vaikka rytmissä on lyhyt isku niin se ei lisää iskujen määrää, vaikka seuraava isku alkaa välittömästi lyhyen iskun jälkimmäiseltä painottomalta puolikkaalta, mutta se jatkuu kuitenkin seuraavan iskualan loppuun. Tätä iskurakennetta on käytetty aika yleisestikin vanhassa jazz ja swing vaikutteisessa tanssimusiikissa. Iskurakenteella on oma nimikin, mutta sitä nimeä en nyt muista.

Mutta mitä se rytky nykyisin tarkoittaa, kun se ei nykyiseen humppakomppiin oikein hyvin toimi. Sitä vanhaa kunnon rytkäystä nykyhumppaan ei voi ainakaan samassa muodossa tanssia, kun se pitkä isku puuttuu.

Rytkyhumppa kirjoitti:

Mitä nykyisin rytkyhumpalla tarkoitetaan. 50-60 -luvuilla rytkyllä tarkoitettiin tanssitapaa missä kolmosta nopeutettiin ja nelosta aikaistettiin ja kolmoselle kunnolla rytkäytettiin. Siis eräs tapa tanssia vanhaa foksia. 50 -luvun lopulla kehitettyyn humppaan sitä myös samalla tyylillä tanssittiin.

Askelluksen ajoitus oli muistaakseni näin tai noin:

Yksi, kaksi, ko, neljäää,

eli ko-askeleella rytkäytettiin oikein kunnolla ja neljäää-askeleella otettiin rytkäys vastaan. Muitakin askelrytmejä rytkyyn on mutta se rytkäys tanssittiin aina rakenteeseen lyhytisku, piiiiiitkäisku.

Vaikka rytmissä on lyhyt isku niin se ei lisää iskujen määrää, vaikka seuraava isku alkaa välittömästi lyhyen iskun jälkimmäiseltä painottomalta puolikkaalta, mutta se jatkuu kuitenkin seuraavan iskualan loppuun. Tätä iskurakennetta on käytetty aika yleisestikin vanhassa jazz ja swing vaikutteisessa tanssimusiikissa. Iskurakenteella on oma nimikin, mutta sitä nimeä en nyt muista.

Mutta mitä se rytky nykyisin tarkoittaa, kun se ei nykyiseen humppakomppiin oikein hyvin toimi. Sitä vanhaa kunnon rytkäystä nykyhumppaan ei voi ainakaan samassa muodossa tanssia, kun se pitkä isku puuttuu.

Lue lisää

Taitaa olla haukkumanimi tanssityylille, jota alettiin tanssimaan samban askelilla humppamusiikkiin joskus 50-60 lukujen vaihteessa.
Se kun näytti varsinkin raskaalla askeleella tanssittuna "rytkyttämiseltä" verrattuna sujuvampaan sambaan. Tuotapikaa sille sävellettiin myös omaa musiikkia, syntyi humppafestivaalit jne. Loppu onkin jo tuttua tarinaa.

Sanotaan että radio-ohjelma "Kankkulan kaivolla" olisi saanut aikaan tuon humppavillityksen. Ja tanssityylin keksijän tai oikeastaan soveltajan sanotaan olleen legendaarisen tanssinopettaja Veikko Niemelän.

Korjatkoon se joka tietää paremmin.

Vanhoja Suomi-filmejä katsomalla on joskus päässyt kurkistamaan sen aikaiseen humppafoksi-tanssityyliin ja musiikkiin. Sehän oli sitä onesteppiä ilman erityisempiä nousuja ja laskuja. Pistoksikin sitä kutsuttiin. Aika näyttävän näköistä ja eleganttiakin, kun sen osasi. Kaikki vanhat humppa(foksi)kappaleet ovat oikeastaan sitä tyyliä. Esimerkkeinä "Yö Altailla", "Tammerkoski" ja "Ilta Oulunjoella" ym ym. Niissä on sellainen kepeä poljento. Nykyisistä tanssityyleistä oikeastaan kävelyhumppa ilman "nilkutusta" on sitä lähimpänä.

humppa-foksi kirjoitti:

Taitaa olla haukkumanimi tanssityylille, jota alettiin tanssimaan samban askelilla humppamusiikkiin joskus 50-60 lukujen vaihteessa.
Se kun näytti varsinkin raskaalla askeleella tanssittuna "rytkyttämiseltä" verrattuna sujuvampaan sambaan. Tuotapikaa sille sävellettiin myös omaa musiikkia, syntyi humppafestivaalit jne. Loppu onkin jo tuttua tarinaa.

