TÄSSÄ ON TULEVAISUUS

vety

Vetyauto kehittyy reippain harppauksin

Ekoa. Mittariston värit muuttuvat kuljettajan ajotavan mukaan. Mitä vihreämpi keskiosa on, sen taloudellisemmin kuljettaja ajaa.
Linjat kunnossa. Hondan FCX-vetyauto on pitkälle valmis ja muotoiluaan myöten viimeistelty tuote. Linjakas ulkomuoto pienentää ilmanvastuskerrointa.

Se on kaunis ja sulava, se kulkee lähes äänettömästi, se vaikuttaa jopa lopputuotteena viimeistellyltä eikä pelkältä kolisevalta kokeilukappaleelta. Mikä se on?

Se on Honda FCX -polttokennoauto, joka kulkee vetypolttoaineella ja tuottaa prosessin sivutuotteena pelkkää vettä.

FCX esiteltiin lähes samannäköisenä konseptimallina Tokion autonäyttelyssä 2005. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, kuorien alla on tapahtunut ja paljon.

Toiminnan kannalta keskeinen polttokenno on pienentynyt viidenneksen ja keventynyt kolmasosalla. Tehoa on tullut 14 kilowattia lisää.

Moottorin ja vaihteiston muodostama voimapaketti painaa 180 kiloa vähemmän kuin Hondan edellisen sukupolven vetyautossa.

Kylmäkäynnistyskyky on parantunut. Honda lupaa, että polttokennoauto toimii häiriöittä -30 asteen pakkasessakin.

Tehokkuus huipussaan
Honda FCX tarjoaa loistavia etuja. Vetyauton prototyypille luvataan 60 prosentin hyötysuhde. Tuon verran polttoaineen sisältämästä energiasta muuttuu liike-energiaksi.

Lukema on kolme kertaa parempi kuin bensiinimoottorilla ja kaksi kertaa korkeampi kuin nykyisillä hybridiautoilla.

FCX:ssä polttokenno on sijoitettu - edellismallista poiketen - pystyasentoon. Ratkaisu hyödyntää luonnollista painovoimaa, joka näin helpottaa sähköntuotannossa syntyvän veden ulosvirtausta kennostosta ja säilyttää polttokennoyksikön jännitetason entistä vakaampana.

Alustaratkaisu on tuonut lisää mahdollisuuksia sisätilojen suunnittelulle. Matkustamo ei paljon poikkea perinteisestä sedanista, vaikka istumapaikkoja on vain neljälle.

Tankilla 570 kilometriä
Radalla vetyauto kulkee ihailtavan vaivattomasti ja pehmeästi. Ero esimerkiksi viime keväänä kokeilemaani GM:n vastaavaan prototyyppiin on järisyttävä Hondan hyväksi.

Koska polttokennoauto on itse asiassa sähköauto, moottorin käyntiääntä ei juurikaan kuulu. Kaasupolkimen painallusta säestää ujellus kuin pienestä suihkumoottorista, kun vääntövahva moottori imaisee auton reippaaseen kiihdytysvauhtiin.

Polttokennon tuottama sähkövirta ladataan litium-ioniakkuihin. Samaa teknologiaa pienemmässä koossa käytetään muun muassa matkapuhelimissa.

Kasvanut akkukapasiteetti on lisännyt FCX:n toimintamatkaa 30 prosenttia. Motegissa kokeillulla mallilla se on Hondan mukaan nyt 570 kilometriä.

Sattumaa vai ei, mutta Toyota on ilmoittanut oman vetyautonsa ennätykseksi täsmälleen samat luvut.
lähde:http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/53120.shtml

27

2930

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • käytännöllistä

      koska vety maksaa aika paljon nestemäisenä tankatessa, se vaatii karmeat painesäiliöt autoon, palaa värittömällä liekillä ja ei sammu kovin helposti (lue=vaarallinen). Lisäksi hyötysuhde on huomattavasti heikompi kuin sähköautossa. Rakenteen monimutkaisuus ja vety/sähkökehitin vaatii karmeasti huoltoa ja itse eroitinkennon elinikä on kovin lyhyt. Näillä näkymin erotinkennon elinikää ei saada kovin helposti edes kohtuulliseksi.
      Pitäydyn siis sähköautossa jossa riittävästi sähköä mukana riittävän pitkään matkaan. Tällä hetkellä 45kWh LiFe akkuja autossa painaa vain 470kg, niillä pääsee 300-400km yhdellä latauksella ja akkupaketti maksaa noin 7000e yksittäin ostettuna. Käyttöikä on yli 10v ja akut voi vaihtaa yksittäin joten ei suuria kustannuksia. Toiset akut paketista kestävät 10v, toiset taas ehkä 15v.
      Lisäämällä pienenkin aggrekaatin ajomatka pitenee huomattavasti eikä kustannukset nouse sanottavasti.

