Onko tiede mielestänne puolueellista kun siinä lähdetään perusolettamuksesta, ettei keijukaisia ole olemassa? Olisiko tiede puolueettomampaa jos oletattaisiin keijukaisten olevan olemassa?
Kysymys puolimatkalaisille
Ristinkaataja
15
807
Vastaukset
- uuten on
hankala kommentoida.
- nämä keijukaiset
eivät vaikuta mitenkään ihmisten elämään, ei niistä voi ottaa oletusta, tai niistä ei yksinkertaisesti ole mitään todistusaineistoa. Jumalasta sen sijaan on, kun Raamatussa olevat tosiasiat käyvät niin hyvin yhteen nykyisellään olevan tieteellisen tutkimuksen ja monimuotoisuuden kanssa,että huhhuh. Olisi mahdotonta kuvitella maailmaa, jossa ei olisi Jumalaa, kun kaikki on alkujaankin myöten niin lopullisen järjestelmällistä.
- Pekka-
Ollaan sitä nyt vitsikkäitä näin iltamyöhään.
Raamattu on lähes kaikessa väärässä. siis niissä asioissa joissa se pyrkii kuvaamaan maailmaa ja maailmankaikkeutta.
Se on kirjoitettu sen aikaisten uskomusten ja luulojen mukaan.
Kokoelma legendoja.
Keijukaisetkin ovat yksi legenda, niiden "löytyminen" on paljon todennäköisempää kuin persoonallisen luoja-jumalan olemassaolo. - raamatu sisältää
Pekka- kirjoitti:
Ollaan sitä nyt vitsikkäitä näin iltamyöhään.
Raamattu on lähes kaikessa väärässä. siis niissä asioissa joissa se pyrkii kuvaamaan maailmaa ja maailmankaikkeutta.
Se on kirjoitettu sen aikaisten uskomusten ja luulojen mukaan.
Kokoelma legendoja.
Keijukaisetkin ovat yksi legenda, niiden "löytyminen" on paljon todennäköisempää kuin persoonallisen luoja-jumalan olemassaolo.KIRJAImellisen ilmoituksen Jumalalta, kun mooses sain lain Jumalalta, samalla tavalla meille on nyt annettu Raamattu uskoa vahvistamaan. Se että siellä olisi jotain epäkohtia, olet keksinyt päästäsi koska oletettavastikaans inulla ei ole mitään todistusaineistoa mielivaltaisen ja julmettoman jumalattoman ajattelusi tueksi.
- Pekka-
raamatu sisältää kirjoitti:
KIRJAImellisen ilmoituksen Jumalalta, kun mooses sain lain Jumalalta, samalla tavalla meille on nyt annettu Raamattu uskoa vahvistamaan. Se että siellä olisi jotain epäkohtia, olet keksinyt päästäsi koska oletettavastikaans inulla ei ole mitään todistusaineistoa mielivaltaisen ja julmettoman jumalattoman ajattelusi tueksi.
Raamattu on Seemilaisten kansojen taruihin ja kertomuksiin pperustuva kirja joka kanonisoitiin (koottiin) joskus Nikean kirkolliskokouksen aikoihin.
Siinä ei ole mitään jumalallista, se on vain aikansa tuote, sen aikaisten ihmisten kuvitelmia maailmasta.
Asian huomaa hyvin helposti vaikapa tutkimalla miten jumala muuttuu kirjan edetessä. Kirjassa esitetty jumala heijastaa Israelin kansan sivistystason nousua kostonhimoisesta, äkkipikaisesta ja erehtyvästä luojajumalasta lempeään ja suvaitsevaan Jeesukseen.
Raamattu on Seemilaisten kansojen tarukokoelma, ei sen enempää eikä vähempää. Kristityt hallitsijat ovat ottaneet sen vallankäytön välineeksi ja sen seurauksena olemme nykyisessä tilanteessa. - jo ensmmäinen väite
Pekka- kirjoitti:
Raamattu on Seemilaisten kansojen taruihin ja kertomuksiin pperustuva kirja joka kanonisoitiin (koottiin) joskus Nikean kirkolliskokouksen aikoihin.
Siinä ei ole mitään jumalallista, se on vain aikansa tuote, sen aikaisten ihmisten kuvitelmia maailmasta.
Asian huomaa hyvin helposti vaikapa tutkimalla miten jumala muuttuu kirjan edetessä. Kirjassa esitetty jumala heijastaa Israelin kansan sivistystason nousua kostonhimoisesta, äkkipikaisesta ja erehtyvästä luojajumalasta lempeään ja suvaitsevaan Jeesukseen.