Sanotaan että radio-ohjelma "Kankkulan kaivolla" olisi saanut aikaan tuon humppavillityksen. Ja tanssityylin keksijän tai oikeastaan soveltajan sanotaan olleen legendaarisen tanssinopettaja Veikko Niemelän.

Korjatkoon se joka tietää paremmin.

Vanhoja Suomi-filmejä katsomalla on joskus päässyt kurkistamaan sen aikaiseen humppafoksi-tanssityyliin ja musiikkiin. Sehän oli sitä onesteppiä ilman erityisempiä nousuja ja laskuja. Pistoksikin sitä kutsuttiin. Aika näyttävän näköistä ja eleganttiakin, kun sen osasi. Kaikki vanhat humppa(foksi)kappaleet ovat oikeastaan sitä tyyliä. Esimerkkeinä "Yö Altailla", "Tammerkoski" ja "Ilta Oulunjoella" ym ym. Niissä on sellainen kepeä poljento. Nykyisistä tanssityyleistä oikeastaan kävelyhumppa ilman "nilkutusta" on sitä lähimpänä.

Lue lisää

Ainakin 50-luvulla ja 60-luvuin alussa rytky oli selvästi eri tanssi, kuin samban askelin tanssittu humppa. Joka tapauksessa rytky tunnettiin jo ennen samba-askel humpan yleistymistä. Osasin jo sambahumpan, kun kaverit yrittivät opettaa minulle rytkyä ja aivan erilaista rytky oli kuin sambahumppa. Käsitykseni mukaan rytky on ollut olemassa jo ennen kuin humppa nimistä tanssia on edes tunnettu. Ja tanssin nimenä oli nimenomaan rytky. Ei siis rytkyhumppa... mutta haukkumanimi...

Rytkyhumppa kirjoitti:

Mitä nykyisin rytkyhumpalla tarkoitetaan. 50-60 -luvuilla rytkyllä tarkoitettiin tanssitapaa missä kolmosta nopeutettiin ja nelosta aikaistettiin ja kolmoselle kunnolla rytkäytettiin. Siis eräs tapa tanssia vanhaa foksia. 50 -luvun lopulla kehitettyyn humppaan sitä myös samalla tyylillä tanssittiin.

Askelluksen ajoitus oli muistaakseni näin tai noin:

Yksi, kaksi, ko, neljäää,

eli ko-askeleella rytkäytettiin oikein kunnolla ja neljäää-askeleella otettiin rytkäys vastaan. Muitakin askelrytmejä rytkyyn on mutta se rytkäys tanssittiin aina rakenteeseen lyhytisku, piiiiiitkäisku.

Vaikka rytmissä on lyhyt isku niin se ei lisää iskujen määrää, vaikka seuraava isku alkaa välittömästi lyhyen iskun jälkimmäiseltä painottomalta puolikkaalta, mutta se jatkuu kuitenkin seuraavan iskualan loppuun. Tätä iskurakennetta on käytetty aika yleisestikin vanhassa jazz ja swing vaikutteisessa tanssimusiikissa. Iskurakenteella on oma nimikin, mutta sitä nimeä en nyt muista.

Mutta mitä se rytky nykyisin tarkoittaa, kun se ei nykyiseen humppakomppiin oikein hyvin toimi. Sitä vanhaa kunnon rytkäystä nykyhumppaan ei voi ainakaan samassa muodossa tanssia, kun se pitkä isku puuttuu.

Lue lisää

Minä olen mieltänyt niin että nykyrytkytellessä humppaan kuuluvaa baunssia tai hytkettä suunnataan mahdollisimman voimakkaasti etenemisen tasossa tapahtuvaksi toisin kuin tavallinen jousto suuntautuu hyvin voimakkaasti ylös-alas.