      • Auto Masentaja 2

        nää, aloittaja. Kopioimasi kirjoitelma sisältää aivan liian monta virhettä, että se olisi ollenkaan uskottava. Tulevaisuus on metaanihydridistä (ks kuukkelilla) saatavassa metaanissa. Sitä vain ei vielä hyödynnetä, koska öljyntuottajat haluavat polttaa ensin öljyn pois. Sääli, sillä öljystä saadaan muita tuotteita helpommin kuin metaanista.


      • viimeiset sata vuotta

        Noniin, tulihan se sieltä - sähköauto on ihan just valmis läpilyöntiin .... kuten se on ollut viimeiset 100 vuotta. Olisiko jo aika tunnustaa, ettei sieltä suunnalta mitään käyttökelpoista tule? Ja sähköauton hyötysuhde yli 60 % ...BUAHHAHHAA P.E.L.L.E Ensin sitä sähköä hierotaan jossain voimalaitoksessa n. 35 % (nykyiset laitokset) ... 55 % (maksimit parhailla maakaasukombeilla) hyötysuhteella, sitten muutama prosentti hukataan siirrossa, sitten parikymmentä prosenttia auton akussa, sitten muutama prosentti ohjauselektroniikassa ja jälleen kymmeniä prosentteja moottoreissa. Koko ketjun hyötysuhteeksi tulee jotain 20 % eli aivan yhtä surkea kuin polttomoottoreilla osakuormituksella.


      • tutustua aiheeseen
        viimeiset sata vuotta kirjoitti:

        Noniin, tulihan se sieltä - sähköauto on ihan just valmis läpilyöntiin .... kuten se on ollut viimeiset 100 vuotta. Olisiko jo aika tunnustaa, ettei sieltä suunnalta mitään käyttökelpoista tule? Ja sähköauton hyötysuhde yli 60 % ...BUAHHAHHAA P.E.L.L.E Ensin sitä sähköä hierotaan jossain voimalaitoksessa n. 35 % (nykyiset laitokset) ... 55 % (maksimit parhailla maakaasukombeilla) hyötysuhteella, sitten muutama prosentti hukataan siirrossa, sitten parikymmentä prosenttia auton akussa, sitten muutama prosentti ohjauselektroniikassa ja jälleen kymmeniä prosentteja moottoreissa. Koko ketjun hyötysuhteeksi tulee jotain 20 % eli aivan yhtä surkea kuin polttomoottoreilla osakuormituksella.

        paremmin. Todellisuus selviää helposti.


      • Juujuuull
        viimeiset sata vuotta kirjoitti:

        Noniin, tulihan se sieltä - sähköauto on ihan just valmis läpilyöntiin .... kuten se on ollut viimeiset 100 vuotta. Olisiko jo aika tunnustaa, ettei sieltä suunnalta mitään käyttökelpoista tule? Ja sähköauton hyötysuhde yli 60 % ...BUAHHAHHAA P.E.L.L.E Ensin sitä sähköä hierotaan jossain voimalaitoksessa n. 35 % (nykyiset laitokset) ... 55 % (maksimit parhailla maakaasukombeilla) hyötysuhteella, sitten muutama prosentti hukataan siirrossa, sitten parikymmentä prosenttia auton akussa, sitten muutama prosentti ohjauselektroniikassa ja jälleen kymmeniä prosentteja moottoreissa. Koko ketjun hyötysuhteeksi tulee jotain 20 % eli aivan yhtä surkea kuin polttomoottoreilla osakuormituksella.

