Ateismi on heikko kilpailija

Aikuista menoa.
Että viellä jotain kilpailua.

Taitaa kyllä krisset kilpailla ihan keskenään.

Joku epämääräinen linkki. Tulee viruksia koneelle.

No mikä se kilpailu on? Mistä asiasta kilpaillaan? Entä jos ei koe tarvetta kilpailla, silloinhan ateismi on vallan oiva valinta.

on ollut täällä aikaisemminkin, enkä tosiaan jaksa lueskella hänen örinöitään läpi.

otsikkoon..
aikuiset, ajattelevat ihmiset eivät tarvitse huuhaata.

Leikkiä.

Aikuiseksi tullaan kun luovutaan saduista.

"Ateismiko poistaa maailmasta pahan? Tähän asti suurimmat ateistiset aatteet kansallissosialismi ja kommunismi eivät sitä ainakaan tehneet."

Pitääkö minun taas linkittää tähän ne kuvat, joissa Hitler kättelee Saksan piispoja ja Mussolini Paavia?

http://projects.brg-schoren.ac.at/nationalsozialismus/kirche.html

Kuvia joissa kirkonmiehet ovat nostaneet kätensä natsitervehdykseen?

Ja historiankirjat joissa Stalin sodan riehuessa pahimmillaan teki linnarauhan ortodoksikirkon kanssa saadakseen tämänkin rohkaisemaan sotilaita?

Alkaa jo jurppia nuo natsi-kommarisyytökset.

Jos vielä näet tuota "viisasta kirjoittajaa", anna hänelle nämä dokumentit:

http://www.das-weisse-pferd.com/de/main/dwp/99_07/9907kirche_hitler.html



Katolinen kirkko ei tuominnut juutalaisvainoja...

Vatikaani antoi saksalaisille sotarikollisille turvapaikan ja auttoi heitä väärien passien turvin etelä-Amerikkaan. Natsitohtori Adolf Eichmann (Saksan NMKY:n jäsen) muistelee lämmöllä pappeja jotka auttoivat hänet Argentiinaan.

"Hengellisessä kehityksessään lapseksi jääneen kysymys kuuluu yleisimmin: Onko Jumala olemassa? Aikuinen ei kysy niin. Hän kysyy: Millainen Jumala on?"

VOI JUMALATAUTA MITÄ SONTAA! Aikuinen mies alentuu moiseen propagandaan! Surullista katselle vierestä millaiseen typeryyteen ja lapsellisuuteen hihhulit ovat valmiita ryhtymään suojellakseen taikauskonsa rippeitä. Säälittävää.

Lähetin kyseiseen artikkeliin oman vastineeni, voisitko kenties antaa mielipiteesi siitä.
Sekin on hieman pitkä.

Mitä mieltä olet/ olette tästä?

Vaikka olenkin Harri,Raittiin kanssa hyvin monessa asiassa eri mieltä löydän silti myös joitakin kohtia joista voin olla hänen kanssaan samaa mieltä, ainankin osittain.
Yksi tälläinen asia on ’uusateismi’.Uusateismi on leima joka on viimeaikoina nostettu esiin kuvaamaan niitä ateisteja jotka ovat julkisuudessa kritisoineet uskontojen sisältämää dogmaattista oppia. Sellaiset henkilöitä kuin Richard, Dawkins ja Christopher, Hitchens ovat varsin usein näiden ”syytösten” kohteena. Kuitenkaan mistään uudesta ajatuksesta ei ole kysymys ja kuten H.Raitis: kin asian ilmaisi valistuksen ajalla Euroopassa teki varsin suurta nousua tälläinen humanistinen ja naturalistinen ajatusmalli jota ateismiksikin voidaan kutsua. Ateismi ei kuitenkaan ole saanut alkuaan 1700- 1800 luvulla, sillä jo n 300 – 200 eaa, Epicuros esitti argumentin pahan ongelmasta, joka on yksi vanhimmista todisteista jumaluskon puuttumisesta eli ateismista. Ateismi on siis ajatuksena vanhempi kuin kristinusko.

Olen Raittiin kanssa myös samaa mieltä siitä ettei Raamatusta lainaaminen ole kovinkaan mielekästä ja mikäli siitä yrittää yrittämällä löytää negatiivisia sävyjä tekee kyseiselle teokselle aivan yhtälailla epäoikeutta kuin se että yrittää selittää kaiken sen sisältämän tekstin jollakintavalla mielekkääksi.

On siis hyvä muistaa että konteksti jossa teksti on, on yhtä tärkeää kuin se mitä teksti pitää sisällään, kuten esimerkiksi tässä.

