Rakas HULLU naiseni

Anton85

En tiedä kuinka yleistä tämä on. Kirjoitan tänne siksi, koska olen käynyt psykoterapeutilla ja parisuhdeterapeutilla tuloksetta, enkä enää tiedä kuinka kauan jaksan.. Kuinkaha aloitan.. Kun tapasin naiseni niin hän vaikutti niin hyvältä ja vastuuntuntoiselta ja mikä minulle tarkeätä niin hän oli temperamenttinen ja sai minut rauhoittumaan. Hänellä oli aikasempia suhteita useita ja minulla vain yksi. Hän oli joskus kokenut väkivaltaa eikä halua kanssani puhua niistä. Riitelimme hänen kanssaan kerran jolloin hän löi. Tuolloin lähdin karkuun, mutta hän oli kovin pahoillaan jne..

Tuli aika ja saimme todella ihanan lapsen ja siihen kaikki muu ihanuus loppui. Kirjoitan epäloogisessa järjestyksessä, koska en voi kaikkea muistaa..

Hän pakotti minut vaihtamaan työni (puolustusvoimista), koska oli joskus useamman päivän pois kotoa..

Pakotti= Valvotetaan yötä ja ei anneta syödä ja kiukutellaan.

Nyt kun olen uudessa hyvä palkkaisessa työssä, niin hän yrittää taas minun vaihtaa työni, koska olen tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Joka ikinen päivä hän kysyy että näinkö hyvännäköisiä naisia.. Jos vastaan kieltävästi niin hän väittää että valehtelen ja pakottaa (kts.ed) vastaamaa "rehellisesti" eli hänen tapauksessa kyllä. Olen sanonut että kaikki ovat tavallaan hyvännäköisiä, enkä halua katsella muita etsien niitä jotta voisin sanoa, koska mielestäni se on loukkaavaa. Joka ikinen työpäiväni menee pilalle ja tapellaan. ÄSke vastasin heti että oli hyvännäköisiä niin txt-vastaus oli näin: "pisteet rehellisyydestä! Mut painu helvettiin saatanan ulkomaalaishuora! Vittu mikä perseennuolija sä oot. Mun pitäis olla kaikki kaikessa ni ei jotkut vitun ulkolaiset paskat joitten perään mun mies kuolaa! Vittu et on pokkaa!"

Tämä oli vain esimerkki..

Hän tutkii puhelimeni ja mun täytyy kertoa sille aina mun viestit. Jos joskus en ole vähään aikaan viestiä saanut niin hän väittää valehtelijaks ja pakottaa mun vastaamaan myöntävästi.

Kaupassa hän käskee minun kävellä edellään etten katso muita naisia.

Lenkillä hän katsoo mihin katson jos tulee muita ihmisiä.

HÄn saattaa yhtäkkiä alkaa kaivelemaan jotai vanhoja.

Kerran tapeltiin automatkan aikana niin hän veti 120kmh vauhdissa käsijarrusta että pysähdyn ja juttelen--> mun vika että vaarannan lapsemme turvallisuuden.

Hän aina uhkailee etten näe lasta jos lähden. Ja uhkailee että tulee mun työpaikalle selvittelemään ongelmiamme.

NÄitä tarinoita on lukuisia ja niitä tulee vielä..

Miksikö jaksan tätä?? En tiedä.. En voi jättää häntä yksin lapsen ja koiran kanssa, koska hän ei tule pärjäämään taloudellisesti ja kuitenkin rakastan häntä..

En tiedä mitä teen..

59

3971

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nainen Ja Helvetistä

      Ei saisi analysoida toista jos ei ole pätevyyttä, mutta kuulostaa hieman sadistiselta käyttäytymiseltä...

    • Iran iran

      Kuulostaa ihan iranilaiselta naiselta!

      • VAAN...

        Iranilaisen naisen mieheltä!!!


    • uskomatonta---

      Jätä se hullu eukko. Toihan on ihan sairasta. Et sä voikaan jaksaa tota.. miten oot ees jaksanut, rakkauttako vai riippuvuutta??

      • naisen kanssa

        tämmöisen naisen kanssa on jotain masokistisen ihanaa varmaan. Oikeesti nainenhan kuuluisi saada psykiatrista apua noin huonolla itsetunnolla varustettu on aika mahdoton pitää tyytyväisenä. Jonkinmoinen lääkitys helpottais varmaan naisenkin selvää äkkipikaisuutta. Lueppa impulsiivisesta häiriöstä ADHD , täyttääkö oireilu sun mielestä tuon. Sitten vaan lääkärille. Tuo käsijarru temppu jotenkin tuo mieleen tän häiriön. Itse tunnen juuri ko tyyppisen miehen ja tekee samanlaisia tempauksia.


      • anton85

        En tiedä kumpaa ehkä riippuvuutta..? Eilenki.. 22.30 tulin töistä ni piti 2h riidellä ja jankuttaa ja sit 4.30 herätys. vittu mitä shittiä koko ajan. Ei se jättäminen ole niin yksinkertaista kun on yhteinen talous, lapsi ja koira ja sit muutenkii.. koko ajan uskoo vaan parempaan..


      • Anton85
        naisen kanssa kirjoitti:

        tämmöisen naisen kanssa on jotain masokistisen ihanaa varmaan. Oikeesti nainenhan kuuluisi saada psykiatrista apua noin huonolla itsetunnolla varustettu on aika mahdoton pitää tyytyväisenä. Jonkinmoinen lääkitys helpottais varmaan naisenkin selvää äkkipikaisuutta. Lueppa impulsiivisesta häiriöstä ADHD , täyttääkö oireilu sun mielestä tuon. Sitten vaan lääkärille. Tuo käsijarru temppu jotenkin tuo mieleen tän häiriön. Itse tunnen juuri ko tyyppisen miehen ja tekee samanlaisia tempauksia.

