Aina uskovaiset sanovat, että uskontoa ei pidä ajatella järjellä vaan se on uskon asia. Jos kerran Jumala on kaikkitietävä ja viisas niin miksei tehnyt sellaista uskontoa joka olisi yhtä järkiperäisen ajattelun kanssa? Uskonto ja tiede sekä järki menevät ristiin.
Miksi uskonto ei ole
järkiperäistä
41
1178
Vastaukset
Enää mikään uskonto olisi jos siihen järkeä sekoittaa.
Nyt se toimii hyvin kun ei järjestä ole jälkeäkään.- Kössönöm
Ei uskomuksia ja järjenkäyttöä pidäkään sotkea toisiinsa.
Jumalia ei tiettävästi ole. Siksi onkin kummallista, että kun uskikset sanovat, että usko on uskon asia, niin silti he väittävät tietävänsä, että ei-uskis joutuu ikuiseen perskarvojen kärvennykseen. Ei ole loogista puhetta, ei. - Ylermi.Nakki
kuuluu se, että jumalasta tehdään järjelle käsittämätön luomus, toisin kuin esim. kreikkalaisessa tai pohjoismaalaisessa kansantaruissa on tehty; niissä jumalat olivat erehtyväisiä ja tekivät ihmismäisiä virheitä. Täydellisyyden tavoittelu on kameliuskontojen pahin kumoaja (tosin niiden itsensä mielestä paras selittäjä kaikelle).
- ertert
Sokea luottamus on avainsana.
- TAMMI2
Tietoisuus,ei mitään sokeaa luottamusta,on pätevät todisteet joka ei katoa,kaikkimuu häviää.
TAMMI2 kirjoitti:
Tietoisuus,ei mitään sokeaa luottamusta,on pätevät todisteet joka ei katoa,kaikkimuu häviää.
Kertoa mitä tarkoitat pätevillä todisteilla?
Jaksatte joka käänteessä mainita noita todisteita mutta kukaan teidät mukaanlukien ei ole niistä ensimmäistäkään nähnyt.
Uskonto on, kuten Kösseli tuossa alla jossain sanoo, uskon asia. Eli vaaditaan sokea luottamus siihen, että ilmoitettu ja tulkittu asia on totuus. Just sen taia suurin osa ee-vee luteista on itseasiassa vähintäänkin agnostikkoja.
JA "yllä" perkele, ei pitäis kirjoitella kännissä. Siis Otsikkona se edellisestä viestistä uupuva koo ja Kösön viittaus on yllä, eikä alla...
- jnghzfä<ng
ne vaan ovat ihan eri asioita.
Järjellä ajatellaan ja usko on jotain ihan muuta. Ikävä vaan, että uskonnot pyörittää maailmaa ja ihmisiä kuolee sen takia koko ajan.
Uskonnolliset johtajat ja aivopesijät ovat halveksittavimpia olentoja mitä ajatella saattaa.- viisas uskoo
mennä vaikka luostarielämään viikoksi, pariksi ja saattaisit nähdä, uskon vaikutusta ihmiseen ja lähiympäristöön. Se on kaukana minkään "pyörittämisestä", koska sen pääasiallinen voima on hiljaisuus ja rukous. Kokeile joskus, saatat joutua perääntymään luuloissasi ja siinä, miltä asiat niin helposti vääristyneenä näyttävät. Itse tunnen ainoastaan kunnioittamiani johtajia, joilla on päällimmäisenä viisaus ja rakkaus ihmistä kohtaan.
- Kössönöm
viisas uskoo kirjoitti:
mennä vaikka luostarielämään viikoksi, pariksi ja saattaisit nähdä, uskon vaikutusta ihmiseen ja lähiympäristöön. Se on kaukana minkään "pyörittämisestä", koska sen pääasiallinen voima on hiljaisuus ja rukous. Kokeile joskus, saatat joutua perääntymään luuloissasi ja siinä, miltä asiat niin helposti vääristyneenä näyttävät. Itse tunnen ainoastaan kunnioittamiani johtajia, joilla on päällimmäisenä viisaus ja rakkaus ihmistä kohtaan.
mitä hyödyllistä luostareissa tehdään. Noin siis muun kuin ihan sen oman olemassaolon kannalta.
- järkiperäisyys
On kyllä totta, että jotkut uskonnolliset uskomukset eivät ole järjenmukaisia, eivätkä totuuden mukaisiakaan. Kuitenkin monet uskomukset, vaikka voivat olla vaikeita järjellä käsittää, ovat totuudenmukaisia ja vastaavat todelisuutta (esim. kuolemanjälkeisen elämän olemassaolo, henkiolentojen ja korkeampien voimien olemassaolo, korkeammat maailmat, enkelit jne.)
Mikä sitten on ateismin suhde järjenmukaisuuteen ja totuuteen - ja miksi ateistit vastustavat henkisyyttä ja uskonnollisuutta? Miksi niin monet ateistit suorastaan vihaavat järjenmukaisuutta - ja totuutta? Monilla ateisteilla on selvästi jonkinlainen psykologinen tarve vastustaa uskonnollisuutta ja henkisyyttä, koska ne määrittelevät ihmiset (heidän mielestään) eriarvoisiksi (esim. Taivaaseen pääseviksi, Helvettiin joutuviksi tai sielullisesti eri kehitystasolla oleviksi). Ateisteilla on jonkinlainen henkinen ja moraalinen alemmuudentunne johon liittyy mm. terveen itsekunniotuksen puutetta. Ateistit haluavat usein määritellä ateismin pelkästään "uskonnottomuudeksi" - tai "jumalauskon puuttumiseksi". Ateismihan kuitenkin on nimenomaan USKOMISTA siihen, että Jumalaa tai jumalolentoja (= henkiolentoja, enkeleitä tms) ei ole olemassa - tai mainittujen olentojen olemassaolon kieltämistä kokonaan (vahvassa ateismissa).
Aito henkisyys perustuu oikeamielisyyteen ja arvomaailmaan jossa muunmuassa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä. Epähenkisyyden juuret taas ovat itsekeskeisyydessä.
Monet ihmiset edistävät omia tavoitteitaan ja etujaan oikeamielisyydestä - ja keinoistakaan - välittämättä. Pimeän keskiajan noitavainojen aikana suurimmat moraaliset pelkurit ns, tavallisten ihmisten keskuudesta ilmiantoivat "noituudesta" viattomia ihmisiä joille olivat ehkä kateellisia, kostonhimoisia tms - tai halusivat vain muuten vallanpitäjien huomiota ja suosiota. "Laumassa tyhmyys tiivistyy" sanotaan ja totta onkin, että pelkurimaisimmat ja raukkamaisimmat ihmiset ovat laumaihmisiä. Laumasssa pelkuritkin voivat tuntea olevansa rohkeita ja vahvoja Heitä sopivien auktoriteettien ja johtajien on helppo ohjailla mielensä mukaan.
Moraalisen pelkuruuden tunnusomaisin piirre on älyllinen epärehellisyys. Esimerkiksi monilla ateisteilla on voimakas tarve kieltää yliluonnollisten asioiden ja -ilmiöiden olemassaolo vaikka älyllisesti rehellinen ihminen ei voi kieltää sellaisen asian, ilmiön tms. olemassaoloa, jonka olemassaolosta hänellä ei ole varmaa tietoa. Ateisteilla ei voi olla varmaa tietoa esim. henkiolentojen olemattomuudesta.
Ateismi on tosiasiallisesti itsekeskeisyyden ja ahdasmielisyyden eräs ilmaus - aivan samoin kuin tietyntyyppinen kapeakatseinen uskonnollisuuskin, jossa objektiivisia tosiasioita ei huomioida jos ko. tosiasiat ovat ristiriidassa uskonkappaleiden kanssa. Uskonnot kuitenkin ovat erittäin monissa perusasioissa täysin oikeassa, vaikka niiden oppirakennelmissa onkin omat puutteensa.- ja sivistyneeltä
Et kuitenkaan tiedä, että minulle ateistina psykologia ja "henkisyys" ovat hyvin tärkeitä. Minä vain olen tullut siihen johtopätökseen, että aivan ilmiselvästi uskonnot ovat ihmisten keksimää hölynpölyä, jolla he siirtävät kuolemanpelkonsa sivuun. Kaikki muut syyt uskonto-asiassa ovat lisäsälää mitkä palvelevat mikä mitäkin tarkoitusperää.
On sinulla tosa kyllä aikamoisia itsestäänselvyyksiä ja latteuksiakin:
"Laumassa tyhmyys tiivistyy" sanotaan ja totta onkin, että pelkurimaisimmat ja raukkamaisimmat ihmiset ovat laumaihmisiä. Laumasssa pelkuritkin voivat tuntea olevansa rohkeita ja vahvoja Heitä sopivien auktoriteettien ja johtajien on helppo ohjailla mielensä mukaan."
MUTTA KUMMAT OVAT MIELESTÄSI LAUMAIHMISIÄ, USKOVAISET VAI ATEISTIT? Omia rahaasioitas hoitele?
