Yksinpurjehdus avomerellä

Voi olla, ettei tilanteessa paljon pidempään pystyisi yhtä mittaan nukkumaankaan. Muutamat 20 min torkut yön aikana auttavat jo jonkun verran...

Olen samaa mieltä kaikesta - erinomainen kommentti muuten niin välillä "turhalla" palstalla.

En oiksein osaa perustella miski moisia suorituksia pitää tehdä, minä nautin purjehduksesta paljon enemmän levänneenä. Ja itämerellä ehtii kyllä rannan tuntumaan nukkumaan välillä. Tietenkin muutama osuus voi olla vähän pitempikin, mutta yö ja päivä riittää mainiosti

mutta ??? kirjoitti:

En oiksein osaa perustella miski moisia suorituksia pitää tehdä, minä nautin purjehduksesta paljon enemmän levänneenä. Ja itämerellä ehtii kyllä rannan tuntumaan nukkumaan välillä. Tietenkin muutama osuus voi olla vähän pitempikin, mutta yö ja päivä riittää mainiosti

Lue lisää

Itse pidän tunnelmasta ja itsenäisyydtä - jopa pienen riskin uhallakin.

Sinänsä hyvä että usein puhutaan kuinka "vaarallista" vaikka yksinpurjehdus on - kukaan ei koskaan mieti kuinka vaarallista on vaikka ajaa talvella perheen voimin 1000 km Lappiin jääliukkailla teillä.... sitä olen itsekin tehnyt ja miettinyt että mitäs jos...

Yksin purjehtiessani olen jo matkalla perillä.

mutta ??? kirjoitti:

En oiksein osaa perustella miski moisia suorituksia pitää tehdä, minä nautin purjehduksesta paljon enemmän levänneenä. Ja itämerellä ehtii kyllä rannan tuntumaan nukkumaan välillä. Tietenkin muutama osuus voi olla vähän pitempikin, mutta yö ja päivä riittää mainiosti

Lue lisää

Kyllä se lämmin suihku sitten osaakin tuntua hyvältä, kun ensin on vähän tsempannut. Arjen harmit unohtuu kivasti. Pitemmän yksinpurjehduslegin jälkeen on samantapainen tunne kuin on pitkän hiihtolenkin, juoksun tai erämaavaelluksen jälkeen. Hyvänolon tunnetta ei voi tietää, jos ei ole itse kokenut.

Kaikkeen myös tottuu eikä parin vrk:n nonstop-yksinpurjehdus sen jälkeen ole omasta mielestäni todellakaan minkäänlainen "suoritus". Se on ainoastaan tapa tehdä matkapurjehduksia.

"En oiksein osaa perustella miski moisia suorituksia pitää tehdä"

Syitä voi olla monia, vaikkapa puolisoiden eripituinen tai -aikainen kesäloma. On kiva startata yhteiselle osuudelle esim. Kielistä, Kööpenhaminasta tai Göteborgista, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Muita syitä yksinpurjehduksille voivat olla parisuhteen katkeaminen eron, vakavan sairauden tai kuoleman kautta. Jokaisella on yksityisasiansa. Joillekin yksinpurjehdus on henkisen vahvuuden kasvattaja, ja nautinto - ainakin jälkeenpäin.
On myös käytännön syitä joutuisaan Itämeren ylitykseen. Kun haluaa kokea uutta, on mentävä kauemmaksi. Kesä/kesäloma on lyhyt eikä kaikkia tuttuja rantoja viitsi koluta joka kerta uudelleen.
Kannattaa kokeilla.

kun on haastetta... kirjoitti:

Kyllä se lämmin suihku sitten osaakin tuntua hyvältä, kun ensin on vähän tsempannut. Arjen harmit unohtuu kivasti. Pitemmän yksinpurjehduslegin jälkeen on samantapainen tunne kuin on pitkän hiihtolenkin, juoksun tai erämaavaelluksen jälkeen. Hyvänolon tunnetta ei voi tietää, jos ei ole itse kokenut.

Kaikkeen myös tottuu eikä parin vrk:n nonstop-yksinpurjehdus sen jälkeen ole omasta mielestäni todellakaan minkäänlainen "suoritus". Se on ainoastaan tapa tehdä matkapurjehduksia.

"En oiksein osaa perustella miski moisia suorituksia pitää tehdä"

Syitä voi olla monia, vaikkapa puolisoiden eripituinen tai -aikainen kesäloma. On kiva startata yhteiselle osuudelle esim. Kielistä, Kööpenhaminasta tai Göteborgista, jonne on hyvät liikenneyhteydet. Muita syitä yksinpurjehduksille voivat olla parisuhteen katkeaminen eron, vakavan sairauden tai kuoleman kautta. Jokaisella on yksityisasiansa. Joillekin yksinpurjehdus on henkisen vahvuuden kasvattaja, ja nautinto - ainakin jälkeenpäin.
On myös käytännön syitä joutuisaan Itämeren ylitykseen. Kun haluaa kokea uutta, on mentävä kauemmaksi. Kesä/kesäloma on lyhyt eikä kaikkia tuttuja rantoja viitsi koluta joka kerta uudelleen.
Kannattaa kokeilla.

Lue lisää

erävaellukseen, hiihtoon yms suoritteesee. Vaeltaessa ei juurikaan ole vaarana että törmäät toiseen ja aiheutat vahinkoa. Ja kyllä minä ainakin nukun noilla vaelluksilla säännöllisesti vaikka matka onkin pitkä.

suoritusta kirjoitti:

erävaellukseen, hiihtoon yms suoritteesee. Vaeltaessa ei juurikaan ole vaarana että törmäät toiseen ja aiheutat vahinkoa. Ja kyllä minä ainakin nukun noilla vaelluksilla säännöllisesti vaikka matka onkin pitkä.

Lue lisää

En ymmärrä pointtiasi, vaikka olen purjehtinut yksin jo vuosikymmenien aikana.
Yksinpurjehtijan normaalista poikkeava unirytmi ei tarkoita nukkumatta olemista.

Törmäämiset, vaaran ja vahingon aiheuttamiset kuuluvat tyypillisiin maantieliikenteen ongelmiin. Vai onko sinulla näyttöä yksinpurjehtijoiden aiheuttamista vesiliikenteen vahingoista? Luulisi Itämeren alueelta olevan tilastoja merionnettomuuksista ja yksinpurjehtijoiden osuudesta niissä.

Eipä Itämerellä pidä mennä nukkumaan avomerellä, oli sitten kulussa tai vaikka paikallaan. Vaikka olisi se sata metriä ankkuriköyttä, niin ankkuri pohjassa avomerellä on ihan yhtä turvatonta kuin kulku muutaman solmun vauhtia purjein.

Yksi yö menee valvoen, samoin seuraava päivä, kaksi yötä vaatii jo melkoista fysiikkaa.

Torkut, 15-20 min on sopiva, jos mahdollista kohtauskurssilla olevaa laivaa ei näy horisontissa. Tuossa ajassa laiva kulkee 4-5 mailia. AIS-hälytys 1-2 mailin säteelle, on hyvä! Trikolor mastonhuippuun, parantaa näkyvyyttäsi.

Joka tapauksessa suosittelen, jos olet tykännyt noista avomerilegeistä päiväsaikaan. Yöpurjehdus on nautinto! Mutta eihän se tietty sovi kaikille, onhan siinä pieni masokistinen elementti mukana, nautinnon eteen joutuu ihan itse ponnistelemaan ja saattaa jäädä lämmin suihku väliin.

"Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä KAIKIN VALLITSEVISSA OLOSUHTEISSA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIN KEINOIN tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin"

Näinhän se sanatarkasti on. Yksinpurjehtijallakin on "vallitsevat olosuhteet". Yksinpurjehdusta ei ole kielletty kv määräysten perusteella. Parhaillaan on käynnissä Vendee Globe. Oletko seurannut?

tule avomerellä muutenkaan kaula korkkiruuvilla tähystettyä koko aikaa. Vaikka perheenkin kanssa purjehditaan. Siis jos hyvä väkyväisyys. Noin 15 minuutin välein tulee katseltua ympärille ja kiikaroitua näkyykö muita. Sumussahan se on vähän paskamaisempaa, kun pitää olla tarkkana koko ajan. Me lähdetään lähes poikkeuksetta aina yötävasten liikkeelle, jos pidempi legi. Runsaasti etuja. Lapset menee nukkumaan, eivät pitkästy. Voi nauttia täysin siemauksin purjehduksesta. Yöllä laivat, toiset veneet ja majakat näkyvät paljon kauempaa (valot). Perillä usein aamulla - aamupäiuvällä. Voi mennä valoisassa satamaan. Lapset pääsee rantaan. Mitä vielä...

Etä ollaan kannella ja pyöritetään päätä kuin pöllö.

YLEISSOPIMUS KANSAINVÄLISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä, 1972

5 sääntö
Tähystys
Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin.

Tähystäminen = aluksen kulkiessa tai kiinnittymistöitä suoritettaessa aluksesta käsin, toimitettava opasteiden tarkkailu ja selvillä olo tilanteesta ja sen kehityksestä.

Missään ei siis sanota että tarvitsee seistä kannellä pää pyörien 24/7

>Yksinpurjehtija> kirjoitti:

"Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä KAIKIN VALLITSEVISSA OLOSUHTEISSA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIN KEINOIN tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin"

Näinhän se sanatarkasti on. Yksinpurjehtijallakin on "vallitsevat olosuhteet". Yksinpurjehdusta ei ole kielletty kv määräysten perusteella. Parhaillaan on käynnissä Vendee Globe. Oletko seurannut?

Lue lisää

Sanatarkasti tulkiten kv. säännöt kyllä kieltävät pitkät yksinpurjehdukset, koska tähystyksen ylläpito ei ole mahdollista. "Vallitseviin olosuhteisiin" ei voi sisällyttää sitä, että on yksin ja täytyy joskus nukkuakin. Ja huomaa lisäksi, että ne olosuhteet koskevat tuossa virkkeessä jälkimmäistä lausetta tilanteen arvioinnista. Tähystyksen ylläpitoa vaaditaan yksiselitteisemmin.

vendee Globe on vastuutonta puuhaa, kuten yksinpurjehdus valtamerillä ylipäätään.

Kiree tulkkaaja kirjoitti:

Sanatarkasti tulkiten kv. säännöt kyllä kieltävät pitkät yksinpurjehdukset, koska tähystyksen ylläpito ei ole mahdollista. "Vallitseviin olosuhteisiin" ei voi sisällyttää sitä, että on yksin ja täytyy joskus nukkuakin. Ja huomaa lisäksi, että ne olosuhteet koskevat tuossa virkkeessä jälkimmäistä lausetta tilanteen arvioinnista. Tähystyksen ylläpitoa vaaditaan yksiselitteisemmin.

vendee Globe on vastuutonta puuhaa, kuten yksinpurjehdus valtamerillä ylipäätään.

Lue lisää

Tästä aiheesta on ollut keskustelua monilla foorumeilla ja artikkeleita mm. YW:ssa. Minkään kv. säännön perusteella ei ole kielletty yksinpurjehdusta eikä edes yksinpurjehduskisojen järjestämistä.
Vendee Globe ei mielestäni ole "vastuutonta puuhaa". Ei todellakaan, vaikka reitti on äärimmäisen kova ja vaarallinen. En myöskään tuntenut olevani vastuuton seilatessani valtamerellä yksin. Päinvastoin.

Miten itse huolehdit kuulohavainnoista? "Sanatarkasti tulkiten" et voi soitella radiota etkä ajaa koneella, koska ne häiritsevät tarkkojen kuulohavaintojen tekemistä. Säännöt edellyttävät näkö- ja kuulo....

Väitän muuten, että tutka tähystää huolellisemmin ja tarkemmin kuin kaksi ukkoa istuinlaatikossa.

etkä haluakaan ? kirjoitti:

Tästä aiheesta on ollut keskustelua monilla foorumeilla ja artikkeleita mm. YW:ssa. Minkään kv. säännön perusteella ei ole kielletty yksinpurjehdusta eikä edes yksinpurjehduskisojen järjestämistä.
Vendee Globe ei mielestäni ole "vastuutonta puuhaa". Ei todellakaan, vaikka reitti on äärimmäisen kova ja vaarallinen. En myöskään tuntenut olevani vastuuton seilatessani valtamerellä yksin. Päinvastoin.

Miten itse huolehdit kuulohavainnoista? "Sanatarkasti tulkiten" et voi soitella radiota etkä ajaa koneella, koska ne häiritsevät tarkkojen kuulohavaintojen tekemistä. Säännöt edellyttävät näkö- ja kuulo....

Väitän muuten, että tutka tähystää huolellisemmin ja tarkemmin kuin kaksi ukkoa istuinlaatikossa.

Lue lisää

Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä. Itse asiassa purjeilla kuljettaessa äänitaso on usein korkeampi kuin koneella! Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?

Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa.

Ei murhaajakaan tunne olevansa vastuuton, joten sekin perusteesi meni metsään.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä. Itse asiassa purjeilla kuljettaessa äänitaso on usein korkeampi kuin koneella! Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?

Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa.

Ei murhaajakaan tunne olevansa vastuuton, joten sekin perusteesi meni metsään.

Lue lisää

Kyllä murhaaja tietää olevansa vastuuton, ja tuntee sen myös.
Psykopaatti voi olla asia erikseen.

Ei tarkoita kirjoitti:

Etä ollaan kannella ja pyöritetään päätä kuin pöllö.

YLEISSOPIMUS KANSAINVÄLISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä, 1972

5 sääntö
Tähystys
Jokaisen aluksen on aina pidettävä asianmukaista näkö- ja kuulotähystystä sekä pyrittävä kaikin vallitsevissa olosuhteissa käytettävissä olevin keinoin tilanteen ja yhteentörmäämisvaaran perinpohjaiseen arviointiin.

Tähystäminen = aluksen kulkiessa tai kiinnittymistöitä suoritettaessa aluksesta käsin, toimitettava opasteiden tarkkailu ja selvillä olo tilanteesta ja sen kehityksestä.

Missään ei siis sanota että tarvitsee seistä kannellä pää pyörien 24/7

Lue lisää

silmälliset silloin tällöin voidaan sovittaa laillisiksi tauoiksi tähystyksessä. Mielestäni on asianmukaista että vartin voi olla katselematta ja kuuntelematta.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä. Itse asiassa purjeilla kuljettaessa äänitaso on usein korkeampi kuin koneella! Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?

Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa.

Ei murhaajakaan tunne olevansa vastuuton, joten sekin perusteesi meni metsään.

Lue lisää

"Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa."

Kerronpa esimerkin viime kesän Itämeren ylitykseltä. Yöllä nukuin Hanö buktenilla. Olin ottanut laivaliikennettä pohjoisemman kurssin. Tutka hälyytti. Heräsin siihen ja menin ulos katsomaan. Mitään ei näkynyt, ei ainoatakaan kulkuvaloa. Jostain tutka kuitenkin hälyytti. Syykin selvisi, kun purjehdin tutkahavaintoa lähemmäksi. Syy oli tutkaheijastimella varustettu kalanpyydys. Olisi sekin jäänyt havaitsematta, jos olisin kökkinyt istuinlaatikossa tähyilemässä.

Aivan samalla tavalla tutka hälytti kulkuvaloitta purjehtineesta veneestä Öölannin ja Visbyn välillä. Sekin olisi todennäköisesti jäänyt havaitsematta ilman tutkahälytystä, koska oli pilvinen elokuun yö.
Opettele käyttämään tutkaasi!

"Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä."

Jospa soveltaisit väitettäsi käytännön tilanteisiin: äänitähystystä tarvitset kipeimmin silloin kun näkyväisyys on huono. Jos sumussa ajat koneella, äänitähystyksesi heikkenee ratkaisevasti. On vaikea kuulla laivan jytinää, jos moottorisi on käynnissä.

" Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?"

Kuka purjehtija ei joskus kuuntelisi musiikkia tai ainakin radion säätietoja purjehtiessaan? Onko omassa veneessäsi täyshiljaisuus? Lapset eivät ilakoi ja vaimosikin on vaiti?

paljastui viestistäsi kirjoitti:

"Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa."

Kerronpa esimerkin viime kesän Itämeren ylitykseltä. Yöllä nukuin Hanö buktenilla. Olin ottanut laivaliikennettä pohjoisemman kurssin. Tutka hälyytti. Heräsin siihen ja menin ulos katsomaan. Mitään ei näkynyt, ei ainoatakaan kulkuvaloa. Jostain tutka kuitenkin hälyytti. Syykin selvisi, kun purjehdin tutkahavaintoa lähemmäksi. Syy oli tutkaheijastimella varustettu kalanpyydys. Olisi sekin jäänyt havaitsematta, jos olisin kökkinyt istuinlaatikossa tähyilemässä.

Aivan samalla tavalla tutka hälytti kulkuvaloitta purjehtineesta veneestä Öölannin ja Visbyn välillä. Sekin olisi todennäköisesti jäänyt havaitsematta ilman tutkahälytystä, koska oli pilvinen elokuun yö.
Opettele käyttämään tutkaasi!

"Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä."

Jospa soveltaisit väitettäsi käytännön tilanteisiin: äänitähystystä tarvitset kipeimmin silloin kun näkyväisyys on huono. Jos sumussa ajat koneella, äänitähystyksesi heikkenee ratkaisevasti. On vaikea kuulla laivan jytinää, jos moottorisi on käynnissä.

" Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?"

Kuka purjehtija ei joskus kuuntelisi musiikkia tai ainakin radion säätietoja purjehtiessaan? Onko omassa veneessäsi täyshiljaisuus? Lapset eivät ilakoi ja vaimosikin on vaiti?

Lue lisää

Tutkahälytys auttaa vain, jos se on asetettu ja siihen herää. Kummastakaan ei ole takeita. (Tätä en ole testannut, koska minun veneeni ei liiku niin, ettei joku olisi hereillä; siksi tutkahälytystäkään ei ole asetettu.)

Jos sinun veneesi moottoriääni estää kuulemasta laivan koneääntä sumussa, niin olet joko umpikuuro tai moottorissasi ei ole äänieristystä ollenkaan. (Tästä on kokemusta, sumu on pari kertaa päässyt kimppuun vuosien varrella. Ja kyllä ne laivat on kuultu.)

Jos näkyvyysolot ovat sellaiset, että kuulotähystyksellä on merkitystä, niin silloin veneeseen todella "komennetaan" hiljaisuus eli hölötys ja musiikki ovat kiellettyjä. Mutta ei meillä kulussaollessa kuuntele musiikkia muutenkaan muut kuin enintään lapset korvanappivehkeillään.

Luulen, että nuo "kokemuksesi" ovat täysin keksittyjä. Jos todella uskot, että oman moottorin ääni haittaa vähimmässäkään määrin kuulohavaintoja, niin sitten sinulla ei taatusti ole mitään kokemusta muista kuin perämoottoriveneistä.

ne 15 min kirjoitti:

silmälliset silloin tällöin voidaan sovittaa laillisiksi tauoiksi tähystyksessä. Mielestäni on asianmukaista että vartin voi olla katselematta ja kuuntelematta.

koska tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Tietysti, jos näkyvyys on hyvä eikä kulkuvaloja näy horisontissa...

Oletko harkinnut AISin ostamista? Ovat halventuneet. Niihin voi panna hälytyksen niinkuin tutkaankin. Tutka olisi paras, mutta on aika iso investointi verrattuna AISiin.

ne 15 min kirjoitti:

silmälliset silloin tällöin voidaan sovittaa laillisiksi tauoiksi tähystyksessä. Mielestäni on asianmukaista että vartin voi olla katselematta ja kuuntelematta.

Jos alus etenee 15 solmun nopeudella, se ehtii vartissa päällesi lähes neljän mailin päästä. Jopa päivänvalossa saattaa olla kyseenalaista, näetkö sitä sen ollessa neljän mailin päässä.

Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä. Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Tutkahälytys auttaa vain, jos se on asetettu ja siihen herää. Kummastakaan ei ole takeita. (Tätä en ole testannut, koska minun veneeni ei liiku niin, ettei joku olisi hereillä; siksi tutkahälytystäkään ei ole asetettu.)

Jos sinun veneesi moottoriääni estää kuulemasta laivan koneääntä sumussa, niin olet joko umpikuuro tai moottorissasi ei ole äänieristystä ollenkaan. (Tästä on kokemusta, sumu on pari kertaa päässyt kimppuun vuosien varrella. Ja kyllä ne laivat on kuultu.)

Jos näkyvyysolot ovat sellaiset, että kuulotähystyksellä on merkitystä, niin silloin veneeseen todella "komennetaan" hiljaisuus eli hölötys ja musiikki ovat kiellettyjä. Mutta ei meillä kulussaollessa kuuntele musiikkia muutenkaan muut kuin enintään lapset korvanappivehkeillään.