        Luin tuosta jutusta wikipediasta eikä se ihan vastaa oireisiin. Ongelmana on se, että naiseni ei tunnusta ongelmiaan vaan päinvastoin ongelmat on hänen mielestään minussa ja minun pitää muuttua.. En sit tiedä.. Ainaski olen hakenu apua. Pariterapeutti kehoitti minua käskemään naistani pikaisesti hoitoon tai jättämään hänet itseni ja kaikkien kannalta. Mutta kuten sanottu.. Se ei ole yksinkertaista. Naiseni osasi kääntää senki minun viaksi kun annoin aikamääreen mihin mennessä hän hakee apua tai lähden. Vituttaa aina olla se syyllinen vaikka yrittää olla normaalisti. Hän on niin helvetillisen huomionkipeä että koko ajan pitäisi olla hellimässä jne.. enkä saisi olla yhtään pois kotoa.

        Jos vaik käyn salilla, niin hän tulee ja haistelee vaatteitani haisevatko ne hielle jne. Ja taas jankuttaa. Ihan ku mä menisin jossai salivaatteissa vieraisiin!!


      • luettavaa
        Anton85 kirjoitti:

        Luin tuosta jutusta wikipediasta eikä se ihan vastaa oireisiin. Ongelmana on se, että naiseni ei tunnusta ongelmiaan vaan päinvastoin ongelmat on hänen mielestään minussa ja minun pitää muuttua.. En sit tiedä.. Ainaski olen hakenu apua. Pariterapeutti kehoitti minua käskemään naistani pikaisesti hoitoon tai jättämään hänet itseni ja kaikkien kannalta. Mutta kuten sanottu.. Se ei ole yksinkertaista. Naiseni osasi kääntää senki minun viaksi kun annoin aikamääreen mihin mennessä hän hakee apua tai lähden. Vituttaa aina olla se syyllinen vaikka yrittää olla normaalisti. Hän on niin helvetillisen huomionkipeä että koko ajan pitäisi olla hellimässä jne.. enkä saisi olla yhtään pois kotoa.

        Jos vaik käyn salilla, niin hän tulee ja haistelee vaatteitani haisevatko ne hielle jne. Ja taas jankuttaa. Ihan ku mä menisin jossai salivaatteissa vieraisiin!!

        Sinulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin lähteä suhteesta. Siitä ei taatusti tule helppoa ja naisesi tulee syyllistämään sinua viimeiseen asti, mutta usko terapeuttiasi ja pelasta itsesi sekä lapsesi.


      • tutkiskellut
        Anton85 kirjoitti:

        Luin tuosta jutusta wikipediasta eikä se ihan vastaa oireisiin. Ongelmana on se, että naiseni ei tunnusta ongelmiaan vaan päinvastoin ongelmat on hänen mielestään minussa ja minun pitää muuttua.. En sit tiedä.. Ainaski olen hakenu apua. Pariterapeutti kehoitti minua käskemään naistani pikaisesti hoitoon tai jättämään hänet itseni ja kaikkien kannalta. Mutta kuten sanottu.. Se ei ole yksinkertaista. Naiseni osasi kääntää senki minun viaksi kun annoin aikamääreen mihin mennessä hän hakee apua tai lähden. Vituttaa aina olla se syyllinen vaikka yrittää olla normaalisti. Hän on niin helvetillisen huomionkipeä että koko ajan pitäisi olla hellimässä jne.. enkä saisi olla yhtään pois kotoa.

        Jos vaik käyn salilla, niin hän tulee ja haistelee vaatteitani haisevatko ne hielle jne. Ja taas jankuttaa. Ihan ku mä menisin jossai salivaatteissa vieraisiin!!

        narsismia??
        Narsisteista löytyy tietoa myös wikipediasta ja monelta muultakin sivustolta..
        Tsemppiä :)


      • tunnustan
        anton85 kirjoitti:

        En tiedä kumpaa ehkä riippuvuutta..? Eilenki.. 22.30 tulin töistä ni piti 2h riidellä ja jankuttaa ja sit 4.30 herätys. vittu mitä shittiä koko ajan. Ei se jättäminen ole niin yksinkertaista kun on yhteinen talous, lapsi ja koira ja sit muutenkii.. koko ajan uskoo vaan parempaan..

        Minä olin edellisessä suhteessa (kesti 4 v) hieman samantyylinen kuin tuo vaimosti. Ja se loppui vasta kun erottiin. Syynä oli juuri minun oma todella huono itsetunto jota silloinen mieheni ruokki.
        Ja tuttavallani on ihan samanlainen menneisyys ja sekin loppui vasta erolla.
        Mutta nykyisin tulen exäni kanssa todella hyvin toimeen kavereina ja ollaan juteltu asiasta. Kummassakin oli vikaa, mutta minussa enemmän..
        Kehotan eroamaan tai pitämään edes miettimistaukoa.


      • minä.
        Anton85 kirjoitti:

        Luin tuosta jutusta wikipediasta eikä se ihan vastaa oireisiin. Ongelmana on se, että naiseni ei tunnusta ongelmiaan vaan päinvastoin ongelmat on hänen mielestään minussa ja minun pitää muuttua.. En sit tiedä.. Ainaski olen hakenu apua. Pariterapeutti kehoitti minua käskemään naistani pikaisesti hoitoon tai jättämään hänet itseni ja kaikkien kannalta. Mutta kuten sanottu.. Se ei ole yksinkertaista. Naiseni osasi kääntää senki minun viaksi kun annoin aikamääreen mihin mennessä hän hakee apua tai lähden. Vituttaa aina olla se syyllinen vaikka yrittää olla normaalisti. Hän on niin helvetillisen huomionkipeä että koko ajan pitäisi olla hellimässä jne.. enkä saisi olla yhtään pois kotoa.

        Jos vaik käyn salilla, niin hän tulee ja haistelee vaatteitani haisevatko ne hielle jne. Ja taas jankuttaa. Ihan ku mä menisin jossai salivaatteissa vieraisiin!!

        no kuule kattoppa narsistin määreet, oon ton kaltasen ihmisen kanssa elänyt vuosikausia ja nyt viime talvena vihdoin erottiin, aluksi kuvittelin etten pärjää itekseni niin ku hän oli mulle uskotellut vaan sainpa huomata että elämä nykysellään onkin ihanaa!