Raamattu on Seemilaisten kansojen tarukokoelma, ei sen enempää eikä vähempää. Kristityt hallitsijat ovat ottaneet sen vallankäytön välineeksi ja sen seurauksena olemme nykyisessä tilanteessa.että tutkimatta tuomitaan, osoittautuu vääräksi. Nimittäin Raamatun historiallisuudesta on monenlaista näyttöÄ: Raamatun mitat sisältävä arkki rakennettiin korealaisten laivastoinsinörien toimesta uudelleen ja havaittiin että se on varsin vedenpitävä, verrattuna esim gilgamesh-eepoksen arkkiin. Ei tarvinnut(tai tarvitse) enää miettiä kumpi niistä oli alkuperäinen, ja kumman mitat/koko/malli vain pääosin mielikuvituksen tuotetta. Sinun tulisi olla enemmän kriittinen omalle ajatusmallillesi, niin kenties totuuskin löytyisi helpommin. Tämän lisäksi useita Raamatun historiallisuutta vahvistavia arkeologisia tosiseikkoja on löydetty, viimeisimpänä näistä esim. kuningas Hiskian ministerin sinetin painallus.
http://bwanajoe.blogspot.com/2008/08/kuningas-sidkian-ministerin-sinetti.html
- että kyselet
mutta lähtökohta- ja perusolettamuksesi ovat pielessä. Lue ensin ne Puolimatkan kirjat/uusin kirja niin tiedät mistä on kyse ja mitä luulet kysyväsi.
- Älkyäs_Suunitelia
Puolimatka on sen luokan idari että kirjan oston hän tulkitsee positiiviseksi kannatukseksi, ja koska hänen julkisuuteen esittämissä ajatuksissaan ei ole järjen häivää niin miksi pitäisi vahvistaa jonkun indoktrinoituneen indoktrinoitsijan kognitiivisia dissonansseja.
Jos hän laittaa kirjansa ilmaiseksi saataville vaikkapa nettiin, niin voisin harkita hänen aivopierujensa lukemista. - Lainaus_dens511
Puolimatkalla on sinällään ihan näppärä ajatusrakennelma, jolla on kuitenkin sama ongelma kun useimmilla tällaisilla kollaaseilla, jotka on rakennettu eri ajattelijoiden tuotteista leikkaa ja liimaa-menetelmällä. Se nimittäin pitää vettä huonommin kuin katiska.
Kaikkia hänen epäjohdonmukaisuuksiaan ei voi mahduttaa yhteen viestiin, joten otan tässä esille yhden, eli ajatuksen siitä että tiede tarvitsee toimiakseen uskoa persoonalliseen luojajumalaan.
Puolimatkan argumentaatiossa tuntuu olevan hyvin keskeisellä sijalla tieteenfilosofinen ongelma. Puolimatka myöntää että tiede nojaa havaintoihin ja kokeellisuuteen, ei esim. auktoriteettiin, abstraktiin päättelyyn tai perimätietoon. Tämä tieteen lähtökohta on kuitenkin hänen mukaansa hyvin ongelmallinen.
Havaintoihin pohjaava lähestymistapa nimittäin edellyttää, että havaintoihin pitää voida luottaa. Muussa tapauksessa tieteen filosofinen perusta lepää tyhjän päällä. Eli Puolimatkan sanoin ”ateistinen (=naturalistinen) tiede on itsensä kieltävää.”
Tässä kohdin Puolimatka tarjoaa avuksi Alvin Plantingan ratkaisua, eli uskoa persoonalliseen luojajumalaan, joka on luonnut havainnot vastaamaan todellisuutta. Ottamalla tällainen luojajumala perustaksi, tämä tieteenfilosofinen ongelma ratkaistaan ja voimme luottaa havaintoihin pohjaavan tieteen olevan tukevalla perustalla.
Muuten hyvä, mutta pieleen menee niin että ryskyy.
Ensinnäkin kysymys havaintojen luotettavuudesta ei ole tieteen ongelma vaan tieteenfilosofinen ongelma. Nämä eivät ole sama asia. Tieteenfilosofia ei ole niinkään osa tiedettä, vaan metatiedettä, pohdintaa siitä mistä tieteessä ja sen harjoittamisessa on kyse ja millaisin edellytyksin tiedettä voidaan tehdä. Tällä kentällä on paljon teoreettisia ongelmia ja mielenkiintoisia pohdintoja, joilla ei ole mitään käytännön seurauksia itse tieteen kentällä.