        Suomessa sähkö tuotetaan ydinvoimalla.. Ei ole muuten hyötysuhde siinä lähelläkään 55% Muutenkin miten lasket polttoaineen energiasisällön? 20% normaali ajossa polttoaineen energiasta liike-energiaksi muuttaminen on jo todella hyvä suhde! Ja se on sen lopputuotteen energiasisällöstä. Mitäpä jos lasket myös öljytuotteisiin kuinka paljon energiaa kuluu, että raakaöljymönjä päätyy bensa-asemallesi bensaksi. Taitaa tulla fossiilisten polttoaineiden kokonaishyötysuhteeksi melkoisen pieni luku


      • muuten....
        Juujuuull kirjoitti:

        Suomessa sähkö tuotetaan ydinvoimalla.. Ei ole muuten hyötysuhde siinä lähelläkään 55% Muutenkin miten lasket polttoaineen energiasisällön? 20% normaali ajossa polttoaineen energiasta liike-energiaksi muuttaminen on jo todella hyvä suhde! Ja se on sen lopputuotteen energiasisällöstä. Mitäpä jos lasket myös öljytuotteisiin kuinka paljon energiaa kuluu, että raakaöljymönjä päätyy bensa-asemallesi bensaksi. Taitaa tulla fossiilisten polttoaineiden kokonaishyötysuhteeksi melkoisen pieni luku

        oikeassa, polttoaineet eivät ilmaannu mittareihin tyhjästä. Pitäisikö sähkön hyötysuhteeseen laskea uraanin kaivaminen ja jalostus? Paljonko tulee prosentteja ydinjätteestä, kauan siitä on ainakin "iloa".. Mutta se kiinostaa, paljonko tuota vettä sitten tulee polttokennoautoista? Ovatko tiet talvela jäässä :)


      • viimeiset sata vuotta kirjoitti:

        Noniin, tulihan se sieltä - sähköauto on ihan just valmis läpilyöntiin .... kuten se on ollut viimeiset 100 vuotta. Olisiko jo aika tunnustaa, ettei sieltä suunnalta mitään käyttökelpoista tule? Ja sähköauton hyötysuhde yli 60 % ...BUAHHAHHAA P.E.L.L.E Ensin sitä sähköä hierotaan jossain voimalaitoksessa n. 35 % (nykyiset laitokset) ... 55 % (maksimit parhailla maakaasukombeilla) hyötysuhteella, sitten muutama prosentti hukataan siirrossa, sitten parikymmentä prosenttia auton akussa, sitten muutama prosentti ohjauselektroniikassa ja jälleen kymmeniä prosentteja moottoreissa. Koko ketjun hyötysuhteeksi tulee jotain 20 % eli aivan yhtä surkea kuin polttomoottoreilla osakuormituksella.

        On harhaanjohtavaa puhua polttomoottorin hyötysuhteesta. Nykyiset polttomoottorithan pääsevät JOPA 20% hyötysuhdelukemiin (vrt. sähkömoottori, yli 90%), mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että 20% polttoaineeseen sitoutuneesta energiasta muuttuisi auton liike-energiaksi. (Hyvä suuntaa antava esimerkki polttoaineen sisältämästä energiasta on tuo maailmanennätys, jossa yhtä henkilöä kuljettanut ajoneuvo saatiin liikkumaan yhtä bensalitraa vastaavalla energialla melkein 4000km.) Tavallisen henkilöauton "tankista renkaaseen" -hyötysuhde on alle 10%. Kun seuraavan kerran ajat 50 litraisen tankkisi tyhjäksi, niin voit pohtia hiljaa mielessäsi sitä tosiseikkaa, että tuon saman reissun olisi pystynyt tekemään alle viidellä litralla, jos polttoaineen kaikki energia käytettäisiin hyödyksi. Suuri hukkateho tapahtuu polttomoottoriauton vaatimassa voimanvälitysketjussa (kytkin, vaihdelaatikko...) Sähkömoottori sen sijaan voidaan liittää periaatteessa suoraan renkaaseen jolloin vastaavaa energiahäviötä ei tapahdu. Sähkömoottori antaa myös hyvän väännön heti matalilta kierroksilta lähtien eikä liikkeellelähtö siis vaadi polttomoottorivehkeille tuttua koneen huudatusta. (Hyvin ratkaiseva kokonaiskulutukseen vaikuttava tekijä kaupunkiajossa) Polttomoottoriauton surkeudesta kertoo myös se, että jo ns. sarjahybridillä päästään huomattavasti pienempiin kulutuslukemiin kuin polttomoottorin kanssa. Sarjahybridissä siis polttomoottori tuottaa generaattorin avulla sähköä ja liikkuminen tapahtuu vain sähkömoottorien avulla. Tällöin myös tuo voimanvälityksen hukkateho minimoituu ja polttomoottori voidaan asettaa käymään jatkuvasti samalla optimaalisella kierrosalueella. Selvää on, että sähkömoottori tulee olemaan voimanlähde tulevaisuuden ajoneuvoissa.