Luulen, että nuo "kokemuksesi" ovat täysin keksittyjä. Jos todella uskot, että oman moottorin ääni haittaa vähimmässäkään määrin kuulohavaintoja, niin sitten sinulla ei taatusti ole mitään kokemusta muista kuin perämoottoriveneistä.

Lue lisää

"Luulen, että nuo "kokemuksesi" ovat täysin keksittyjä."

Ei todellakaan ollut tarvetta keksiä yhtään mitään enkä ole umpikuuro.

"Tutkahälytys auttaa vain, jos se on asetettu ja siihen herää. Kummastakaan ei ole takeita."
Niinkuin jo totesit itsekin, et purjehdi yksin etkä tunne yksinpurjehtijoiden menetelmiä.

Reaktiosi oli tarpeeton ja vihjailusi valehtelusta hävytön!

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Jos alus etenee 15 solmun nopeudella, se ehtii vartissa päällesi lähes neljän mailin päästä. Jopa päivänvalossa saattaa olla kyseenalaista, näetkö sitä sen ollessa neljän mailin päässä.

Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä. Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa.

Lue lisää

"Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä."

Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin! Etkö ole huomannut, kuinka yöllä näkyy runsaasti laivaliikenteen valoja ja päivän kirkastuttua meri näyttääkin täysin autiolta.
Laivat on huomattavasti helpompi havaita yöllä kuin päivällä. Sama koskee rannikkojen loistoja.

Olikohan sinun syytä pistäytyä näön tarkastuksessa, jos pystyt tekemään havaintoja korkeintaan neljän mailin päähän?

"Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa."
Kuka hullu saaristoväylällä ottaisikaan 15 min torkkuja? "Hetken tauolla" et varmaankaan tarkoita navigointiin keskittymistä, kahvin juomista, kusemista tms?
Olet tosi kiree tulkitsija!

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Tutkahälytys auttaa vain, jos se on asetettu ja siihen herää. Kummastakaan ei ole takeita. (Tätä en ole testannut, koska minun veneeni ei liiku niin, ettei joku olisi hereillä; siksi tutkahälytystäkään ei ole asetettu.)

Jos sinun veneesi moottoriääni estää kuulemasta laivan koneääntä sumussa, niin olet joko umpikuuro tai moottorissasi ei ole äänieristystä ollenkaan. (Tästä on kokemusta, sumu on pari kertaa päässyt kimppuun vuosien varrella. Ja kyllä ne laivat on kuultu.)

Jos näkyvyysolot ovat sellaiset, että kuulotähystyksellä on merkitystä, niin silloin veneeseen todella "komennetaan" hiljaisuus eli hölötys ja musiikki ovat kiellettyjä. Mutta ei meillä kulussaollessa kuuntele musiikkia muutenkaan muut kuin enintään lapset korvanappivehkeillään.

Luulen, että nuo "kokemuksesi" ovat täysin keksittyjä. Jos todella uskot, että oman moottorin ääni haittaa vähimmässäkään määrin kuulohavaintoja, niin sitten sinulla ei taatusti ole mitään kokemusta muista kuin perämoottoriveneistä.

Lue lisää

Itsekin muistan kun "ennen vanhaan" kun ei ollut veneissä mitään gismoja (lue: tutkaa) niin ajeltiin hiljaa ja kuunneltiin (sekä pelättiin) laivojen ääniä.... sitten vaan jostakin "tupsahti laiva näkyviin" :) Oli se aika puuhaa tuolla vilkkailla vesillä - on tämä gismoaika helpottanut paljon. En enää lähtisi ilman kunnon gismoja kuten tutkaa minnekään vilkkaille vesille, samaten tuo AIS on tässä hankintalistalla kun vaan siitä tulee joku hyvä järjestelmä ettei tarvitse ostaa lisää gismoja veneeseen ;)

paljastui viestistäsi kirjoitti:

"Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa."

Kerronpa esimerkin viime kesän Itämeren ylitykseltä. Yöllä nukuin Hanö buktenilla. Olin ottanut laivaliikennettä pohjoisemman kurssin. Tutka hälyytti. Heräsin siihen ja menin ulos katsomaan. Mitään ei näkynyt, ei ainoatakaan kulkuvaloa. Jostain tutka kuitenkin hälyytti. Syykin selvisi, kun purjehdin tutkahavaintoa lähemmäksi. Syy oli tutkaheijastimella varustettu kalanpyydys. Olisi sekin jäänyt havaitsematta, jos olisin kökkinyt istuinlaatikossa tähyilemässä.

Aivan samalla tavalla tutka hälytti kulkuvaloitta purjehtineesta veneestä Öölannin ja Visbyn välillä. Sekin olisi todennäköisesti jäänyt havaitsematta ilman tutkahälytystä, koska oli pilvinen elokuun yö.
Opettele käyttämään tutkaasi!

"Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä."

Jospa soveltaisit väitettäsi käytännön tilanteisiin: äänitähystystä tarvitset kipeimmin silloin kun näkyväisyys on huono. Jos sumussa ajat koneella, äänitähystyksesi heikkenee ratkaisevasti. On vaikea kuulla laivan jytinää, jos moottorisi on käynnissä.

" Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?"

Kuka purjehtija ei joskus kuuntelisi musiikkia tai ainakin radion säätietoja purjehtiessaan? Onko omassa veneessäsi täyshiljaisuus? Lapset eivät ilakoi ja vaimosikin on vaiti?

Lue lisää

Se kulkuvaloton vene harmitti sen verran, että kurvasin lähemmäksi. Sivuutus tapahtui parin kaapelin etäisyydellä. Oli tummarunkoinen, ehkä puuvene, ruotsinlippu, ruffin ikkunoista näkyi valoa ja jotain liikettä. Ketään ei näkynyt avotilassa. Luulen, että veneen sisävalot haittasivat miehistön hämäränäköä ja siten myös tähystystä. En tiedä havaitsiko sveduvene omaa paattiani edes lähitilanteessa. Topissani paloi kirkas tricolor.

Tällaisiakin siis on ollut liikkeellä, vaikka "kiree tulkitsija" kuvitteli keksityksi tarinaksi.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Jos alus etenee 15 solmun nopeudella, se ehtii vartissa päällesi lähes neljän mailin päästä. Jopa päivänvalossa saattaa olla kyseenalaista, näetkö sitä sen ollessa neljän mailin päässä.

Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä. Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa.

Lue lisää

Yöllä, keskellä tyyntä merta hyvällä näkyvyydellä ja hyvällä tutkalla varustautuneena muutama tunti tirsaa kevyesti 5 minsaa hereillä, ja taas muutama tunti unta.
Englannin kanaalissa vähän eri asia.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Jos alus etenee 15 solmun nopeudella, se ehtii vartissa päällesi lähes neljän mailin päästä. Jopa päivänvalossa saattaa olla kyseenalaista, näetkö sitä sen ollessa neljän mailin päässä.

Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä. Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa.

Lue lisää

Tää kiree tulkitsija on käytännöstä pihalla kuin lumiukko, mutta mitä muuta nettihörhöltä tammikuussa voi odottaakaan. Aivan huomaamattaan tulkitsija jättää itse useinkin puoleksi tunniksi jonkun suunnan katsomatta. Voi tietysti nyt väittää, ettei ikinä niin tee, mutta todellisuus on toinen. On meillä kaikilla, myönsimme sitä tai emme. Lyhyiltä torkuilta tullessa taas katse luonnostaan kiertää huolellisesti horisontin ympäri ja saattaa havaita enemmänkin kuin torkkujen ajan kannella ollut, puhumattakaan väsyneestä kannella nuokkujasta. Netissä vain on niin helppoa päteä.

tuskin voidaan antaa, kirjoitti:

koska tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Tietysti, jos näkyvyys on hyvä eikä kulkuvaloja näy horisontissa...

Oletko harkinnut AISin ostamista? Ovat halventuneet. Niihin voi panna hälytyksen niinkuin tutkaankin. Tutka olisi paras, mutta on aika iso investointi verrattuna AISiin.

Lue lisää

AIS vaikuttaa aika välttämättömältä kapistukselta ja tulee varmaan hankintalistalle, jos tulee jatkossa enemmän harratettua noita pitkiä legejä. Yksinpurjehdukseen olisi varmaan hyvä hankkia lähettävä B-luokan laite, jolloin oman veneen sijainti välittyy myös muille aluksille. Taitaa hinnat olla halvimmillaan hieman päälle tonnin?

tuskin voidaan antaa, kirjoitti:

koska tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Tietysti, jos näkyvyys on hyvä eikä kulkuvaloja näy horisontissa...

Oletko harkinnut AISin ostamista? Ovat halventuneet. Niihin voi panna hälytyksen niinkuin tutkaankin. Tutka olisi paras, mutta on aika iso investointi verrattuna AISiin.

Lue lisää

Olosuhteet vaikuttavat tosiaan paljon harkintaan. Veneen edetessä kovemmassa tuulessa n. 5-6 solmun keskinopeudella tilanne ehtii aika paljon muuttua jo puolessa tunnissa. Sen sijaan usein kesällä tuuli tyyntyy illaksi ja hyvä jos vene etenee 1-2 mailia tunnissa. Tällöin ei oikein voi itse törmätä kehenkään vaan tällöin jonkun tulee ajaa sinun päällesi. Tietysti huviveneiden velvollisuus on väistää kauppa-aluksia, mutta kyllä laivat muuttavat avomerellä kurssia jo hyvissä ajoin havaitessaan tutkalla paikallaan pysyvän kohteen, joten tällainen päälleajon todennäköisyys avomerellä on aika pieni.

aivan väärin! kirjoitti:

"Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä."

Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin! Etkö ole huomannut, kuinka yöllä näkyy runsaasti laivaliikenteen valoja ja päivän kirkastuttua meri näyttääkin täysin autiolta.
Laivat on huomattavasti helpompi havaita yöllä kuin päivällä. Sama koskee rannikkojen loistoja.

Olikohan sinun syytä pistäytyä näön tarkastuksessa, jos pystyt tekemään havaintoja korkeintaan neljän mailin päähän?

"Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa."
Kuka hullu saaristoväylällä ottaisikaan 15 min torkkuja? "Hetken tauolla" et varmaankaan tarkoita navigointiin keskittymistä, kahvin juomista, kusemista tms?
Olet tosi kiree tulkitsija!

Lue lisää

Se nelisen mailia on etäisyys, jolta näet toisen huvialuksen ihan riippumatta siitä, onko päivä vai yö. Tosin yöaikaan sen huomaa helpommin kuin päivällä. Kauemmas ei purjeveneen sitlootasta näe, koska se kohde on horisontin takana. Laivat näkee 5-6 mailin päästä, ei kauempaa.

Sinänsä silläkään ei ole merkitystä, koska itämeren alueella ne laivat kulkevat tarkasti tiedossa olevia reittejä, enkä itse purjehdi niillä. Toisinaan joudun ylittämään väylän, mutta niitäkin tilanteita on niin harvassa, että niiden välillä ehtii vaikka torkahtaakin.

-Mika- kirjoitti:

Se nelisen mailia on etäisyys, jolta näet toisen huvialuksen ihan riippumatta siitä, onko päivä vai yö. Tosin yöaikaan sen huomaa helpommin kuin päivällä. Kauemmas ei purjeveneen sitlootasta näe, koska se kohde on horisontin takana. Laivat näkee 5-6 mailin päästä, ei kauempaa.

Sinänsä silläkään ei ole merkitystä, koska itämeren alueella ne laivat kulkevat tarkasti tiedossa olevia reittejä, enkä itse purjehdi niillä. Toisinaan joudun ylittämään väylän, mutta niitäkin tilanteita on niin harvassa, että niiden välillä ehtii vaikka torkahtaakin.

Lue lisää

Että jos seisoo veneen kannella (meren pinnasta silmät 3 m.) ja katselee laivaa horisontista, joka on 40 m. korkea.
Ja se näkyy vain 5-6 mailia???

Minun laskuni mukaan se näkyy 15 mailia.

aivan väärin! kirjoitti:

"Kirkkaassa päivänvalossa aavalla merellä vartti ehkä juuri ja juuri voidaan katsoa hyväksyttäväksi, jos sen alkuhetkellä ei ole mitään näkyvissä."

Todellisuudessa asia on juuri päinvastoin! Etkö ole huomannut, kuinka yöllä näkyy runsaasti laivaliikenteen valoja ja päivän kirkastuttua meri näyttääkin täysin autiolta.
Laivat on huomattavasti helpompi havaita yöllä kuin päivällä. Sama koskee rannikkojen loistoja.

Olikohan sinun syytä pistäytyä näön tarkastuksessa, jos pystyt tekemään havaintoja korkeintaan neljän mailin päähän?

"Vilkkaasti liikennöidyillä väylillä ja saaristossa ei saisi olla hetkenkään taukoa."
Kuka hullu saaristoväylällä ottaisikaan 15 min torkkuja? "Hetken tauolla" et varmaankaan tarkoita navigointiin keskittymistä, kahvin juomista, kusemista tms?
Olet tosi kiree tulkitsija!

Lue lisää

Minulla, nimittäin.
1) Luotatko siihen, että ainoat mahdolliset törmäyspartnerit ovat aluksia, joiden valot ovat kunnossa?
2) Luotatko siihen, että ne kaikki ovat laivoja eikä vaikkapa toisia yksinpurjehtijoita?
3) Oletko ikinä kuullut maapallon kaarevuudesta? Entä ilmankosteuden yms. vaikutuksesta näkyvyyteen?
4) Uskotko, että jos et näe mitään, siellä ei ole mitään?
5) "Hetken tauolla" tarkoitan mitä tahansa, mikä estää tähystyksen ylläpidon. Se sisältää KAIKEN sellaisen, mikä merkitsisi menoa sisätiloihin. Navigointiin keskittymisenkin pitää pysyä sillä tasolla, että muistaa vilkuilla jatkuvasti ympärilleen.

On totta, että käytännössä meiltä jokaiselta usein unohtuu jokin, tyypillisesti se selän takana oleva, suunta seurannasta. Mutta sitä ei pidä omilla valinnoilla vielä pahentaa.

Ai joo, vielä yksi juttu näkyvyydestä: avomerellä vertailukohteiden puuttuessa aivoilta silmä ei pysty erottamaan mailin päässä olevaa pientä kohdetta neljän mailin päässä olevata isosta kohteesta. Stereonäkö ei yksinkertaisesti toimi niin kauas.

Kiree Tulkitsija kirjoitti:

Minulla, nimittäin.
1) Luotatko siihen, että ainoat mahdolliset törmäyspartnerit ovat aluksia, joiden valot ovat kunnossa?
2) Luotatko siihen, että ne kaikki ovat laivoja eikä vaikkapa toisia yksinpurjehtijoita?
3) Oletko ikinä kuullut maapallon kaarevuudesta? Entä ilmankosteuden yms. vaikutuksesta näkyvyyteen?
4) Uskotko, että jos et näe mitään, siellä ei ole mitään?
5) "Hetken tauolla" tarkoitan mitä tahansa, mikä estää tähystyksen ylläpidon. Se sisältää KAIKEN sellaisen, mikä merkitsisi menoa sisätiloihin. Navigointiin keskittymisenkin pitää pysyä sillä tasolla, että muistaa vilkuilla jatkuvasti ympärilleen.

On totta, että käytännössä meiltä jokaiselta usein unohtuu jokin, tyypillisesti se selän takana oleva, suunta seurannasta. Mutta sitä ei pidä omilla valinnoilla vielä pahentaa.

Ai joo, vielä yksi juttu näkyvyydestä: avomerellä vertailukohteiden puuttuessa aivoilta silmä ei pysty erottamaan mailin päässä olevaa pientä kohdetta neljän mailin päässä olevata isosta kohteesta. Stereonäkö ei yksinkertaisesti toimi niin kauas.

Lue lisää

Että pääsi pyörii kuin pöllöllä kokoaika.
Eipä sinusta paljoa ystäville seuraa ole veneillessä.

Siis? kirjoitti:

Että jos seisoo veneen kannella (meren pinnasta silmät 3 m.) ja katselee laivaa horisontista, joka on 40 m. korkea.
Ja se näkyy vain 5-6 mailia???

Minun laskuni mukaan se näkyy 15 mailia.

Lue lisää

..juri sitä.
Mutta en ole sitä mitenkään laskenut. Peustuu ihan vaan kokemukseen. Ne purjeveneet, jotka tulee näkyviin 5-6 mailin päästä, on poikkeuksetta isoja, noin 20 metrisillä mastoilla varustettuja. Sama juttu niiden laivojen kohdalla, saa olla sitten pirun iso mörkö, että näkyy edes 8 mailin päähän. Tutkalla mittaan aina etäisyyden. Muutenkin tutka on jatkuvassa käytössä ja hälytin säädetty 5 mailiin. Kun näkyviin tulee laiva, vene, purje, mikä vaan, tapana on yleensä tarkistaa etäisyys tutkasta. Samalla saattaa joskus löytyä kaikuja välillä 5-15 mailia, ja niitä ei kuitenkaan kiikarilla taivaanrannasta erota.

-avance- kirjoitti:

Olosuhteet vaikuttavat tosiaan paljon harkintaan. Veneen edetessä kovemmassa tuulessa n. 5-6 solmun keskinopeudella tilanne ehtii aika paljon muuttua jo puolessa tunnissa. Sen sijaan usein kesällä tuuli tyyntyy illaksi ja hyvä jos vene etenee 1-2 mailia tunnissa. Tällöin ei oikein voi itse törmätä kehenkään vaan tällöin jonkun tulee ajaa sinun päällesi. Tietysti huviveneiden velvollisuus on väistää kauppa-aluksia, mutta kyllä laivat muuttavat avomerellä kurssia jo hyvissä ajoin havaitessaan tutkalla paikallaan pysyvän kohteen, joten tällainen päälleajon todennäköisyys avomerellä on aika pieni.

Lue lisää

Vasta gps:n tultua kuvioihin, on alettu pysyä reiteillä niin tarkkaan, että kuljetaan laivojen kanssa yksissä, jos suorinta tietä mennään. Laivat vain eivät yleensä purjehtijalle anna mahdollisuuksia väistelemiseen, kun itse siirtyvät jo ajoissa pari mailia sivuun. Tosin aina joukossa voi olla se yksi venäläinen laiva, jonka mielestä pienempi väistäköön...

Jos taas haluaa omassa rauhassaan kulkea, väistyy sitten reitiltä hiukan ja saa mennä läpi Itämeren juuri ketään näkemättä.

-Mika- kirjoitti:

..juri sitä.
Mutta en ole sitä mitenkään laskenut. Peustuu ihan vaan kokemukseen. Ne purjeveneet, jotka tulee näkyviin 5-6 mailin päästä, on poikkeuksetta isoja, noin 20 metrisillä mastoilla varustettuja. Sama juttu niiden laivojen kohdalla, saa olla sitten pirun iso mörkö, että näkyy edes 8 mailin päähän. Tutkalla mittaan aina etäisyyden. Muutenkin tutka on jatkuvassa käytössä ja hälytin säädetty 5 mailiin. Kun näkyviin tulee laiva, vene, purje, mikä vaan, tapana on yleensä tarkistaa etäisyys tutkasta. Samalla saattaa joskus löytyä kaikuja välillä 5-15 mailia, ja niitä ei kuitenkaan kiikarilla taivaanrannasta erota.

Lue lisää

Valoisalla ei niin hyvin.

-avance- kirjoitti:

Olosuhteet vaikuttavat tosiaan paljon harkintaan. Veneen edetessä kovemmassa tuulessa n. 5-6 solmun keskinopeudella tilanne ehtii aika paljon muuttua jo puolessa tunnissa. Sen sijaan usein kesällä tuuli tyyntyy illaksi ja hyvä jos vene etenee 1-2 mailia tunnissa. Tällöin ei oikein voi itse törmätä kehenkään vaan tällöin jonkun tulee ajaa sinun päällesi. Tietysti huviveneiden velvollisuus on väistää kauppa-aluksia, mutta kyllä laivat muuttavat avomerellä kurssia jo hyvissä ajoin havaitessaan tutkalla paikallaan pysyvän kohteen, joten tällainen päälleajon todennäköisyys avomerellä on aika pieni.

Lue lisää

Että kauppalaivalla olisi jotenkin etuajo-oikeus?
Kaikki ovat tasa-arvoisia.

näkyisi. kirjoitti:

Valoisalla ei niin hyvin.

Siis mikä näkyisi?
Kuten kirjoitin, pimeässä näkyy paremmin, mutta ei horisontin taakse.
Ja edellä kuvattu perustuu omiin kokemuksiin.