Kuuntele itseäsi.
"Kuitenkin monet uskomukset, vaikka voivat olla vaikeita järjellä käsittää,ovat totuudenmukaisia ja vastaavat todelisuutta (esim. kuolemanjälkeisen elämän olemassaolo, henkiolentojen ja korkeampien voimien olemassaolo, korkeammat maailmat, enkelit jne.)"
"Miksi niin monet ateistit suorastaan vihaavat järjenmukaisuutta - ja totuutta? Monilla ateisteilla on selvästi jonkinlainen psykologinen tarve vastustaa uskonnollisuutta ja henkisyyttä, koska ne määrittelevät ihmiset (heidän mielestään) eriarvoisiksi (esim. Taivaaseen pääseviksi, Helvettiin joutuviksi tai sielullisesti eri kehitystasolla oleviksi)."
Tehän todella luokittelette ihmiset juuri noin!
"Aito henkisyys perustuu oikeamielisyyteen ja arvomaailmaan jossa muunmuassa rehellisyys ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä."
Aitoa henkisyyttä siis ei ole olemassakaan.
Uskotko sinä jos sanon että olen jumala?
Jos uskot olet tyhmä!
Jos et usko olet Ateisti!- beenthere
Mutta et sanonut juuri mitään. Latelit pitkän pätkän luulojasi, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todellisuuden kanssa.
Minä en vastusta milläänlailla henkisyyttä vaikka ateisti olenkin. Uskonnot ovat yrittäneet kaapata myös henkisyyden, kuten niin monen muunkin asian, omakseen. Näinhän ei ole. Itse koen ateismin todenmukaisemmaksi ja henkisemmäksi kuin uskontojen tarjoamat vaihtoehdot. Se henkisyys, mitä minä elän, on elämään ja arkeen pohjautuvaa ajattelua. Siihen sisältyy oman elämän arviointia suhteessa mm. itseeni, muihin ihmisiin, luontoon, elämän jatkumiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Yliluonnollisuuden lisääminen siihen tuntuisi valehtelulta ja toden kiertämiseltä. Yliluonnollinen antaa mahdollisuuden väistää totuuden kohtaamisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä mielestäni kristinuskon luoma perisyntikäsite. Jos saan lähtökohtaisesti ajatella olevani paha syntyjäni, antaa se tavallaan oikeuden pahaan, koska se on sisäänrakennettuna minuun. Minun maailmassani ihmiset eivät ole pahoja tai hyviä. He ovat ihmisisiä ja vastuullisia kaikista tekemisistään.
Oma pyrkimykseni on tietenkin hyvään, mutta aina se ei onnistu. Joskus taas se onnistuu oikein hyvin.
Tämä kummallinen ajatus ateismin liittymisestä kiinteästi itsekeskeisyyteen on aina ihmetyttänyt minua. Kokemukseni ja myös tutkimukset antavat asiasta aivan toisen kuvan.
Oman kokemukseni mukaan ihminen valitsee usein ateismin sen vuoksi, että maailma ilman jumalia antaa enemmän arvoa elämälle kuin jumalien kanssa. Uskontojen mukaanhan tämä elämä on jonkinlainen semifinaali, jossa taistellaan kiivaasti finaalipaikasta. Tämän taistelun satoa saamme niittää joka päivä. Minulle ateistina tämä elämä on jo saavutettu voitto ja haluan jakaa voiton riemun muiden voittajien kanssa. Oman filosofiani mukaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Joten, mitä enemmän otan muita huomioon tekemisissäni, sitä enemmän saan itselleni. Jos se on itsekkyyttä, niin eläköön itsekkyys.
Ateismi kohdallani ei ole uskomista siihen, että jumalolentoja ei ole. Minulle ei ole annettu mitään syytä uskoa, että jumalia olisi olemassa. En siis usko, että jumalia on olemassa. Jotta kantani muuttuisi, tarvitsisin tiedon jumalien olemassaolosta ja sellaistahan ei oikeasti ole kukaan saanut, joten tuskin se minunkaan kohdalleni osuu. Paljon on uskoa siihen, että jumalia on olemassa, mutta se tieto puuttuu.
Ateismin kapea-alaisuus on taas yksi väittämä, jolle on vaikea löytää todellisuuspohjaa. Jos lähdemme katsomaan elämää sellaisena, kuin se todellisena on, ei ateismi sitä kavenna vaan uskonnot. Uskonnot leimaavat erinäisen määrän ihmisiä viallisiksi ja väärin eläviksi ja näistä asioista olisi uskontojen mukaan näitä väärineläjiä rangaistava ankarimman mukaan. Jos kapea-alaisuus on sitä, että rajaa elämästään pois yliluonnollisen, jolla ei ole todennettu olevan mitään vaikutusta ihmisen elämään, niin ehkä silloin olen kapea-alainen. Mutta jos kapea-alaisuus on sitä, mitä se minusta oikeasti on, että rajoitetaan muiden oloa omien sääntöjen perusteella, on uskontojen tarjoamat vaihtoehdot vailla vertaa. Uskontojen nimissä rajoitetaan miljoonien ihmisten elämää päivittäin. Ateismin nimissä sitä ei tehdä. Tähän on turha vetää mitään Stalin-, Hitler-, Kuuba-korttia. Niitä asioita ei tehty ateismin nimissä vaan poliittisin perustein. Mutta tänä päivänäkin Paavi lausuu pokkana herjaavia asioita homoseksuaaleista, kieltää uskonnon nimissä ehkäisyn, Islamin naiskäsitys jne. Lista on loputon.
Mieti siis rehellisesti näitä asioita, äläkä anna luulon mennä tiedon edelle. En tunnista itseäni ateistina siitä kuvasta, jonka sinä kirjoituksissasi annat ateisteista. Minä koen uskontojen tarjoaman henkisyyden joukkona latteuksia, joilla ei ole mitään vaikutusta elämän laatuun. Ne edustavat minulle näennäishenkisyyttä, joka antaa mahdollisuuden välttää oikea henkisyys. - ...kommentti
beenthere kirjoitti:
Mutta et sanonut juuri mitään. Latelit pitkän pätkän luulojasi, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todellisuuden kanssa.
Minä en vastusta milläänlailla henkisyyttä vaikka ateisti olenkin. Uskonnot ovat yrittäneet kaapata myös henkisyyden, kuten niin monen muunkin asian, omakseen. Näinhän ei ole. Itse koen ateismin todenmukaisemmaksi ja henkisemmäksi kuin uskontojen tarjoamat vaihtoehdot. Se henkisyys, mitä minä elän, on elämään ja arkeen pohjautuvaa ajattelua. Siihen sisältyy oman elämän arviointia suhteessa mm. itseeni, muihin ihmisiin, luontoon, elämän jatkumiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Yliluonnollisuuden lisääminen siihen tuntuisi valehtelulta ja toden kiertämiseltä. Yliluonnollinen antaa mahdollisuuden väistää totuuden kohtaamisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä mielestäni kristinuskon luoma perisyntikäsite. Jos saan lähtökohtaisesti ajatella olevani paha syntyjäni, antaa se tavallaan oikeuden pahaan, koska se on sisäänrakennettuna minuun. Minun maailmassani ihmiset eivät ole pahoja tai hyviä. He ovat ihmisisiä ja vastuullisia kaikista tekemisistään.
Oma pyrkimykseni on tietenkin hyvään, mutta aina se ei onnistu. Joskus taas se onnistuu oikein hyvin.
Tämä kummallinen ajatus ateismin liittymisestä kiinteästi itsekeskeisyyteen on aina ihmetyttänyt minua. Kokemukseni ja myös tutkimukset antavat asiasta aivan toisen kuvan.
Oman kokemukseni mukaan ihminen valitsee usein ateismin sen vuoksi, että maailma ilman jumalia antaa enemmän arvoa elämälle kuin jumalien kanssa. Uskontojen mukaanhan tämä elämä on jonkinlainen semifinaali, jossa taistellaan kiivaasti finaalipaikasta. Tämän taistelun satoa saamme niittää joka päivä. Minulle ateistina tämä elämä on jo saavutettu voitto ja haluan jakaa voiton riemun muiden voittajien kanssa. Oman filosofiani mukaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Joten, mitä enemmän otan muita huomioon tekemisissäni, sitä enemmän saan itselleni. Jos se on itsekkyyttä, niin eläköön itsekkyys.
Ateismi kohdallani ei ole uskomista siihen, että jumalolentoja ei ole. Minulle ei ole annettu mitään syytä uskoa, että jumalia olisi olemassa. En siis usko, että jumalia on olemassa. Jotta kantani muuttuisi, tarvitsisin tiedon jumalien olemassaolosta ja sellaistahan ei oikeasti ole kukaan saanut, joten tuskin se minunkaan kohdalleni osuu. Paljon on uskoa siihen, että jumalia on olemassa, mutta se tieto puuttuu.