      • vapaapaskasta
        tunnustan kirjoitti:

        Minä olin edellisessä suhteessa (kesti 4 v) hieman samantyylinen kuin tuo vaimosti. Ja se loppui vasta kun erottiin. Syynä oli juuri minun oma todella huono itsetunto jota silloinen mieheni ruokki.
        Ja tuttavallani on ihan samanlainen menneisyys ja sekin loppui vasta erolla.
        Mutta nykyisin tulen exäni kanssa todella hyvin toimeen kavereina ja ollaan juteltu asiasta. Kummassakin oli vikaa, mutta minussa enemmän..
        Kehotan eroamaan tai pitämään edes miettimistaukoa.

        mitääääHHH!!!!!!narsistin kanssa on mukava seurustella kun syy on aina itsessä . ja sinä uskot siihen vieläkin. parisuhteessa toista tulisi kannustaa ja tukea ,ennen kuin ruokkia toisen huonoa itsetuntoa tulisi kääntää myös toisen katse tämäm hyviin puoliin.
        tämmöisen paskiaisen kanssa kun olin niin oli pettäminenkin mun syy ja vielä eronkin jälkeen luki mulle itsensä parantamiskirjaa kuinka mun pitäisi muuttua koska olen sairaalloinen ja itsekäs. jalkavaimo minä olin.
        älä usko sitä ukkoa ja pistä välit poikki, jonku ajan päästä tajuat että kannatti. "Kummassakin oli vikaa, mutta minussa enemmän.." tuota samaa mulle uskoteltiin ,kunnes joskus puhuin yhden ystävän kaa juttuja ääneen ja se sanoi että kuuntelehhan itseäsi. oli oikeassa. huonoa kohtelua kovin moni yleensä ansaitsee..


    • moinen olio tai

      otus on koukkuusi tarttunut ? Narsistin , ja pahan sellaisen , oot omaksesi ottanut . Huhhuh....Järki käteen ja vie nyt edes lapsi pois sen "olion " läheisyydestä . Vastaavanlaisen "ihmisen"uhrina minäkin olen joskus ollut , ja voin kertoa,että tilanne pahenee vaan ajan saatossa.

    • IHANAAA!!!!

      Tuollaisen naisen ku saisi, ni en mistään muusta enää välittäisi!!!
      Oli niin hyvä stoori, että menin masturboimaan ...., kerro emännälles terkkuja multa!!!

    • sairas nainen

      Tuollaisen kanssa ei kannata jatkaa yhtään pidemmälle.

    • --g--

      Itse oon ollu myös aikoinaan narsistin kanssa.. tosin tämä oli miespuolinen.. ja itse olin siis avovaimon roolissa.. En saanut käyttää toppeja, en moikata miespuolisille työkamuille,, Miespuolisia kamuja ei tietenkään saanut olla ollenkaan.. Kaikki viestit piti kertoa ja kännykkäkin tutkittiin useampaan kertaan..jne jne..
      Mietin siinä suhteessa viisi vuotta olleena että mitä helvettiä tässä on enää järkeä.. ei mitään..Oli itsemurhauhkailut jne.. Mutta nyt erosta jo selvinneenä todellakin olen tajunnut, että se ero oli niiiiiiin oikein.. Toki tiesin sen jo alusta asti..että niin on parempi.
      Uskon että on vaikea lähteä suhteesta jossa on lapsi.. Mutta kun lapsi kasvaa, niin hän tulee huomaamaan teidän tilanteenne ja voi varmasti siitä itsekkin pahoin..
      Itsellä ei ollut lasta silloin mieheni kanssa, mutta meillä oli yhteinen autolaina, asunto.. tiedän että lähteminen on aina vaikeaa.. mutta asioilla on tapana järjestyä.. en usko että naisesi enää tuosta "parantuu"..
      En todellakaan tajua, että miten jaksat tuota tapausta..

      Oletko varma että kyse on rakkaudesta? Ettei kyse ole ns. parisuhderiippuvuudesta? tai ns. "säälistä".. niin kuin sanoit et halua jättää naista yksin lapsen ja koiran kanssa.. Mutta toki eron jälkeenkin voit olla lapsen ja koiran kanssa.. ilman naista..

      Mutta siis sanon, että nyt olisi kyllä suuren mietintähetken aika sinulla.. Kuinka kauan olet valmis kestämään tuollaista kohtelua parisuhteessa jota kukaan ei ansaitse?

    • Tuulikkitar

      Pysähdy ja katso tilannetta kylmän rauhallisesti. Tee päätös: 1. Lähdet suhteesta 2. Pyrit muuttamaan suhteenne.

      Jos valitset jälkimmäisen vaihtoehdon, tässä muutamia asioita, jotka sinun on pdiettävä mielessä.

      - Ymmärrä, että tässä tapauksessa ongelma on nimenomaan naisessasi, hänen käyttäytymisensä on järjetöntä. Lopeta siis saman tien itsesi syyttäminen. Vain näin sinusta voi tulla tarpeeksi vahva herättääksesi hänet.

      - Ole järkähtämätön. Älä missään vaiheessa myönny mihinkään naisesi vaatimaan järjettömyyteen. Vain näin hän voi alkaa kunnioittaa sinua ja alkaa nähdä oman käyttäytymisensä mahdottomuuden. Kieltäydy näyttämästä tekstiviestejäsi tai vaihtamasta työpaikkaa.

      - Ajattele olevasi aikuinen ongelmalapsen kanssa tai koiranomistaja ongelmakoiran. Ole johdonmukainen ja rauhallinen. Palkitse hyvä käyttäytyminen ja ignooraa huono. älä missään vaiheessa hyvittele häntä jos hän käyttäytyy huonosti (=palkitse huonoa käytöstä). Älä suutu, pysy rauhallisena mutta lujana.

      - Naisellasi on paha olo ja hän haluaa muuttua, mutta on siihen kykenemätön. Jos olet päättänyt pysyä suhteessa, sinun tietoisesti "uudelleenkoulutettava" häiriökäyttäytyvä naisesi. Koirankoulutusoppaista (koiran häiriökäyttäytyminen -osio) olisi varmasti apua oikean asenteen löytämisessä.. enkä sano tätä vitsillä.

      • hmm...