Saat päähäsi. kirjoitti:

Että kauppalaivalla olisi jotenkin etuajo-oikeus?
Kaikki ovat tasa-arvoisia.

väistöliikkeet on hitaita.
USAn länsirannikon ja Persianlahden väliä kulkevan öljytankkerin suomalaiskippari kertoi, että hänen aluksensa matkavauhdista hätäpysäyttämiseen menee kymmenkunta mailia. Niin isoja tankkereita ei taida olla pienellä Itämerellä, mutta isoja ja kankeasi kääntyviä kauppa-aluksia kyllä. Ehkä joku osaa kertoa Itämeren rahtiliikenteessä olevien alusten väistöliikkeiden mahdollisuuksista.

Eiköhän pelkästään käytännön syistä ole fiksumpaa, että pieni ja ketterä pyrkii väistämään jättiläisiä - riippumatta siitä kumpi on väistövelvollinen.

Pari kertaa on sattunut, että kauppa-alus on Ch16:lla ottanut yhteyttä "just to make sure" että kohtaaminen tapahtuu turvallisesti. Tuntui ystävälliseltä. Ei tosin sattunut Itämerellä.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Tutkahälytys auttaa vain, jos se on asetettu ja siihen herää. Kummastakaan ei ole takeita. (Tätä en ole testannut, koska minun veneeni ei liiku niin, ettei joku olisi hereillä; siksi tutkahälytystäkään ei ole asetettu.)

Jos sinun veneesi moottoriääni estää kuulemasta laivan koneääntä sumussa, niin olet joko umpikuuro tai moottorissasi ei ole äänieristystä ollenkaan. (Tästä on kokemusta, sumu on pari kertaa päässyt kimppuun vuosien varrella. Ja kyllä ne laivat on kuultu.)

Jos näkyvyysolot ovat sellaiset, että kuulotähystyksellä on merkitystä, niin silloin veneeseen todella "komennetaan" hiljaisuus eli hölötys ja musiikki ovat kiellettyjä. Mutta ei meillä kulussaollessa kuuntele musiikkia muutenkaan muut kuin enintään lapset korvanappivehkeillään.

Luulen, että nuo "kokemuksesi" ovat täysin keksittyjä. Jos todella uskot, että oman moottorin ääni haittaa vähimmässäkään määrin kuulohavaintoja, niin sitten sinulla ei taatusti ole mitään kokemusta muista kuin perämoottoriveneistä.

Lue lisää

Täällä väitettiin näin: "Jos sinun veneesi moottoriääni estää kuulemasta laivan koneääntä sumussa, niin olet joko umpikuuro tai moottorissasi ei ole äänieristystä ollenkaan."

Väite on merkillinen ja paikkansa pitämätön, koska venemoottorin käyntiääni on yleensä 70-80 desibelin (db) luokkaa. Kuulokynnys esim. puheen erottamiseksi edellyttää noin 15 db kuuluvampaa ääntä kuin taustamelu on.
On selvä, että esim. etäisen laivan käyntiääni jää havaitsematta mikäli se on taustaääntä hiljaisempi. Sumutorven ääni tietenkin kuuluu, samoin laivan äänet tarpeeksi lähellä.

Itse olen huomannut, että jopa pakoputken jäähdytysveden loiske häiritsee tarkkaa kuulemista, kun sumussa on yrittänyt paikantaa laivaliikenteen ääniä. Kyllä monta kertaa moottori pysäytettiin pelkästään kuulotähystystä varten ja yritettiin päätellä mistä suunnasta laivan ääni tulee, lähestyykö vai etääntykö. Tutka poisti tämän ongelman.

Perustietoa kuulemisesta voit lukea vaikka täältä:
http://koti.netplaza.fi/~mikaa/rami/tietoboxi/korva.html

ja taustamelu kirjoitti:

Täällä väitettiin näin: "Jos sinun veneesi moottoriääni estää kuulemasta laivan koneääntä sumussa, niin olet joko umpikuuro tai moottorissasi ei ole äänieristystä ollenkaan."

Väite on merkillinen ja paikkansa pitämätön, koska venemoottorin käyntiääni on yleensä 70-80 desibelin (db) luokkaa. Kuulokynnys esim. puheen erottamiseksi edellyttää noin 15 db kuuluvampaa ääntä kuin taustamelu on.
On selvä, että esim. etäisen laivan käyntiääni jää havaitsematta mikäli se on taustaääntä hiljaisempi. Sumutorven ääni tietenkin kuuluu, samoin laivan äänet tarpeeksi lähellä.

Itse olen huomannut, että jopa pakoputken jäähdytysveden loiske häiritsee tarkkaa kuulemista, kun sumussa on yrittänyt paikantaa laivaliikenteen ääniä. Kyllä monta kertaa moottori pysäytettiin pelkästään kuulotähystystä varten ja yritettiin päätellä mistä suunnasta laivan ääni tulee, lähestyykö vai etääntykö. Tutka poisti tämän ongelman.

Perustietoa kuulemisesta voit lukea vaikka täältä:
http://koti.netplaza.fi/~mikaa/rami/tietoboxi/korva.html

Lue lisää

Ainakin meikäläisen kokemissa (4-5) ei varsinaista moottoriääntä meinaa ruorin taa tai keulakannelle edes kuulla. Pakoäänet kuuluvat paljon voimakkaammin. Eli komppaan tuota Kireetä Tulkitsijaa tältä osin.

että ison aluksen kirjoitti:

väistöliikkeet on hitaita.
USAn länsirannikon ja Persianlahden väliä kulkevan öljytankkerin suomalaiskippari kertoi, että hänen aluksensa matkavauhdista hätäpysäyttämiseen menee kymmenkunta mailia. Niin isoja tankkereita ei taida olla pienellä Itämerellä, mutta isoja ja kankeasi kääntyviä kauppa-aluksia kyllä. Ehkä joku osaa kertoa Itämeren rahtiliikenteessä olevien alusten väistöliikkeiden mahdollisuuksista.

Eiköhän pelkästään käytännön syistä ole fiksumpaa, että pieni ja ketterä pyrkii väistämään jättiläisiä - riippumatta siitä kumpi on väistövelvollinen.

Pari kertaa on sattunut, että kauppa-alus on Ch16:lla ottanut yhteyttä "just to make sure" että kohtaaminen tapahtuu turvallisesti. Tuntui ystävälliseltä. Ei tosin sattunut Itämerellä.

Lue lisää

Totta on että ison laivan pysäyttämiseen menee aikaa. Mutta muistaakseni esim Mariella/Olympia pysähtyy noin 500m matkalla. Tätä ei kyllä tehdä koskaan, laivassa ei ole tämän jälkeen mikään ehjää. 26640 kW tehoa kun pistää "jarruun" niin kyllä pikku tärinää on luvassa.
Iso tankkeri on tietysti aivan eri asia painoa on helposti 10kertaisesti. Ja pysäytys matka kasvaa poskettomaksi.

Joskus brygällä vahtia ajaneena sattui useampia kertoja seuraavaa. Katson tutkalla huviveneen kulkusuunnan ja miten kaukana olemme toisistamme kun olemme lähimpänä. Joskus perämies väisti pari astetta, tämän jälkeen huvivene korjaa kurssiaan ja haluaa väkisin alle. Vaikeaa on huviveneestä eroittaa parin asteen kurssimuutosta kuten myös päätellä jäänkö alle?

Pointti on tässä väistäkää vain mutta mielellään oikein. Eihän huviveneestä tiedä miten lähestyminen oikeasti menee. Parasta on jos löhtee matkaan jostain pienemmästä satamasta jolloin voi ajaa suoraan määränpäähän eikä laivoja näy. vrt. Helsinki-Tallinna, tai Porkkala-Tallinna.

Ja tutka on kyllä hemmetin hyvä jos johinkin haluaa satsata. Mainittakoon että en aissilla ole psljoa leikkinyt. Jos karttaplotteriin saa tutkan kytkettyä ei pahan hintainenkaan? 2kw antenni maksaa 1000€ eli saman kuin lähettävä AIS?

että ison aluksen kirjoitti:

väistöliikkeet on hitaita.
USAn länsirannikon ja Persianlahden väliä kulkevan öljytankkerin suomalaiskippari kertoi, että hänen aluksensa matkavauhdista hätäpysäyttämiseen menee kymmenkunta mailia. Niin isoja tankkereita ei taida olla pienellä Itämerellä, mutta isoja ja kankeasi kääntyviä kauppa-aluksia kyllä. Ehkä joku osaa kertoa Itämeren rahtiliikenteessä olevien alusten väistöliikkeiden mahdollisuuksista.

Eiköhän pelkästään käytännön syistä ole fiksumpaa, että pieni ja ketterä pyrkii väistämään jättiläisiä - riippumatta siitä kumpi on väistövelvollinen.

Pari kertaa on sattunut, että kauppa-alus on Ch16:lla ottanut yhteyttä "just to make sure" että kohtaaminen tapahtuu turvallisesti. Tuntui ystävälliseltä. Ei tosin sattunut Itämerellä.

Lue lisää

Vaikka menee 100 mailia matkaa. Ja 10 mailia voi ollakin se matka, joka menee siitä kun supertankkeri alkaa hidastamaan paraatinopeudesta ja on pysähtynyt, mutta hätätiolanteessa tankkeri pysähtyy kyllä huomattavasti nopeammin.
Myös nuo supertankkerit ovat kyvykkäitä ohjausliikkeisiin, kuten väistöön.

"Tietysti huviveneiden velvollisuus on väistää kauppa-aluksia"

Huviveneellä ei ole mitään velvollisuutta väistää kauppa-alusta, laki ei mitenkään erottele kauppa-aluksia ja huviveneitä.
Miksi päättelet että kun puhutaan kauppa-aluksista, puhutaan isoista tankkereista, kauppa-alus voi olla pienempi kuin minun huviveneeni.

Järkeä saa käyttää merellä, mutta mitään eroa ei ole kauppa-aluksen ja huvialuksen väistämisvelvollisuuksilla, samanarvoisia ovat.

että ison aluksen kirjoitti:

väistöliikkeet on hitaita.
USAn länsirannikon ja Persianlahden väliä kulkevan öljytankkerin suomalaiskippari kertoi, että hänen aluksensa matkavauhdista hätäpysäyttämiseen menee kymmenkunta mailia. Niin isoja tankkereita ei taida olla pienellä Itämerellä, mutta isoja ja kankeasi kääntyviä kauppa-aluksia kyllä. Ehkä joku osaa kertoa Itämeren rahtiliikenteessä olevien alusten väistöliikkeiden mahdollisuuksista.

Eiköhän pelkästään käytännön syistä ole fiksumpaa, että pieni ja ketterä pyrkii väistämään jättiläisiä - riippumatta siitä kumpi on väistövelvollinen.

Pari kertaa on sattunut, että kauppa-alus on Ch16:lla ottanut yhteyttä "just to make sure" että kohtaaminen tapahtuu turvallisesti. Tuntui ystävälliseltä. Ei tosin sattunut Itämerellä.

Lue lisää

Koinpa senkin tilanteen viimekesänä, että rahtilaiva pysähtyi purjeveneen vuoksi.

Oltiin Volvo-Suursaari-Race -kisassa ja jossain kotkan tienoilla tuli etelästä rahtilaiva kohtaavalla kurssilla. No katsottiin, että se ehtii mennä meidän keulan editse, tosin ihan nippanappa. Huudatti aikansa viittä piippausta torvea. Ja lopulta (etäisyys alle maili) löi koneet pakille ja pysähtyi. Huudatti kyllä edelleen torvea...

No sen jälkeen kun oltiin paikka ohitettu, jatkoi jonkin aikaa suoraan (kurssimme yli, perän takaa) ja kääntyi sitten hitaasti länttä kohti.

Radiosta ei kuulunut koko manööverin aikana mitään, emmekä me ottaneet myöskään yhteyttä, koska katsottiin sen ehtivän meidän keulan editse. Ajettiin koillistuulen kryssiä, joten jos olisi syntynyt oikeasti lähteltä menee-tilanne, oltais väistetty sen perän takaa.

No, ei tarvinnut...

että ison aluksen kirjoitti:

väistöliikkeet on hitaita.
USAn länsirannikon ja Persianlahden väliä kulkevan öljytankkerin suomalaiskippari kertoi, että hänen aluksensa matkavauhdista hätäpysäyttämiseen menee kymmenkunta mailia. Niin isoja tankkereita ei taida olla pienellä Itämerellä, mutta isoja ja kankeasi kääntyviä kauppa-aluksia kyllä. Ehkä joku osaa kertoa Itämeren rahtiliikenteessä olevien alusten väistöliikkeiden mahdollisuuksista.

Eiköhän pelkästään käytännön syistä ole fiksumpaa, että pieni ja ketterä pyrkii väistämään jättiläisiä - riippumatta siitä kumpi on väistövelvollinen.

Pari kertaa on sattunut, että kauppa-alus on Ch16:lla ottanut yhteyttä "just to make sure" että kohtaaminen tapahtuu turvallisesti. Tuntui ystävälliseltä. Ei tosin sattunut Itämerellä.

Lue lisää

tilanne syntyy, kun molemmat kohtaamiskursilla olevat alukset alkavat väistellä toisiaan.
Paras tapa on, että toimitaan meriteiden sääntöjen mukaisesti.
Kauppalaivasta nähdään parhaiten kokonaistilanne. Purkkarin on selvintä säilyttää kurssinsa ja nopeutensa.
Tämä koskee tietysti avomerta.

Matkapurjehtija kirjoitti:

tilanne syntyy, kun molemmat kohtaamiskursilla olevat alukset alkavat väistellä toisiaan.
Paras tapa on, että toimitaan meriteiden sääntöjen mukaisesti.
Kauppalaivasta nähdään parhaiten kokonaistilanne. Purkkarin on selvintä säilyttää kurssinsa ja nopeutensa.
Tämä koskee tietysti avomerta.

Lue lisää

Avomerta.
Ei saaristossakaan tarvitse väistää pienemmän.
Noudatetaan vaan sitä lakia ihan kaikkialla.

Vain? kirjoitti:

Avomerta.
Ei saaristossakaan tarvitse väistää pienemmän.
Noudatetaan vaan sitä lakia ihan kaikkialla.

Että saaristossa helposti astuu kuvaan ahtaan väylän määritelmä, jolloin sen purjeveneen onkin väistettävä sitä ruotsinlaivaa...

matkapurjeveneissä kirjoitti:

Ainakin meikäläisen kokemissa (4-5) ei varsinaista moottoriääntä meinaa ruorin taa tai keulakannelle edes kuulla. Pakoäänet kuuluvat paljon voimakkaammin. Eli komppaan tuota Kireetä Tulkitsijaa tältä osin.

Lue lisää

Kuulohavainto riippuu taustamelun määrästä.
On saman tekevää tuleeko taustamelu pakoputkesta tai muualta - et pysty erottamaan ääntä, jonka voimakkuus on taustamelua alhaisempi. Mitä kovempi taustamelu (moottori tms) sitä huonommin pystyt kuulohavaintoihin.
Moottorin ääni voi tuntua miellyttävältä, mutta desibelejä se silti tuottaa. Desibelit voidaan helposti mitata.

Kokeile itse, kun seuraavan kerran olet sumussa pläkässä. Kun sammutat moottorin, saatat kuulla jopa salongin kellon tikityksen (jos sellainen paatissasi on). Aivan samalla tavalla voit erottaa myös kaukaiset laivan äänet, kun vähennät taustamelua pysäyttämällä moottorin.
Miten tuo nyt voi olla niin vaikeaa ymmärtää?

Pidä toki mielipiteesi ja komppaa aivan ketä haluat, mutta tosiasiat eivät valitettavasti ole mielipidekysymyksiä.

kääntyminen kirjoitti:

Totta on että ison laivan pysäyttämiseen menee aikaa. Mutta muistaakseni esim Mariella/Olympia pysähtyy noin 500m matkalla. Tätä ei kyllä tehdä koskaan, laivassa ei ole tämän jälkeen mikään ehjää. 26640 kW tehoa kun pistää "jarruun" niin kyllä pikku tärinää on luvassa.
Iso tankkeri on tietysti aivan eri asia painoa on helposti 10kertaisesti. Ja pysäytys matka kasvaa poskettomaksi.

Joskus brygällä vahtia ajaneena sattui useampia kertoja seuraavaa. Katson tutkalla huviveneen kulkusuunnan ja miten kaukana olemme toisistamme kun olemme lähimpänä. Joskus perämies väisti pari astetta, tämän jälkeen huvivene korjaa kurssiaan ja haluaa väkisin alle. Vaikeaa on huviveneestä eroittaa parin asteen kurssimuutosta kuten myös päätellä jäänkö alle?

Pointti on tässä väistäkää vain mutta mielellään oikein. Eihän huviveneestä tiedä miten lähestyminen oikeasti menee. Parasta on jos löhtee matkaan jostain pienemmästä satamasta jolloin voi ajaa suoraan määränpäähän eikä laivoja näy. vrt. Helsinki-Tallinna, tai Porkkala-Tallinna.

Ja tutka on kyllä hemmetin hyvä jos johinkin haluaa satsata. Mainittakoon että en aissilla ole psljoa leikkinyt. Jos karttaplotteriin saa tutkan kytkettyä ei pahan hintainenkaan? 2kw antenni maksaa 1000€ eli saman kuin lähettävä AIS?

Lue lisää

sekä huviveneilijöiden että ammattimerenkulun, on hyvä kuulla.

Luulen, että monikaan purjehtija ei käytä suuntimakompassiaan, vaikka se on yksinkertaisin apuväline selvittämään väistöliikkeiden tarvetta. Jos suuntima ei muutu, ollaan törmäyskurssilla.

Tutkasta olen samaa mieltä. Se on matkapurjehtijalle tärkeämpi varuste kuin vaikkapa tuulimittarit.

-Mika- kirjoitti:

Että saaristossa helposti astuu kuvaan ahtaan väylän määritelmä, jolloin sen purjeveneen onkin väistettävä sitä ruotsinlaivaa...

Noudatetaan lakia, missä laissa sanotaan että KAUPPALAIVAA pitää väistää.
Ei se kauppalaiva tarkoita aina sitä jättiläistä.
Tottakai väistetään sillon kun ohjailukuky on rajoittunut tai sitä ei ole.

Kiree tulkitsija kirjoitti:

Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä. Itse asiassa purjeilla kuljettaessa äänitaso on usein korkeampi kuin koneella! Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa?

Tutka tähystää kyllä paremmin, mutta siitä ei ole mitään iloa, jos ei ole ketään valveilla reagoimassa.

Ei murhaajakaan tunne olevansa vastuuton, joten sekin perusteesi meni metsään.

Lue lisää

Kirjoitat ,että usein purjeilla ajettaessa ääni on kovempi,kuin koneella ajettaessa???Mene hyvä ystävä mittaamaan kuumeesi ja ota rauhoittavia!!!

käsittänyt asiaa? kirjoitti:

Kuulohavainto riippuu taustamelun määrästä.
On saman tekevää tuleeko taustamelu pakoputkesta tai muualta - et pysty erottamaan ääntä, jonka voimakkuus on taustamelua alhaisempi. Mitä kovempi taustamelu (moottori tms) sitä huonommin pystyt kuulohavaintoihin.
Moottorin ääni voi tuntua miellyttävältä, mutta desibelejä se silti tuottaa. Desibelit voidaan helposti mitata.

Kokeile itse, kun seuraavan kerran olet sumussa pläkässä. Kun sammutat moottorin, saatat kuulla jopa salongin kellon tikityksen (jos sellainen paatissasi on). Aivan samalla tavalla voit erottaa myös kaukaiset laivan äänet, kun vähennät taustamelua pysäyttämällä moottorin.
Miten tuo nyt voi olla niin vaikeaa ymmärtää?

Pidä toki mielipiteesi ja komppaa aivan ketä haluat, mutta tosiasiat eivät valitettavasti ole mielipidekysymyksiä.

Lue lisää

Puhuin kokemuksesta. Sekä äänitason että sumussa tehtyjen kuulohavaintojen suhteen. Sattumalta tosin en purjeveneelläni ole joutunut sumuun mutta kerran olin kyydissä moottoriveneessä todella sakeassa sumussa. Vaikka sen moottoriääni oli selvästi kovempi kuin minkään kokemani purjeveneen, kuuluivat myös laivojen äänet (koneen jytinä) todella selvästi.

Tuolla aiemminhan väitettiin Kireelle Tulkitsijalle, että oma moottoriääni estäisi kuulotähystyksen. Koettuani sumun omaa venettäni äänekkäämmän kyydissä uskallan tuomita tuollaisen väitteen paskapuheeksi.

Todellinen ongelmahan sumussa ei ole äänen kuuleminen vaan sen suunnan erottaminen. Siihen ei tasainen taustaääni vaikuta mitään.