Ateismin kapea-alaisuus on taas yksi väittämä, jolle on vaikea löytää todellisuuspohjaa. Jos lähdemme katsomaan elämää sellaisena, kuin se todellisena on, ei ateismi sitä kavenna vaan uskonnot. Uskonnot leimaavat erinäisen määrän ihmisiä viallisiksi ja väärin eläviksi ja näistä asioista olisi uskontojen mukaan näitä väärineläjiä rangaistava ankarimman mukaan. Jos kapea-alaisuus on sitä, että rajaa elämästään pois yliluonnollisen, jolla ei ole todennettu olevan mitään vaikutusta ihmisen elämään, niin ehkä silloin olen kapea-alainen. Mutta jos kapea-alaisuus on sitä, mitä se minusta oikeasti on, että rajoitetaan muiden oloa omien sääntöjen perusteella, on uskontojen tarjoamat vaihtoehdot vailla vertaa. Uskontojen nimissä rajoitetaan miljoonien ihmisten elämää päivittäin. Ateismin nimissä sitä ei tehdä. Tähän on turha vetää mitään Stalin-, Hitler-, Kuuba-korttia. Niitä asioita ei tehty ateismin nimissä vaan poliittisin perustein. Mutta tänä päivänäkin Paavi lausuu pokkana herjaavia asioita homoseksuaaleista, kieltää uskonnon nimissä ehkäisyn, Islamin naiskäsitys jne. Lista on loputon.
Mieti siis rehellisesti näitä asioita, äläkä anna luulon mennä tiedon edelle. En tunnista itseäni ateistina siitä kuvasta, jonka sinä kirjoituksissasi annat ateisteista. Minä koen uskontojen tarjoaman henkisyyden joukkona latteuksia, joilla ei ole mitään vaikutusta elämän laatuun. Ne edustavat minulle näennäishenkisyyttä, joka antaa mahdollisuuden välttää oikea henkisyys.Kirjoitit:
"Minun maailmassani ihmiset eivät ole pahoja tai hyviä. He ovat ihmisisiä ja vastuullisia kaikista tekemisistään"
Kommentti:
Eikö ole kuitenkin totta, että jotkut ihmiset ovat itsekeskeisempiä - ja tekevät pahoja tekoja enemmän - kuin toiset ihmiset? Niin ollen heidän voidaan sanoa olevan ainakin enemmän pahuuteen suuntautuneita.
Kenelle he ovat vastuullisia tekemisistään jos kukaan ei saata heitä maalliseen vastuuseen? Jos tarkoitat "vastuullisuudella" oikeamielisyyttä yms niin se ei todellakaan päde kaikkiiin ateisteihin. Uskonnollisuudessa tärkeintä ja arvokkainta onkin ehkä se, että vastuullisuus on usein aitoa ja todellista, koska uskotaan, että Jumala näkee ja tietää kaiken - ja että teoilla ja valinnoilla on seurauksensa myös sielun kannalta - tuonpuoleisessa elämässä.
Kirjoitit:
"Tämä kummallinen ajatus ateismin liittymisestä kiinteästi itsekeskeisyyteen on aina ihmetyttänyt minua. Kokemukseni ja myös tutkimukset antavat asiasta aivan toisen kuvan. Oman kokemukseni mukaan ihminen valitsee usein ateismin sen vuoksi, että maailma ilman jumalia antaa enemmän arvoa elämälle kuin jumalien kanssa"
Kommentti:
Henkiolentojen ja jumalolentojen olemassaolon mahdollisuuden kieltämiseen ei kenelläkään pitäisi olla mitään järkevää syytä. Ateismin ja itsekeskeisyyden liittäminen toisiinsa on siis perusteltua. Universumin koon ja monimutkaisuuden (hämärästikin) tiedostava ei voi sulkea pois korkeampien voimien ja Taivaallisen Hallinnon vaikutusta ja olemassaoloa. Elämän korkeampi tarkoitus ja merkitys (= sielun olemassaolo ja sielullinen kehittyminen) on luonnollinen ajatus jokaiselle joka arvostaa itseään. Elämme galaksissa jonka pituus on noin 100 000 valovuotta ja joka sisältää Auringon kaltaisia tähtiä (tähtijärjestelmiä) noin 100 - 200 miljardia. Galaksien lukumääräksi on arvioitu 100 - 400 miljardia ja tänään luin erään arvion, jonka mukaan galakseja oliskin peräti 100 triljoonaa, eli 100 000 000 000 000 000 000. Onko siis todennäköistä, että juuri sinä olet siinä sattumalta ja kuinka yleistä monimutoinen elämä tosiasiallisesti onkaan muualla kaikkeudessa?
Kirjoitit:
"Ateismi kohdallani ei ole uskomista siihen, että jumalolentoja ei ole. Minulle ei ole annettu mitään syytä uskoa, että jumalia olisi olemassa. En siis usko, että jumalia on olemassa. Jotta kantani muuttuisi, tarvitsisin tiedon jumalien olemassaolosta ja sellaistahan ei oikeasti ole kukaan saanut, joten tuskin se minunkaan kohdalleni osuu. Paljon on uskoa siihen, että jumalia on olemassa, mutta se tieto puuttuu"
Kommentti:
Se, että "ei usko, että jumalia on olemassa" tarkoittaa samaa kuin "uskoo, että jumalia ei ole olemassa".
Kirjoitit:
"Ateismin kapea-alaisuus on taas yksi väittämä, jolle on vaikea löytää todellisuuspohjaa. Jos lähdemme katsomaan elämää sellaisena, kuin se todellisena on, ei ateismi sitä kavenna vaan uskonnot>>
Kommentti:
Ateismi kaventaa ihmisen maailmankatsomusta, mutta on totta että niin tekevät myös jotkut uskonnolliset käsitykset.
Kirjoitit:
"Uskonnot leimaavat erinäisen määrän ihmisiä viallisiksi ja väärin eläviksi ja näistä asioista olisi uskontojen mukaan näitä väärineläjiä rangaistava ankarimman mukaan"
Kommentti:
Monien ateistien henkisyyden- ja uskonnollisuuden vastaisuus johtuukin juuri siitä, että heidän mielestään ihmiset määritellään eriarvoisiksi siten, että jotkut pääsevät Taivaaseen (= uskovat) ja jotkut taas joutuvat Helvettiin (= ne jotka eivät usko).
Kirjoitit:
"Jos kapea-alaisuus on sitä, että rajaa elämästään pois yliluonnollisen, jolla ei ole todennettu olevan mitään vaikutusta ihmisen elämään, niin ehkä silloin olen kapea-alainen"
Kommentti:
"Yliluonnollisellahan" tarkoitetaan oikeastaan vain asioita joita nykytiede ei vielä osaa - tai ei halua - selittää luonnollisiksi. Sähköäkin on pidetty joskus aikoinaan yliluonnollisena.
Kirjoitit:
"Mutta jos kapea-alaisuus on sitä, mitä se minusta oikeasti on, että rajoitetaan muiden oloa omien sääntöjen perusteella, on uskontojen tarjoamat vaihtoehdot vailla vertaa. Uskontojen nimissä rajoitetaan miljoonien ihmisten elämää päivittäin. Ateismin nimissä sitä ei tehdä. Tähän on turha vetää mitään Stalin-, Hitler-, Kuuba-korttia. Niitä asioita ei tehty ateismin nimissä vaan poliittisin perustein"
Kommentti:
Ateististen ja materialististen arvojen nimissä on tehty paljonkin pahaa maailmassa. On totta, että pahaa on tehty uskontejenkin nimissä, mutta arvomaailma on tässä olennaisin asia. Minkälaiset arvot on niillä jotka käyttävät esim. uskontoja väärin? - beenthere
...kommentti kirjoitti:
Kirjoitit:
"Minun maailmassani ihmiset eivät ole pahoja tai hyviä. He ovat ihmisisiä ja vastuullisia kaikista tekemisistään"
Kommentti:
Eikö ole kuitenkin totta, että jotkut ihmiset ovat itsekeskeisempiä - ja tekevät pahoja tekoja enemmän - kuin toiset ihmiset? Niin ollen heidän voidaan sanoa olevan ainakin enemmän pahuuteen suuntautuneita.
Kenelle he ovat vastuullisia tekemisistään jos kukaan ei saata heitä maalliseen vastuuseen? Jos tarkoitat "vastuullisuudella" oikeamielisyyttä yms niin se ei todellakaan päde kaikkiiin ateisteihin. Uskonnollisuudessa tärkeintä ja arvokkainta onkin ehkä se, että vastuullisuus on usein aitoa ja todellista, koska uskotaan, että Jumala näkee ja tietää kaiken - ja että teoilla ja valinnoilla on seurauksensa myös sielun kannalta - tuonpuoleisessa elämässä.