        Radikaalia meininkiä tässä tapauksessa kyllä tarvitaan. Oikein hyviä ja toimivia neuvoja, ainakin normaalia ihmistä ajatelleen. Tuli mieleen että pesunkestävä narsisti tuo nainen voisi olla. Se muuttaa väkisin jotain toiseksi.

        Siis narsismin valossa: *Narsistinen luonnehäiriö on itsetunnon ja ihmissuhteiden häiriö. Kaikki narsismin ongelmat kietoutuvat jollain tavalla vääristyneeseen käsitykseen omasta itsestä.*

        °°ongelma on nimenomaan naisessasi, hänen käyttäytymisensä on järjetöntä. °°
        Kyllä järjetön ongelmanainen. Järjettömyys voidaan tulkita naisen omien motiivien ja tarkoituksen mukaisiksi ja siten järkeväksi, mutta emme näe sitä tutkimatta perusteellisesti. Narsisti manipuloi ja siltähän tuo näyttäisi (mm. sellaista logiikkaa).



        °°tarpeeksi vahva herättääksesi hänet. °°
        Hereillä taitaa olla.

        °°alkaa kunnioittaa sinua°°
        Taidetaan unta nähdä puolestamme jos narsistilta tätä oottellaan.

        °°alkaa nähdä oman käyttäytymisensä mahdottomuuden. °°
        Siinä on se narsistin oma visio, mikä toteutuu hänen kannaltaan järkevänä.
        Selviytymiskeinot elämässä perustuu ihmissuhteiden hyödyllisyyteen, manipulointiin.

        °°Naisellasi on paha olo ja hän haluaa muuttua, °°
        Olo kai aika jees? Tavanomaista hälle? Hän haluaa muuttaa mieluummin muut, manipuloida.

        °°mutta on siihen kykenemätön.°°
        Ei kykene itse, mutta ei toisetkaan kykene muuttamaan narsistia.

         

        °°sinun tietoisesti "uudelleenkoulutettava" häiriökäyttäytyvä naisesi.
        Loistava idea, sillä se on narsistin 'omaa kieltä'!

        *Ihmissuhteet ovat hänelle erilaisia riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja niitä leimaa pinnallisuus, varovaisuus ja epäluulo.*
        *Ne kestävät juuri niin kauan kuin toinen jaksaa ihailla häntä ja kyseinen ihailu on vielä tuoretta ja uutta. Kun ihailu lakkaa tai menettää tehonsa, katkeaa myös suhde.*

        °°Älä missään vaiheessa myönny mihinkään naisesi vaatimaan järjettömyyteen.
        Tämä olisi sitä manipuloinnin estämistä. Katkeaisikohan suhde? Hyöty loppu?

        °°Koirankoulutusoppaista (koiran häiriökäyttäytyminen -osio) olisi varmasti apua oikean asenteen löytämisessä.. °°
        Tiedä sitten onko kaikki suoraan sovellettavissa, kun häiriö ei ole käyttäytymisessä vaan persoonallisudessa (näyttää ulkoapäin samalta).

        °°enkä sano tätä vitsillä.°°
        Aivan, oikeasti mikä eläin tahansa niitten ohjeitten mukaan oppii, vaikka mies tekemään kotitöitä (siis oikeesti).


      • Tuulikkitar
        hmm... kirjoitti:

        Radikaalia meininkiä tässä tapauksessa kyllä tarvitaan. Oikein hyviä ja toimivia neuvoja, ainakin normaalia ihmistä ajatelleen. Tuli mieleen että pesunkestävä narsisti tuo nainen voisi olla. Se muuttaa väkisin jotain toiseksi.

        Siis narsismin valossa: *Narsistinen luonnehäiriö on itsetunnon ja ihmissuhteiden häiriö. Kaikki narsismin ongelmat kietoutuvat jollain tavalla vääristyneeseen käsitykseen omasta itsestä.*

        °°ongelma on nimenomaan naisessasi, hänen käyttäytymisensä on järjetöntä. °°
        Kyllä järjetön ongelmanainen. Järjettömyys voidaan tulkita naisen omien motiivien ja tarkoituksen mukaisiksi ja siten järkeväksi, mutta emme näe sitä tutkimatta perusteellisesti. Narsisti manipuloi ja siltähän tuo näyttäisi (mm. sellaista logiikkaa).



        °°tarpeeksi vahva herättääksesi hänet. °°
        Hereillä taitaa olla.

        °°alkaa kunnioittaa sinua°°
        Taidetaan unta nähdä puolestamme jos narsistilta tätä oottellaan.

        °°alkaa nähdä oman käyttäytymisensä mahdottomuuden. °°
        Siinä on se narsistin oma visio, mikä toteutuu hänen kannaltaan järkevänä.
        Selviytymiskeinot elämässä perustuu ihmissuhteiden hyödyllisyyteen, manipulointiin.

        °°Naisellasi on paha olo ja hän haluaa muuttua, °°
        Olo kai aika jees? Tavanomaista hälle? Hän haluaa muuttaa mieluummin muut, manipuloida.

        °°mutta on siihen kykenemätön.°°
        Ei kykene itse, mutta ei toisetkaan kykene muuttamaan narsistia.

         

        °°sinun tietoisesti "uudelleenkoulutettava" häiriökäyttäytyvä naisesi.
        Loistava idea, sillä se on narsistin 'omaa kieltä'!

        *Ihmissuhteet ovat hänelle erilaisia riippuvuus- ja palkitsemissuhteita ja niitä leimaa pinnallisuus, varovaisuus ja epäluulo.*
        *Ne kestävät juuri niin kauan kuin toinen jaksaa ihailla häntä ja kyseinen ihailu on vielä tuoretta ja uutta. Kun ihailu lakkaa tai menettää tehonsa, katkeaa myös suhde.*

        °°Älä missään vaiheessa myönny mihinkään naisesi vaatimaan järjettömyyteen.
        Tämä olisi sitä manipuloinnin estämistä. Katkeaisikohan suhde? Hyöty loppu?