Turkka kirjoitti:

Kirjoitat ,että usein purjeilla ajettaessa ääni on kovempi,kuin koneella ajettaessa???Mene hyvä ystävä mittaamaan kuumeesi ja ota rauhoittavia!!!

...purjetrimmissä. Kyllähän purje voi päristä, kun snörppi on löysällä. Keulapurje voi paukkua lensillä, jos sitä ei ole levitetty puomilla jne jne.
Merenkäynnin äänethän on yleensä kovemmat kuin takilan ja vauhdin pudottaminen vähentää keulan kohinaa ja veden ääniä runkoon. Ehkä "kiree" tarkoittikin sitä? Ajetaan hiljaa koneella, ettei keula enää kohise?
Tehokkaampi tapa äänitason alentamiseksi kuin koneen starttaaminen olisi vauhdin hiljentäminen pirjeiden vetoa vähentämällä tai vaikka pysäyttäminen piihin.
Yksi mahdollinen selitys voisi myös olla se, että ko. henkilön veneessä käy hirveä mekkala aina, kun purjehditaan. Miehistö ja kipparin huutelu hiljenee, kun ruvetaan ajamaan koneella???
Joku looginen selitys ko henkilön varmaan havaintoon täytyy olla!

-Mika- kirjoitti:

Koinpa senkin tilanteen viimekesänä, että rahtilaiva pysähtyi purjeveneen vuoksi.

Oltiin Volvo-Suursaari-Race -kisassa ja jossain kotkan tienoilla tuli etelästä rahtilaiva kohtaavalla kurssilla. No katsottiin, että se ehtii mennä meidän keulan editse, tosin ihan nippanappa. Huudatti aikansa viittä piippausta torvea. Ja lopulta (etäisyys alle maili) löi koneet pakille ja pysähtyi. Huudatti kyllä edelleen torvea...

No sen jälkeen kun oltiin paikka ohitettu, jatkoi jonkin aikaa suoraan (kurssimme yli, perän takaa) ja kääntyi sitten hitaasti länttä kohti.

Radiosta ei kuulunut koko manööverin aikana mitään, emmekä me ottaneet myöskään yhteyttä, koska katsottiin sen ehtivän meidän keulan editse. Ajettiin koillistuulen kryssiä, joten jos olisi syntynyt oikeasti lähteltä menee-tilanne, oltais väistetty sen perän takaa.

No, ei tarvinnut...

Lue lisää

Joo, veti kyllä hiljaiseksi tämä tarina, tosin ihmettelen että laiva oikeasti "pysähtyi" kuten kerroit.

Oletko -Mika- koskaan kuullut termistä "hyvä merimiestapa"? Onko tullut mieleen että "pienikään laiva" ei päästä toista alusta - edes huvivenettä - kovin lähelle jottei synny "lähitilanteita" tai törmäysvaaraa?

On turha ihmetellä miksi monet moottiriveneilijät ja ammattimerenkulkijat pitävät purjehtijoita "idiootteina" juuri tämänlaisen toiminnan takia - onneksi olkoon vaan kaikkien puolesta. Yksi "mä vielä ehdin, mulla on kisa"-tilanne laivan kanssa leimaa taas koko purjehtijajengiä ammattilaisten silmissä.

Terveisin

"Ex-perämies"

edellinen kirjoitti:

Puhuin kokemuksesta. Sekä äänitason että sumussa tehtyjen kuulohavaintojen suhteen. Sattumalta tosin en purjeveneelläni ole joutunut sumuun mutta kerran olin kyydissä moottoriveneessä todella sakeassa sumussa. Vaikka sen moottoriääni oli selvästi kovempi kuin minkään kokemani purjeveneen, kuuluivat myös laivojen äänet (koneen jytinä) todella selvästi.

Tuolla aiemminhan väitettiin Kireelle Tulkitsijalle, että oma moottoriääni estäisi kuulotähystyksen. Koettuani sumun omaa venettäni äänekkäämmän kyydissä uskallan tuomita tuollaisen väitteen paskapuheeksi.

Todellinen ongelmahan sumussa ei ole äänen kuuleminen vaan sen suunnan erottaminen. Siihen ei tasainen taustaääni vaikuta mitään.

Lue lisää

Kuulo on hyvin subjektiivinen asia, lähinnä siksi, että korva kuulee logaritmisella asteikolla. Vertaamalla kahta eri aikaan tehtyä kuulohavaintoa et pysty vertaamaan niitä sen paremmin kuin kahta eri aikaan näkemääsi värisävyä. Värisävyjä yksi vielä muistaa tarkemmin kuin toinen, mutta kuulokysymykset ovat sentään mitattavissa.

Saat tuomita korviesi välissä miksikä hyvänsä, mutta tässä oli kyse todennettavasta fysikaalisesta faktasta. Siihen ei subjektiivinen kokemus auta. Taustamelun vaikutuksesta stereokuuloon, eli suunnan havaitsemiseen en osaa mitään varmaa sanoa, niin paljon kuulon fysiologiaan ei ole pätevyyttä.

edellinen kirjoitti:

Puhuin kokemuksesta. Sekä äänitason että sumussa tehtyjen kuulohavaintojen suhteen. Sattumalta tosin en purjeveneelläni ole joutunut sumuun mutta kerran olin kyydissä moottoriveneessä todella sakeassa sumussa. Vaikka sen moottoriääni oli selvästi kovempi kuin minkään kokemani purjeveneen, kuuluivat myös laivojen äänet (koneen jytinä) todella selvästi.

Tuolla aiemminhan väitettiin Kireelle Tulkitsijalle, että oma moottoriääni estäisi kuulotähystyksen. Koettuani sumun omaa venettäni äänekkäämmän kyydissä uskallan tuomita tuollaisen väitteen paskapuheeksi.

Todellinen ongelmahan sumussa ei ole äänen kuuleminen vaan sen suunnan erottaminen. Siihen ei tasainen taustaääni vaikuta mitään.

Lue lisää

Tätähän se tahtoo usein olla, kokemusta yhden tapauksen perustella. Olit kerran moottoriveneen kyydissä sumussa, joten osaat sen homman.

Minulla on erilainen käsitys, joka perustuu moneen kertaan yksinpurjehtijana sumuissa mm. Pohjanmeren rannikoilla. Siellä sumu on usein pitkäkestoinen ja tiheä. Juuri ne kokemukset ovat olleet painava syy tutkan hankkimiseen (10 vuotta sitten).

Siitä olen samaa mieltä, että tiheässä sumussa koneajo voi olla hyvinkin aiheellinen nopeiden väistöliikkeiden mahdollistamiseksi. Äänihavaintojen tekemistä varten olen kuitenkin useamman kerran joutunut pysäyttämään koneen ja yrittänyt paikantaa äänien suuntaa. Yksi yllättävä "varoitusääni" sumussa on ollut toisesta veneestä kuulunut fallien kilkatus! Et yleensä ole ainoa purjevene sumussa. Sumutorvia käytetään, mutta silti tulee yllätyksiä. Ei aina tule tuuttailtua ja toisen veneen läheisyys voi olla täydellinen yllätys.

Se on itsestään selvä asia jokaiselle, että lähietäisyydellä laivan jyrinän kyllä erottaa oman kipon koneen äänten yli. Siitä ei kukaan voine olla eri mieltä.

Jos sulla on miehistö mukana, sumussa liikkuminen on paljon helpompaa kuin yksinpurjehtijana. Joku menee keulaan kuuntelemaan, mahdollisimman kauas moottorin pakoputken äänistä. Näin kannattaa ilman muuta tehdä, jos veneessä ei ole tutkaa.

Tässä on hyvät englanninkieliset yleisohjeet sumuun. Ne kannattaa lukea.
http://www.kissen.co.uk/hroa/fog.htm

"Get everyone on deck, looking out and listening. If possible send someone right up into the bows to get away from the noise of the engine if it is running."

Merimiestapaakin kirjoitti:

Joo, veti kyllä hiljaiseksi tämä tarina, tosin ihmettelen että laiva oikeasti "pysähtyi" kuten kerroit.

Oletko -Mika- koskaan kuullut termistä "hyvä merimiestapa"? Onko tullut mieleen että "pienikään laiva" ei päästä toista alusta - edes huvivenettä - kovin lähelle jottei synny "lähitilanteita" tai törmäysvaaraa?

On turha ihmetellä miksi monet moottiriveneilijät ja ammattimerenkulkijat pitävät purjehtijoita "idiootteina" juuri tämänlaisen toiminnan takia - onneksi olkoon vaan kaikkien puolesta. Yksi "mä vielä ehdin, mulla on kisa"-tilanne laivan kanssa leimaa taas koko purjehtijajengiä ammattilaisten silmissä.

Terveisin

"Ex-perämies"

Lue lisää

Minkähän takia vhf:llä ei voisi pitää yhteyttä vastaavissa vaaratilanteissa? Tai edes yrittää?
Hyvien merimiestapojen kunnioittaminen ja noudattaminen taitaa olla rapistumassa, jos tämän foorumin moniin keskusteluihin on uskomista.

Yhteentörmäyksiä kyllä sattuu, jopa ammattilaisille
http://www.youtube.com/watch?v=_nUSWTzvzZA

Onneksi purjeveneen ja laivan väliset törmäykset ovat Itämeren alueella olleet verrattain harvinaisia. Muistaakseni niitä raportoitiin kahdeksan kappaletta kymmenen vuoden ajalta, en muista lähdettä.

Merimiestapaakin kirjoitti:

Joo, veti kyllä hiljaiseksi tämä tarina, tosin ihmettelen että laiva oikeasti "pysähtyi" kuten kerroit.

Oletko -Mika- koskaan kuullut termistä "hyvä merimiestapa"? Onko tullut mieleen että "pienikään laiva" ei päästä toista alusta - edes huvivenettä - kovin lähelle jottei synny "lähitilanteita" tai törmäysvaaraa?

On turha ihmetellä miksi monet moottiriveneilijät ja ammattimerenkulkijat pitävät purjehtijoita "idiootteina" juuri tämänlaisen toiminnan takia - onneksi olkoon vaan kaikkien puolesta. Yksi "mä vielä ehdin, mulla on kisa"-tilanne laivan kanssa leimaa taas koko purjehtijajengiä ammattilaisten silmissä.

Terveisin

"Ex-perämies"

Lue lisää

Mietitköhän nyt oikeasti tilannetta? Asia olisi ollut toinen, jos olisi aiottu laivan keulan edestä nippa nappa, nyt oltiin alun perin menossa perän takaa. Purjehtien et ikinä voi väistää laivaa mailien etäisyydeltä nopeuserojen takia, jos kohtauskurssilla ollaan. Mitä -mikan- olisi mielestäsi pitänyt tehdä tilanteessa?

Joka tapauksessa sääntöjä tässä noudatettiin, väistämisvelvollinen väisti, vaikka ei varsinaisesti olisi edes tarvinnut.

olit kerran sumussa! kirjoitti:

Tätähän se tahtoo usein olla, kokemusta yhden tapauksen perustella. Olit kerran moottoriveneen kyydissä sumussa, joten osaat sen homman.

Minulla on erilainen käsitys, joka perustuu moneen kertaan yksinpurjehtijana sumuissa mm. Pohjanmeren rannikoilla. Siellä sumu on usein pitkäkestoinen ja tiheä. Juuri ne kokemukset ovat olleet painava syy tutkan hankkimiseen (10 vuotta sitten).

Siitä olen samaa mieltä, että tiheässä sumussa koneajo voi olla hyvinkin aiheellinen nopeiden väistöliikkeiden mahdollistamiseksi. Äänihavaintojen tekemistä varten olen kuitenkin useamman kerran joutunut pysäyttämään koneen ja yrittänyt paikantaa äänien suuntaa. Yksi yllättävä "varoitusääni" sumussa on ollut toisesta veneestä kuulunut fallien kilkatus! Et yleensä ole ainoa purjevene sumussa. Sumutorvia käytetään, mutta silti tulee yllätyksiä. Ei aina tule tuuttailtua ja toisen veneen läheisyys voi olla täydellinen yllätys.

Se on itsestään selvä asia jokaiselle, että lähietäisyydellä laivan jyrinän kyllä erottaa oman kipon koneen äänten yli. Siitä ei kukaan voine olla eri mieltä.

Jos sulla on miehistö mukana, sumussa liikkuminen on paljon helpompaa kuin yksinpurjehtijana. Joku menee keulaan kuuntelemaan, mahdollisimman kauas moottorin pakoputken äänistä. Näin kannattaa ilman muuta tehdä, jos veneessä ei ole tutkaa.

Tässä on hyvät englanninkieliset yleisohjeet sumuun. Ne kannattaa lukea.
http://www.kissen.co.uk/hroa/fog.htm

"Get everyone on deck, looking out and listening. If possible send someone right up into the bows to get away from the noise of the engine if it is running."

Lue lisää

Tässä yhteydessä se yksi kerta on riittävä kokemus kertomaan, että kommentoimani väite oli paskapuhetta. Lainaan sen tähän selvyyden vuoksi:

"Jos sumussa ajat koneella, äänitähystyksesi heikkenee ratkaisevasti. On vaikea kuulla laivan jytinää, jos moottorisi on käynnissä."

Logiikan sääntöjen mukaan tällainen väite on epätosi, jos se on epätosi edes kerran. Koska minulla on kokemus yhdestä sellaisesta kerrasta, tiedän väitteen epätodeksi eli valheeksi. M.O.T

enkä muuten keksi mitään syytä, miksi asia olisi toisin omassa veneessä, jonka äänitaso on alhaisempi.

Täysin yhtä mieltä, että tutka on aivan erinomainen kapine sumussa. Purjeveneessä vain on useinkin vaikea löytää sille luontevaa paikkaa, jossa se ei olisi jotenkin tiellä. Mastossa siihen osuu helposti purje, takakaiteen tolppakin on helposti vähän tiellä rantautumisissa yms.
AIS olisi varmaan hyvä vaihtoehto?

Huomasin ketjua selatessani, että tunnekuohua oli herättänyt myös Kireen Tulkitsijan näkemys koneen ja purjeiden äänistä, että koneajo olisi usein hiljaisempaa. Mikähän siinä hätkäytti? Jälleen kokemuksesta voin sanoa, että totta se on. Ei aina, mutta niinhän ei väittänytkään. Ilmiön selitys voi olla siinä, että koneella ajetaan usein pläkässä tai melkein pläkässä, jolloin merestä ja tuulesta johtuvat äänet ovat vähäisiä. Kyllä ääntä on melkoisesti, kun vene kulkee purjeilla 6-7 solmua aallokossa.

Omassa veneessäni selvin aistihavainto koneen käymisestä tai käymättömyydestä tulee tuntoaistilla, ei kuulolla: sellainen pieni värinä tuntuu, kun kone käy. Tai oikeastaan sitä ei huomaa muuten, mutta käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä huomaa muutoksen.

olit kerran sumussa! kirjoitti:

Tätähän se tahtoo usein olla, kokemusta yhden tapauksen perustella. Olit kerran moottoriveneen kyydissä sumussa, joten osaat sen homman.

Minulla on erilainen käsitys, joka perustuu moneen kertaan yksinpurjehtijana sumuissa mm. Pohjanmeren rannikoilla. Siellä sumu on usein pitkäkestoinen ja tiheä. Juuri ne kokemukset ovat olleet painava syy tutkan hankkimiseen (10 vuotta sitten).

Siitä olen samaa mieltä, että tiheässä sumussa koneajo voi olla hyvinkin aiheellinen nopeiden väistöliikkeiden mahdollistamiseksi. Äänihavaintojen tekemistä varten olen kuitenkin useamman kerran joutunut pysäyttämään koneen ja yrittänyt paikantaa äänien suuntaa. Yksi yllättävä "varoitusääni" sumussa on ollut toisesta veneestä kuulunut fallien kilkatus! Et yleensä ole ainoa purjevene sumussa. Sumutorvia käytetään, mutta silti tulee yllätyksiä. Ei aina tule tuuttailtua ja toisen veneen läheisyys voi olla täydellinen yllätys.

Se on itsestään selvä asia jokaiselle, että lähietäisyydellä laivan jyrinän kyllä erottaa oman kipon koneen äänten yli. Siitä ei kukaan voine olla eri mieltä.

Jos sulla on miehistö mukana, sumussa liikkuminen on paljon helpompaa kuin yksinpurjehtijana. Joku menee keulaan kuuntelemaan, mahdollisimman kauas moottorin pakoputken äänistä. Näin kannattaa ilman muuta tehdä, jos veneessä ei ole tutkaa.

Tässä on hyvät englanninkieliset yleisohjeet sumuun. Ne kannattaa lukea.
http://www.kissen.co.uk/hroa/fog.htm

"Get everyone on deck, looking out and listening. If possible send someone right up into the bows to get away from the noise of the engine if it is running."

Lue lisää

sumussa ja myös joskus pimeässä navigoinnin apuna "pimeillä" väylillä tutka on aivan ehdoton laite.tärkein laite kompassin jälkeen.sumuun joutuu joka kesä vähintään 1-2 kertaa suomessakin,jos liikkuu kohtuullisesti.tutkaan kannattaa sijoittaa myös yksinpurjehtijan.

ja laivat kirjoitti:

Mietitköhän nyt oikeasti tilannetta? Asia olisi ollut toinen, jos olisi aiottu laivan keulan edestä nippa nappa, nyt oltiin alun perin menossa perän takaa. Purjehtien et ikinä voi väistää laivaa mailien etäisyydeltä nopeuserojen takia, jos kohtauskurssilla ollaan. Mitä -mikan- olisi mielestäsi pitänyt tehdä tilanteessa?

Joka tapauksessa sääntöjä tässä noudatettiin, väistämisvelvollinen väisti, vaikka ei varsinaisesti olisi edes tarvinnut.

Lue lisää

mukaan oltiin menossa perän takaa? Käsittääkseni Mikan. Laivassa tilanne arvioitiin toisin. Ammattimiehet eivät ota turhia riskejä. Myös sen, joka ei ole väistämisvelvollinen, on tehtävä kaikkensa yhteentörmäämisn välttämiseksi.

Purjeveneellä on helppo väistää laivaa. Tulee riittävän aikaisin selvällä kurssimuutoksella näyttää laivalle, että on aikeissa väistää. Kääntää siis kurssia niin, että laivassa havaitaan purjeveneen menevän selvästi peräntakaa ohi. Tämän voi tehdä heti, kun havaitsee kurssien kohtaavan, vaikka 5 mailin etäisyydellä laivasta. Edellytys on, että havaitsee mahdollisen yhteentörmäämiesen.

Kokonaisuudessaan uskomaton tarina. Nyt ymmärrän, ketkä pilaavat kaikkien purjehtoijoiden maineen. Itse en kehtaisi enää -Mika- nimimerkillä esiintyä, edes anonyyminä.

Tiedoksi muuten kaikille kilpapurjehtijoille. Vaikka kisaatte, väistätte muita purjeveneitä meriteiden sääntöjen mukaan. Pujehduskipailunnehan ovat pelkästään leikkiä.

ja laivat kirjoitti:

Mietitköhän nyt oikeasti tilannetta? Asia olisi ollut toinen, jos olisi aiottu laivan keulan edestä nippa nappa, nyt oltiin alun perin menossa perän takaa. Purjehtien et ikinä voi väistää laivaa mailien etäisyydeltä nopeuserojen takia, jos kohtauskurssilla ollaan. Mitä -mikan- olisi mielestäsi pitänyt tehdä tilanteessa?

Joka tapauksessa sääntöjä tässä noudatettiin, väistämisvelvollinen väisti, vaikka ei varsinaisesti olisi edes tarvinnut.

Lue lisää

Näinhän se on. Lisäksi tilanne oli sikäli erikoinen, että tuo laiva teki sen väistöjarrutuksen jälkeen kurssinmuutoksen. Sitäpä on toisesta aluksesta vaikea arvata, ehken laivassa katsottiin suunnitellun kurssin muutoksen saattavan alukset törmäyskurssille, vaikka purjevenessä arveltiin laivan menevän veneen keulan edestä. Oleellista on se, että oltiin avomerellä, jossa laivankaan navigointi ei ollut syväyksen rajoittamaa.

Sen vuoksi olisi ollut asiallista jollain konstilla yrittää vastata laivan viiteen tööttäykseen ("mitä aiotte tehdä"), VHFllä tai sitten yksi väläys/tööttäys ("väistämme oikealle") jos oli arveltu että mennään sen laivan perän takaa kohtaustilanteessa, vaikka se olisi näyttänyt todennäköiseltä ilman väistöliikettäkin, säilyttämällä kurssi.

-Mika- kirjoitti:

Koinpa senkin tilanteen viimekesänä, että rahtilaiva pysähtyi purjeveneen vuoksi.