      • se on...
        Vanellus kirjoitti:

        On harhaanjohtavaa puhua polttomoottorin hyötysuhteesta. Nykyiset polttomoottorithan pääsevät JOPA 20% hyötysuhdelukemiin (vrt. sähkömoottori, yli 90%), mutta tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että 20% polttoaineeseen sitoutuneesta energiasta muuttuisi auton liike-energiaksi. (Hyvä suuntaa antava esimerkki polttoaineen sisältämästä energiasta on tuo maailmanennätys, jossa yhtä henkilöä kuljettanut ajoneuvo saatiin liikkumaan yhtä bensalitraa vastaavalla energialla melkein 4000km.) Tavallisen henkilöauton "tankista renkaaseen" -hyötysuhde on alle 10%. Kun seuraavan kerran ajat 50 litraisen tankkisi tyhjäksi, niin voit pohtia hiljaa mielessäsi sitä tosiseikkaa, että tuon saman reissun olisi pystynyt tekemään alle viidellä litralla, jos polttoaineen kaikki energia käytettäisiin hyödyksi. Suuri hukkateho tapahtuu polttomoottoriauton vaatimassa voimanvälitysketjussa (kytkin, vaihdelaatikko...) Sähkömoottori sen sijaan voidaan liittää periaatteessa suoraan renkaaseen jolloin vastaavaa energiahäviötä ei tapahdu. Sähkömoottori antaa myös hyvän väännön heti matalilta kierroksilta lähtien eikä liikkeellelähtö siis vaadi polttomoottorivehkeille tuttua koneen huudatusta. (Hyvin ratkaiseva kokonaiskulutukseen vaikuttava tekijä kaupunkiajossa) Polttomoottoriauton surkeudesta kertoo myös se, että jo ns. sarjahybridillä päästään huomattavasti pienempiin kulutuslukemiin kuin polttomoottorin kanssa. Sarjahybridissä siis polttomoottori tuottaa generaattorin avulla sähköä ja liikkuminen tapahtuu vain sähkömoottorien avulla. Tällöin myös tuo voimanvälityksen hukkateho minimoituu ja polttomoottori voidaan asettaa käymään jatkuvasti samalla optimaalisella kierrosalueella. Selvää on, että sähkömoottori tulee olemaan voimanlähde tulevaisuuden ajoneuvoissa.

        onhan vuosikymmeniä ollut käytössä dieselsähkövetureita. Tuskin sähkömoottoria kannattaa sijoittaa renkaaseen, vrt. polkupyörändynamo... Vanellus kirjoitti: Sarjahybridissä siis polttomoottori tuottaa generaattorin avulla sähköä ja liikkuminen tapahtuu vain sähkömoottorien avulla. Tällöin myös tuo voimanvälityksen hukkateho minimoituu ja polttomoottori voidaan asettaa käymään jatkuvasti samalla optimaalisella kierrosalueella. Siis mitä? Ymmärtäisin että polttomoottori tuottaisi jatkuvaa tehoa esim. 30 Kw ja sähkömoottori ottaisi keskimäärin 25 Kw, ylimenevällä ladattaisiin akkuja tai sitten tarpeenvaatiessa otettaisiin akusta tehoa? Olishan se kiva lipua pitkin hiljaisia yöllisiä katuja kun agregaatti käy jatkuvasti optimaalisella kierrosluvulla...


      • kyllä...

        tuo akkujen vaihtaminen... mutta akusto on juuri niin hyvä kuin huonoin yksittäinen akku.


      • mistä vety?
        kyllä... kirjoitti:

        tuo akkujen vaihtaminen... mutta akusto on juuri niin hyvä kuin huonoin yksittäinen akku.