        °°Koirankoulutusoppaista (koiran häiriökäyttäytyminen -osio) olisi varmasti apua oikean asenteen löytämisessä.. °°
        Tiedä sitten onko kaikki suoraan sovellettavissa, kun häiriö ei ole käyttäytymisessä vaan persoonallisudessa (näyttää ulkoapäin samalta).

        °°enkä sano tätä vitsillä.°°
        Aivan, oikeasti mikä eläin tahansa niitten ohjeitten mukaan oppii, vaikka mies tekemään kotitöitä (siis oikeesti).

        Sepä se, iso kysymysmerkki on että onko ongelma persoonassa vai käyttäytymisessä. Ja useinhan rajanvedon vetäminen näiden välille voi olla vaikeaa.

        Kirjoitin edellisen ohjelman yhden koiraohjelman innoittamana =) Siinä oli häiriökäyttäytyvä koira, joka terrorisoi perhettään. Ongelmana oli se, että koira oli ylisuojeleva perheen isää kohtaan ja muuttuu todella aggressiiviseksi muita ihmisiä kohtaan aina kun perheen isä oli paikalle.

        Vaikutuin täysin paikalle tulleen koirankouluttajan opeista, yksinkertaisilla kikoilla , päättäväisyydellä ja johdonmukaisuudella koira alkoi muuttua.

        Alkuperäiselle kirjoittajalle: Onko naisesi näin hankala myös muissa ihmissuhteissaan?


      • hmm...
        Tuulikkitar kirjoitti:

        Sepä se, iso kysymysmerkki on että onko ongelma persoonassa vai käyttäytymisessä. Ja useinhan rajanvedon vetäminen näiden välille voi olla vaikeaa.

        Kirjoitin edellisen ohjelman yhden koiraohjelman innoittamana =) Siinä oli häiriökäyttäytyvä koira, joka terrorisoi perhettään. Ongelmana oli se, että koira oli ylisuojeleva perheen isää kohtaan ja muuttuu todella aggressiiviseksi muita ihmisiä kohtaan aina kun perheen isä oli paikalle.

        Vaikutuin täysin paikalle tulleen koirankouluttajan opeista, yksinkertaisilla kikoilla , päättäväisyydellä ja johdonmukaisuudella koira alkoi muuttua.

        Alkuperäiselle kirjoittajalle: Onko naisesi näin hankala myös muissa ihmissuhteissaan?

        °°onko ongelma persoonassa vai käyttäytymisessä.°°
        Rajanveto on vaikeaa, mutta onneksi sitä ei tarvitse tehdä!
        Kaikki tähän (monimutkaisuuteen) sijoitettu energia on silkkaa tuhlausta!

        Tässä on tavallaan juuri se (tarpeeton) hankaluus, että etsitään syytä, ikäänkuin 'syyllistä'. Ongelmahan ON nimenomaan käyttäytyminen, eikä persoona. Käyttäytymistä pyritään muuttamaan, ei persoonaa. Syytä ei voi muuttaa, 'syyllistä' ei kannata syyllistää, eikä rangaista, koska se on hyödytöntä ja todennäköisesti haitallista (lisää ongelmia).

        °°koiraohjelman innoittamana °°
          Yhtä pätevä ihmisohjelmana (kuin salapoliisitarina).

        °°häiriökäyttäytyvä terrorisoi °°
          Eli jonkin tapahtumisen seurausta (pääepäiltynä koira).

        °°Ongelmana… ylisuojeleva isää°°
          Ongelman nimi voi olla ylisuojelu, oikeammin suojelu (tätä ei pidä yrittää muuttaa, kun ei voi).

        Varsinainen ongelma on käytös:
        °°aggressiiviseksi muita kohtaan °° (= teon kohde)
        °°aina kun perheen isä oli paikalla.°° (= toteutumisehto)
          En katsele tv:ta ja arvailuksi menee, joten vetelen hatusta.

        Kyseessä on varmaan suomalainen köyhälistöperhe, jolloin hovimestaria ei ole syntipukiksi. Isän 'olemassaolossa' on johtolanka. Jotain on tapahtunut tai tapahtuu isään liittyen, näyttää ilmeiseltä, että isästä se 'syyllinen' löytyy.

        Arvelen…isä on 'näyttänyt suojelevan' jotain (= X).
        Koira matkii isää, mutta on ymmärtänyt että 'suojelun' kohde on isä eikä X. Pienellä harhautuksella on koira saatu lavastettua syylliseksi. Kuten parisuhteissakin, usen syyllinen onkin väärinkäsitys.

        Toteutumisehdon 'teho' on poistettava, koska mitään muuta ei oikeastaan ole tehtävissä. Harhautuksen tulos on tehtävä tyhjäksi. Hehh… pitemmälle en pääse… mitenkähän oikeen män?

        °°yksinkertaisilla kikoilla°°
        Joo, kannattaa pitää yksinkertaisena eli toimivana.

        °°päättäväisyydellä ja johdonmukaisuudella °°
        Parisuhteissa ollaan yleensä päättäväisiä, mutta se johdonmukaisuus jätetään 'koiran' harteille.

        °°hankala myös muissa ihmissuhteissaan?°°
        Pointtini tähänkin. Siitä voisi pikaisesti ajatellen todeta narsiuden.

        Pitkän funtsimisen jälkeen äkkäsin, jotta voi olla naisen kannalta järkevämpää toimia eri tavalla muissa suhteissa. Yleensähän se kumppani on mennen tullen pompoteltavissa, mutta muilta saa nopsasti köniinsä. Narsisti on älykäs vaikka näyttää tekevän älyttömyyksiä, eikä 'vastustajaa' pidä aliarvioida koskaan, tässäkään urheilulajissa.


      • Mieti uudestaan !

        Ihminen ei pysty muuttamaan ketään muuta kuin itseään ! Mutta ehkä tarkoitat juuri sitä ...


    • jortikkaperkele

      Puhut ihan kuin mun muijasta, jotakin peliä sen kanssa touhuut vai?

      Asiaan, muijas kuuluu siihen joukkoon, jotka vaativat mieheltä kuria - aivan samoin kuin rotikka koira. Se vie kans lauman vedon niin pitkälle kuin pystyy, hulluuteen asti.