Oltiin Volvo-Suursaari-Race -kisassa ja jossain kotkan tienoilla tuli etelästä rahtilaiva kohtaavalla kurssilla. No katsottiin, että se ehtii mennä meidän keulan editse, tosin ihan nippanappa. Huudatti aikansa viittä piippausta torvea. Ja lopulta (etäisyys alle maili) löi koneet pakille ja pysähtyi. Huudatti kyllä edelleen torvea...

No sen jälkeen kun oltiin paikka ohitettu, jatkoi jonkin aikaa suoraan (kurssimme yli, perän takaa) ja kääntyi sitten hitaasti länttä kohti.

Radiosta ei kuulunut koko manööverin aikana mitään, emmekä me ottaneet myöskään yhteyttä, koska katsottiin sen ehtivän meidän keulan editse. Ajettiin koillistuulen kryssiä, joten jos olisi syntynyt oikeasti lähteltä menee-tilanne, oltais väistetty sen perän takaa.

No, ei tarvinnut...

Lue lisää

Eikös se viisi merkkiä tarkoita "en tiedä mitä olet tekemässä"? Te siis jätitte vastaamatta yhteydenottoon?

Hyvä kysymys tietysti on, miksi laivalta ei yritetty VHF-yhteyttä. Ehkä arvelivat, ettei teillä olisi radiota tai se ei olisi päällä. Tai ehkä epäilivät kielivaikeuksia.

arvion... kirjoitti:

mukaan oltiin menossa perän takaa? Käsittääkseni Mikan. Laivassa tilanne arvioitiin toisin. Ammattimiehet eivät ota turhia riskejä. Myös sen, joka ei ole väistämisvelvollinen, on tehtävä kaikkensa yhteentörmäämisn välttämiseksi.

Purjeveneellä on helppo väistää laivaa. Tulee riittävän aikaisin selvällä kurssimuutoksella näyttää laivalle, että on aikeissa väistää. Kääntää siis kurssia niin, että laivassa havaitaan purjeveneen menevän selvästi peräntakaa ohi. Tämän voi tehdä heti, kun havaitsee kurssien kohtaavan, vaikka 5 mailin etäisyydellä laivasta. Edellytys on, että havaitsee mahdollisen yhteentörmäämiesen.

Kokonaisuudessaan uskomaton tarina. Nyt ymmärrän, ketkä pilaavat kaikkien purjehtoijoiden maineen. Itse en kehtaisi enää -Mika- nimimerkillä esiintyä, edes anonyyminä.

Tiedoksi muuten kaikille kilpapurjehtijoille. Vaikka kisaatte, väistätte muita purjeveneitä meriteiden sääntöjen mukaan. Pujehduskipailunnehan ovat pelkästään leikkiä.

Lue lisää

Joteskin helppo on hoksata, kun kirjoitellaan ennakkoluuloihin ja uskomuksiin perustuvaa kakkelia ilman omaa kokemusta.

Kuten nimimerkki "arvion..." satuilee: "Purjeveneellä on helppo väistää laivaa. Tulee riittävän aikaisin selvällä kurssimuutoksella näyttää laivalle, että on aikeissa väistää. Kääntää siis kurssia niin, että laivassa havaitaan purjeveneen menevän selvästi peräntakaa ohi. Tämän voi tehdä heti, kun havaitsee kurssien kohtaavan, vaikka 5 mailin etäisyydellä laivasta. Edellytys on, että havaitsee mahdollisen yhteentörmäämiesen."

No höpö höpö!!! Kun laiva on viiden mailin etäisyydellä, niin purjeveneessä, etenkin ilman tutkaa, ei ole mitään mahdollisuutta havaita yhteentörmäystä. Purjeveneellä on helppo väistää laivaa sen jälkeen kun etäisyys siihen on alle puoli mailia, tällöin on myös mahdollista arvioida mahdollisuus yhteentörmäykseen. Puoli mailia, jos laivan nopeus esim. 15 kn = 2 minuuttia kohtaamiseen. Tänä aikana purjevene ehtii tehdä ainaskin kaapelinmitan pituisen väistön pois laivan kurssilta, tai vaikka pistää pariksi minuutiksi parkkiin eli piihin ja odottaa että laiva höyryää keulan edestä.

Nimimerkki "kääntyminen" kirjoitti tuossa aiemmin paljon viisaammin: "Joskus brygällä vahtia ajaneena sattui useampia kertoja seuraavaa. Katson tutkalla huviveneen kulkusuunnan ja miten kaukana olemme toisistamme kun olemme lähimpänä. Joskus perämies väisti pari astetta, tämän jälkeen huvivene korjaa kurssiaan ja haluaa väkisin alle. Vaikeaa on huviveneestä eroittaa parin asteen kurssimuutosta kuten myös päätellä jäänkö alle?

Pointti on tässä väistäkää vain mutta mielellään oikein."

Just näin! Kiemurtelevaa kurssia ajava purjevene (se kohteliaasti sinne tänne väistelevä) on hankala laivan perämiehen kannalta. Nopeusero on kuitenkin sen verran suuri, että nopeamman ja kankeammin kääntyvän kannattaa tehdä väistöliikkeensä ajoissa, etenkin kun laivoissa on kohtaamistilanteen arviointi, ei vain veikkausta, vaan tutkalla nähtävä juttu. Sitä paitsi, jokainen avomeripurjehdusta useammin kokeillut tietää että laivat väistävät, ne suorittavat väistön hyvissä ajoin, muutama maili ja ehken varttitunti ennen mahdollista kohtaamista. Yöllä tämä on helpompi havaita, kun seuraa miten laivan keula- ja perävalon keskinäinen asento vaihtuu, ja vihreä kylki vaihtuu punaiseen.

Yhteenvetona:
- pitäkää kurssinne, jos on epäilys mahdollisesta törmäyskurssista niin silloin ei pitäisi ajaa tiukkaa kryssiä ottaen kaikkia siftejä, vaan sen verran alemmaksi että voi pitää kurssin, jonka laivan perämies voi tutkaltaan lukea
- jos purjevene väistää avomerellä, 30 astetta voisi olla riittävän selvä kurssin muutos jotta laivalla se varmaan hoksataan
- väistäkää pari minuuttia/puoli mailia ennen arvioitua kohtaamista jos törmäys näyttää todennäköiseltä. Avomerellä laivan tulisi väistää purjevenettä, samoin suojatiellä rekan tulisi väistää jalankulkijaa. Ei kuitenkaan kannata mennä rekan tai laivan alle, vaikka olisi oikeassa.
- vastatkaa teille osoitettuihin viesteihin, joista tärkein on tuo viisi töräytystä tai valomerkkiä, se on kysymys "mitä aiot tehdä?"

aiempi kirjoittaja kirjoitti:

Tässä yhteydessä se yksi kerta on riittävä kokemus kertomaan, että kommentoimani väite oli paskapuhetta. Lainaan sen tähän selvyyden vuoksi:

"Jos sumussa ajat koneella, äänitähystyksesi heikkenee ratkaisevasti. On vaikea kuulla laivan jytinää, jos moottorisi on käynnissä."

Logiikan sääntöjen mukaan tällainen väite on epätosi, jos se on epätosi edes kerran. Koska minulla on kokemus yhdestä sellaisesta kerrasta, tiedän väitteen epätodeksi eli valheeksi. M.O.T

enkä muuten keksi mitään syytä, miksi asia olisi toisin omassa veneessä, jonka äänitaso on alhaisempi.

Täysin yhtä mieltä, että tutka on aivan erinomainen kapine sumussa. Purjeveneessä vain on useinkin vaikea löytää sille luontevaa paikkaa, jossa se ei olisi jotenkin tiellä. Mastossa siihen osuu helposti purje, takakaiteen tolppakin on helposti vähän tiellä rantautumisissa yms.
AIS olisi varmaan hyvä vaihtoehto?

Huomasin ketjua selatessani, että tunnekuohua oli herättänyt myös Kireen Tulkitsijan näkemys koneen ja purjeiden äänistä, että koneajo olisi usein hiljaisempaa. Mikähän siinä hätkäytti? Jälleen kokemuksesta voin sanoa, että totta se on. Ei aina, mutta niinhän ei väittänytkään. Ilmiön selitys voi olla siinä, että koneella ajetaan usein pläkässä tai melkein pläkässä, jolloin merestä ja tuulesta johtuvat äänet ovat vähäisiä. Kyllä ääntä on melkoisesti, kun vene kulkee purjeilla 6-7 solmua aallokossa.

Omassa veneessäni selvin aistihavainto koneen käymisestä tai käymättömyydestä tulee tuntoaistilla, ei kuulolla: sellainen pieni värinä tuntuu, kun kone käy. Tai oikeastaan sitä ei huomaa muuten, mutta käynnistyksen ja sammutuksen yhteydessä huomaa muutoksen.

Lue lisää

Mietipä vielä kerran uudelleen mitä yrität todistella äänten kuulumisesta ja moottorisi täydellisestä äänettömyydestä! Kuulokynnys on 0db vain silloin, kun mitään taustamelua ei ole. Etäisiä laivan ääniä tai vaikkapa toisen purjeveneen ääniä et havaitse, jos ne ovat oman veneesi taustamelua hiljaisempia. Moottorin db-lukuja voit katsella esim. Vene-lehden testeistä.
En käsitä inttämistäsi.

Melutaso (dB)      
0   Kuulokynnys   
5 - 25   Pensaiden lehtien havina   
25 - 50   Tietokone   
50 - 70   Äänekäs puhuminen   

mainsaill kirjoitti:

sumussa ja myös joskus pimeässä navigoinnin apuna "pimeillä" väylillä tutka on aivan ehdoton laite.tärkein laite kompassin jälkeen.sumuun joutuu joka kesä vähintään 1-2 kertaa suomessakin,jos liikkuu kohtuullisesti.tutkaan kannattaa sijoittaa myös yksinpurjehtijan.

Lue lisää

avomerellä!
Ilman tutkaa ja tutkaan asetettua hälytystä en uskaltaisi nukkua varttia kauempaa.

Wiki kirjoitti:

Joteskin helppo on hoksata, kun kirjoitellaan ennakkoluuloihin ja uskomuksiin perustuvaa kakkelia ilman omaa kokemusta.

Kuten nimimerkki "arvion..." satuilee: "Purjeveneellä on helppo väistää laivaa. Tulee riittävän aikaisin selvällä kurssimuutoksella näyttää laivalle, että on aikeissa väistää. Kääntää siis kurssia niin, että laivassa havaitaan purjeveneen menevän selvästi peräntakaa ohi. Tämän voi tehdä heti, kun havaitsee kurssien kohtaavan, vaikka 5 mailin etäisyydellä laivasta. Edellytys on, että havaitsee mahdollisen yhteentörmäämiesen."

No höpö höpö!!! Kun laiva on viiden mailin etäisyydellä, niin purjeveneessä, etenkin ilman tutkaa, ei ole mitään mahdollisuutta havaita yhteentörmäystä. Purjeveneellä on helppo väistää laivaa sen jälkeen kun etäisyys siihen on alle puoli mailia, tällöin on myös mahdollista arvioida mahdollisuus yhteentörmäykseen. Puoli mailia, jos laivan nopeus esim. 15 kn = 2 minuuttia kohtaamiseen. Tänä aikana purjevene ehtii tehdä ainaskin kaapelinmitan pituisen väistön pois laivan kurssilta, tai vaikka pistää pariksi minuutiksi parkkiin eli piihin ja odottaa että laiva höyryää keulan edestä.

Nimimerkki "kääntyminen" kirjoitti tuossa aiemmin paljon viisaammin: "Joskus brygällä vahtia ajaneena sattui useampia kertoja seuraavaa. Katson tutkalla huviveneen kulkusuunnan ja miten kaukana olemme toisistamme kun olemme lähimpänä. Joskus perämies väisti pari astetta, tämän jälkeen huvivene korjaa kurssiaan ja haluaa väkisin alle. Vaikeaa on huviveneestä eroittaa parin asteen kurssimuutosta kuten myös päätellä jäänkö alle?

Pointti on tässä väistäkää vain mutta mielellään oikein."

Just näin! Kiemurtelevaa kurssia ajava purjevene (se kohteliaasti sinne tänne väistelevä) on hankala laivan perämiehen kannalta. Nopeusero on kuitenkin sen verran suuri, että nopeamman ja kankeammin kääntyvän kannattaa tehdä väistöliikkeensä ajoissa, etenkin kun laivoissa on kohtaamistilanteen arviointi, ei vain veikkausta, vaan tutkalla nähtävä juttu. Sitä paitsi, jokainen avomeripurjehdusta useammin kokeillut tietää että laivat väistävät, ne suorittavat väistön hyvissä ajoin, muutama maili ja ehken varttitunti ennen mahdollista kohtaamista. Yöllä tämä on helpompi havaita, kun seuraa miten laivan keula- ja perävalon keskinäinen asento vaihtuu, ja vihreä kylki vaihtuu punaiseen.

Yhteenvetona:
- pitäkää kurssinne, jos on epäilys mahdollisesta törmäyskurssista niin silloin ei pitäisi ajaa tiukkaa kryssiä ottaen kaikkia siftejä, vaan sen verran alemmaksi että voi pitää kurssin, jonka laivan perämies voi tutkaltaan lukea
- jos purjevene väistää avomerellä, 30 astetta voisi olla riittävän selvä kurssin muutos jotta laivalla se varmaan hoksataan
- väistäkää pari minuuttia/puoli mailia ennen arvioitua kohtaamista jos törmäys näyttää todennäköiseltä. Avomerellä laivan tulisi väistää purjevenettä, samoin suojatiellä rekan tulisi väistää jalankulkijaa. Ei kuitenkaan kannata mennä rekan tai laivan alle, vaikka olisi oikeassa.
- vastatkaa teille osoitettuihin viesteihin, joista tärkein on tuo viisi töräytystä tai valomerkkiä, se on kysymys "mitä aiot tehdä?"

Lue lisää

Piti vielä kehuman AIS lotteria, siitä näkee laivan nopeuden, kurssin, etäisyyden ja nimen (paitsi ne "no name available" nimiset joissa on kolmevärinen raitalippu ja ruosteinen kylki).

Laivan etäisyyden arviointi ei ole kovinkaan helppoa. Yleensä luulee sen olevan lähempänä kuin mitä se onkaan, ne ovat nimittäin aika isoja, isolla ulapalla ilman mitään perspektiiviä antavaa muuta kiinnekohdetta. Hyvällä kelillä kun kaipaa jotain seuraleikkiä, niin yksi voisi katsella aissista laivoja, ja toinen (toiset) veikkailla niiden etäisyyksiä. Ihan hauskaa ja kehittää arviointikykyä.

Lähettävistä B-luokan AISseista on kahdenlaista ilmaa, merenkulkulaitos on tietysti niitä vastaan. Pelätään että ne yleistyvät liikaa, että tulee liikaa AIS-kohteita merelle, jne. Toisaalta B-luokan laitteen lähetystiheys (eli lähetyspulssien väli pitempi) on vain murto-osa laivojen lähettämästä, VTS-systeemeissä nuo B-luokan kohteet voidaan suodattaa pois. Lisäksi paras argumentti B-luokan laitteiden kieltämiseksi on "ne antavat turhan turvallisuuden tunteen". Samalla perusteella pitäisi muuten kieltää turvavyöt tai turvatyynyt autosta!

Wiki kirjoitti:

Piti vielä kehuman AIS lotteria, siitä näkee laivan nopeuden, kurssin, etäisyyden ja nimen (paitsi ne "no name available" nimiset joissa on kolmevärinen raitalippu ja ruosteinen kylki).

Laivan etäisyyden arviointi ei ole kovinkaan helppoa. Yleensä luulee sen olevan lähempänä kuin mitä se onkaan, ne ovat nimittäin aika isoja, isolla ulapalla ilman mitään perspektiiviä antavaa muuta kiinnekohdetta. Hyvällä kelillä kun kaipaa jotain seuraleikkiä, niin yksi voisi katsella aissista laivoja, ja toinen (toiset) veikkailla niiden etäisyyksiä. Ihan hauskaa ja kehittää arviointikykyä.

Lähettävistä B-luokan AISseista on kahdenlaista ilmaa, merenkulkulaitos on tietysti niitä vastaan. Pelätään että ne yleistyvät liikaa, että tulee liikaa AIS-kohteita merelle, jne. Toisaalta B-luokan laitteen lähetystiheys (eli lähetyspulssien väli pitempi) on vain murto-osa laivojen lähettämästä, VTS-systeemeissä nuo B-luokan kohteet voidaan suodattaa pois. Lisäksi paras argumentti B-luokan laitteiden kieltämiseksi on "ne antavat turhan turvallisuuden tunteen". Samalla perusteella pitäisi muuten kieltää turvavyöt tai turvatyynyt autosta!

Lue lisää

ais on hyödyllinen nimenomaan avomerellä ja ruuhakisten laivareittien ulkopuolella.helsingin edustalla,tallinna-helsinki väylällä tai tanskan salmissa ihan hyödytön apparaatti.ei kukaan jaksa sitä pilkkua pilkun vieressä katsella eikä laivatkaa huomioi koko laitetta.silloin tähystetään ellei satu nukahtamaan juuri kustaanmiekassa...

aiheellinen? kirjoitti:

Mietipä vielä kerran uudelleen mitä yrität todistella äänten kuulumisesta ja moottorisi täydellisestä äänettömyydestä! Kuulokynnys on 0db vain silloin, kun mitään taustamelua ei ole. Etäisiä laivan ääniä tai vaikkapa toisen purjeveneen ääniä et havaitse, jos ne ovat oman veneesi taustamelua hiljaisempia. Moottorin db-lukuja voit katsella esim. Vene-lehden testeistä.
En käsitä inttämistäsi.

Melutaso (dB)      
0   Kuulokynnys   
5 - 25   Pensaiden lehtien havina   
25 - 50   Tietokone   
50 - 70   Äänekäs puhuminen   

Lue lisää

Hämmästyttää kummastutta pientä kulkijaa tämä kina. Yksi sanoo että kone päällä ei voi kuunnella. Toinen sanoo että kaukaa ei kuule. Kolmas kertoo kuulleensa mutta ei sanonut etäisyyttä. No, eka puhe on roskaa, sen tiedän minäkin. Mutta kaksi muuta ovat mun nähdäkseni totta samaan aikaan eikä niiden välillä ole ristiriitaa. Tärkeintähän on, että yleensä kuulee.

Wiljami ei paljon murehdi muista purkkareista sumussa. Ei ne silloin niin lujaa kulje eikä oo niin isoja. Isot laivat hirvittää, ne ei pysty väistään eikä itekään ehdi, jos 50 metrin päästä näkee.

Wiki kirjoitti:

Joteskin helppo on hoksata, kun kirjoitellaan ennakkoluuloihin ja uskomuksiin perustuvaa kakkelia ilman omaa kokemusta.

Kuten nimimerkki "arvion..." satuilee: "Purjeveneellä on helppo väistää laivaa. Tulee riittävän aikaisin selvällä kurssimuutoksella näyttää laivalle, että on aikeissa väistää. Kääntää siis kurssia niin, että laivassa havaitaan purjeveneen menevän selvästi peräntakaa ohi. Tämän voi tehdä heti, kun havaitsee kurssien kohtaavan, vaikka 5 mailin etäisyydellä laivasta. Edellytys on, että havaitsee mahdollisen yhteentörmäämiesen."

No höpö höpö!!! Kun laiva on viiden mailin etäisyydellä, niin purjeveneessä, etenkin ilman tutkaa, ei ole mitään mahdollisuutta havaita yhteentörmäystä. Purjeveneellä on helppo väistää laivaa sen jälkeen kun etäisyys siihen on alle puoli mailia, tällöin on myös mahdollista arvioida mahdollisuus yhteentörmäykseen. Puoli mailia, jos laivan nopeus esim. 15 kn = 2 minuuttia kohtaamiseen. Tänä aikana purjevene ehtii tehdä ainaskin kaapelinmitan pituisen väistön pois laivan kurssilta, tai vaikka pistää pariksi minuutiksi parkkiin eli piihin ja odottaa että laiva höyryää keulan edestä.

Nimimerkki "kääntyminen" kirjoitti tuossa aiemmin paljon viisaammin: "Joskus brygällä vahtia ajaneena sattui useampia kertoja seuraavaa. Katson tutkalla huviveneen kulkusuunnan ja miten kaukana olemme toisistamme kun olemme lähimpänä. Joskus perämies väisti pari astetta, tämän jälkeen huvivene korjaa kurssiaan ja haluaa väkisin alle. Vaikeaa on huviveneestä eroittaa parin asteen kurssimuutosta kuten myös päätellä jäänkö alle?