On aivan totta, että tiede ottaa lähtökohdakseen, että havaintojen pohjalta voidaan saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. Ei tämä ole mikään salaisuus, eikä ainakaan mikään skandaali. Kun viimeksi katsoin, saatoimme tämän lähestymistavan ansiosta lähettää luotaimen Marsiin ja kartoittaa ihmisen genomin. Se onko esim. Mars-luotain tai geeniterapia filosofisesti kestävällä pohjalla on tieteen kannalta yhdentekevää – ja luvalla sanoen koko kysymys on hieman koominen.
Toiseksi tämä Plantingan-Puolimatkan ratkaisu havaintojen luotettavuuden filosofisen ongelmaan ei ratkaise mitään. Se ainoastaan korvaa yhden havaintoihin pohjaamattoman lähtöoletuksen toisella.
Emme ehkä voi todistaa havaintojen luotettavuutta havainnoilla itsellään. Mutta me voimme aivan hyvin ottaa lähtöoletuksesi, että havaintomme ovat luotettavia. (Missä lukee että tieteellä ei saisi olla lähtöoletuksia..?) Tämä on jopa suorempi reitti, kun olettaa toinen havaintojen perusteella todentamaton väite, eli jumalan olemassaolo. jotta voimme olettaa toisen, eli havaintojen luotettavuuden.
Eli Puolimatkan pohdintojen taustalta paljastuu seuraavat lähestymistavat:
1. Tiede > Oletetaan että havaintomme ovat luotettavia
2. ”Teistinen tiede” > Oletetaan persoonallinen luojajumala, minkä pohjalta voimme olettaa että havaintomme ovat luotettavia
Kummassakin tapauksessa oletetaan, mutta jälkimmäisessä tapauksessa itse asiassa oletetaan enemmän. - Anteeksi että ajattelen
Lainaus_dens511 kirjoitti:
Puolimatkalla on sinällään ihan näppärä ajatusrakennelma, jolla on kuitenkin sama ongelma kun useimmilla tällaisilla kollaaseilla, jotka on rakennettu eri ajattelijoiden tuotteista leikkaa ja liimaa-menetelmällä. Se nimittäin pitää vettä huonommin kuin katiska.
Kaikkia hänen epäjohdonmukaisuuksiaan ei voi mahduttaa yhteen viestiin, joten otan tässä esille yhden, eli ajatuksen siitä että tiede tarvitsee toimiakseen uskoa persoonalliseen luojajumalaan.
Puolimatkan argumentaatiossa tuntuu olevan hyvin keskeisellä sijalla tieteenfilosofinen ongelma. Puolimatka myöntää että tiede nojaa havaintoihin ja kokeellisuuteen, ei esim. auktoriteettiin, abstraktiin päättelyyn tai perimätietoon. Tämä tieteen lähtökohta on kuitenkin hänen mukaansa hyvin ongelmallinen.
Havaintoihin pohjaava lähestymistapa nimittäin edellyttää, että havaintoihin pitää voida luottaa. Muussa tapauksessa tieteen filosofinen perusta lepää tyhjän päällä. Eli Puolimatkan sanoin ”ateistinen (=naturalistinen) tiede on itsensä kieltävää.”
Tässä kohdin Puolimatka tarjoaa avuksi Alvin Plantingan ratkaisua, eli uskoa persoonalliseen luojajumalaan, joka on luonnut havainnot vastaamaan todellisuutta. Ottamalla tällainen luojajumala perustaksi, tämä tieteenfilosofinen ongelma ratkaistaan ja voimme luottaa havaintoihin pohjaavan tieteen olevan tukevalla perustalla.
Muuten hyvä, mutta pieleen menee niin että ryskyy.
Ensinnäkin kysymys havaintojen luotettavuudesta ei ole tieteen ongelma vaan tieteenfilosofinen ongelma. Nämä eivät ole sama asia. Tieteenfilosofia ei ole niinkään osa tiedettä, vaan metatiedettä, pohdintaa siitä mistä tieteessä ja sen harjoittamisessa on kyse ja millaisin edellytyksin tiedettä voidaan tehdä. Tällä kentällä on paljon teoreettisia ongelmia ja mielenkiintoisia pohdintoja, joilla ei ole mitään käytännön seurauksia itse tieteen kentällä.
On aivan totta, että tiede ottaa lähtökohdakseen, että havaintojen pohjalta voidaan saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. Ei tämä ole mikään salaisuus, eikä ainakaan mikään skandaali. Kun viimeksi katsoin, saatoimme tämän lähestymistavan ansiosta lähettää luotaimen Marsiin ja kartoittaa ihmisen genomin. Se onko esim. Mars-luotain tai geeniterapia filosofisesti kestävällä pohjalla on tieteen kannalta yhdentekevää – ja luvalla sanoen koko kysymys on hieman koominen.