      Ota mies ittees niskasta kii ja sano muijalle kaapin paikka tai vaihda osoitetta!

      Tiedän kokemuksesta, että tuo käytös ei muutu. Jos uhkaa lähteä niin muijas ilkkuu ja haukkuu sut surkeeks rääpäleeksi, joka ei saa mistään ketään - mutta jos oikeesti lähdet etkä perään soita - etka vastaa muijalles vaikka kuinka vaatimalla rimputtelee .. NIIN viikon päästä jo itkee helpotuksesta, kun vastaa ja anoo sua takas - facta näin! (nähty-koettu-kaikki).

      • anitsu82

        Mä olin ennen aika samallainen ja tää johtu TOSI huonosta minäkuvasta.
        Hetken pelkäsin olevani narsisti.
        Tää kaikki johtu vain siitä, et tarkkailin ja kontrolloin omaa elämääni niin tarkoin, koska olin ennen anorektikko.
        Jossain vaiheessa menetin syömisen hallinnan ja aloin lihoa entisiin mittoihini ilman oikeanlaista hoitoa.
        Mä tarvin silloin jonku muun mitä kontrolloida ja se oli tietysti ihana mieheni.

        Mies vei mut lääkäriin jonka jälkeen oon käyny psykoterapiassa, psykiatrilla, ravitsemusterapeutilla jne..
        Ja voin kertoa, etten ole enää se sama kontrolloiva ihminen, kuin silloin.
        Mieheni toivoi kontrollointini olevan jotain jonka voi parantaa.
        Ja ennen päätöstään hän edes yritti ja se kannatti.
        Olemme nyt onnellisempia kuin ikinä.
        Tokihan kyseessä voi olla narsisti, mutta älä sulje pois ahdistuneisuus häiriöitä, masennusta ja pakkoneuroosia!


      • Anton85

        Se tuo kaapin paikan osoittaminen on vähän hankalaa ku tää on sen verra hullu että jos hän ei saa tahtoa läpi niin sit alkaa se valvottaminen tai väkivalta. Sen vaan sanon, että jos pääsen lähtemään niin en halua hänen vonkuvan takaisin.
        Mitä tuohon surkeeseen jne tulee niin tuntuu että muijaa vituttaa vaan kun se tietää että mun ei tarviisi pitkään olla yksin ja mua vituttaa ku muija on niin saatanan hyvännäköinen ettei se itse älyä hakea itselleen uutta jätkää kun niitä parempiakin on varmasti, kiusaa vaan vitun lehmä.


      • Anton85
        anitsu82 kirjoitti:

        Mä olin ennen aika samallainen ja tää johtu TOSI huonosta minäkuvasta.
        Hetken pelkäsin olevani narsisti.
        Tää kaikki johtu vain siitä, et tarkkailin ja kontrolloin omaa elämääni niin tarkoin, koska olin ennen anorektikko.
        Jossain vaiheessa menetin syömisen hallinnan ja aloin lihoa entisiin mittoihini ilman oikeanlaista hoitoa.
        Mä tarvin silloin jonku muun mitä kontrolloida ja se oli tietysti ihana mieheni.

        Mies vei mut lääkäriin jonka jälkeen oon käyny psykoterapiassa, psykiatrilla, ravitsemusterapeutilla jne..
        Ja voin kertoa, etten ole enää se sama kontrolloiva ihminen, kuin silloin.
        Mieheni toivoi kontrollointini olevan jotain jonka voi parantaa.
        Ja ennen päätöstään hän edes yritti ja se kannatti.
        Olemme nyt onnellisempia kuin ikinä.
        Tokihan kyseessä voi olla narsisti, mutta älä sulje pois ahdistuneisuus häiriöitä, masennusta ja pakkoneuroosia!

        Saattaa olla narsismia mutta ilmeisesti vaan mua kohtaa. Valtapeliä se ainaski on. Kerra tulostin faktoja narsismista ja vein hänen nenän eteen lapun--> alkoi kiukuttelu ja se sai kääntymään asian mua vastaan ja että minä olen narsisti.

        CASE: Yks ilta se ajoi mut pois kolmeen kertaan, noh menin sit vetämään pään täyteen ja aamuyöstä harkitsin pientä uintireissua (sillä hetkellä se tuntui helpottavalta).. En halua rakkaan lapseni muistavan mua muistona..--> "rakas isäni, olet vain valokuva minulle.." -Ada-
        BTW. Sain kuningasidean ja menin autoon nukkumaan.
        Kotiin palatessani alkoi jankutus et mis olit ja kenen luona.. Tuota jatkui monia tunteja ja puhelimeen tehtiin kotietsintää jne.. Lopulta väsyin ja aloin keksimään kaikkea että ketä olin nussinu ja missä. Siitä sit alkoi se varmuuden metsästys niiltä naisilta jota mainitsin.. SummaSummarum EN PÄÄSE EROON MITENKÄÄN, en edes keksimällä että petän!

        Siinä sit oli puhelin takavarikossa pari päivää ja hän uteli kaikkia vitun numeroita kenen ne oli..

        Tuli viikonloppu, niin annoin hänelle rahaa että hän pääse radalle. Toivoin vain mielessäni et hän löytäisi uuden hyvän miehen joten en hirveästi halunnut udella mihin on menos ja kenen kans.. Eikä mua edes kiinnosta enää. Sama juttu aamulla kun hän tuli, niin ainut asia mikä oli niin et saan pakata kamani huomen mut kyllä taas ääni muuttui kellossa.. Arvaatteko mikä nyt on se mikä musta tekee täysin paskan ja huoran?? Se etten kysyny mihin hän meneen ja kenen kans ja aamulla missä hän oli ja kenen kanssa..!!

        Toivoni jo parani kun toivotin hauskaa iltaa baarissa niin hän sanoi että voin olla varma että hänellä on hauskaa.. Mut paskat..

        Päivästä päivään ja en jaksa pitkään mut en myös pääse pois.. Järki sanoo lähde, lähde mut tunne sanoo että pystyt parantamaan kaiken..