Pointti on tässä väistäkää vain mutta mielellään oikein."

Just näin! Kiemurtelevaa kurssia ajava purjevene (se kohteliaasti sinne tänne väistelevä) on hankala laivan perämiehen kannalta. Nopeusero on kuitenkin sen verran suuri, että nopeamman ja kankeammin kääntyvän kannattaa tehdä väistöliikkeensä ajoissa, etenkin kun laivoissa on kohtaamistilanteen arviointi, ei vain veikkausta, vaan tutkalla nähtävä juttu. Sitä paitsi, jokainen avomeripurjehdusta useammin kokeillut tietää että laivat väistävät, ne suorittavat väistön hyvissä ajoin, muutama maili ja ehken varttitunti ennen mahdollista kohtaamista. Yöllä tämä on helpompi havaita, kun seuraa miten laivan keula- ja perävalon keskinäinen asento vaihtuu, ja vihreä kylki vaihtuu punaiseen.

Yhteenvetona:
- pitäkää kurssinne, jos on epäilys mahdollisesta törmäyskurssista niin silloin ei pitäisi ajaa tiukkaa kryssiä ottaen kaikkia siftejä, vaan sen verran alemmaksi että voi pitää kurssin, jonka laivan perämies voi tutkaltaan lukea
- jos purjevene väistää avomerellä, 30 astetta voisi olla riittävän selvä kurssin muutos jotta laivalla se varmaan hoksataan
- väistäkää pari minuuttia/puoli mailia ennen arvioitua kohtaamista jos törmäys näyttää todennäköiseltä. Avomerellä laivan tulisi väistää purjevenettä, samoin suojatiellä rekan tulisi väistää jalankulkijaa. Ei kuitenkaan kannata mennä rekan tai laivan alle, vaikka olisi oikeassa.
- vastatkaa teille osoitettuihin viesteihin, joista tärkein on tuo viisi töräytystä tai valomerkkiä, se on kysymys "mitä aiot tehdä?"

Lue lisää

Wiki on oikeilla jäljillä.

Kommenttina sen verran että helpoiten menee kun pitää suuntansa ja nopeutensa - sitten kun on ilmeistä että laiva tulee lähelle niin väistää reilusti - siis VÄHINTÄÄN 30 astetta, mieluusti vaikka 50 astetta - siihen suuntaan mihin aikoo sitten väistää (sen näkee jo paljain silmin nopeasti tai ARPAsta). Sillä ei ole väliä sitten kun vähän aikaa ajaa "uutta väistökurssia" ja laiva menee selvästi ohi jos vaikka kääntää sitten vähän takaisin. Lienee selvää että AINA AHTERIN TAKAA!!!

Aina voi sitten huuta VHF:llä jos haluaa.... vähän se on "selvässä" tilanteessa turhaa.

Pitää muistaa että laivojen väistämiseen vaikuttavat myös muut seikat kuten muu laivaliikenne/tiheys, oma reitti, navigoinnin rajoitukset (mataluus/merimerkit) - aina ei voi "kovin helpolla" väistää vaikka haluaisi.

On hyvä tietää että laivoissa/ammattiliikenteessä suhtaudutaan usein (aiheellisesti) suurella epäluulolla huviveneisiin koska "kuka tahansa ja millä tahansa taidolla" voi olla liikkeellä. Sama kyllä koskee laivojakin, on niitä "tyhjiä" tullut myös nähtyä eli ajatus "että kyllä se väistää" voi olla vähän vaarallinen jos ei ole kuin laivakoira brykällä.... ;)

Mielestäni kaikki menee hyvin kunhan toimitaan siten että kunnioitetaan toisiamme tuolla merellä - kyllä vähän täällä ihmetytti nimimerkki -Mika-:n toiminta, toivottavasti ottaa opikseen.

Terveisin

"Ex-perämies"

-Mika- kirjoitti:

Koinpa senkin tilanteen viimekesänä, että rahtilaiva pysähtyi purjeveneen vuoksi.

Oltiin Volvo-Suursaari-Race -kisassa ja jossain kotkan tienoilla tuli etelästä rahtilaiva kohtaavalla kurssilla. No katsottiin, että se ehtii mennä meidän keulan editse, tosin ihan nippanappa. Huudatti aikansa viittä piippausta torvea. Ja lopulta (etäisyys alle maili) löi koneet pakille ja pysähtyi. Huudatti kyllä edelleen torvea...

No sen jälkeen kun oltiin paikka ohitettu, jatkoi jonkin aikaa suoraan (kurssimme yli, perän takaa) ja kääntyi sitten hitaasti länttä kohti.

Radiosta ei kuulunut koko manööverin aikana mitään, emmekä me ottaneet myöskään yhteyttä, koska katsottiin sen ehtivän meidän keulan editse. Ajettiin koillistuulen kryssiä, joten jos olisi syntynyt oikeasti lähteltä menee-tilanne, oltais väistetty sen perän takaa.

No, ei tarvinnut...

Lue lisää

Tulipa mieleen sama paikka ja sama kisa erinäisiä vuosia aiemmin. Isompi joukko kilpailevia menossa Kotkanportille aamuvarhaisen kevyessä tuulessa spinnulla, kun laiva ilmestyy takavistosta ja näyttää tulevan kohti. Seurasi varttitunti arvailua siitä, missä kurssit lopulta tulevat risteytymään, kun jostain läheltä voi arvata tulevan.

Lopulta laiva hieman hidasti, teki pari pientä, taiten harkittua käännöstä ja meni fleetin läpi häiritsemättä ketään poistuen lopuksi Kotkan suuntaan. Vanhanaikaisen näköinen, eikä ihan ruosteetonkaan purkki, jonka perässä kotisatamaksi oli merkitty Singapore, mutta jätti jälkeensä todella hyvän kuvan osaamisesta.

Wiljami Wenemiäs kirjoitti:

Hämmästyttää kummastutta pientä kulkijaa tämä kina. Yksi sanoo että kone päällä ei voi kuunnella. Toinen sanoo että kaukaa ei kuule. Kolmas kertoo kuulleensa mutta ei sanonut etäisyyttä. No, eka puhe on roskaa, sen tiedän minäkin. Mutta kaksi muuta ovat mun nähdäkseni totta samaan aikaan eikä niiden välillä ole ristiriitaa. Tärkeintähän on, että yleensä kuulee.

Wiljami ei paljon murehdi muista purkkareista sumussa. Ei ne silloin niin lujaa kulje eikä oo niin isoja. Isot laivat hirvittää, ne ei pysty väistään eikä itekään ehdi, jos 50 metrin päästä näkee.

Lue lisää

"Wiljami ei paljon murehdi muista purkkareista sumussa. Ei ne silloin niin lujaa kulje eikä oo niin isoja."


Katsopa Wiljami miltä laiva sumussa näyttää "...jos 50 metrin päästä näkee."
Selventävä kuva on täällä
http://www.kissen.co.uk/hroa/fog.htm

mainsaill kirjoitti:

ais on hyödyllinen nimenomaan avomerellä ja ruuhakisten laivareittien ulkopuolella.helsingin edustalla,tallinna-helsinki väylällä tai tanskan salmissa ihan hyödytön apparaatti.ei kukaan jaksa sitä pilkkua pilkun vieressä katsella eikä laivatkaa huomioi koko laitetta.silloin tähystetään ellei satu nukahtamaan juuri kustaanmiekassa...

Lue lisää

juuri vilkkailla liikennealueilla kytkettynä plotteriin. Silloin plotteri näyttää skaalan mukaan juuri sopivasti esim 1 mailin säteellä olevat kartan päällä. Näyttää myös nuolilla, onko törmäyskurssilla vai meneekö keulan edestä / perän takaa. Todella hyvä systeemi, samalla kun katsot karttaa, siinä näkyy viitat, karit, laivat, saaret ym tarpeellinen.

Erillinen AIS näyttölaite on huono, ehkä mainsaillilla on referoituna juuri se.

Tuo yllä oleva perustuu Raymarinen 8" plotteriin.

liikkuu sumussa kirjoitti:

"Wiljami ei paljon murehdi muista purkkareista sumussa. Ei ne silloin niin lujaa kulje eikä oo niin isoja."


Katsopa Wiljami miltä laiva sumussa näyttää "...jos 50 metrin päästä näkee."
Selventävä kuva on täällä
http://www.kissen.co.uk/hroa/fog.htm

Lue lisää

Siltä varalta, että Wiljami ei itse huomaa vastata. Juuri tästähän nimittäin Viljami puhui, purkkarit tulevat hitaasti, eivätkä ole kovin isoja ja vielä väistävät ketterästi paljon lähempääkin. Ei niistä läheskään niin suurta huolta ole. Laivat taas juuri toisin päin ja niitä saa pelätä. Kyllä kaikki joskus sumussa olleet tietävät, miltä laiva siellä näyttää.

liikkuu sumussa kirjoitti:

"Wiljami ei paljon murehdi muista purkkareista sumussa. Ei ne silloin niin lujaa kulje eikä oo niin isoja."


Katsopa Wiljami miltä laiva sumussa näyttää "...jos 50 metrin päästä näkee."
Selventävä kuva on täällä
http://www.kissen.co.uk/hroa/fog.htm

Lue lisää

Miksi Wiljami murehtisi purkkareita? Ne liikkuu sumussa hissuksiin ja väistöt käy vaikka vasta veneenmitan päästä näkis.

Taitaa olla pelkkiä teoriaherroja palsta täynnä.

vastaa... kirjoitti:

Siltä varalta, että Wiljami ei itse huomaa vastata. Juuri tästähän nimittäin Viljami puhui, purkkarit tulevat hitaasti, eivätkä ole kovin isoja ja vielä väistävät ketterästi paljon lähempääkin. Ei niistä läheskään niin suurta huolta ole. Laivat taas juuri toisin päin ja niitä saa pelätä. Kyllä kaikki joskus sumussa olleet tietävät, miltä laiva siellä näyttää.

Lue lisää

No nyt tuli järkipuhetta. On täällä sentään joku joskus seilannutkin.

Wiljami kiittää ja poistuu lenkille.

Wiki kirjoitti:

Joteskin helppo on hoksata, kun kirjoitellaan ennakkoluuloihin ja uskomuksiin perustuvaa kakkelia ilman omaa kokemusta.

Kuten nimimerkki "arvion..." satuilee: "Purjeveneellä on helppo väistää laivaa. Tulee riittävän aikaisin selvällä kurssimuutoksella näyttää laivalle, että on aikeissa väistää. Kääntää siis kurssia niin, että laivassa havaitaan purjeveneen menevän selvästi peräntakaa ohi. Tämän voi tehdä heti, kun havaitsee kurssien kohtaavan, vaikka 5 mailin etäisyydellä laivasta. Edellytys on, että havaitsee mahdollisen yhteentörmäämiesen."

No höpö höpö!!! Kun laiva on viiden mailin etäisyydellä, niin purjeveneessä, etenkin ilman tutkaa, ei ole mitään mahdollisuutta havaita yhteentörmäystä. Purjeveneellä on helppo väistää laivaa sen jälkeen kun etäisyys siihen on alle puoli mailia, tällöin on myös mahdollista arvioida mahdollisuus yhteentörmäykseen. Puoli mailia, jos laivan nopeus esim. 15 kn = 2 minuuttia kohtaamiseen. Tänä aikana purjevene ehtii tehdä ainaskin kaapelinmitan pituisen väistön pois laivan kurssilta, tai vaikka pistää pariksi minuutiksi parkkiin eli piihin ja odottaa että laiva höyryää keulan edestä.

Nimimerkki "kääntyminen" kirjoitti tuossa aiemmin paljon viisaammin: "Joskus brygällä vahtia ajaneena sattui useampia kertoja seuraavaa. Katson tutkalla huviveneen kulkusuunnan ja miten kaukana olemme toisistamme kun olemme lähimpänä. Joskus perämies väisti pari astetta, tämän jälkeen huvivene korjaa kurssiaan ja haluaa väkisin alle. Vaikeaa on huviveneestä eroittaa parin asteen kurssimuutosta kuten myös päätellä jäänkö alle?

Pointti on tässä väistäkää vain mutta mielellään oikein."

Just näin! Kiemurtelevaa kurssia ajava purjevene (se kohteliaasti sinne tänne väistelevä) on hankala laivan perämiehen kannalta. Nopeusero on kuitenkin sen verran suuri, että nopeamman ja kankeammin kääntyvän kannattaa tehdä väistöliikkeensä ajoissa, etenkin kun laivoissa on kohtaamistilanteen arviointi, ei vain veikkausta, vaan tutkalla nähtävä juttu. Sitä paitsi, jokainen avomeripurjehdusta useammin kokeillut tietää että laivat väistävät, ne suorittavat väistön hyvissä ajoin, muutama maili ja ehken varttitunti ennen mahdollista kohtaamista. Yöllä tämä on helpompi havaita, kun seuraa miten laivan keula- ja perävalon keskinäinen asento vaihtuu, ja vihreä kylki vaihtuu punaiseen.

Yhteenvetona:
- pitäkää kurssinne, jos on epäilys mahdollisesta törmäyskurssista niin silloin ei pitäisi ajaa tiukkaa kryssiä ottaen kaikkia siftejä, vaan sen verran alemmaksi että voi pitää kurssin, jonka laivan perämies voi tutkaltaan lukea
- jos purjevene väistää avomerellä, 30 astetta voisi olla riittävän selvä kurssin muutos jotta laivalla se varmaan hoksataan
- väistäkää pari minuuttia/puoli mailia ennen arvioitua kohtaamista jos törmäys näyttää todennäköiseltä. Avomerellä laivan tulisi väistää purjevenettä, samoin suojatiellä rekan tulisi väistää jalankulkijaa. Ei kuitenkaan kannata mennä rekan tai laivan alle, vaikka olisi oikeassa.
- vastatkaa teille osoitettuihin viesteihin, joista tärkein on tuo viisi töräytystä tai valomerkkiä, se on kysymys "mitä aiot tehdä?"

Lue lisää

Ensinäkin. Opetettele ymmärtämään lukemasi. Ymmärrän kyllä, että se voi olla vaikeaa. En todellakaan sanonut, että väistö tehdää 5 mailin etäisyydellä. Sanoin, että väistöliikkeen voi tehdä "vaikka 5 mailin etäidyydellä". Olennaisinta on, että kun havaitsee yhteentörmäämisvaaran olevan, voi omaa kurssiaan muuttamalla näyttää aikeensa. Riittävän selvä muutos havaitaan laivassa, olkoonpa vaikka 30 astetta. Jokatapauksessa pariminuuttia ennen mahdollista törmäystä on aivan liian myöhään.

Kannattaa myös unotaa nuo Wikin yhteenvedot. Miksi Avomerellä pääsäännöntösi mukaan laivan tulee väistää purjevenettä.

Lisäksi väitän, että olen purjehtinut enemmän avomerellä kuin Wiki, siis jos olet se sama Wiki, joka tänne on kirjoitellut jo pitkään. Siis se, joka heittelee tyhjät kaljatölkit mereen.

hyödyllinen kirjoitti:

juuri vilkkailla liikennealueilla kytkettynä plotteriin. Silloin plotteri näyttää skaalan mukaan juuri sopivasti esim 1 mailin säteellä olevat kartan päällä. Näyttää myös nuolilla, onko törmäyskurssilla vai meneekö keulan edestä / perän takaa. Todella hyvä systeemi, samalla kun katsot karttaa, siinä näkyy viitat, karit, laivat, saaret ym tarpeellinen.

Erillinen AIS näyttölaite on huono, ehkä mainsaillilla on referoituna juuri se.

Tuo yllä oleva perustuu Raymarinen 8" plotteriin.

Lue lisää

Käytössä Raymarine C80 AIS.
Esimerkiksi mainitussa Kustaanmiekassa siitä on hyötyä etenkin, jos on täytyy kryssiä ja miksei muutenkin. Ei tarvitse jännittää, että onko laivaa tulossa "puskan takaa."

Mielestäni auttaa tilanteiden ennakoimisessa ja reitinvalinnassa. Luonnollisesti ilmankin pärjää, mutta miksei näin kätevää apuvälinettä käyttäisi.

Hälytyksiä ei tosiaan voi käyttää, mutta eipä niitä tarvitsekaan. Yhdellä silmäyksellä näkee plotterista tilanteen.

Wiljami Wenemiäs kirjoitti:

Miksi Wiljami murehtisi purkkareita? Ne liikkuu sumussa hissuksiin ja väistöt käy vaikka vasta veneenmitan päästä näkis.

Taitaa olla pelkkiä teoriaherroja palsta täynnä.

Lue lisää

vaikkapa Engl. kanaalissa. Toisinaan katsos on tiheän sumun ja kovan tuulen yhdistelmä. Ei liikuta hissuksiin, kun tuulee kovaa. Virtakin vaikuttaa. Veneitäkin on kaiken kokoisia, myös aika isoja, 100 ft. En vaan ole osannut olla yhtä huoleton kuin sinä Wiljami olet.

Wiljami, olet ehkä liian vanha lähteäksesi enää merille, kun rupesit jo pojittelemaan. Meikäläinen "poikaikäinen" on seilannut yli 40vuotta ja siitä suurimman osan Pohjanmerellä ja kauempana. Lähdössä ollaan Engl kanaaliin taas toukokuun alussa. Lupasin siirtää yhden veneen eikä siinä ole tutkaa.

Täällä kotivesillä sumuja on vain pari kertaa kesässä, silloinkin yleensä on tyyntä ja sumu hälvenee muutamissa tunneissa.

vastaa... kirjoitti:

Siltä varalta, että Wiljami ei itse huomaa vastata. Juuri tästähän nimittäin Viljami puhui, purkkarit tulevat hitaasti, eivätkä ole kovin isoja ja vielä väistävät ketterästi paljon lähempääkin. Ei niistä läheskään niin suurta huolta ole. Laivat taas juuri toisin päin ja niitä saa pelätä. Kyllä kaikki joskus sumussa olleet tietävät, miltä laiva siellä näyttää.

Lue lisää

sen kuvasivun tekstissä sanottiin?

vasta soopaa... kirjoitti:

Ensinäkin. Opetettele ymmärtämään lukemasi. Ymmärrän kyllä, että se voi olla vaikeaa. En todellakaan sanonut, että väistö tehdää 5 mailin etäisyydellä. Sanoin, että väistöliikkeen voi tehdä "vaikka 5 mailin etäidyydellä". Olennaisinta on, että kun havaitsee yhteentörmäämisvaaran olevan, voi omaa kurssiaan muuttamalla näyttää aikeensa. Riittävän selvä muutos havaitaan laivassa, olkoonpa vaikka 30 astetta. Jokatapauksessa pariminuuttia ennen mahdollista törmäystä on aivan liian myöhään.

Kannattaa myös unotaa nuo Wikin yhteenvedot. Miksi Avomerellä pääsäännöntösi mukaan laivan tulee väistää purjevenettä.

Lisäksi väitän, että olen purjehtinut enemmän avomerellä kuin Wiki, siis jos olet se sama Wiki, joka tänne on kirjoitellut jo pitkään. Siis se, joka heittelee tyhjät kaljatölkit mereen.

Lue lisää

Älähän nyt pillastu, minkäs sille woi jo kaimani on purjehtinut avomerellä, tai heittänyt kaljatölkin Kolera-altaaseen. Ja saathan sinä väittää mitä haluat - mitä väliä sillä sitten on?

Meriteiden säännöt kuiteskin voisit opiskella, niissä kerrotaan että moottorikäyttöinen alus väistää purjealusta - tämä on se pääsääntö.

Jos kuitenkin alus ei syväyksen tai muun syyn vuoksi voi navigoida turvallisesti kuin valitsemallaan väylällä, niin silloin tilanne muuttuu. Tulee tässä mieleen se Propontisin pohjakosketus. Tuolla alueella purjehtineena aloin ihmetellä jotta minkä ihmeen matalikon se on löytänyt, eihän siellä ole mitään. No, löytyihän se merikortista, 14 metrin matala, kun Propontisin syväys oli 14,5 m. (Jessus mitä jättimäisiä öljypönttöjä nuo onkaan, metrin verran pinnan päällä ja 15 alla)

Mutta, pääsääntö on se että laiva väistää purjevenettä avomerellä. Sillä ei ole väliä onko kyseessä huvialus vai ammattiliikenne.

Jos olet tosiaan purjehtinut paljon avomerellä, miksi et ole viitsinyt edes opetella meriteiden sääntöjä?