Toiseksi tämä Plantingan-Puolimatkan ratkaisu havaintojen luotettavuuden filosofisen ongelmaan ei ratkaise mitään. Se ainoastaan korvaa yhden havaintoihin pohjaamattoman lähtöoletuksen toisella.
Emme ehkä voi todistaa havaintojen luotettavuutta havainnoilla itsellään. Mutta me voimme aivan hyvin ottaa lähtöoletuksesi, että havaintomme ovat luotettavia. (Missä lukee että tieteellä ei saisi olla lähtöoletuksia..?) Tämä on jopa suorempi reitti, kun olettaa toinen havaintojen perusteella todentamaton väite, eli jumalan olemassaolo. jotta voimme olettaa toisen, eli havaintojen luotettavuuden.
Eli Puolimatkan pohdintojen taustalta paljastuu seuraavat lähestymistavat:
1. Tiede > Oletetaan että havaintomme ovat luotettavia
2. ”Teistinen tiede” > Oletetaan persoonallinen luojajumala, minkä pohjalta voimme olettaa että havaintomme ovat luotettavia
Kummassakin tapauksessa oletetaan, mutta jälkimmäisessä tapauksessa itse asiassa oletetaan enemmän."Eli Puolimatkan pohdintojen taustalta paljastuu seuraavat lähestymistavat:
1. Tiede > Oletetaan että havaintomme ovat luotettavia
2. ”Teistinen tiede” > Oletetaan persoonallinen luojajumala, minkä pohjalta voimme olettaa että havaintomme ovat luotettavia
Kummassakin tapauksessa oletetaan, mutta jälkimmäisessä tapauksessa itse asiassa oletetaan enemmän."
Erinomaisesti kiteytetty. Kiitos. - asianharrastaja
Lainaus_dens511 kirjoitti:
Puolimatkalla on sinällään ihan näppärä ajatusrakennelma, jolla on kuitenkin sama ongelma kun useimmilla tällaisilla kollaaseilla, jotka on rakennettu eri ajattelijoiden tuotteista leikkaa ja liimaa-menetelmällä. Se nimittäin pitää vettä huonommin kuin katiska.
Kaikkia hänen epäjohdonmukaisuuksiaan ei voi mahduttaa yhteen viestiin, joten otan tässä esille yhden, eli ajatuksen siitä että tiede tarvitsee toimiakseen uskoa persoonalliseen luojajumalaan.
Puolimatkan argumentaatiossa tuntuu olevan hyvin keskeisellä sijalla tieteenfilosofinen ongelma. Puolimatka myöntää että tiede nojaa havaintoihin ja kokeellisuuteen, ei esim. auktoriteettiin, abstraktiin päättelyyn tai perimätietoon. Tämä tieteen lähtökohta on kuitenkin hänen mukaansa hyvin ongelmallinen.
Havaintoihin pohjaava lähestymistapa nimittäin edellyttää, että havaintoihin pitää voida luottaa. Muussa tapauksessa tieteen filosofinen perusta lepää tyhjän päällä. Eli Puolimatkan sanoin ”ateistinen (=naturalistinen) tiede on itsensä kieltävää.”
Tässä kohdin Puolimatka tarjoaa avuksi Alvin Plantingan ratkaisua, eli uskoa persoonalliseen luojajumalaan, joka on luonnut havainnot vastaamaan todellisuutta. Ottamalla tällainen luojajumala perustaksi, tämä tieteenfilosofinen ongelma ratkaistaan ja voimme luottaa havaintoihin pohjaavan tieteen olevan tukevalla perustalla.
Muuten hyvä, mutta pieleen menee niin että ryskyy.
Ensinnäkin kysymys havaintojen luotettavuudesta ei ole tieteen ongelma vaan tieteenfilosofinen ongelma. Nämä eivät ole sama asia. Tieteenfilosofia ei ole niinkään osa tiedettä, vaan metatiedettä, pohdintaa siitä mistä tieteessä ja sen harjoittamisessa on kyse ja millaisin edellytyksin tiedettä voidaan tehdä. Tällä kentällä on paljon teoreettisia ongelmia ja mielenkiintoisia pohdintoja, joilla ei ole mitään käytännön seurauksia itse tieteen kentällä.
On aivan totta, että tiede ottaa lähtökohdakseen, että havaintojen pohjalta voidaan saada luotettavaa tietoa todellisuudesta. Ei tämä ole mikään salaisuus, eikä ainakaan mikään skandaali. Kun viimeksi katsoin, saatoimme tämän lähestymistavan ansiosta lähettää luotaimen Marsiin ja kartoittaa ihmisen genomin. Se onko esim. Mars-luotain tai geeniterapia filosofisesti kestävällä pohjalla on tieteen kannalta yhdentekevää – ja luvalla sanoen koko kysymys on hieman koominen.