        Oikeesti, se on siellä jossai tunteva ja ihana, mut en vaan osaa koskettaa oikein ja oikeaa nappia.. Aivan kuin hänellä olisi lapsuudessaan tapahtunut jotai ikävää ja olis kasvanu suojamuuri jota mä yritän hajottaa. Hän pelkää ja toivoo sitä että saan murrettua sen muurin.. Thanks!


      • hullu nainen itsekin
        Anton85 kirjoitti:

        Se tuo kaapin paikan osoittaminen on vähän hankalaa ku tää on sen verra hullu että jos hän ei saa tahtoa läpi niin sit alkaa se valvottaminen tai väkivalta. Sen vaan sanon, että jos pääsen lähtemään niin en halua hänen vonkuvan takaisin.
        Mitä tuohon surkeeseen jne tulee niin tuntuu että muijaa vituttaa vaan kun se tietää että mun ei tarviisi pitkään olla yksin ja mua vituttaa ku muija on niin saatanan hyvännäköinen ettei se itse älyä hakea itselleen uutta jätkää kun niitä parempiakin on varmasti, kiusaa vaan vitun lehmä.

        Miksi ihmeessä valitat, että naisesi haluaa "liikaa" hellyyttä? Onko se väärin? Ja se taas oikein jättää toinen hellyyttä vaille, jolloin myöskin kiukuttelu yms. "hulluus" lisääntyy?

        Toinen kysymys; miksi helvetissä kehut naisellesi nähneesi hyvännäköisiä ihmisiä? Sano hänelle, että et katsele, koska hän on hyvännäköisin koko maailmassa. Ja jankuta tätä niin kauan, että menee perille. SEN hän haluaa kuulla. Tilannetta tosin on vaikeaa korjata, koska olet myöntänyt katselleesi "hyvännäköisiä ihmisiä".

        Jos siis itse olet tuollainen paska naisellesi, ÄLÄ IHMETTELE miksi hän on noin "hullu".

        Sinullakin olisi korjattavaa käytöksessäsi. Jos aiot kohdella naista noin, parempi, että laitat suhteen poikki ihan hänen parhaakseen.


    • hmm...

      °°Saattaa olla narsismia mutta ilmeisesti vaan mua kohtaa. °°
        * Ihminen, jolla on narsistinen luonnehäiriö käyttäytyy ulkoisesti moitteettomasti,…*

      °°eteen lapun--> alkoi kiukuttelu ja se sai kääntymään asian mua vastaan°°
        * Tarve saada huomiota ajaa hänet pyrkimään täydellisyyteen kaikissa suorituksissaan, tavoittelemaan rikkautta ja valtaa °°Valtapeliä se ainaski on. °° ollakseen siten paras ja loistavin. *

      °°puhelin takavarikossa pari päivää puhelimeen tehtiin kotietsintää jne..°°
        * Ellei hän saa huomiota käyttäytymällä ympäristössä hyväksytyllä tavalla, hän hakee tarvitsemansa huomion normien vastaisilla teoilla kuten tekemällä rikoksia.*

      °°kiusaa vaan vitun lehmä.°°
        * Narsististiselle ihmiselle on välttämätöntä saada huomiota, joka ruokkii hänen itsetuntoaan. *
      °°hullu että jos hän ei saa tahtoa läpi niin sit alkaa se valvottaminen tai väkivalta.°°
        * Narsistiselle yksilölle tuottaa tyydytystä nähdä, että hän pystyy vaikuttamaan toiseen ihmiseen saaden tämän käyttäytymään haluamallaan tavalla. *

      °°aamulla kun hän tuli, niin ainut asia mikä oli niin et saan pakata kamani huomen °°
        * Heikosta itsetunnosta johtuen hän käyttäytyy mahtipontisesti, uhoaa, mikä johtaa usein aggressiiviseen käyttäytymiseen. *
      °°mut kyllä taas ääni muuttui kellossa.. °°
        * Aggressiivisella tai uhkarohkealla teolla hän ei pyri pelkästään näyttämään rohkeuttaan muille vaan ennen kaikkea vakuuttumaan itse omasta rohkeudestaan. *

      °°mikä musta tekee täysin paskan ja huoran?? °°
        * Narsistisen ihmisen kyky ilmaista erilaisia tunteita, erityisesti positiivisia, on vähäinen. Niiden sijalla ovat negatiiviset tunnepurkaukset: viha, kateus, kosto ja vahingonilo. *

      °°etten kysyny mihin hän menee… missä hän oli ja kenen kanssa..!! °°
        * Heikko itsetunto saa aikaan jatkuvan huomionkipeyden, jolloin tällaisen ihmisen täytyy koko ajan olla ihailtu ja huomattu.*

      °°alkoi se varmuuden metsästys… uteli kaikkia vitun numeroita..°°
        * Ihmissuhteet… niitä leimaa pinnallisuus, varovaisuus ja epäluulo. *

      °°tunne sanoo että pystyt parantamaan kaiken.. °°Oikeesti, se on siellä jossai tunteva ja ihana.. °°
        * Hän ei välttämättä vaikuta häiriintyneeltä ihmiseltä kuten moni muu yhtä vakavasta psyykkisestä häiriöstä kärsivä. *

      °°Aivan kuin hänellä olisi… suojamuuri°°
        * Hallittu käyttäytyminen ja avointen psyykkisten häiriöiden puuttuminen *

      °°Hän pelkää ja toivoo sitä että saan murrettua sen muurin.. °°
        * Narsistisella ihmisellä ei ole kykyä tunnepitoisiin ihmissuhteisiin eikä tarvetta niihin. *

        * Hän saattaa osoittaa läheisissäkin ihmissuhteissaan hämmästyttävää kylmyyttä, välinpitämättömyyttä ja myötä elämisen puutetta. *
        * Hän saattaa loukata pahasti toista ymmärtämättä sanojensa vaikutusta ja häneltä puuttuu sosiaalinen herkkyys eli kyky havaita ja tehdä johtopäätöksiä muiden vietinnästä. *

      °°Kotiin palatessani alkoi jankutus… jatkui monia tunteja°° (jatkuva aggressio tuhoaa)
      °°Lopulta väsyin ja aloin keksimään kaikkea°° (kumppanin arvo laskee nollaan)
      °°Toivoni jo parani… Mut paskat.. °° (jättämättömyys on pettymys, toivon menetys?)
      °°annoin hänelle rahaa että hän pääse radalle.°° (vähän jo maksaisikin lähdöstä)
        * Narsistisella ihmisellä ei ole empatian kykyä eli hän ei pysty asettumaan toisen ihmisen asemaan, mikä vaikuttaa negatiivisesti niin ihmissuhteisiin kuin sosiaaliseen kanssakäymiseen. *
        Arvonkehitys - noussut negatiiviseen arvoon arvaamattomaan.
        Aggressoinnilla muuttaa sitkeimmänkin rakkauden inhoksi.