Kiree Tulkitsija kirjoitti:

Minulla, nimittäin.
1) Luotatko siihen, että ainoat mahdolliset törmäyspartnerit ovat aluksia, joiden valot ovat kunnossa?
2) Luotatko siihen, että ne kaikki ovat laivoja eikä vaikkapa toisia yksinpurjehtijoita?
3) Oletko ikinä kuullut maapallon kaarevuudesta? Entä ilmankosteuden yms. vaikutuksesta näkyvyyteen?
4) Uskotko, että jos et näe mitään, siellä ei ole mitään?
5) "Hetken tauolla" tarkoitan mitä tahansa, mikä estää tähystyksen ylläpidon. Se sisältää KAIKEN sellaisen, mikä merkitsisi menoa sisätiloihin. Navigointiin keskittymisenkin pitää pysyä sillä tasolla, että muistaa vilkuilla jatkuvasti ympärilleen.

On totta, että käytännössä meiltä jokaiselta usein unohtuu jokin, tyypillisesti se selän takana oleva, suunta seurannasta. Mutta sitä ei pidä omilla valinnoilla vielä pahentaa.

Ai joo, vielä yksi juttu näkyvyydestä: avomerellä vertailukohteiden puuttuessa aivoilta silmä ei pysty erottamaan mailin päässä olevaa pientä kohdetta neljän mailin päässä olevata isosta kohteesta. Stereonäkö ei yksinkertaisesti toimi niin kauas.

Lue lisää

Pari kertaa rapakon ylittäneenäkin.
1) Luotan. Käytännössä vain valollisia kohtaita voi havaita.
2) Ei merkitystä. Kun katsoo horisontin läpi 10- 20 minsan välein näkyykö valoja.
3) Olen kuullut. En huomioi. Olen kuullut ja kokenutkin myös vesisateen ja kovan merenkäynnin (10 metriset aallot)
4) Uskon, ei siellä mitään ole, jos ei kerran näe. Totesin silmä tarkkana pimeyteen pari päivää tuijottaen.
5) En viitsi. jos lähdet, se on kuitenkin korkeimman kädessä...

vasta soopaa... kirjoitti:

Ensinäkin. Opetettele ymmärtämään lukemasi. Ymmärrän kyllä, että se voi olla vaikeaa. En todellakaan sanonut, että väistö tehdää 5 mailin etäisyydellä. Sanoin, että väistöliikkeen voi tehdä "vaikka 5 mailin etäidyydellä". Olennaisinta on, että kun havaitsee yhteentörmäämisvaaran olevan, voi omaa kurssiaan muuttamalla näyttää aikeensa. Riittävän selvä muutos havaitaan laivassa, olkoonpa vaikka 30 astetta. Jokatapauksessa pariminuuttia ennen mahdollista törmäystä on aivan liian myöhään.

Kannattaa myös unotaa nuo Wikin yhteenvedot. Miksi Avomerellä pääsäännöntösi mukaan laivan tulee väistää purjevenettä.

Lisäksi väitän, että olen purjehtinut enemmän avomerellä kuin Wiki, siis jos olet se sama Wiki, joka tänne on kirjoitellut jo pitkään. Siis se, joka heittelee tyhjät kaljatölkit mereen.

Lue lisää

Kyllä minäkin avomerellä nakkaan olutölkin mereen, jos ei ole pantillinen.
Mitäs pahaa siinä on?

Wiki kirjoitti:

Piti vielä kehuman AIS lotteria, siitä näkee laivan nopeuden, kurssin, etäisyyden ja nimen (paitsi ne "no name available" nimiset joissa on kolmevärinen raitalippu ja ruosteinen kylki).

Laivan etäisyyden arviointi ei ole kovinkaan helppoa. Yleensä luulee sen olevan lähempänä kuin mitä se onkaan, ne ovat nimittäin aika isoja, isolla ulapalla ilman mitään perspektiiviä antavaa muuta kiinnekohdetta. Hyvällä kelillä kun kaipaa jotain seuraleikkiä, niin yksi voisi katsella aissista laivoja, ja toinen (toiset) veikkailla niiden etäisyyksiä. Ihan hauskaa ja kehittää arviointikykyä.

Lähettävistä B-luokan AISseista on kahdenlaista ilmaa, merenkulkulaitos on tietysti niitä vastaan. Pelätään että ne yleistyvät liikaa, että tulee liikaa AIS-kohteita merelle, jne. Toisaalta B-luokan laitteen lähetystiheys (eli lähetyspulssien väli pitempi) on vain murto-osa laivojen lähettämästä, VTS-systeemeissä nuo B-luokan kohteet voidaan suodattaa pois. Lisäksi paras argumentti B-luokan laitteiden kieltämiseksi on "ne antavat turhan turvallisuuden tunteen". Samalla perusteella pitäisi muuten kieltää turvavyöt tai turvatyynyt autosta!

Lue lisää

Tutkalla saat myös etäisyyden kohteeseen. MARPA laskee kohtaamistilanteessa valmiiksi millä etäisyydellä olette toisistanne kun olette lähimpänä. Alusten nopeuden kurssin jne. Jos ei MARPAA ole peilaaminen on helppoa.

Tutkalla näkyy myös kohteet jolla ei ole AIS lähetintä kuten verkot, huviveneet jne. Paljon on kehuttu AIS vastaanotinta varmaan hyvä mutta halusin nyt vain muistuttaa tutkan ominaisuuksista.

Ja hinta menee kyllä selkeesti AISin hyväksi. Mutta on tutkassa kyllä oikeasti hyviä ominaisuuksia. Kummalla ajat mielummin sumussa AIS vai Tutka? Mainittakoon että tutka tykkää sähköstä mielestäni ainoa tutkan huono puoli.

kääntyminen kirjoitti:

Tutkalla saat myös etäisyyden kohteeseen. MARPA laskee kohtaamistilanteessa valmiiksi millä etäisyydellä olette toisistanne kun olette lähimpänä. Alusten nopeuden kurssin jne. Jos ei MARPAA ole peilaaminen on helppoa.

Tutkalla näkyy myös kohteet jolla ei ole AIS lähetintä kuten verkot, huviveneet jne. Paljon on kehuttu AIS vastaanotinta varmaan hyvä mutta halusin nyt vain muistuttaa tutkan ominaisuuksista.

Ja hinta menee kyllä selkeesti AISin hyväksi. Mutta on tutkassa kyllä oikeasti hyviä ominaisuuksia. Kummalla ajat mielummin sumussa AIS vai Tutka? Mainittakoon että tutka tykkää sähköstä mielestäni ainoa tutkan huono puoli.

Lue lisää

Näinhän se on, parempi molempi, ja tutka parempi kuin AIS ja AIS paljon parempi kuin ei mitään.

AISiin saa myös versioita, joissa lasketaan kohtaamisetäisyyksiä.

Sähköntarve on tutkan huono puoli verrattuna AISiin. Mutta ei ainoa, pienessä purjeveneessä ainakin antennin ja mahdollisesti myös näyttölaitteen sijoittaminen on ongelmallista, verrattuna AIS, jossa antennina on VHF-piiska, sijoitettavissa helposti minne vain, takakaiteessakin se tavoittaa helposti 10 mailin säteellä olevat lähettimet. Hinta on tietty huono puoli, tai sitten hyvä puoli tutkan hankkimisen suhteen. Hyvä puoli siinä tapauksessa että ostaja on näitä statuksen perään juoksijoita, joiden nautinto tulee kehuskelusta "tiiätsä mitä tuokin vempele maksoi - pitäs sunki hankkii..." Ja sitten vielä se yksi AISin etu, se näkee nurkan taakse, eli esimerkiksi siinä Kustaanmiekkaa lähestyttäessä AIS näyttää laivan joka on saapumassa samaan salmeen vaikka se onkin vielä Suomenlinnan takana, ilman näkö- tai tutkahavaintoa.

Wiki kirjoitti:

Näinhän se on, parempi molempi, ja tutka parempi kuin AIS ja AIS paljon parempi kuin ei mitään.

AISiin saa myös versioita, joissa lasketaan kohtaamisetäisyyksiä.

Sähköntarve on tutkan huono puoli verrattuna AISiin. Mutta ei ainoa, pienessä purjeveneessä ainakin antennin ja mahdollisesti myös näyttölaitteen sijoittaminen on ongelmallista, verrattuna AIS, jossa antennina on VHF-piiska, sijoitettavissa helposti minne vain, takakaiteessakin se tavoittaa helposti 10 mailin säteellä olevat lähettimet. Hinta on tietty huono puoli, tai sitten hyvä puoli tutkan hankkimisen suhteen. Hyvä puoli siinä tapauksessa että ostaja on näitä statuksen perään juoksijoita, joiden nautinto tulee kehuskelusta "tiiätsä mitä tuokin vempele maksoi - pitäs sunki hankkii..." Ja sitten vielä se yksi AISin etu, se näkee nurkan taakse, eli esimerkiksi siinä Kustaanmiekkaa lähestyttäessä AIS näyttää laivan joka on saapumassa samaan salmeen vaikka se onkin vielä Suomenlinnan takana, ilman näkö- tai tutkahavaintoa.

Lue lisää

Totta puhut.
Itse seilaan enimmäkseen yksin ja siihen tarkoitukseen arvostan nimenomaan tutkaa
- toimii väsymättömänä tähystäjänä avomerellä ja havaitsee nekin esteet, joissa ei ole AIS-lähetintä. Hälytysrajat asetettavissa (jos pitää hälytysääntä heikkona, voi asentaa erillisen hälyttimen vaikka punkan viereen). Virransäästötoiminto pudottaa kulutuksen niin, ettei se ole ongelma.
- tutka toimii myös navigointilaitteena (joka on plotteria tai gps paperikarttaa varmempi niillä alueilla joissa on karttavirheitä)
- tutka varottaa sadepilvistä (joiden mukana usein puuskia -> reivi).

Hyvä juttu laitehankinnoissa on se, että hinnat on jkv laskeneet. Punta on romahtanut euron tasolle. Sekin helpottaa, että samaan näyttöruutuu taitaa nykyisin saada sekä tutkan, plotterin että AISin. Itselläni vanha Furuno, jolla pärjään.

Wiki kirjoitti:

Älähän nyt pillastu, minkäs sille woi jo kaimani on purjehtinut avomerellä, tai heittänyt kaljatölkin Kolera-altaaseen. Ja saathan sinä väittää mitä haluat - mitä väliä sillä sitten on?

Meriteiden säännöt kuiteskin voisit opiskella, niissä kerrotaan että moottorikäyttöinen alus väistää purjealusta - tämä on se pääsääntö.

Jos kuitenkin alus ei syväyksen tai muun syyn vuoksi voi navigoida turvallisesti kuin valitsemallaan väylällä, niin silloin tilanne muuttuu. Tulee tässä mieleen se Propontisin pohjakosketus. Tuolla alueella purjehtineena aloin ihmetellä jotta minkä ihmeen matalikon se on löytänyt, eihän siellä ole mitään. No, löytyihän se merikortista, 14 metrin matala, kun Propontisin syväys oli 14,5 m. (Jessus mitä jättimäisiä öljypönttöjä nuo onkaan, metrin verran pinnan päällä ja 15 alla)

Mutta, pääsääntö on se että laiva väistää purjevenettä avomerellä. Sillä ei ole väliä onko kyseessä huvialus vai ammattiliikenne.

Jos olet tosiaan purjehtinut paljon avomerellä, miksi et ole viitsinyt edes opetella meriteiden sääntöjä?

Lue lisää

järjenkäyttö on kuitenkin sallittu, varsinkin Mikan kuvaamassa tilanteessa. Laivahan väistöi, mutta kyllä Mika veti tyhmyyn pojot kotiin.

Muuten on monesti järkeväävähän katsella laivojen menoa ja jos tilanne siltä näyttää, voi omaa kurssia hieman muutta riittävän aikaisi, jotta laiva ehtii varmasti mennä edestä. Pienikin muutos riittävän aikaisin tehtynä riittää. Useinhan toki laivat ovat huomioineet purjeveneet, varsinkin tilanteessa, jossa saavuttavat tai tulevat suoraan vastaan. Itselläni ei ole koskaan ollut ongelmia laivojen kanssa. Sumussa tehokas tutkaheijastin on hyvä.

Vain? kirjoitti:

Avomerta.
Ei saaristossakaan tarvitse väistää pienemmän.
Noudatetaan vaan sitä lakia ihan kaikkialla.

laki ei kai kiellä antamasta kauppa-aluksille esteetöntä kulkua. Aluksen käyttämä suuntahan on jo tarkkaan tiedossa. On helppo ennakoida tuleva kohtaustilanne ja oma väistöliike riittävän ajoissa. Lain tiukan noudattamisen sijasta voi käyttää myös maalaisjärkeä.

Matkapurjehtija kirjoitti:

laki ei kai kiellä antamasta kauppa-aluksille esteetöntä kulkua. Aluksen käyttämä suuntahan on jo tarkkaan tiedossa. On helppo ennakoida tuleva kohtaustilanne ja oma väistöliike riittävän ajoissa. Lain tiukan noudattamisen sijasta voi käyttää myös maalaisjärkeä.

Lue lisää

No, jotta saataisiin sata täyteen niin vastataanpa vaikka tätä asiaa on jauhettu näillä palstoilla kyllästymiseen saakka.

Rannikkoväylillä väistetään sellaisia aluksia jotka voivat navigoida turvallisesti vain väylällä, syväyksen, koon tms. syyn takia. Käytännössä siis huviveneet väistävät laivoja. Ja se on helppoa, tilanteen voi ja pitää ennakoida hyvissä ajoin, voi ottaa oman kurssinsa väylän laitaan tai katsella merikortista josko ahtaassa paikassa oli itselle kulkukelpoista vettä varsinaisen väyläalueen ulkopuolella, jonne se laiva ei taatusti änkeä.

Saman kokoisten alusten kohtaamisessa ei ole merkitystä sillä, onko toinen näistä huvivene ja toinen kauppa-alus, joten millään vesitaksilla ei ole etuajo-oikeutta statuksensa perusteella. Voisi olla jopa päinvastoin, jos yli 2 m syväyksellä oleva purjevene ajelee koneella, niin matalasyväyksinen vesitaksi voisi olla velvollinen väistämään sitä. Mutta, käytännössä näiden välillä ovat normaalit pääsäännön väistämisvelvollisuudet voimassa.

Lain tiukan noudattamisen sijaan voi käyttää maalaisjärkeä tai etenkin ns. pelisilmää. Väylät eivät ole maanteitä eikä edes moottoriteitä, ja maanteiden liikennesäännöt eivät ole niillä voimassa. Väylälläkin voi ohittaa ja kohdata vasemmalta tai oikealta, pääasia että se toinen alus ymmärtää mitä olet tekemässä.

Wiki kirjoitti:

No, jotta saataisiin sata täyteen niin vastataanpa vaikka tätä asiaa on jauhettu näillä palstoilla kyllästymiseen saakka.

Rannikkoväylillä väistetään sellaisia aluksia jotka voivat navigoida turvallisesti vain väylällä, syväyksen, koon tms. syyn takia. Käytännössä siis huviveneet väistävät laivoja. Ja se on helppoa, tilanteen voi ja pitää ennakoida hyvissä ajoin, voi ottaa oman kurssinsa väylän laitaan tai katsella merikortista josko ahtaassa paikassa oli itselle kulkukelpoista vettä varsinaisen väyläalueen ulkopuolella, jonne se laiva ei taatusti änkeä.

Saman kokoisten alusten kohtaamisessa ei ole merkitystä sillä, onko toinen näistä huvivene ja toinen kauppa-alus, joten millään vesitaksilla ei ole etuajo-oikeutta statuksensa perusteella. Voisi olla jopa päinvastoin, jos yli 2 m syväyksellä oleva purjevene ajelee koneella, niin matalasyväyksinen vesitaksi voisi olla velvollinen väistämään sitä. Mutta, käytännössä näiden välillä ovat normaalit pääsäännön väistämisvelvollisuudet voimassa.

Lain tiukan noudattamisen sijaan voi käyttää maalaisjärkeä tai etenkin ns. pelisilmää. Väylät eivät ole maanteitä eikä edes moottoriteitä, ja maanteiden liikennesäännöt eivät ole niillä voimassa. Väylälläkin voi ohittaa ja kohdata vasemmalta tai oikealta, pääasia että se toinen alus ymmärtää mitä olet tekemässä.

Lue lisää

Wiki puhuu asiaa.

Jatkan vielä laivaliikenneaiheesta avomerellä. Huviveneiden ja kauppa-alusten yhteentörmäyksiä sattuu ilmeisesti aika vähän, vaikka Itämeri taitaa olla maailman vilkasliikenteisin sisämeri. Kovan liikenteen takia kannattaa olla varovainen, vaikka väistövelvollinen ei olisikaan.

AIS-tilastoinnin mukaan Suomenlahdella kulki vuoden 2007 aikana 39 866 alusta! Kesäretkien suuntautuessa Etelä-Itämerellä, kannattaa varoa Bornholmin pohjoispuolen liikennettä. Vuoden aikana aluksia kulki sillä alueella 58 553 kpl.

Barnhomilta Saksaan purjehtiessa on todellakin hyvä välttää Kadet Rendeniä. Siellä liikennettä rekisteröitiin 77 959 laivaa vuodessa. Osa Itämeren liikenteestä menee Kattegatin-Skagerrakin kautta, Skagenin sivuuttajia oli peräti 56 291 alusta.
Ahvenanmeri on aika hiljainen, "vain" 21 126 alusta vuodessa.

Laivaonnettomuuksista kolmannes on törmäyksiä toiseen alukseen, kiinteään tai kelluvaan rakenteeseen.
Huvialusten kolareista en löytänyt tilastoja. Joitakin yksittäisiä raportteja on tapauksista, joissa kauppa-alus ei edes havainnut osuneensa purjeveneeseen. Näitä on sattunut mm. Englannin kanaalissa.

http://www.helcom.fi/stc/files/shipping/shipping_accidents_2007.pdf
http://www.sjofartsverket.se/upload/Pdf-Gemensamma/Sektorrapport.pdf

Wiki kirjoitti:

No, jotta saataisiin sata täyteen niin vastataanpa vaikka tätä asiaa on jauhettu näillä palstoilla kyllästymiseen saakka.

Rannikkoväylillä väistetään sellaisia aluksia jotka voivat navigoida turvallisesti vain väylällä, syväyksen, koon tms. syyn takia. Käytännössä siis huviveneet väistävät laivoja. Ja se on helppoa, tilanteen voi ja pitää ennakoida hyvissä ajoin, voi ottaa oman kurssinsa väylän laitaan tai katsella merikortista josko ahtaassa paikassa oli itselle kulkukelpoista vettä varsinaisen väyläalueen ulkopuolella, jonne se laiva ei taatusti änkeä.

Saman kokoisten alusten kohtaamisessa ei ole merkitystä sillä, onko toinen näistä huvivene ja toinen kauppa-alus, joten millään vesitaksilla ei ole etuajo-oikeutta statuksensa perusteella. Voisi olla jopa päinvastoin, jos yli 2 m syväyksellä oleva purjevene ajelee koneella, niin matalasyväyksinen vesitaksi voisi olla velvollinen väistämään sitä. Mutta, käytännössä näiden välillä ovat normaalit pääsäännön väistämisvelvollisuudet voimassa.

Lain tiukan noudattamisen sijaan voi käyttää maalaisjärkeä tai etenkin ns. pelisilmää. Väylät eivät ole maanteitä eikä edes moottoriteitä, ja maanteiden liikennesäännöt eivät ole niillä voimassa. Väylälläkin voi ohittaa ja kohdata vasemmalta tai oikealta, pääasia että se toinen alus ymmärtää mitä olet tekemässä.

Lue lisää

Ns. pelisilmän kanssa kannattaa aina muistaa tuo toinen osa: että toinen ymmärtää, mitä olet tekemässä. Koskaan ei pidä uskoa, että toisen aluksen kipparin ajatukset juoksevat samaa rataa. Jos tekee säännöistä poikkeavan liikkeen, kannattaa se tehdä niin ajoissa, ettei vielä olla varsinaisessa väistötilanteessa.

Ja vaikka se onkin punainen vaate joillekin, niin mielestäni meidän purjeveneilijöidenkin on järkevää noudattaa saaristoväylillä oikeanpuoleisen liikenteen periaatetta. Ja pysyä poissa siitä väylän keskiviivalta.

aatoksilla kirjoitti:

Ns. pelisilmän kanssa kannattaa aina muistaa tuo toinen osa: että toinen ymmärtää, mitä olet tekemässä. Koskaan ei pidä uskoa, että toisen aluksen kipparin ajatukset juoksevat samaa rataa. Jos tekee säännöistä poikkeavan liikkeen, kannattaa se tehdä niin ajoissa, ettei vielä olla varsinaisessa väistötilanteessa.

Ja vaikka se onkin punainen vaate joillekin, niin mielestäni meidän purjeveneilijöidenkin on järkevää noudattaa saaristoväylillä oikeanpuoleisen liikenteen periaatetta. Ja pysyä poissa siitä väylän keskiviivalta.