Toiseksi tämä Plantingan-Puolimatkan ratkaisu havaintojen luotettavuuden filosofisen ongelmaan ei ratkaise mitään. Se ainoastaan korvaa yhden havaintoihin pohjaamattoman lähtöoletuksen toisella.
Emme ehkä voi todistaa havaintojen luotettavuutta havainnoilla itsellään. Mutta me voimme aivan hyvin ottaa lähtöoletuksesi, että havaintomme ovat luotettavia. (Missä lukee että tieteellä ei saisi olla lähtöoletuksia..?) Tämä on jopa suorempi reitti, kun olettaa toinen havaintojen perusteella todentamaton väite, eli jumalan olemassaolo. jotta voimme olettaa toisen, eli havaintojen luotettavuuden.
Eli Puolimatkan pohdintojen taustalta paljastuu seuraavat lähestymistavat:
1. Tiede > Oletetaan että havaintomme ovat luotettavia
2. ”Teistinen tiede” > Oletetaan persoonallinen luojajumala, minkä pohjalta voimme olettaa että havaintomme ovat luotettavia
Kummassakin tapauksessa oletetaan, mutta jälkimmäisessä tapauksessa itse asiassa oletetaan enemmän."Eli Puolimatkan pohdintojen taustalta paljastuu seuraavat lähestymistavat:
1. Tiede > Oletetaan että havaintomme ovat luotettavia
2. ”Teistinen tiede” > Oletetaan persoonallinen luojajumala, minkä pohjalta voimme olettaa että havaintomme ovat luotettavia
Kummassakin tapauksessa oletetaan, mutta jälkimmäisessä tapauksessa itse asiassa oletetaan enemmän."
Näinhän on. Lisäksi luojajumala-olettamuksen vaaditaan myös vaikuttavan havainnon arvoisena seikkana hypoteesien asettamiseen ja vertailuuun, vaikka se itse ei perustukaan havaintoihin. Muutenhan tiede ja teistinen tiede olisivat täysin samanlaiset ja koko jaottelu tarpeeton.
- Karamanns
Olemassa olemisen kompleksisuus on sulle ongelma.
Kaikki se joka on ihmisen aivojen tuottamaa on olemassa, muttei tietenkään aivan kaikki ole fyysisesti tunnistettavissa ja tunnusteltavissa
siinä mielessä kuin tieteellisen perusnäkemyksen mukaan tulisi olla. Ravistele päätäsi vähän aikaa, niin sitten ajatuksesikin selkenee vähän ajan kuluttua. Jos tuon jälkeen näet keijukaisia, jotka eivät ole olemassa, niin ota heti yhteys terv.kesk. päivistykseen. Itse olen usein myös miettinyt, että miten olisi edes mahdollista huomioida asioita, joita ei pysty suoraan havaitsemaan eivätkä ne vuorovaikuta millään tapaa minkään havaittavan asian kanssa? Miten tiede muuttuisi, jos se huomioisi tälläiset asiat? Miten jumalan/saunatontun/keijukaisen huomioiva puolueeton tiede eroaisi tästä nykyään harjoitettavasta puolueellisesta versiosta?
- Kusti polkee
Puolimatka ei lähde kirjassassaan (en ole lukenut kuin yhden) liikkeelle jumalasta eikä keijuista, vaan siitä mitä voidaan todellisuudesta tietää. Miten ihminen määrittelee tai ylipäätään kokee todellisuuden. Siinä mielessä ei mitään uutta auringon alla vaan ihan filosofiaa mitä nyt on pyöritelty jo tiesmitenkauan.
Eka kerta kun kuulen sanan puolimatkalaisuus, onko joku sen jo lanseerannut? ;)
Vastaus kysymykseesi: Mielestäni tiede ei ole puolueellinen, sehän käsittelee _kaikkia_ yliluonnollisia asioita sillä ainoalla tavalla jolla voi - ei voi tietää, mutta tutkitaan tätä olevaista maailmaa -asenteella.
-kp- lähestymistapa.
Olisiko oleellista se,millaisia käytännön tuloksia tieteellinen maailmankuva tuottaa?Esimerkiksi tämä viesti on tuotettu laitteella joka mahdollistaa suurten informaatiomäärien systematisoinnin ja luokittelun.
Raamatusta ei tietääkseni löydy kuvausta tietokoneesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271528Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa391389Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121335Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391291Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681245- 12978
- 7921
- 20919
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7861- 71796