Kirjoitit:
"Tämä kummallinen ajatus ateismin liittymisestä kiinteästi itsekeskeisyyteen on aina ihmetyttänyt minua. Kokemukseni ja myös tutkimukset antavat asiasta aivan toisen kuvan. Oman kokemukseni mukaan ihminen valitsee usein ateismin sen vuoksi, että maailma ilman jumalia antaa enemmän arvoa elämälle kuin jumalien kanssa"
Kommentti:
Henkiolentojen ja jumalolentojen olemassaolon mahdollisuuden kieltämiseen ei kenelläkään pitäisi olla mitään järkevää syytä. Ateismin ja itsekeskeisyyden liittäminen toisiinsa on siis perusteltua. Universumin koon ja monimutkaisuuden (hämärästikin) tiedostava ei voi sulkea pois korkeampien voimien ja Taivaallisen Hallinnon vaikutusta ja olemassaoloa. Elämän korkeampi tarkoitus ja merkitys (= sielun olemassaolo ja sielullinen kehittyminen) on luonnollinen ajatus jokaiselle joka arvostaa itseään. Elämme galaksissa jonka pituus on noin 100 000 valovuotta ja joka sisältää Auringon kaltaisia tähtiä (tähtijärjestelmiä) noin 100 - 200 miljardia. Galaksien lukumääräksi on arvioitu 100 - 400 miljardia ja tänään luin erään arvion, jonka mukaan galakseja oliskin peräti 100 triljoonaa, eli 100 000 000 000 000 000 000. Onko siis todennäköistä, että juuri sinä olet siinä sattumalta ja kuinka yleistä monimutoinen elämä tosiasiallisesti onkaan muualla kaikkeudessa?
Kirjoitit:
"Ateismi kohdallani ei ole uskomista siihen, että jumalolentoja ei ole. Minulle ei ole annettu mitään syytä uskoa, että jumalia olisi olemassa. En siis usko, että jumalia on olemassa. Jotta kantani muuttuisi, tarvitsisin tiedon jumalien olemassaolosta ja sellaistahan ei oikeasti ole kukaan saanut, joten tuskin se minunkaan kohdalleni osuu. Paljon on uskoa siihen, että jumalia on olemassa, mutta se tieto puuttuu"
Kommentti:
Se, että "ei usko, että jumalia on olemassa" tarkoittaa samaa kuin "uskoo, että jumalia ei ole olemassa".
Kirjoitit:
"Ateismin kapea-alaisuus on taas yksi väittämä, jolle on vaikea löytää todellisuuspohjaa. Jos lähdemme katsomaan elämää sellaisena, kuin se todellisena on, ei ateismi sitä kavenna vaan uskonnot>>
Kommentti:
Ateismi kaventaa ihmisen maailmankatsomusta, mutta on totta että niin tekevät myös jotkut uskonnolliset käsitykset.
Kirjoitit:
"Uskonnot leimaavat erinäisen määrän ihmisiä viallisiksi ja väärin eläviksi ja näistä asioista olisi uskontojen mukaan näitä väärineläjiä rangaistava ankarimman mukaan"
Kommentti:
Monien ateistien henkisyyden- ja uskonnollisuuden vastaisuus johtuukin juuri siitä, että heidän mielestään ihmiset määritellään eriarvoisiksi siten, että jotkut pääsevät Taivaaseen (= uskovat) ja jotkut taas joutuvat Helvettiin (= ne jotka eivät usko).
Kirjoitit:
"Jos kapea-alaisuus on sitä, että rajaa elämästään pois yliluonnollisen, jolla ei ole todennettu olevan mitään vaikutusta ihmisen elämään, niin ehkä silloin olen kapea-alainen"
Kommentti:
"Yliluonnollisellahan" tarkoitetaan oikeastaan vain asioita joita nykytiede ei vielä osaa - tai ei halua - selittää luonnollisiksi. Sähköäkin on pidetty joskus aikoinaan yliluonnollisena.
Kirjoitit:
"Mutta jos kapea-alaisuus on sitä, mitä se minusta oikeasti on, että rajoitetaan muiden oloa omien sääntöjen perusteella, on uskontojen tarjoamat vaihtoehdot vailla vertaa. Uskontojen nimissä rajoitetaan miljoonien ihmisten elämää päivittäin. Ateismin nimissä sitä ei tehdä. Tähän on turha vetää mitään Stalin-, Hitler-, Kuuba-korttia. Niitä asioita ei tehty ateismin nimissä vaan poliittisin perustein"
Kommentti:
Ateististen ja materialististen arvojen nimissä on tehty paljonkin pahaa maailmassa. On totta, että pahaa on tehty uskontejenkin nimissä, mutta arvomaailma on tässä olennaisin asia. Minkälaiset arvot on niillä jotka käyttävät esim. uskontoja väärin?Vaikka kaikki ihmiset eivät tee hyviä valintoja elämässään, ei se oikeuta tekemään johtopäätöstä, että ihminen olisi luonnostaan paha. Valinta on aina yksilöllä.
Lähinnä ihminen on vastuussa tekemisistään itsensä edessä ja sen yhteisön edessä, missä hän elää.
Jos pahanteko ei heilauta ihmistä, on se jälleen ihmisen oma valinta. Tämä on vain elämän fakta, että pahoja asioita tapahtuu ja kaikesta pahasta ei pahantekijä joudu vastuuseen. Tätä tosiasiaa ei poista edes uskonto.
En ymmärrä yhteläisyyttä itsekeskeisyyden ja kertomiesi asioiden välillä. Kuinka luettelemasi asiat todistavat ateistin itsekkyyden? Jos se jotain on todistavinaan, niin ennemminkin uskovan itsekkyyden?
Se, että en usko jumalolentojen olemassaoloon ei todellakaan ole sama kuin, että uskon, ettei jumalolentoja ole olemassa. En osaa lähestyä asiaa uskomisen kautta. Minulla vain ei ole mitään syytä uskoa jumaliin.
Tuo eriarvoisuusteoriasi oli minulle todella vieraan oloinen juttu. Itse en ole asiaa koskaan miettinyt eriarvoisuuden kannalta. Minä näen sen enemmänkin ihmisen käden jäljen suurinpana merkkinä jumalien synnyssä. Tämä sama kuvio toistuu niin monessa muussakin ihmisen tekemässä asiassa. Tämä erottelu on hyvä keino vaikuttaa laumasieluihin. Erottelu toimii jonkinnäköisenä palkintona, jota monet lähtevät tavoittelemaan miettimättä tarkemmin, mitä kaikkea huuhaata he tulevat hyväksyneeksi samalla.
Ateismin nim issä en tiedä mitään pahaa tehdyn. Materialismin nimissä kyllä, mutta materialismi ja ateismi eivät liity toisiinsa mitenkään.
Jos olet ateisti et ole välttämättä materialisti, jos olet kristitty voit olla siitä huolimatta materialisti. Näin ne asiat vain menevät.
Minä näen uskonnot aina manipulaatiovälineinä, eikä niitä mielestäni voi käyttää enemmän tai vähemmän väärin. Uskonnolla pyritään aina vaikuttamaan ihmisiin, jotkut tekevät sen vain paremmin peitetysti kuin toiset. - Pystyyköhän joku
beenthere kirjoitti:
Mutta et sanonut juuri mitään. Latelit pitkän pätkän luulojasi, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta todellisuuden kanssa.
Minä en vastusta milläänlailla henkisyyttä vaikka ateisti olenkin. Uskonnot ovat yrittäneet kaapata myös henkisyyden, kuten niin monen muunkin asian, omakseen. Näinhän ei ole. Itse koen ateismin todenmukaisemmaksi ja henkisemmäksi kuin uskontojen tarjoamat vaihtoehdot. Se henkisyys, mitä minä elän, on elämään ja arkeen pohjautuvaa ajattelua. Siihen sisältyy oman elämän arviointia suhteessa mm. itseeni, muihin ihmisiin, luontoon, elämän jatkumiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Yliluonnollisuuden lisääminen siihen tuntuisi valehtelulta ja toden kiertämiseltä. Yliluonnollinen antaa mahdollisuuden väistää totuuden kohtaamisen. Tästä on hyvänä esimerkkinä mielestäni kristinuskon luoma perisyntikäsite. Jos saan lähtökohtaisesti ajatella olevani paha syntyjäni, antaa se tavallaan oikeuden pahaan, koska se on sisäänrakennettuna minuun. Minun maailmassani ihmiset eivät ole pahoja tai hyviä. He ovat ihmisisiä ja vastuullisia kaikista tekemisistään.
Oma pyrkimykseni on tietenkin hyvään, mutta aina se ei onnistu. Joskus taas se onnistuu oikein hyvin.
Tämä kummallinen ajatus ateismin liittymisestä kiinteästi itsekeskeisyyteen on aina ihmetyttänyt minua. Kokemukseni ja myös tutkimukset antavat asiasta aivan toisen kuvan.
Oman kokemukseni mukaan ihminen valitsee usein ateismin sen vuoksi, että maailma ilman jumalia antaa enemmän arvoa elämälle kuin jumalien kanssa. Uskontojen mukaanhan tämä elämä on jonkinlainen semifinaali, jossa taistellaan kiivaasti finaalipaikasta. Tämän taistelun satoa saamme niittää joka päivä. Minulle ateistina tämä elämä on jo saavutettu voitto ja haluan jakaa voiton riemun muiden voittajien kanssa. Oman filosofiani mukaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Joten, mitä enemmän otan muita huomioon tekemisissäni, sitä enemmän saan itselleni. Jos se on itsekkyyttä, niin eläköön itsekkyys.