        Vetyauto on paljon huonompi kuin akuilla toimiva sähköauto. Yleensä puhutaan, että vetyauto ei saastuta. Ne paskat leijuvat siellä, missä se sähkö tehdään, jolla valmistetaan vety.


      • vaikka Sitikka
        kyllä... kirjoitti:

        tuo akkujen vaihtaminen... mutta akusto on juuri niin hyvä kuin huonoin yksittäinen akku.

        Berlingo jossa 27 NiCd akkua sarjassa vaikuttaa yhden akun huononeminen aika vähän. Yleensä akut päästävät virtaa läpitseen vaikka kunto olisi huono. Yleensä jännite tippuu tuon yhden akun verran mikä ei ole paljon. Sitten jos on vaikka 4 tai 5 akkua huonona niin ajomatka tippuu jotain 10-15%. Meinasin vaan että tässä esimerkissä (Sitikka) on joka akussa kuntoilmaisin, kertoo mikä akku on huonona ja yleensä kannattaa vaihtaa vaan se. Ei tule kertakustannuksia paljoa. Jostain -95 lähtien ovat noita tehneet yli 10000kpl joten melko pitkä käyttökokemus ja 8-12v tuntuu olevan käyttökelpoinen käyttöikä. LiIon akut sekä myös nämä uusimmat (ja tuntuvat olevan parhaimmat vaan ei kalleimmat) LiFe akut käyttäytyvät samalla lailla. Tosin viimemainituista ei ole vielä kymmenien vuosien kokemuksia mutta niille luvataan yli 10v käyttöikää siten että ruutia on jäljellä vielä enemmän kuin 80%. LiPo akut ovat mielestäni, ei nyt vaarallisia, mutta niissä on pamahduksen mahis joten itse en niitä käytä. LiFe tuntuu tosi hyvältä.


      • kokemukseni
        vaikka Sitikka kirjoitti:

        Berlingo jossa 27 NiCd akkua sarjassa vaikuttaa yhden akun huononeminen aika vähän. Yleensä akut päästävät virtaa läpitseen vaikka kunto olisi huono. Yleensä jännite tippuu tuon yhden akun verran mikä ei ole paljon. Sitten jos on vaikka 4 tai 5 akkua huonona niin ajomatka tippuu jotain 10-15%. Meinasin vaan että tässä esimerkissä (Sitikka) on joka akussa kuntoilmaisin, kertoo mikä akku on huonona ja yleensä kannattaa vaihtaa vaan se. Ei tule kertakustannuksia paljoa. Jostain -95 lähtien ovat noita tehneet yli 10000kpl joten melko pitkä käyttökokemus ja 8-12v tuntuu olevan käyttökelpoinen käyttöikä. LiIon akut sekä myös nämä uusimmat (ja tuntuvat olevan parhaimmat vaan ei kalleimmat) LiFe akut käyttäytyvät samalla lailla. Tosin viimemainituista ei ole vielä kymmenien vuosien kokemuksia mutta niille luvataan yli 10v käyttöikää siten että ruutia on jäljellä vielä enemmän kuin 80%. LiPo akut ovat mielestäni, ei nyt vaarallisia, mutta niissä on pamahduksen mahis joten itse en niitä käytä. LiFe tuntuu tosi hyvältä.

        on vanhemmasta tekniikasta ja "varastomaailmasta", eli kun yksi tai useampia kenno poissa pelistä, putoaa jännite rajusti aiheuttaen ongelmia... Jos ja kun akut kestävät 10-15 vuotta, mikä on sähköauton ihanteellinen käyttöikä?


      • kun kuvasit
        kokemukseni kirjoitti:

        on vanhemmasta tekniikasta ja "varastomaailmasta", eli kun yksi tai useampia kenno poissa pelistä, putoaa jännite rajusti aiheuttaen ongelmia... Jos ja kun akut kestävät 10-15 vuotta, mikä on sähköauton ihanteellinen käyttöikä?