2, Kuningansten kirja 2

23. Sieltä hän meni Beeteliin, ja hänen käydessään tietä tuli pieniä poikasia kaupungista, ja ne pilkkasivat häntä ja sanoivat hänelle: "Tule ylös, kaljupää, tule ylös, kaljupää!"
24. Ja kun hän kääntyi ja näki heidät, kirosi hän heidät Herran nimeen. Silloin tuli metsästä kaksi karhua ja raateli neljäkymmentä kaksi poikaa kuoliaaksi.
25. Sieltä hän meni Karmel-vuorelle ja palasi sieltä Samariaan.

Se onko jokin lapsenmielistä taikka lapsellista ei ole kovinkaan merkittävä vertailukohta siitä mitä Raamattu pitää sisällään. Itse koen että tämänkaltaisella ’mitä Raamattu sanoo ja miten se tulkitaan’ keskustelulla ei ole juurikaan mitään merkitystä.
Tämä kuitenkin vain esimekkinä siitä ettei Raamatun kritisoimiseen, mikäli sellaiseen kokee tarvetta, tarvitse keksiä olkiukkoa.

Harri Raittiin mukaan aikuinen yhteiskunta tarvitsee uskoa, hänen katsontansa mukaan kristinuskoa.
Olen kuitenkin tässä täysin toista mieltä. Aikuinen yhteiskunta tarvitsee syyn ja perustelun miksi uskoa johonkin. Rationaalisin, skeptisen ja kriittisen suhtautumisen siihen mitä ylipäätään voidaan pitää uskottavana. Tämä voi joidenkin mielestä vaikuttaa kylmältä ja tunteettomalta tavalta käsitellä asioita mutta emmekö me jo tee näin? Onko olemassa jokin sellainen seikka, uskonto poisluettuna, johon ihmiset eivät jo nyt käytä tätä mallia, onko siis olemassa mitään muuta keinoa erottaa mikä on todellista ja mikä ei? Miksi uskonto olisi siis poikkeus?

Raitis kirjoittaa aikuistumisesta ikäänkuin jonakin vaihtoehtona, valintana henkisyyden ja ilmeisesti uskonnottomuuden välillä. Vaikka olenkin samaa mieltä siitä että näiden kahden välillä, teismin ja ateismin, ei ole löydettävissä neutraalia asemaa, johtopäätös johon Raitis on päätynyt kummastuttaa minua suuresti.
Hänen mukaansa olet joko ”hengellinen” ja onnellinen taikka uskonnoton ja surkea.

Hänen kritisoimansa olkiukko näyttelee varsin suurta osaa tämän argumentin muodostamisen kanssa. Raitis on muodostanut vastakkainasettelun sekä yhdistänyt ideologisen aseman sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan yhteiskunnassa, jonka jälkeen hän toteaa yhteiskunnallisien ongelmien olevan tämän yhden seikan syytä, tarjoamatta kuitenkaan selitystä mistä hän on tähän johtopäätökseen tullut. Hän on muodostanut olkiukon.
Huomionarvoisaa on myös se että Raittiin mukaan ateismi johtaa kommonismiin ja kansallissosialismiin, mutta hänen esittämänsä ajatusmalli on yhtenäinen, vaikkakin käänteinen, Karl Marxin, talous filosofialle jonka avulla mm: Stalin oikeutti uskontojen hävittämisen Neuvostoliitossa.

Raitis kirjoittaa myös auktoriteeteista ja siitä kuinka ihmiset sekä pyrkivät vetoamaan auktoriteetteihin ja samalla kun pyrkivät irtautumaan niistä. Tässä asiassa olen myös täysin toista mieltä. On olemassa ihmisiä jotka vetoavat absoluuttiseen auktoriteettiin, jumalolentoihin, ja ihmisiä joille auktoriteetit ovat relativistisia, tieteet.
Ihmisiä jotka eivät vetoa auktoriteetteihin puolestaan ei edes ole olemassa sillä yhdelläkään ihmisellä ei ole kykyä ymmärtää eikä soveltaa sitä tiedon määrää joka tällähetkellä on saatavissa.

Raittiin esittämä käsitys ”taistelevasta maallistumisesta” on minulle täysin vieras käsitys enkä ole törmännyt vastaavanlaiseen ilmiöön. Olen kuitenkin hänen kanssaan samaa mieltä siitä ettei hänen esittämänsä mallin mukainen toiminta ole kovinkaan rakentavaa.
En kuitenkaan sanoisi että jokaisen tulisi tehdä filosofisesta pohdinnasta jonkinlaista rutiinia vaan että välillä on hyvä pysähtyä ajattelemaan asioita hieman tarkemmin ja hieman syvällisemmin. En voi ymmärtää myöskään mitä vikaa on siinä että löytää merkitystä jokapäiväisistä elämästä tarvitsematta sen enempää syventyä niihin kysymyksiin minkä takia kokee jonkin asian taikka tilanteen merkityksellisenä.