Ateismi kohdallani ei ole uskomista siihen, että jumalolentoja ei ole. Minulle ei ole annettu mitään syytä uskoa, että jumalia olisi olemassa. En siis usko, että jumalia on olemassa. Jotta kantani muuttuisi, tarvitsisin tiedon jumalien olemassaolosta ja sellaistahan ei oikeasti ole kukaan saanut, joten tuskin se minunkaan kohdalleni osuu. Paljon on uskoa siihen, että jumalia on olemassa, mutta se tieto puuttuu.
Ateismin kapea-alaisuus on taas yksi väittämä, jolle on vaikea löytää todellisuuspohjaa. Jos lähdemme katsomaan elämää sellaisena, kuin se todellisena on, ei ateismi sitä kavenna vaan uskonnot. Uskonnot leimaavat erinäisen määrän ihmisiä viallisiksi ja väärin eläviksi ja näistä asioista olisi uskontojen mukaan näitä väärineläjiä rangaistava ankarimman mukaan. Jos kapea-alaisuus on sitä, että rajaa elämästään pois yliluonnollisen, jolla ei ole todennettu olevan mitään vaikutusta ihmisen elämään, niin ehkä silloin olen kapea-alainen. Mutta jos kapea-alaisuus on sitä, mitä se minusta oikeasti on, että rajoitetaan muiden oloa omien sääntöjen perusteella, on uskontojen tarjoamat vaihtoehdot vailla vertaa. Uskontojen nimissä rajoitetaan miljoonien ihmisten elämää päivittäin. Ateismin nimissä sitä ei tehdä. Tähän on turha vetää mitään Stalin-, Hitler-, Kuuba-korttia. Niitä asioita ei tehty ateismin nimissä vaan poliittisin perustein. Mutta tänä päivänäkin Paavi lausuu pokkana herjaavia asioita homoseksuaaleista, kieltää uskonnon nimissä ehkäisyn, Islamin naiskäsitys jne. Lista on loputon.
Mieti siis rehellisesti näitä asioita, äläkä anna luulon mennä tiedon edelle. En tunnista itseäni ateistina siitä kuvasta, jonka sinä kirjoituksissasi annat ateisteista. Minä koen uskontojen tarjoaman henkisyyden joukkona latteuksia, joilla ei ole mitään vaikutusta elämän laatuun. Ne edustavat minulle näennäishenkisyyttä, joka antaa mahdollisuuden välttää oikea henkisyys.Uskovainen vastaavaan
- Kkadun*nainen
>> Miksei tehnyt sellaista uskontoa joka olisi yhtä järkiperäisen ajattelun kanssa?
- kadun*nainen
edvard74 kirjoitti:
Kaikkea mitä ei ymärrä pitää uskoa!
Ja sitten viellä ihmettelet miksi sulle nauretaan.tässä ketjussa on muitakin akateemisia joille nauretaan, hauskaahan se nauraminen on joten
nauretaan yhdessä, kun ei se ymmärrys riitä.
Kuitenkin.. uskossa ihminen rakentaa uuden tietoisuutensa paljolti kokemuksiinsa nojautuen, elikkä syntyy tietoisuus yliluonnollisesta, Jumalasta ja niistä sitten rakentuu uusi suhtautumistapa elämän kysymyksiin ja tapahtumiin. Mitä enemmän ymmärrys lisääntyy, sitä enemmän ymmärrämme olevamme aika orpoja
omine tietoinemme. Otetaanpa esimerkkinä säveltäjä Johannes Brahms, joka sanoi itse olevansa JUmalan kirjaltaja, hänelle sävellykset tulivat kuin ilmestyksinä, valmiina ja
hänellä oli tehtävänä vain kirjoittaa nuotit ylös.
Siinä tilanteessa on pakko uskoa, etteivät omat tiedot riitä.... - Sääliksi käy.
kadun*nainen kirjoitti:
tässä ketjussa on muitakin akateemisia joille nauretaan, hauskaahan se nauraminen on joten
nauretaan yhdessä, kun ei se ymmärrys riitä.
Kuitenkin.. uskossa ihminen rakentaa uuden tietoisuutensa paljolti kokemuksiinsa nojautuen, elikkä syntyy tietoisuus yliluonnollisesta, Jumalasta ja niistä sitten rakentuu uusi suhtautumistapa elämän kysymyksiin ja tapahtumiin. Mitä enemmän ymmärrys lisääntyy, sitä enemmän ymmärrämme olevamme aika orpoja
omine tietoinemme. Otetaanpa esimerkkinä säveltäjä Johannes Brahms, joka sanoi itse olevansa JUmalan kirjaltaja, hänelle sävellykset tulivat kuin ilmestyksinä, valmiina ja
hänellä oli tehtävänä vain kirjoittaa nuotit ylös.
Siinä tilanteessa on pakko uskoa, etteivät omat tiedot riitä....Kirjoitit näin.
(tässä ketjussa on muitakin akateemisia joille nauretaan)
Luuletko todella että akateeminen tarkoittaa ihmisen olevan muista poikkeava.
Akateemisen koulutuksen käynyt ihminen on vain käynyt jonkun koulun.
Kouluja voi käydä miten tyhmä ihminen tahansa kunhan muisti pelaa. - kadun*nainen
Sääliksi käy. kirjoitti:
Kirjoitit näin.
(tässä ketjussa on muitakin akateemisia joille nauretaan)
Luuletko todella että akateeminen tarkoittaa ihmisen olevan muista poikkeava.
Akateemisen koulutuksen käynyt ihminen on vain käynyt jonkun koulun.
Kouluja voi käydä miten tyhmä ihminen tahansa kunhan muisti pelaa.Ja Jumala on rakkaus- Eiköhän henkisen tien kulkija yhdistettynä akateemisuuteen ole aina totuuden etsijä, pelkkä akateemisuus ei tietenkään riitä. Onko esim. akateeminen ateisti totuuden etsijä hyljätessään Jumalan ? Hänellehän riittää toteamus, ettei tiede ole osoittanut Jumalaa todeksi, tai häntä ei näy kaukoputkella.... mikä johtuu taas kohtaamattomuudesta yliluonnolliseen Jumalan rakkauteen ja siksi jumalaa odotetaankin materialistiseen maailmaamme näkyväksi.
Rakkaus on kuitenkin yliluonnollinen asia, hyvin yksinkertainen, mutta tieteen tavoittamattomissa ja monet uskovatkin, että Jumala on rakkaus, kaiken absoluutti, sekä introvertti, että extrovertti pyyteetön kaiken energian alkulähde, kaiken alku ja kaiken loppu. Rakkaus ei ole todellakaan akateemisuutta ja järjen asia, en voi esim. päättää mielessäni alkavani rakastamaan Jumalaa pelkästään tietoni pohjalta, vaan se on kokemusperäistä valon tietä ja totuuden etsimistä. Samoin on tuo J. Brahmsin sävellysten ilmestyminen; tuskin Jumala ne lähetti vihtuillakseen. (hi) vaan kokemuksesta syntyi ymmärrys ja kun se liitetään henkiseen tietoisuuteen omassa kehossamme, syntyy viisaus
Jumalan olemassaolosta... myötätuntoa voit kokea
mutta ei sääliä kadun*nainen kirjoitti:
Ja Jumala on rakkaus- Eiköhän henkisen tien kulkija yhdistettynä akateemisuuteen ole aina totuuden etsijä, pelkkä akateemisuus ei tietenkään riitä. Onko esim. akateeminen ateisti totuuden etsijä hyljätessään Jumalan ? Hänellehän riittää toteamus, ettei tiede ole osoittanut Jumalaa todeksi, tai häntä ei näy kaukoputkella.... mikä johtuu taas kohtaamattomuudesta yliluonnolliseen Jumalan rakkauteen ja siksi jumalaa odotetaankin materialistiseen maailmaamme näkyväksi.
Rakkaus on kuitenkin yliluonnollinen asia, hyvin yksinkertainen, mutta tieteen tavoittamattomissa ja monet uskovatkin, että Jumala on rakkaus, kaiken absoluutti, sekä introvertti, että extrovertti pyyteetön kaiken energian alkulähde, kaiken alku ja kaiken loppu. Rakkaus ei ole todellakaan akateemisuutta ja järjen asia, en voi esim. päättää mielessäni alkavani rakastamaan Jumalaa pelkästään tietoni pohjalta, vaan se on kokemusperäistä valon tietä ja totuuden etsimistä. Samoin on tuo J. Brahmsin sävellysten ilmestyminen; tuskin Jumala ne lähetti vihtuillakseen. (hi) vaan kokemuksesta syntyi ymmärrys ja kun se liitetään henkiseen tietoisuuteen omassa kehossamme, syntyy viisaus
Jumalan olemassaolosta... myötätuntoa voit kokea
mutta ei sääliäKohdalle niin sua ei tarvitse sääliä vaan potkia päähän niin paljon kun lähtee?