Rytkyhumppa kirjoitti:

Mitä nykyisin rytkyhumpalla tarkoitetaan. 50-60 -luvuilla rytkyllä tarkoitettiin tanssitapaa missä kolmosta nopeutettiin ja nelosta aikaistettiin ja kolmoselle kunnolla rytkäytettiin. Siis eräs tapa tanssia vanhaa foksia. 50 -luvun lopulla kehitettyyn humppaan sitä myös samalla tyylillä tanssittiin.

Askelluksen ajoitus oli muistaakseni näin tai noin:

Yksi, kaksi, ko, neljäää,

eli ko-askeleella rytkäytettiin oikein kunnolla ja neljäää-askeleella otettiin rytkäys vastaan. Muitakin askelrytmejä rytkyyn on mutta se rytkäys tanssittiin aina rakenteeseen lyhytisku, piiiiiitkäisku.

Vaikka rytmissä on lyhyt isku niin se ei lisää iskujen määrää, vaikka seuraava isku alkaa välittömästi lyhyen iskun jälkimmäiseltä painottomalta puolikkaalta, mutta se jatkuu kuitenkin seuraavan iskualan loppuun. Tätä iskurakennetta on käytetty aika yleisestikin vanhassa jazz ja swing vaikutteisessa tanssimusiikissa. Iskurakenteella on oma nimikin, mutta sitä nimeä en nyt muista.

Mutta mitä se rytky nykyisin tarkoittaa, kun se ei nykyiseen humppakomppiin oikein hyvin toimi. Sitä vanhaa kunnon rytkäystä nykyhumppaan ei voi ainakaan samassa muodossa tanssia, kun se pitkä isku puuttuu.

Lue lisää

""Vaikka rytmissä on lyhyt isku niin se ei lisää iskujen määrää, vaikka seuraava isku alkaa välittömästi lyhyen iskun jälkimmäiseltä painottomalta puolikkaalta, mutta se jatkuu kuitenkin seuraavan iskualan loppuun. Tätä iskurakennetta on käytetty aika yleisestikin vanhassa jazz ja swing vaikutteisessa tanssimusiikissa. Iskurakenteella on oma nimikin, mutta sitä nimeä en nyt muista.""

Katos jeepulis sieltähän se taas ilmaantui. Se on se kuuluisa SYNKOOPPI ja ihan oikea SYNKOOPPI - siis se pitkä aikaistettu ja seuraavan iskualan kestoinen isku ja myös tanssiaskel.

Back-beat kirjoitti:

""Vaikka rytmissä on lyhyt isku niin se ei lisää iskujen määrää, vaikka seuraava isku alkaa välittömästi lyhyen iskun jälkimmäiseltä painottomalta puolikkaalta, mutta se jatkuu kuitenkin seuraavan iskualan loppuun. Tätä iskurakennetta on käytetty aika yleisestikin vanhassa jazz ja swing vaikutteisessa tanssimusiikissa. Iskurakenteella on oma nimikin, mutta sitä nimeä en nyt muista.""

Katos jeepulis sieltähän se taas ilmaantui. Se on se kuuluisa SYNKOOPPI ja ihan oikea SYNKOOPPI - siis se pitkä aikaistettu ja seuraavan iskualan kestoinen isku ja myös tanssiaskel.

Lue lisää

Tässäpä hyvä kirjoitus synkoopista ja muista rytmikäsitteistä ----> http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=30&t=127600

Lavabuggiin sopii ruotsalaiseen tapaan lähes kaikki suhteellisen tasaiskuinen neljäjakoinen tempoltaan 120-150 iskua minuutissa musiikki. Suomalaiset ovat tässä suhteessa selvästi jälkijunassa. Buggia soi aivan riittävästi kunhan vaan hyödyntää buggiin soveltuvan musiikin buggin tanssimiseen ruotsalaisen käytännön mukaan. Ja humppa on humppaa.

Tansseissa ei soiteta buggia???
Kerrohan nyt viisas plogu että mitä muusiikia bugg on??

rgrgdz dfgfdg kirjoitti:

Tansseissa ei soiteta buggia???
Kerrohan nyt viisas plogu että mitä muusiikia bugg on??