Raitis näkee myös tärkeänä paneutua Viron uskonnolliseen asemaan ja näkee ateismin syynä sille minkä takia Viro kärsii niin rikollisuudesta kuin muustakin sosiaalisesta pahoinvoinnista.
Myös hänen viimeinen esille nostamansa aihe käsittelee ateismia ja hänen mukaansa siitä aiheutuvia niin sosiaalisia kuin muunkinlaisia ongelmia.

Tämä kertoo kahdesta seikasta. Harri Raittiilla niinkuin useimmilla Suomalaisilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä ateismi on. Toinen seikka joka käy ilmiselväksi on se ettei Raittiilla niinkuin hyvinmonilla muillakaan ole edes aikomusta selvittää keitä ateistit ovat. Harri Raitis on kirjoituksellaan onnistunut ainoastaan kertomaan sen ettei hän oikeasti ole edes viitsinyt vaivautua keskustelemaan yhdenkään ateistin kanssa siitä mihin tämä kyseinen henkilö uskoo ja mihin ei.
Mikäli hän olisi näin onnistunut tekemään ei hän olisi tätä kirjoitustaan julkaissut, ei ainankaan tässä muodossa.

Niin Viron poliittinen kuin sosiaalinenkin asema sekä kansallis-sosialismi ja kommonismi voidaan yhdistää yhdeksi asiakokonaisuudeksi jonka pohjalta Harri Raitis on onnistunut tekemään varsin mielikuvituksellisen yhteenvedon siitä mitä ateismi on ja mihin se ilmeisestikkin johtaa.
Hän on kuitenkin myös tunnistanut seuraavan seikan ilmeisesti kuitenkin kykenemättä ymmärtämään sen merkitystä.

Lainaus: Väite, ettei ole mitään Jumalaa, tuskin auttaa silloin, kun pitää ratkaista elämän eteen tuomia todellisia kysymyksiä.

Huolimatta siitä että Harri Raitis tunnistaa ettei ateismi anna vastauksia yhtään mihinkään hän kykenee tekemään seuraavankaltaisen yhteenvedon.

Lainaus: Tähän asti suurimmat ateistiset aatteet kansallissosialismi ja kommunismi eivät sitä ainakaan tehneet.

Ensinnäkin Harri Raitis on väärässä. Ateismi ei ole väite siitä ettei Jumalaa ole olemassa.
Hän on kuitenkin oikeassa siinä ettei ateismi tarjoa minkäänlaista konseptia sille miten ”ratkaista elämän eteen tuomia todellisia kysymyksiä.”

Ateismi ja teismi käsittelevät uskoa. Gnostisuus ja agnostisuus puolestaan tietoa.

Teismi on sitä että uskoo jonkin/ joidenkin jumalolentojen olemassaoloon, kyse ei siis ole mistään yksittäisestä uskonnosta taikka uskomus järjestelmästä ainoastaan jumalan/ jumalien olemassaolosta.

Ateismi on ei_teismiä, kirjaimellisesti. Kyse on henkilöstä joka ei omaa tälläistä uskomusta jonkin jumalolennon olemassaoloon täysin riippumatta siitä mihin uskontokäsitykseen tämä kyseinen jumaluskomus on liitetty.

Ateismi on siis sitä ettei usko jumalien olemassaoloon, ei sitä että uskoo ettei jumalia ole olemassa.
Toisaalta nämä kumpikin soveltuvat ateismiin jolloin puhutaan heikosta ja vahvasta ateismista. Ateismi itsessään ei kuitenkaan tee väitettä siitä onko jumalia olemassa vaiko ei, se ainoastaan on asema jossa olemassaolevat todisteet jonkin jumalan olemassaolosta eivät ole olleet riittäviä jotta voitaisiin uskoa esitettyihin väittämiin.

Ateismi ei myöskään voi olla syy toimia jollakin tavalla, aivan kuten Raitiskin totesi, ateismi ei anna mitään moraalisia ohjeita siitä miten pitäsi toimia.
Tämän lisäksi ateismi ei myöskään kerro mitä puoluetta tulee äänestää, mitä sosiaalisia toimia tulee tukea, miten kansantaloutta tulisi hoitaa, mikä poliittinen järjestelmä on paras vaihtoehto eikä ateismi liiemmin anna mitään muitakaan ohjeita, määräyksiä, sääntöjä taikka malleja jonka mukaan edes tulisi toimia jollakin asteella. Ateismi on ainoastaan sitä ettei kyseinen henkilö ole teisti. Ateimi on jotakin mitä kyseinen henkilö ei ole.

Edellä mainitsemastani syystä johtuen väite siitä että jokin asia olisi johdettavissa ateismista on naurettava.

Se mitä kansallissosialistisissa ja kommonistisissa valtioissa on tapahtunut johtuu kansallissosialismista ja kommonismista.

Väite siitä että ateismi on syy johonkin on aivan yhtä perusteltua kuin se että uskomatta oleminen hammaskeijuihin aiheuttaa hammaslääkärin pelkoa jonka seurauksesta ihmiset alkavat pommittamaan hammasklinikoita.