- kadun*nainen
zippo100 kirjoitti:
Kohdalle niin sua ei tarvitse sääliä vaan potkia päähän niin paljon kun lähtee?
Mitä hyötyisit niistä potkuista. Saisit ainoastaan toisen ihmisen sairaalaan ja itsellesi pahoja traumoja ja kenties syytteen pahoinpitelystä. Lisäksi jos olet mies, potkut olisivat raskauttavia oikeuden käsittelyssä. En usko, että edustat itseäsi nyt, etkä varmaankaan ateismin henkistä puolta. Vaan hihhulismia, pahinta lajia.
- Marko1977Tre
Tuo on pelkkä ennakkoluulo. On olemassa ajattelevia ja älykkäitä kristittyjä, jotka suhtautuvat asioihin järkiperäisesti. Usko tulee kuitenkin Raamatun mukaan Jumalalta. Kukaan ihminen ei itse voi uskoa. Ihminen voi vaan valita sen, että nyt haluan uskoa tähän ja kertoa sen Jumalalle, joka luo varsinaisen uskon ihmiseen.
Mutta järjellä voidaan päätellä eri asioita esim nyt kristinuskosta, jotka tukevat uskoa ja vahvistavat sitä. Kristinuskossa apologetiikka on sellainen ala, joka puolustaa kristinuskoa järkiperäisesti. Raamatun historiallisuus, Jeesuksen ylösnousu, tyhjä hauta jne kaikkia näitä voidaan perustella ja onkin perusteltu järkiperäisesti.
Esim Stand To Reason -järjestön Greg Koukl on yksi järkiperäisesti ajatteleva uskovainen kristitty. Hän oli ateisti joka kääntyi kristityksi. Hän on sittemmin pohtinut ihan järkiperäisesti kaikkea ja tullut vaan vakuuttuneemmaksi kristinuskon totuudesta.
Esim tuossa on englanniksi juuri tuolta Stand To Reason sivulta artikkeleita eli alueilta.
http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5350
Tuossa toinen englanninkielinen Tektonics järjestön sivusto. Alhaalla linkkejä eri aiheisiin.
http://www.tektonics.org/
Suosittelen lukemaan esim Raamatun historiallisuudesta jne kertovia linkkejä.
Jumala on järkiperäinen ja viisas ja sillä perusteella voimme olettaa, että järki voi antaa meille tarpeelliset tiedot että voimme tehdä valinnan uskommeko vai emmekö usko. Monet ovat valinneet uskoa.
Kristinuskosta kun puhutaan, niin ei ole olemassa mitään tieteellistä faktaa tai todistetta, joka osoittaisi kiistattomasti sen että Raamattu on satukirja ja Jeesus on vain myytti. On olemassa vain tutkijoita, jotka kehittävät eri teorioita sen mukaan mikä heidän maailmankatsomuksensa on.
Valitsen uskoa Jumalaan, Jeesukseen, koska minusta Raamattu on ja varsinkin Uusi Testamentti on selkeää historiallista faktaa. Tämä siksi, koska loogisemman selityksen kristinuskon olemassaololle antaa Raamatun kuvaamat tapahtumat.
Faktoja, jotka suurin osa tiedemiehistäkin hyväksyy kristinuskoa koskien:
1. Jeesus on ollut olemassa
2. Jeesus ristiinnaulittiin
3. Vähän aikaa Jeesuksen kuoleman jälkeen apostolit alkoivat saarnata suurella voimalla ylösnoussutta Jeesusta Jumalan Poikana, Messiaana, Kristuksena ja ainoana Pelastajana (kristinuskon synty on tästä todisteena).
Nyt sit pitää miettiä mitä tapahtui 2. ja 3. faktojen välissä. On kehitetty paljon eri teorioita ja siinäpä se ongelma onkin. Yhtä monta kun on tutkijoita, niin on myös teorioita mitä tapahtui. Osa teorioista on hassuja ja osa tuntuu todella kaukaa haetulta. Loogisimman vastauksen antaa Raamattu itse. Jeesus nousi kuolleista ja ilmestyi apostoleille ja muillekin. Apostolit rohkaistuivat, tulivat vakuuttuneeksi Jeesuksesta ja alkoivat julistamaan evankeliumia.
Järkiperäisestikin voidaan vakuuttua uskonnon sanomasta. Mutta itse uskon, luo Jumala kun kerrot Hänelle että haluat uskoa.
Kukin valitkoon oman teoriansa sen mukaan mihin haluaa uskoa. Siksipä kai ne ovatkin uskon asioita.
Marko- Marko1977Tre
Tuossa vielä uskosta ja faktoista Greg Kouklin hyvä englannninkielinen artikkeli:
http://www.str.org/site/News2?page=NewsArticle&id=5242
Marko - on se että
katsot kristinuskoa liian läheltä. Ota pari askelta taaksepäin, niin näet koko uskontojen kirjon omine "totuuksineen". Yhtä hyvin voisit alkaa tutkia vaikka hindulaisuuden "pyhiä" kirjoituksia ja yllättäen löytäisit sieltä sen totuuden (jos nimittäin katsot *sitä* liian läheltä, niin että kaikki muu katoaa näkökentästä).
Et voi puhua mitään muiden ennakkoluuloista, jos itse katsot maailmaa yhden uskonnon näkökulmasta. Vaikka sinusta kristinusko olisi paras vaihtoehto, jollekin muulle sitä on jokin muu uskonto. Mutta kun tutkii kokonaisuutta ilman mitään henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita, niin todennäköisimmin päätyy uskonnottomuuteen, koska silloin huomaa, että kaikki uskonnot ovat pohjimmiltaan vain jonkun ihmisen (esim. Jeesuksen tai Mooseksen tai Joseph Smithin tai Siddhartha Gautaman) subjektiivisia yrityksiä selittää olemassaoloa.
Terv. toinen Marko Järkiperäisesti?
"Raamatun historiallisuus, Jeesuksen ylösnousu, tyhjä hauta jne kaikkia näitä voidaan perustella ja onkin perusteltu järkiperäisesti."
Missä nämä faktat sijaitsee?
"1. Jeesus on ollut olemassa
2. Jeesus ristiinnaulittiin
3. Vähän aikaa Jeesuksen kuoleman jälkeen apostolit alkoivat saarnata suurella voimalla ylösnoussutta Jeesusta Jumalan Poikana, Messiaana, Kristuksena ja ainoana Pelastajana (kristinuskon synty on tästä todisteena)"
Onko teillä sitten jotakin mikä kumoaa niiden väitteet?
" Kristinuskosta kun puhutaan, niin ei ole olemassa mitään tieteellistä faktaa tai todistetta, joka osoittaisi kiistattomasti sen että Raamattu on satukirja ja Jeesus on vain myytti. On olemassa vain tutkijoita, jotka kehittävät eri teorioita sen mukaan mikä heidän maailmankatsomuksensa on"
Mitä nämä ovat?
"Nyt sit pitää miettiä mitä tapahtui 2. ja 3. faktojen välissä."
Mitkä faktat?
Turhaan kyselen kun ette osaa kuitenkaan asiallisesti vastata.
- TAMMI2
Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.
- Jaytea
Usko ja järjen käyttö eivät ole millään tavalla ristiriidassa. Ainakin näin uudestisyntyneen kristityn näkökulmasta tilanne on ihan selkeä. Omakohtainen, päivittäinen kokemus siitä että Jeesus elää ja keskusteluyhteys maailmankaikkeuden Luojan kanssa saa ateistiset huomautukset järjen käytöstä ja tieteellisistä tosiasoista näyttämään lähinnä huvittavilta.
Tilannetta voisi yrittää kuvata vertaamalla sitä vaikka Carl Saganin Ensimmäinen yhteys (olikohan toi nimi oikein?) kirjaan tai siitä tehtyyn leffaan. Siinähän päähenkilö (nimeä en muista) kokee jotain todella ihmeellistä matkustessaan madonreikiä pitkin ympäri galaksia, mutta maasta katsottaessa yhtään mitään ei tapahtunut eikä tämä matkaaja mitenkään voi todistaa sitä mitä väittää hänelle tapahtuneen. Uskovan tilanne on vähän samanlainen. Tiedät kyllä asian, mutta mitenkäs sen todistat sellaiselle jolla ei ole samanlaista kokemusta.
Naturalistisen tieteen ja siihen perustuvan järjen käytön vaatimus näyttätyy uskovalle koomiselta. Ensin uskotaan siihen että nykypäivän tiede on saavuttanut huippunsa ja että ei ole olemassa mitään mitä tiede ei nykyisin pysty havaitsemaan. Tavallaan suljetaan oma ajattelu laatikkoon, jonka ulkopuolelle jää suuri osa todellisuutta. Sitten huudellaan sieltä laatikosta että täällä ei näy Jumalaa ja että kaikki ne jotka eivät suostu sulkeutumaan sinne laatikkoon sulkevat silmänsä tosiasioilta eivätkä käytä järkeään. Surkuhupaisan koomista, mutta ateisin lähtökohdista ymmärrettävää.