Oikeaa bugg-musiikkia oli vielä 90-luvun alussa ruotsalainen bugg-iskelmä ja tietyllä tavalla soitettu bugg-rock'n roll eli "Vikingarna rock". 90-luvun puolivälin paikkeilla bugg vapautui lähes kokonaan tiukoista säännöistä ja samalla vapautui myös "bugg-musiikki". Nykyisin ei erityistä bugg-musiikkia ole olemassakaan, vaan buggia tanssitaan hyvinkin erilaisiin musiikkilajeihin. Ainoana vaatimuksena on edes jonkin asteinen tasaiskuisuus. Myös tanssillisesti buggin luonne on muuttunut jonkin verran musiikin vapautumisen myötä.

Tansseissa ei todellakaan soiteta bugg-musiikkia, vaan nykyisin soitetaankin musiikkia mitä voi tanssia buggina.

Tanssitaan buggia kirjoitti:

Oikeaa bugg-musiikkia oli vielä 90-luvun alussa ruotsalainen bugg-iskelmä ja tietyllä tavalla soitettu bugg-rock'n roll eli "Vikingarna rock". 90-luvun puolivälin paikkeilla bugg vapautui lähes kokonaan tiukoista säännöistä ja samalla vapautui myös "bugg-musiikki". Nykyisin ei erityistä bugg-musiikkia ole olemassakaan, vaan buggia tanssitaan hyvinkin erilaisiin musiikkilajeihin. Ainoana vaatimuksena on edes jonkin asteinen tasaiskuisuus. Myös tanssillisesti buggin luonne on muuttunut jonkin verran musiikin vapautumisen myötä.

Tansseissa ei todellakaan soiteta bugg-musiikkia, vaan nykyisin soitetaankin musiikkia mitä voi tanssia buggina.

Lue lisää

"Oikeaa bugg-musiikkia oli vielä 90-luvun alussa ruotsalainen bugg-iskelmä ja tietyllä tavalla soitettu bugg-rock'n roll eli "Vikingarna rock" "

Siis mikä tuosta musiikista tekee omalaatuista?

??????????????????? kirjoitti:

"Oikeaa bugg-musiikkia oli vielä 90-luvun alussa ruotsalainen bugg-iskelmä ja tietyllä tavalla soitettu bugg-rock'n roll eli "Vikingarna rock" "

Siis mikä tuosta musiikista tekee omalaatuista?

Lue lisää

Ainaskin mainitut bugg-musiikkilajit ovat kovasti kyllästyttäviä jos niitä joutuu enemmän kuuntelemaan ja myös tanssimaan. Siinä ehkä yksi syy miksi ruotsalaisten bugg koki melkoisen muutoksen runsas kymmenen vuotta sitten.

täältä Keski-Suomesta. Ei tarvitse käydä kuin esim. Revontulessa, niin pääsee kunnon humpalle. Ihanaa.
terv.sosiaalifoxaajatar

Niin kyllähän Souvarit todellakin soittaa perinteistä humppamusiikkia, tätä 70-luvulla vakioksi tullutta.
Vahinko vaan, että se vanhempi jatsimainen, todella eläväinen musiikki tallautui tämän jumputuksen alle. On kyllä toivoa että elävä musiikki tulee takaisin tuon swingiharrastuksen kautta, vanha Dallape ei todellakaan ollut humppaorkesteri vaan muuttui sellaiseksi loppuaikoinaan.

löytyy ja ainakin kirjoitti:

täältä Keski-Suomesta. Ei tarvitse käydä kuin esim. Revontulessa, niin pääsee kunnon humpalle. Ihanaa.
terv.sosiaalifoxaajatar

Onhan se kunnon humppaajien määrä hiukan lisääntynyt ja useampiakin kunnon humpan askelluksia tanssilavoilla tanssitaan. Pääasiassa kuitenkin tanssitaan tylsää "samba-humppaa" tai vaihtelevempaa kävelyhumppaa liikkuen vaihtuvin ottein, suljetussa otteessa tai paikallaan swing-kuvioin. Tai sitten sitä buggin kaltaista kieputteluhumppaa korkeammalla baunssilla ja korkeammalla viennillä eli käytännössä kävely-kuviohumppaa.