        mutta näissä uusissa sisäinen vastus ei kasva yleensä vaikka akku kuolee. Käyttöikä on mielenkiintoinen, kun siellä ei ole jyristävää ja nykivää polttomoottoria ja regeneroiva energian talteenotto toimii (jarrut eivät kulu paljon) pääsee auto vähemmällä. Jos on vaihtovirtamoottorilla niin ainoat kuluvat osat ovat laakerit, halvat, helppo vaihtaa ja kestävät ehkä 300-600tkm (ehkä enemmänkin), kytkin kestää kun sitä käytetään vain vaihtaessa (siis jälkeenpäin muutettu peli) ja koko polttomoottorihuolto jää pois... Kustannukset ajamisesta ovat olemattomat, noh, jos vie 15kWh/100km niin 10.000km polttoainekuluihin 1500kWh eli 10c/kWh tekee 150e. Jos on polttomoottoriauto ja 5L/100km niin samalla matkalla 500L eli 500e. Ero noin laskettuna 350e/10.000km. Meidän perheen bensa-auto vie 9L/100km ja eroa tulee yli 750e/10.000km plus polttomoottorin/sen apulaitteiden huolto- ja korjaushommat (yhteensä yllättävän paljon). Tänä vuonna tulee ajoa kai noin 20.000km joten 1500e/v voi hoitaa koko ok-talon lämmityksen vuodeksi jos niin laskee. Luulen että ihanteellisen käyttöiän ratkaisee Suomessa ruoste. Yksittäisen akun vaihtaminenkin on aika harvinainen tapahtuma.


      • ja jalostus sitten myös
        viimeiset sata vuotta kirjoitti:

        Noniin, tulihan se sieltä - sähköauto on ihan just valmis läpilyöntiin .... kuten se on ollut viimeiset 100 vuotta. Olisiko jo aika tunnustaa, ettei sieltä suunnalta mitään käyttökelpoista tule? Ja sähköauton hyötysuhde yli 60 % ...BUAHHAHHAA P.E.L.L.E Ensin sitä sähköä hierotaan jossain voimalaitoksessa n. 35 % (nykyiset laitokset) ... 55 % (maksimit parhailla maakaasukombeilla) hyötysuhteella, sitten muutama prosentti hukataan siirrossa, sitten parikymmentä prosenttia auton akussa, sitten muutama prosentti ohjauselektroniikassa ja jälleen kymmeniä prosentteja moottoreissa. Koko ketjun hyötysuhteeksi tulee jotain 20 % eli aivan yhtä surkea kuin polttomoottoreilla osakuormituksella.

        "jälleen kymmeniä prosentteja moottoreissa" Ei sähkömoottorissa hukata kymmeniä prosentteja, hyvä jos edes kymmentä.


      • ei noin
        se on... kirjoitti:

        onhan vuosikymmeniä ollut käytössä dieselsähkövetureita. Tuskin sähkömoottoria kannattaa sijoittaa renkaaseen, vrt. polkupyörändynamo... Vanellus kirjoitti: Sarjahybridissä siis polttomoottori tuottaa generaattorin avulla sähköä ja liikkuminen tapahtuu vain sähkömoottorien avulla. Tällöin myös tuo voimanvälityksen hukkateho minimoituu ja polttomoottori voidaan asettaa käymään jatkuvasti samalla optimaalisella kierrosalueella. Siis mitä? Ymmärtäisin että polttomoottori tuottaisi jatkuvaa tehoa esim. 30 Kw ja sähkömoottori ottaisi keskimäärin 25 Kw, ylimenevällä ladattaisiin akkuja tai sitten tarpeenvaatiessa otettaisiin akusta tehoa? Olishan se kiva lipua pitkin hiljaisia yöllisiä katuja kun agregaatti käy jatkuvasti optimaalisella kierrosluvulla...

        Auto kuluttaa 100km ajoon noin 12kWh, mutta siinä on 100kW moottori, eli huipputeho on kymmenkertianen keskimääriseen tehoon nähden. Hybridissä, jossa polttomoottori tekee sähköä ja sähkömoottori kuljettaa autoa, niin sähkömoottorin teho voisi olla 100kW ja polttomoottrille riittäisi 12kw teho. Akusto toimisi puskurina polttomottorin ja sähkömoottorin välissä. Yöllisellä kadulla 12kW polttomoottorin puksutus on mielllyttävämpää kuin 100kW polttomoottorin parutus liikennevaloista kiihdyttäessä.