Samoilla perusteella voisimme vaikkapa väittää todistetun että avaruudessa ei ole elämää koska yrityksistä huolimatta emme ole sitä pystyneet havaitsemaan. Näin ei kuitenkaan tehdä vaan yritykset tiivityvät koko ajan ja usko on vahva siihen että tiede kehittyy vielä joskus tasolle jossa voimme tällaisen havainnon tehdä. Mutta ns. yliluonnollisen tai Jumalan suuntaan vain rakennetaan korkeampaa muuria ja sulkeudutaan tiiviimmin sinne laatikkoon.
Vielä hieman taustastani, koska kuitenkin kohta joku kommentoi jotakin siihen suuntaan että tässä kirjoittaa joku täysin hurahtanut hihhuli, joka sulkee silmänsä tosiasioilta. No niin olenkin täysin hurahtanut hihhuli. Uskoni perustuu siihen että olen kohdannut elävän Junalan ja elämäni on muuttunut. Ja tämä yhteys toimii päivittäin. Mutta olen myös akateemisen loppututkinnon suorittanut (FM, tietotekniikka). Lisäksi olen erittäin kiinnostunut tieteestä ja seuraan sen tuloksia aktiivisesti kaikista mahdollisista lähteistä ja kotiinikin tulee tukku tiedelehtiä. Silmien sulkemisesta en tiedä, mutta ainakin pyrin seuraamaan asioita sen minkä voin. Enkä näe uskossa ja järjen käytössä mitään ristiriitaa muuta kuin ateistisen uskon osalta ja siinä miten se rajoittaa ihmisen ajattelua.- aika ennakkoluuloisen
kuuloista tekstiä:
"Ensin uskotaan siihen että nykypäivän tiede on saavuttanut huippunsa ja että ei ole olemassa mitään mitä tiede ei nykyisin pysty havaitsemaan."
KUKA uskoo noin?
Onko sulla muitakin olkiukkoja takataskussa?
"Tavallaan suljetaan oma ajattelu laatikkoon, jonka ulkopuolelle jää suuri osa todellisuutta."
Hyvä kuvaus uskovaisesta.
Sun akateemiset opintosi ei ole tainnut ainakaan objektiivisuutta lisätä. - Jaytea
aika ennakkoluuloisen kirjoitti:
kuuloista tekstiä:
"Ensin uskotaan siihen että nykypäivän tiede on saavuttanut huippunsa ja että ei ole olemassa mitään mitä tiede ei nykyisin pysty havaitsemaan."
KUKA uskoo noin?
Onko sulla muitakin olkiukkoja takataskussa?
"Tavallaan suljetaan oma ajattelu laatikkoon, jonka ulkopuolelle jää suuri osa todellisuutta."
Hyvä kuvaus uskovaisesta.
Sun akateemiset opintosi ei ole tainnut ainakaan objektiivisuutta lisätä."KUKA uskoo noin?"
Käsittääkseni aika moni ateisti. Jos olen ymmärtänyt asian väärin, kuulisin näistä ajatuksista mielelläni lisää. Lainaus wikipediasta: "Menetelmällinen ateismi on nimitys tieteellisessä tutkimuksessa vallitsevalle periaatteelle, jonka mukaan luonnon ja historian tapahtumia tutkittaessa ja selitettäessä ei tule ottaa lukuun mitään luontoon ja historiaan itseensä kuulumattomia ulkopuolisia, yliluonnollisia vaikuttajia."
Jos tuo ei tarkoita sitä, että ei ole olemassa mitään mitä ei tieteellisesti voida havaita, niin mitä sitten? Vai sisältyykö mielestäsi tähän sellainen viisaus, että myönnetään että yliluonnollistakin on, mutta sitä ei kuitenkaan huomioida. Sehän se vasta tieteellistä olisikin!
Mietipä nyt: jos kerran yliluonnollinen rajataan sen tieteen ja järjen laatikon ulkopuolelle, koska sitä ei voida havaita, eikö siihen mielestäsi sisälly oletus että tiede ei voi tulevaisuudessakaan niitä havaita. Eli tiede ei voi enää kehittyä (näiden asioiden suhteen). Eli että tieteen kehittymisen myötä yliluonnollinen ei voi muuttua luonnolliseksi eli tulla tieteen havaintopiiriin.
"Sun akateemiset opintosi ei ole tainnut ainakaan objektiivisuutta lisätä."
Täsmentäisitkö hieman, missä kohtaa kaipaat lisää objektiivisuutta. Laukkaava mielikuvitukseni helposti tulkitsee tuon niin, että ajattelet objektiivisuuden olevan sitä että ajatellaan objektiivisen ateistisesti. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Voisitko siis täsmentää, kiitos. - DarkNinjaHiiri
Jaytea kirjoitti:
"KUKA uskoo noin?"
Käsittääkseni aika moni ateisti. Jos olen ymmärtänyt asian väärin, kuulisin näistä ajatuksista mielelläni lisää. Lainaus wikipediasta: "Menetelmällinen ateismi on nimitys tieteellisessä tutkimuksessa vallitsevalle periaatteelle, jonka mukaan luonnon ja historian tapahtumia tutkittaessa ja selitettäessä ei tule ottaa lukuun mitään luontoon ja historiaan itseensä kuulumattomia ulkopuolisia, yliluonnollisia vaikuttajia."
Jos tuo ei tarkoita sitä, että ei ole olemassa mitään mitä ei tieteellisesti voida havaita, niin mitä sitten? Vai sisältyykö mielestäsi tähän sellainen viisaus, että myönnetään että yliluonnollistakin on, mutta sitä ei kuitenkaan huomioida. Sehän se vasta tieteellistä olisikin!
Mietipä nyt: jos kerran yliluonnollinen rajataan sen tieteen ja järjen laatikon ulkopuolelle, koska sitä ei voida havaita, eikö siihen mielestäsi sisälly oletus että tiede ei voi tulevaisuudessakaan niitä havaita. Eli tiede ei voi enää kehittyä (näiden asioiden suhteen). Eli että tieteen kehittymisen myötä yliluonnollinen ei voi muuttua luonnolliseksi eli tulla tieteen havaintopiiriin.
"Sun akateemiset opintosi ei ole tainnut ainakaan objektiivisuutta lisätä."
Täsmentäisitkö hieman, missä kohtaa kaipaat lisää objektiivisuutta. Laukkaava mielikuvitukseni helposti tulkitsee tuon niin, että ajattelet objektiivisuuden olevan sitä että ajatellaan objektiivisen ateistisesti. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Voisitko siis täsmentää, kiitos.>>Mietipä nyt: jos kerran yliluonnollinen rajataan sen tieteen ja järjen laatikon ulkopuolelle, koska sitä ei voida havaita, eikö siihen mielestäsi sisälly oletus että tiede ei voi tulevaisuudessakaan niitä havaita. Eli tiede ei voi enää kehittyä (näiden asioiden suhteen). Eli että tieteen kehittymisen myötä yliluonnollinen ei voi muuttua luonnolliseksi eli tulla tieteen havaintopiiriin.
- eli jehovantodistajaa
Jaytea kirjoitti:
"KUKA uskoo noin?"
Käsittääkseni aika moni ateisti. Jos olen ymmärtänyt asian väärin, kuulisin näistä ajatuksista mielelläni lisää. Lainaus wikipediasta: "Menetelmällinen ateismi on nimitys tieteellisessä tutkimuksessa vallitsevalle periaatteelle, jonka mukaan luonnon ja historian tapahtumia tutkittaessa ja selitettäessä ei tule ottaa lukuun mitään luontoon ja historiaan itseensä kuulumattomia ulkopuolisia, yliluonnollisia vaikuttajia."
Jos tuo ei tarkoita sitä, että ei ole olemassa mitään mitä ei tieteellisesti voida havaita, niin mitä sitten? Vai sisältyykö mielestäsi tähän sellainen viisaus, että myönnetään että yliluonnollistakin on, mutta sitä ei kuitenkaan huomioida. Sehän se vasta tieteellistä olisikin!
Mietipä nyt: jos kerran yliluonnollinen rajataan sen tieteen ja järjen laatikon ulkopuolelle, koska sitä ei voida havaita, eikö siihen mielestäsi sisälly oletus että tiede ei voi tulevaisuudessakaan niitä havaita. Eli tiede ei voi enää kehittyä (näiden asioiden suhteen). Eli että tieteen kehittymisen myötä yliluonnollinen ei voi muuttua luonnolliseksi eli tulla tieteen havaintopiiriin.
"Sun akateemiset opintosi ei ole tainnut ainakaan objektiivisuutta lisätä."
Täsmentäisitkö hieman, missä kohtaa kaipaat lisää objektiivisuutta. Laukkaava mielikuvitukseni helposti tulkitsee tuon niin, että ajattelet objektiivisuuden olevan sitä että ajatellaan objektiivisen ateistisesti. Mutta eipä mennä asioiden edelle. Voisitko siis täsmentää, kiitos.Tämä siteerauksesi...