Lue lisää

Väylän keskeltä kannattaa pysytellä poissa, jos se on mahdollista. Siitä tuskin moni voi olla eri miletä. Mutta oikeanpuoleista liikennettä vastustan mm siksi, että
- väylän ulkopuolinen kulkukelpoinen alue voi olla kummalla puolella väylää tahansa, mutta harvoin yhtä hyvä molemmilla puolilla. Usein purjehditaan väylän ulkopuolella silloin kun syväys ei ole esteenä (vai ajatko itse aina karttaa merkittyä viivaa pitkin?)
- tuuli voi suosia toisella reunalla kulkemista
- oikeanpuoleisen liikenteen tuputtaminen ei vastaa kv. sääntöjä eikä käytäntöä. Suuntaa ja nopeutta ei pidä muuttaa, jos se voi aiheuttaa väistövelvolliselle väärinkäsitystä.

Omasta mielestäni järkevin uudistus olisi se, että olemassa olevat väistämissäännöt olisivat kaikkien vesilläliikkujien tiedossa (vrt maantieliikenne, jossa edellytetään liikennesääntöjen osaamista).

Wiki kirjoitti:

No, jotta saataisiin sata täyteen niin vastataanpa vaikka tätä asiaa on jauhettu näillä palstoilla kyllästymiseen saakka.

Rannikkoväylillä väistetään sellaisia aluksia jotka voivat navigoida turvallisesti vain väylällä, syväyksen, koon tms. syyn takia. Käytännössä siis huviveneet väistävät laivoja. Ja se on helppoa, tilanteen voi ja pitää ennakoida hyvissä ajoin, voi ottaa oman kurssinsa väylän laitaan tai katsella merikortista josko ahtaassa paikassa oli itselle kulkukelpoista vettä varsinaisen väyläalueen ulkopuolella, jonne se laiva ei taatusti änkeä.

Saman kokoisten alusten kohtaamisessa ei ole merkitystä sillä, onko toinen näistä huvivene ja toinen kauppa-alus, joten millään vesitaksilla ei ole etuajo-oikeutta statuksensa perusteella. Voisi olla jopa päinvastoin, jos yli 2 m syväyksellä oleva purjevene ajelee koneella, niin matalasyväyksinen vesitaksi voisi olla velvollinen väistämään sitä. Mutta, käytännössä näiden välillä ovat normaalit pääsäännön väistämisvelvollisuudet voimassa.

Lain tiukan noudattamisen sijaan voi käyttää maalaisjärkeä tai etenkin ns. pelisilmää. Väylät eivät ole maanteitä eikä edes moottoriteitä, ja maanteiden liikennesäännöt eivät ole niillä voimassa. Väylälläkin voi ohittaa ja kohdata vasemmalta tai oikealta, pääasia että se toinen alus ymmärtää mitä olet tekemässä.

Lue lisää

kun niissä on vaikka mitä ominaisuuksia, mutta säädettävä XTE puuttuu ainakin niistä, mitä olen katsellut.

Olisi kätevää, jos gepsiin voisi asettaa XTE:lle esim arvon 0,04 mailia, jolloin se ohjaisi autopilottia tuon verran reitin keskiviivan oikealla puolella.

gps-laitteita kirjoitti:

kun niissä on vaikka mitä ominaisuuksia, mutta säädettävä XTE puuttuu ainakin niistä, mitä olen katsellut.

Olisi kätevää, jos gepsiin voisi asettaa XTE:lle esim arvon 0,04 mailia, jolloin se ohjaisi autopilottia tuon verran reitin keskiviivan oikealla puolella.

Lue lisää

Väyliä purjehtiessani en yleensä käytä autopilottia kuin korkeintaan hetkellisesti esim. hakeakseni kahvikupin sisältä. En ymmärrä ajatustasi.

Avomerellä on fiksuinta pysytellä mahdollisimman kaukana kaikista laivaväylistä, kun autopilotti ohjaa.
Aina käsiohjaus, kun ylittää tai käyttää laivaväyliä.

Mitä tarkoitat reitillä? Reittisuunnitelmaasi?

ja laivaväyliä?? kirjoitti:

Väyliä purjehtiessani en yleensä käytä autopilottia kuin korkeintaan hetkellisesti esim. hakeakseni kahvikupin sisältä. En ymmärrä ajatustasi.

Avomerellä on fiksuinta pysytellä mahdollisimman kaukana kaikista laivaväylistä, kun autopilotti ohjaa.
Aina käsiohjaus, kun ylittää tai käyttää laivaväyliä.

Mitä tarkoitat reitillä? Reittisuunnitelmaasi?

Lue lisää

1.
En puhunut sanaakaan yksinpurjehduksesta.

2.
En puhunut mitään avomerestä.

3.
Reitti GPS-laitteissa on usea reittipiste määräjärjestyksessä etukäteen määriteltävä tai/ja kuljettava matka.

3.
Saat aivan vapaasti olla käyttämättä autopilottia. Et kai halua kuitenkaan estää minua autopilottiani käyttämästä.

4.
Kun teen reitin, esim Hki -> Hanko, siihen tulee toistasataa reittipistettä ja siksi en halua erikseen tehdä paluureittiä, käytän reitin kääntämistä. Siis joudun merkkaamaan reitin keskiväylälle.

GPS autopilotti ohjaavat nyt ikävästi juuri keskiväylää, jonka ovat myös vastaantulevat veneet merkanneet.

Jos voisin kertoa gps:lle tai autopilotille, että haluan ajaa reittiä 0,03 nm keskiviivan oikealla puolella, joutuisin väistelemään vastaantulevia paljon vähemmän.

rautalangasta kirjoitti:

1.
En puhunut sanaakaan yksinpurjehduksesta.

2.
En puhunut mitään avomerestä.

3.
Reitti GPS-laitteissa on usea reittipiste määräjärjestyksessä etukäteen määriteltävä tai/ja kuljettava matka.

3.
Saat aivan vapaasti olla käyttämättä autopilottia. Et kai halua kuitenkaan estää minua autopilottiani käyttämästä.

4.
Kun teen reitin, esim Hki -> Hanko, siihen tulee toistasataa reittipistettä ja siksi en halua erikseen tehdä paluureittiä, käytän reitin kääntämistä. Siis joudun merkkaamaan reitin keskiväylälle.

GPS autopilotti ohjaavat nyt ikävästi juuri keskiväylää, jonka ovat myös vastaantulevat veneet merkanneet.

Jos voisin kertoa gps:lle tai autopilotille, että haluan ajaa reittiä 0,03 nm keskiviivan oikealla puolella, joutuisin väistelemään vastaantulevia paljon vähemmän.

Lue lisää

Äläs pillastu! Olen yksinpurjehtija, mutta en ole ikinä ajanut Hki-Hanko väliä autopilotilla, eikä ole tarvettakaan koska väli on lyhyt ja on vilkasliikenteinen rannikkoväylä. Ei ole ollut tarvetta edes waypointtien ja reitin näpyttelyyn, koska väylähän on erittäin hyvin merkitty! Eri asia on, jos purjehdin avomeren kautta Hankoon. Silloin voin näppäillä pari waypointtia, mutta en tarvitse minkään syyn vuoksi 0.03 XTE:tä. XTE:tä on tietysti kiva seurata kummallakin halssilla, jos sattuu olemaan kryssi.

Ethän vain ole se purjehtija, joka viime kesänä tuli vastaan Hangon väylällä? Kaveri purjehti paaran halssilla eikä väistänyt senttiäkään. Kun itse styyrpuurin halssilla seilatessani tein väistöliikkeen kolarin välttämiseksi ja sivuutustilanteessa ystävällisesti kysäisin "etkö huomannut", kaveri huusi "no ku mä ajan autopilotilla, emmä voi väistää". Olisiko ollut XTE ja reittiohjelma käytössä? ;)

yksinpurjehdus avomerellä! kirjoitti:

Äläs pillastu! Olen yksinpurjehtija, mutta en ole ikinä ajanut Hki-Hanko väliä autopilotilla, eikä ole tarvettakaan koska väli on lyhyt ja on vilkasliikenteinen rannikkoväylä. Ei ole ollut tarvetta edes waypointtien ja reitin näpyttelyyn, koska väylähän on erittäin hyvin merkitty! Eri asia on, jos purjehdin avomeren kautta Hankoon. Silloin voin näppäillä pari waypointtia, mutta en tarvitse minkään syyn vuoksi 0.03 XTE:tä. XTE:tä on tietysti kiva seurata kummallakin halssilla, jos sattuu olemaan kryssi.

Ethän vain ole se purjehtija, joka viime kesänä tuli vastaan Hangon väylällä? Kaveri purjehti paaran halssilla eikä väistänyt senttiäkään. Kun itse styyrpuurin halssilla seilatessani tein väistöliikkeen kolarin välttämiseksi ja sivuutustilanteessa ystävällisesti kysäisin "etkö huomannut", kaveri huusi "no ku mä ajan autopilotilla, emmä voi väistää". Olisiko ollut XTE ja reittiohjelma käytössä? ;)

Lue lisää

kun et ilmeisesti edes tiedä, mikä on XTE. Tai sitten et ymmärtänyt edes rautalankaversiota.

Kunnioitan sinnikkyyttäsi
"en ole ikinä ajanut Hki-Hanko väliä autopilotilla, eikä ole tarvettakaan koska väli on lyhyt"
Minulta tuohon menee usein 15 h, en jaksaisi enkä viitsi seistä ruorissa koko aikaa.

Vastaus kysymykseesi kiertoilmaisuna: Viime vuonna purjehdin vain hieman Atlantilla ja pääosan Välimerellä, vene on vielä sillä reissulla.

liikenne?? kirjoitti:

Väylän keskeltä kannattaa pysytellä poissa, jos se on mahdollista. Siitä tuskin moni voi olla eri miletä. Mutta oikeanpuoleista liikennettä vastustan mm siksi, että
- väylän ulkopuolinen kulkukelpoinen alue voi olla kummalla puolella väylää tahansa, mutta harvoin yhtä hyvä molemmilla puolilla. Usein purjehditaan väylän ulkopuolella silloin kun syväys ei ole esteenä (vai ajatko itse aina karttaa merkittyä viivaa pitkin?)
- tuuli voi suosia toisella reunalla kulkemista
- oikeanpuoleisen liikenteen tuputtaminen ei vastaa kv. sääntöjä eikä käytäntöä. Suuntaa ja nopeutta ei pidä muuttaa, jos se voi aiheuttaa väistövelvolliselle väärinkäsitystä.

Omasta mielestäni järkevin uudistus olisi se, että olemassa olevat väistämissäännöt olisivat kaikkien vesilläliikkujien tiedossa (vrt maantieliikenne, jossa edellytetään liikennesääntöjen osaamista).

Lue lisää

Siksi kannatan sitä perusperiaatteena, että elämä on silloin kaikille helpompaa. Mikään ei ole niin erehtyväinen kuin ihminen, joten mitä vähemmän jätetään eri yksilöiden tilanteenarvioinnin varaan, sitä parempi.

Oikeanpuoleisen liikenteen periaate vähentää kohtaamistilanteita, koska leikkaavalla kurssilla ollaan harvemmin. Se on totta, että joskus tuuli suosii toista laitaa. Minä olen kyllä itse asennoitunut niin, että ajan mieluummin koneella, jos tuuli tekee hankalaksi keskilinjan oikealla puolella pysymisen (ja vasemmalla puolen ei ole niin reilusti tilaa, että olen siellä selvästi "irti" väylästä).

Millä tavoin oikeanpuoleinen liikenne olisi vastoin kv. sääntöjä? Eihän se ole ristiriidassa suunnan ja nopeuden säilyttämisen suhteen, jos jokainen jo alunperin sitä noudattaa. Se on eri juttu, jos vasta toisen aluksen huomatessaan lähtee pyrkimään oikealle puolelle.

oikeanpuoleinen kirjoitti:

Siksi kannatan sitä perusperiaatteena, että elämä on silloin kaikille helpompaa. Mikään ei ole niin erehtyväinen kuin ihminen, joten mitä vähemmän jätetään eri yksilöiden tilanteenarvioinnin varaan, sitä parempi.

Oikeanpuoleisen liikenteen periaate vähentää kohtaamistilanteita, koska leikkaavalla kurssilla ollaan harvemmin. Se on totta, että joskus tuuli suosii toista laitaa. Minä olen kyllä itse asennoitunut niin, että ajan mieluummin koneella, jos tuuli tekee hankalaksi keskilinjan oikealla puolella pysymisen (ja vasemmalla puolen ei ole niin reilusti tilaa, että olen siellä selvästi "irti" väylästä).

Millä tavoin oikeanpuoleinen liikenne olisi vastoin kv. sääntöjä? Eihän se ole ristiriidassa suunnan ja nopeuden säilyttämisen suhteen, jos jokainen jo alunperin sitä noudattaa. Se on eri juttu, jos vasta toisen aluksen huomatessaan lähtee pyrkimään oikealle puolelle.

Lue lisää

Jokainen meistä tietää, mitä meriteiden sääntö sanoo ahtaista kulkuväylistä:
"Ahtaan kulkuväylän suuntaisesti kulkevan aluksen on pysyttävä niin lähellä kuin on turvallista ja käytännössä mahdollista sitä kulkuväylän ulkoreunaa, joka on aluksen oikealla puolella".
Tämä sääntö on siis olemassa, joten siinä suhteessa ahtaan väylän oikeassa reunassa pysyttelemisessä ei ole mitään uutta.

Halustasi yleistää oikeanpuoleinen liikenne koskemaan kaikkia meriteitä ja väistämisvelvollisuuksia niillä aiheuttaisi varmasti sekaannusta. Ajattelepa vaikka purjeveneiden kohtaamisia ja väistöliikkeitä. Meriteiden säännöissä ei käsketä väistämään oikealle.

"12 sääntö
Purjealukset
1) kun aluksilla on tuuli eri puolilta, on sen aluksen, jolla on tuuli vasemmalta puolelta, väistettävä toista;
2) kun aluksilla on tuuli samalta puolelta, on sen aluksen, joka on tuulen puolella, väistettävä alusta, joka on suojan puolella;..."

Tarkoititko, että styyrpuurin halssilla kryssivän on pakko heittää venda kun toinen vene lähestyy keulasta? Vai meinaatko, että käytännössä haluaisit kieltää luovimisen?

Aika hankala olisi soveltaa oikealle väistämistä, jos suurin osa purjehtijoista kuitenkin yhä noudattaa olemassa olevia meriteiden sääntöjä.

Heitosta. kirjoitti:

Kyllä minäkin avomerellä nakkaan olutölkin mereen, jos ei ole pantillinen.
Mitäs pahaa siinä on?

Helpottaahan se kotiin löytämistä merkittävästi ei tarvii kun seurata tölkkejä ja kotisatama löytyy.

Maston topin tricolor näkyy paremmin ja on laillinen kulkuvalo. Tricolorin hehkulamppu on 25 W (>12m veneessä), mutta ankkurivalon teho on pienempi, 10W.

Hyväksytyt led-tricolorit ovat testeissä olleet vähintään yhtä kirkkaita kuin perinteinen 25W hehkulampulla varustettu tricolor.

Gotlanti on Itämeren puolivälissä.

Itse olen pitänyt munakelloa taskussa, koska ei se pysy paikallaan esim. vatsan päällä tai salongin pöydällä.

kun ollaan kulussa? kirjoitti:

Maston topin tricolor näkyy paremmin ja on laillinen kulkuvalo. Tricolorin hehkulamppu on 25 W (>12m veneessä), mutta ankkurivalon teho on pienempi, 10W.

Hyväksytyt led-tricolorit ovat testeissä olleet vähintään yhtä kirkkaita kuin perinteinen 25W hehkulampulla varustettu tricolor.

Gotlanti on Itämeren puolivälissä.

Itse olen pitänyt munakelloa taskussa, koska ei se pysy paikallaan esim. vatsan päällä tai salongin pöydällä.

Lue lisää

Kyllä se lämmin suihku sitten osaakin tuntua hyvältä, kun ensin on vähän tsempannut. - Tsemppaa sängyssä, on 200 kE halvempaa ja suihku maistuu silti

Älkää nukkuko yksin kulussa ollessanne, koska se on lainvastaista ja monilla vesialueilla todella vaarallista, itselle ja muillekin. -Älkääkä ajako ylinopeutta

Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä. Itse asiassa purjeilla kuljettaessa äänitaso on usein korkeampi kuin koneella! Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa? -Sulla on hieno kone kun on äänetön, pistä piirustukset tänne, olis menekkiä.

Kuten kirjoitin, pimeässä näkyy paremmin, mutta ei horisontin taakse. -Sulla on matala paatti jos ei horisontin taa näy. Sun pitää nousta seisomaan.

"Hetken tauolla" tarkoitan mitä tahansa, mikä estää tähystyksen ylläpidon. Se sisältää KAIKEN sellaisen, mikä merkitsisi menoa sisätiloihin. Navigointiin keskittymisenkin pitää pysyä sillä tasolla, että muistaa vilkuilla jatkuvasti ympärilleen. -Voitko tarkentaa sisätiloihin menemistä. Jos Pursimies 1 katselee hajamielisenä neljä minuuttia yhteen suuntaan ja Pursimies2 hakee ykkösoluen sisältä a 20sek niin Pursimies1 on 24 kertaa vaarallisempi yksilö.

Itse olen pitänyt munakelloa taskussa, koska ei se pysy paikallaan esim. vatsan päällä tai salongin pöydällä. - Jos sä laihduttaisit sun vatsassa olis kuoppa mistä se munis ei pyörisi itämereen.

JudgeDre66 kirjoitti:

Kyllä se lämmin suihku sitten osaakin tuntua hyvältä, kun ensin on vähän tsempannut. - Tsemppaa sängyssä, on 200 kE halvempaa ja suihku maistuu silti

Älkää nukkuko yksin kulussa ollessanne, koska se on lainvastaista ja monilla vesialueilla todella vaarallista, itselle ja muillekin. -Älkääkä ajako ylinopeutta

Ei koneella-ajo häiritse millään tavoin kuulohavaintojen tekemistä. Itse asiassa purjeilla kuljettaessa äänitaso on usein korkeampi kuin koneella! Kuka muuten soittelee radiota tms. kulussa? -Sulla on hieno kone kun on äänetön, pistä piirustukset tänne, olis menekkiä.

Kuten kirjoitin, pimeässä näkyy paremmin, mutta ei horisontin taakse. -Sulla on matala paatti jos ei horisontin taa näy. Sun pitää nousta seisomaan.

"Hetken tauolla" tarkoitan mitä tahansa, mikä estää tähystyksen ylläpidon. Se sisältää KAIKEN sellaisen, mikä merkitsisi menoa sisätiloihin. Navigointiin keskittymisenkin pitää pysyä sillä tasolla, että muistaa vilkuilla jatkuvasti ympärilleen. -Voitko tarkentaa sisätiloihin menemistä. Jos Pursimies 1 katselee hajamielisenä neljä minuuttia yhteen suuntaan ja Pursimies2 hakee ykkösoluen sisältä a 20sek niin Pursimies1 on 24 kertaa vaarallisempi yksilö.

Itse olen pitänyt munakelloa taskussa, koska ei se pysy paikallaan esim. vatsan päällä tai salongin pöydällä. - Jos sä laihduttaisit sun vatsassa olis kuoppa mistä se munis ei pyörisi itämereen.

Lue lisää

...kiinnostavankin keskustelun taso. Kummasti yksinpurjehdus kiinnostaa jopa selällään kannella nukkujia...
"Jos sä laihduttaisit sun vatsassa olis kuoppa mistä se munis ei pyörisi itämereen."

voisin kyllä epäillä, että ylipainoisuus on tavallisempi niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta yksinpurjehdusta avomerellä... :)

rupsahtaa.... kirjoitti:

...kiinnostavankin keskustelun taso. Kummasti yksinpurjehdus kiinnostaa jopa selällään kannella nukkujia...
"Jos sä laihduttaisit sun vatsassa olis kuoppa mistä se munis ei pyörisi itämereen."

voisin kyllä epäillä, että ylipainoisuus on tavallisempi niiden keskuudessa, jotka eivät harrasta yksinpurjehdusta avomerellä... :)

Lue lisää

Lihottais oikeen mursupainoon vois lyödä muniksen vatsamakkaroiden väliin ja heräis varmaan kun kaivelis sitä poimuista pois.

Konemiesten resepti "torkkuiluun" on seuraava sopivan kokonen jakari käteen pitelet sitä niin että kun tipahtaa osuu varpaalle. Herää varmaan eikä tuu nukuttua liian pitkään. Pikku torkkuja voi näinkin ottaa.