      • sori vaan
        vaikka Sitikka kirjoitti:

        Berlingo jossa 27 NiCd akkua sarjassa vaikuttaa yhden akun huononeminen aika vähän. Yleensä akut päästävät virtaa läpitseen vaikka kunto olisi huono. Yleensä jännite tippuu tuon yhden akun verran mikä ei ole paljon. Sitten jos on vaikka 4 tai 5 akkua huonona niin ajomatka tippuu jotain 10-15%. Meinasin vaan että tässä esimerkissä (Sitikka) on joka akussa kuntoilmaisin, kertoo mikä akku on huonona ja yleensä kannattaa vaihtaa vaan se. Ei tule kertakustannuksia paljoa. Jostain -95 lähtien ovat noita tehneet yli 10000kpl joten melko pitkä käyttökokemus ja 8-12v tuntuu olevan käyttökelpoinen käyttöikä. LiIon akut sekä myös nämä uusimmat (ja tuntuvat olevan parhaimmat vaan ei kalleimmat) LiFe akut käyttäytyvät samalla lailla. Tosin viimemainituista ei ole vielä kymmenien vuosien kokemuksia mutta niille luvataan yli 10v käyttöikää siten että ruutia on jäljellä vielä enemmän kuin 80%. LiPo akut ovat mielestäni, ei nyt vaarallisia, mutta niissä on pamahduksen mahis joten itse en niitä käytä. LiFe tuntuu tosi hyvältä.

        "27 NiCd akkua sarjassa vaikuttaa yhden akun huononeminen aika vähän"

        Yksi huono akku pimentää koko akuston...


    • REXILEX

      AUKOTON JÄRJESTELMÄ, JOKA JOHTAA EKOLOGISEEN JA EKONOMISEEN TASAPAINOON TELLUKSELLA. VUOROVESIEN VALJASTAMINEN SÄHKÖNTUOTANTOON, TAKAA RIITTÄVÄSTI ENERGIAA VEDYNTUOTANTOON. SÄHKÖÄ SIIS TUOTETAAN PÄÄSTÖTTÖMÄSTI, JOLLA ENERGIALLA VALMISTAMME PUHDISTAVAA POLTTOAINETTA, AIKAISEMMIN SAASTUTTAVIIN POLTTOENERGIALLA TOIMIVIIN, KULKUNEUVOIHIN, LAIVOIHIN JA LAITOKSIIN. YLLÄMAINITTU JÄRJESTELMÄ ON SYMBIOOTTINEN SEKÄ TOIMII KUTEN KAIKKI TUHANSIA VUOSIA KESTÄNEET JA KESTÄVÄT JÄRJESTELMÄT !!! TAIVAS ORGANISAATIOT, lain, luomakunnan ja intersubjektiivisen edun valvoja. Ilkka Ville Tapio Juutilainen

    • arto77

      Mitä järkeä on ensin muuntaa vettä sähköllä vedyksi ja sitten takaisin...

      Pistäisivät rahaa akkujen parantamiseen... siitä olisi hyötyä muuallakin.

    • Vetypolttoaineen tuotanto tulee liian kalliiksi, ja sähkö yksinomaisena voimanlähteenä koko autokannan voimanlähteenä on utopiaa. Tarvittaisiin nykytuotantoon verrattuna moninkertainen määrä sähköntuotantoa. Kauppareissuja ja työmatkoja lyhyillä etäisyyksillä voi osa kansasta tietenkin pelkällä sähköllä ajella, mutta silloinkin olisi parasta olla oma tuulimylly tai joukko aurinkopaneeleita tai molemmat. Espanjassa ehkä voidaan jopa keskipitkiä matkoja ajaa aurinkosähköllä, mutta Suomessa se lienee kovin vaikeaa ja kallista.

      Paras yhdistelmä tulevaisuudessa lienee hybridi, jossa polttomoottori käyttää pääosin biojätteestä valmistettua polttoainetta. Sitähän Suomessa jo valmistetaankin pieniä määriä. Jos vielä sellainenkin ihme tapahtuisi, että valtio estämisen sijaan tukisi tuon uuden polttoaineen käyttöa, tulisi biopolttoaine- hybridin käyttö tulevaisuudessa maksamaan vain murto-osan bensiinikäyttöisen hybridin kustannuksista.