"...luonnon ja historian tapahtumia tutkittaessa ja selitettäessä ei tule ottaa lukuun mitään luontoon ja historiaan itseensä kuulumattomia ulkopuolisia, yliluonnollisia vaikuttajia."
...tarkoittaa minulle sitä ettei pidä lisätä tutkimukseen mitään mitä ei voida todistaa.
"Jos tuo ei tarkoita sitä, että ei ole olemassa mitään mitä ei tieteellisesti voida havaita, niin mitä sitten? "
Ei tarkoita. Tiede ei ota kantaa sellaiseen mitä ei voida havaita ja todistaa. Tiede ei väitä että saunatonttujakaan on tai ei ole olemassa. Kumpaakaan ei voida todistaa.
"Mietipä nyt: jos kerran yliluonnollinen rajataan sen tieteen ja järjen laatikon ulkopuolelle, koska sitä ei voida havaita, eikö siihen mielestäsi sisälly oletus että tiede ei voi tulevaisuudessakaan niitä havaita. "
Ei. Tieteen menetelmät kehittyvät koko ajan. Emme voi päättää nyt mitä tulevaisuudessa voimme havaita. Mutta se ei tarkoita että nyt pitäisi uskoa jotain jota ei ole havaittu.
"Täsmentäisitkö hieman, missä kohtaa kaipaat lisää objektiivisuutta."
Joka kohdassa. Asioiden tarkastelu jonkin uskonnon (=todistamattomia oletuksia) näkökulmasta ei ole objektiivista. - itsestäänselvää
Että uskonnot on keksinyt ihminen, kuolemanpelkonsa lievitykseksi. Mitä sitä sen enempää vaahtoamaan.
- Jaytea
eli jehovantodistajaa kirjoitti:
Tämä siteerauksesi...
"...luonnon ja historian tapahtumia tutkittaessa ja selitettäessä ei tule ottaa lukuun mitään luontoon ja historiaan itseensä kuulumattomia ulkopuolisia, yliluonnollisia vaikuttajia."
...tarkoittaa minulle sitä ettei pidä lisätä tutkimukseen mitään mitä ei voida todistaa.
"Jos tuo ei tarkoita sitä, että ei ole olemassa mitään mitä ei tieteellisesti voida havaita, niin mitä sitten? "
Ei tarkoita. Tiede ei ota kantaa sellaiseen mitä ei voida havaita ja todistaa. Tiede ei väitä että saunatonttujakaan on tai ei ole olemassa. Kumpaakaan ei voida todistaa.
"Mietipä nyt: jos kerran yliluonnollinen rajataan sen tieteen ja järjen laatikon ulkopuolelle, koska sitä ei voida havaita, eikö siihen mielestäsi sisälly oletus että tiede ei voi tulevaisuudessakaan niitä havaita. "
Ei. Tieteen menetelmät kehittyvät koko ajan. Emme voi päättää nyt mitä tulevaisuudessa voimme havaita. Mutta se ei tarkoita että nyt pitäisi uskoa jotain jota ei ole havaittu.
"Täsmentäisitkö hieman, missä kohtaa kaipaat lisää objektiivisuutta."
Joka kohdassa. Asioiden tarkastelu jonkin uskonnon (=todistamattomia oletuksia) näkökulmasta ei ole objektiivista."...tarkoittaa minulle sitä ettei pidä lisätä tutkimukseen mitään mitä ei voida todistaa."
Juuri näin ja niin pitää ollakin. Mutta tämä on ihan eri asia kuin se, että suljetaan jotakin jo etukäteen pois mahdollisten selittävien tekijöiden joukosta.
"Ei tarkoita. Tiede ei ota kantaa sellaiseen mitä ei voida havaita ja todistaa. Tiede ei väitä että saunatonttujakaan on tai ei ole olemassa. Kumpaakaan ei voida todistaa."
Viittaan edelliseen.
"Ei. Tieteen menetelmät kehittyvät koko ajan. Emme voi päättää nyt mitä tulevaisuudessa voimme havaita. Mutta se ei tarkoita että nyt pitäisi uskoa jotain jota ei ole havaittu."
Yritinkin tuossa edellisessä kommentissani irvailla että emme voikaan tietää mitä voimme tulevaisuudessa havaita. Sen takia vertasinkin tuohon itsensä laatikkoon sulkemiseen sitä kun suljetaan "yliluonnollinen" tieteen ulkopuolelle. Sillä vain varmistetaan se, ettei sitä jatkossakaan voida tieteellisin menetelmin havaita. Mutta sehän lienee ateistisen "tieteenteon" tarkoituksenakin.
"Joka kohdassa. Asioiden tarkastelu jonkin uskonnon (=todistamattomia oletuksia) näkökulmasta ei ole objektiivista."
Ja ateismiko muka ei perustu todistamattomiin oletuksiin? Hei haloo! - siitä että
Jaytea kirjoitti:
"...tarkoittaa minulle sitä ettei pidä lisätä tutkimukseen mitään mitä ei voida todistaa."
Juuri näin ja niin pitää ollakin. Mutta tämä on ihan eri asia kuin se, että suljetaan jotakin jo etukäteen pois mahdollisten selittävien tekijöiden joukosta.
"Ei tarkoita. Tiede ei ota kantaa sellaiseen mitä ei voida havaita ja todistaa. Tiede ei väitä että saunatonttujakaan on tai ei ole olemassa. Kumpaakaan ei voida todistaa."
Viittaan edelliseen.
"Ei. Tieteen menetelmät kehittyvät koko ajan. Emme voi päättää nyt mitä tulevaisuudessa voimme havaita. Mutta se ei tarkoita että nyt pitäisi uskoa jotain jota ei ole havaittu."
Yritinkin tuossa edellisessä kommentissani irvailla että emme voikaan tietää mitä voimme tulevaisuudessa havaita. Sen takia vertasinkin tuohon itsensä laatikkoon sulkemiseen sitä kun suljetaan "yliluonnollinen" tieteen ulkopuolelle. Sillä vain varmistetaan se, ettei sitä jatkossakaan voida tieteellisin menetelmin havaita. Mutta sehän lienee ateistisen "tieteenteon" tarkoituksenakin.
"Joka kohdassa. Asioiden tarkastelu jonkin uskonnon (=todistamattomia oletuksia) näkökulmasta ei ole objektiivista."
Ja ateismiko muka ei perustu todistamattomiin oletuksiin? Hei haloo!esim. muurahaisen käyttäytymistä tutkittaessa haluttaisiin ensiksi kieltää se mahdollisuus että muurahaista ohjaa vuorella asuva muurahaisjumala. Emme vain ota kantaa muurahaisjumalan mahdollisuuteen koska sitä ei ole havaittu. On toki mahdollista että se joskus vielä havaitaan. En usko että kukaan voi olla absoluuttisen varma ettei muurahaisjumalaa ole. :)
"Ja ateismiko muka ei perustu todistamattomiin oletuksiin?"
Ateismi ei ole oletus, vaan sitä että ei oteta muiden todistamattomia olettamuksia huomioon. - Jaytea
siitä että kirjoitti:
esim. muurahaisen käyttäytymistä tutkittaessa haluttaisiin ensiksi kieltää se mahdollisuus että muurahaista ohjaa vuorella asuva muurahaisjumala. Emme vain ota kantaa muurahaisjumalan mahdollisuuteen koska sitä ei ole havaittu. On toki mahdollista että se joskus vielä havaitaan. En usko että kukaan voi olla absoluuttisen varma ettei muurahaisjumalaa ole. :)
"Ja ateismiko muka ei perustu todistamattomiin oletuksiin?"
Ateismi ei ole oletus, vaan sitä että ei oteta muiden todistamattomia olettamuksia huomioon.Juuri niin kuin sanoit. "Ei oteta muiden todistamattomia olettamuksia huomioon". Omat todistamattomat oletukset kyllä otetaan huomioon.
Se on objektiivista se... - niin sanotaan tarkemmin
Jaytea kirjoitti:
Juuri niin kuin sanoit. "Ei oteta muiden todistamattomia olettamuksia huomioon". Omat todistamattomat oletukset kyllä otetaan huomioon.
Se on objektiivista se...että vielä todistamattomat oletukset huomioidaan jos ne edistävät tutkimusta. Maisteriksi olet hämmästyttävän tietämätön tieteen metodista ja syistä siihen. Muiden todistamattomilla olettamuksilla viittasin vain
näkymättömään/äänettömään/hajuttomaan/mauttomaan/tuntumattomaan taikuriin, jonka jotkut väittävät vaikuttavan taustalla. Olettamus taikurista ei edistä tutkimusta mitenkään.
Tiedät kyllä mistä on kyse, kunhan saivartelet koska yrität sovittaa järjen yhteen uskontosi kanssa. Älä edes yritä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271538Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa391429Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121335Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391301Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681245- 12988
- 7941
- 20929
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7881- 71806