      • Valtio ei ala tukea sähköautoja, ennen kuin on pakko. Suomihan pyörii pitkälti autoihin liittyvällä verotuksella. Mutta jos autot ei kuluta enää polttoaineita vaan toimivat sähköllä, niin johan alkaa tulemaan jäätäviä sähköautonkäyttölupaveroja sun muita korvaamaan menetettyjä verorahoja. Aijoo, noi suomen tiet on edelleen ihan paskassa kunnossa. Mutta kansanedustajat vetelee kuukaudessa yli 70 taksimatkaa ja ihan jäätävän suuria palkkoja. Hyväpenat.


    • quas
      • kas näin

        koska kaikilla maailman teillä jo liikkuu julmettu massa aivan käyttökelpoisia "ajoneuvoja", yritetään kehittää sellaisia hiilivetyketjuja, että ne ovat raskaampia (pidempiä) kuin CH4 (eli nestemäisiä), mutta lyhyempiä kuin bensa ja diesel, jolloin ne myöskin ovat "puhtaampia". Suuntaa näyttää esim. DME, Butanol etc, joita voidaan tuottaa myös "ekologisesti". "hiilivetyketjujen jatkojalostus" on päivän sana. Erottamalla eri molekyylisidoksia toisistaan ja uudelleen liittämällä, se on kemiaa, fysiikkaa, se on taidetta!!


    • orsat

      Maailman meret täynnä vetyä! Siitä vaan vety irti hapesta ja polttokennoon!
      ..ja maailma pelastuu.

      • bensaa

        miksi aina pitää kehitellä jotain ihmeen "polttokennoja" ja muita "uusia" aparaatteja?
        lisätään butaaniin C4H10 yksi happiradikaali O, niin saadaan nestemäistä, koostumukseltaan bensan kanssa identtistä polttoainetta !
        eikä tarvitse muuttaa mitään nylyisistä autoista!!!

        ystävällisesti; Pelsa Oo


      • bensaa kirjoitti:

        miksi aina pitää kehitellä jotain ihmeen "polttokennoja" ja muita "uusia" aparaatteja?
        lisätään butaaniin C4H10 yksi happiradikaali O, niin saadaan nestemäistä, koostumukseltaan bensan kanssa identtistä polttoainetta !
        eikä tarvitse muuttaa mitään nylyisistä autoista!!!

        ystävällisesti; Pelsa Oo

        Miten paljon tällainen butaanin nesteyttäminen tulisi maksamaan? Onko se kuinka tehokas moottoreissa? Sähköautot ja hybridiautot ovat tulevaisuus. Vitut vedystä.


      • butanoliksi
        Lanvi kirjoitti:

        Miten paljon tällainen butaanin nesteyttäminen tulisi maksamaan? Onko se kuinka tehokas moottoreissa? Sähköautot ja hybridiautot ovat tulevaisuus. Vitut vedystä.

        Butaanin (nestekaasu: butaani propaani) nesteyttäminen butanoliksi hapella on kehitteillä paraikaa. Butaani itsessään nesteytyy tuntemallamme tavalla "nestekaasuksi" muutaman bar:in paineessa. ButaNOLI taasen on fyysisiltä ominaisuuksiltaan aivan kuin bensiini: energiamäärä per massa (esim. litra) lähes 1:1, eli auton moottorille (otto-) ei tarvitse tehdä mitään muutoksia ("jälkiasennuksia"). Samoin auton säiliö, pumppu ja letkusto pysyvät alkuperäisinä, koska butanoli ei ole korrosioivaa! Myöskään polttoainejakeluun ei tarvitse tehdä mitään muutoksia, vaan butanoli voidaan jaella nykyisistä huoltoasemista!
        Butaani on mahdollista kerätä mm. nykyisen polttoainetuotannon sivutuotteena ("ylimääräisenä") ja jalostaa näin polttoainekäyttöön. Mainittakoon että butaania, aivan kuten propaaniakin muodostuu nykyisessä polttoainejalostuksessa merkittäviä määriä, jotka olisi jo "korkea aika" kerätä hyötykäyttöön, muutoinkin kuin grilleihin ;)


    • Pate582

      Lisää keskustelua tästä aiheesta löydät Täältä

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      50
      2069
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      31
      1660
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1444
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      351
      1426
    5. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1334
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1295
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1088
    8. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      8
      994
    9. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      81
      972
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      959
    Aihe