      °°EN PÄÄSE EROON MITENKÄÄN, en edes keksimällä että petän! °°
        Auttaisikohan sovittu peitetarina jonkun naisen kanssa, jolta se epäily olisi sitten 'varmistettavissa'?

      °°vituttaa ku muija on niin saatanan hyvännäköinen ettei se itse älyä hakea itselleen uutta jätkää°°
        Arvonsa tunteva vai ei?

      °°kun niitä parempiakin on varmasti°°tietää että mun ei tarviisi pitkään olla yksin°°
        Säästäväisyyttä tämäkin? Ensin käytetään vanha nuukasti loppuun.

      • anton85

        Millainen ihminen jaksaa paneutua noin toisten huoliin ja analysoida niitä vieläpä ilmaiseksi. Huomaa,että olette käyttänyt aikaa ja vaivaa.. Psykoterapeutti??


      • Katso kellonaikoja...
        anton85 kirjoitti:

        Millainen ihminen jaksaa paneutua noin toisten huoliin ja analysoida niitä vieläpä ilmaiseksi. Huomaa,että olette käyttänyt aikaa ja vaivaa.. Psykoterapeutti??

        Taitaapi olla ihan tuttu narsisti tuo hymistelijä - katsopa kellonaikoja; aamuyöstä kirjoittaa, juuri ennen lähtöään lehdenjakoon. Vanhallapiialla on paljon aikaa 'opastaa' toisia, kun oma narsismi on karkottanut kaikki ihmiset pois. Mieskaveri ampui itsensä mieluummin kuin jatkoi elämistä moisen kanssa. Ei todellakaan mikään psykologi eikä lakimies vaan nettiriippuvainen nysvääjä, jolla ei ole ystäviä.


    • tee näin

      Olet ihan sekaisin, etkä ajattele järkevästi senhän näkee sokeakin viimeisestä lauseestasi: "...rakastat..." Mielestäni tuo ei ole rakkautta. Minkä kokoinen oikein olet kun muijasi antaa turpaan? No jaa tuo ei auta sinua nyt... Oikeastaan ainoa vaihtoehtosi on: EROA! Kyllä sosiaalihuolto ja me veronmaksajat pidetään huolta muijastasi!

      • Ei se ole nyt mistään koosta kiinni vaan siitä että olen antanut pirulle pikkusormen. Arvaatko etten ole laittanut joskus vastaan, mut aina kun laitan vastaan niin hän kynsii kaulaani jälkiä--> meneppä sit sillei töihin asiakaspalveluun. Varsinki kun luulen hänen tekevän sen osittain tahallaan, koska hän ei siedä työtäni..


    • joskus aikoinaan

      En jaksanut aivan kaikkia viestejä lukea, mutta olen joskus itse käyttäytynyt saman tyylisesti. (Luin lähinnä aloittajan viestit)Mutta en aivan noin vainoharhaiseksi äitynyt sentään.
      Meilläkin tilanne lähti lapsesta. Tulin raskaaksi (ennestään molemmilla lapsia, mutta myös vapaita viikonloppuja). Mies alkoi viihtyä ex vaimonsa luona saattoi olla siellä koko päivän, kun vei lasta yms. Aluksi en ollut kiukkuinen, mutta kyllähän sitä lopulta alkoi pinna palaa. En uskonut, että on viatonta jne.
      Luulen että ongelman nimi oli enmmänkin se ettei voinut enään lähteä yhdessä baariin ja oli rahasta tiukkaa. Minulla raskausmyrkytys ja lisäksi olin epävarma miehestä joka purkautui juuri syyllistämisellä.
      Arvata saattaa, että tilanne paheni lapsen syntymän jälkeen. Lapsi oli pienikokoinen ja piti syöttää kolmen tunnin välein. Lisäksi vielä kaksi vuotias hoidettavanaOlin aivan loppu. Mies teki 16h työpäivää töissä ja minä soittelin ja kiukuttelin. Tutkin puhelimen. en ollut varma oliko ollut töissä, vai etsikö parempaa (lue helpompaa) naista/elämää itseleen. Ex vaimoa ei käynyt enään moikkailemassa. Tämä oli löytänyt uuden miehen, mutta epävarmuus oli jäänyt mulle. Asiasta kesti toipua vuosia.
      Aloittajalle neuvo. Koita olla lähtemättä mukaan temppuihin. Jos haluat tämän naisen kanssa jatkaa. Kuuntele ja koita kysyä mikä oikeasti on hätänä. Kerro, että rakastat. Vaikka olisi kuinka ilkeä sinulle, niin älä kosta. Ja jos tytölläsi jotain toivoa on niin tällä käytöksellä, saat hänet ehkä suostumaan/haluamaan apua. Jota hän ilmeisesti tarvitsee. Täällä on puhuttu narsisteista, mutta mun mielestä kysymys on enemmänkin epävarmuudesta.

      • joskus aikoinaan

        Väkivaltainen en ollut kuin sanallisesti. Paitsi yhtä kertaa kun sylkäisin päälle... Mutta muuta fyysistä en tehnyt. Ilkeä olin ja ärsytin.


      • joskus aikoinaan kirjoitti:

        Väkivaltainen en ollut kuin sanallisesti. Paitsi yhtä kertaa kun sylkäisin päälle... Mutta muuta fyysistä en tehnyt. Ilkeä olin ja ärsytin.

        on ollut taas mielenkiintoista aikaa.. Olen ajatellut sitä poismuuttoa kun saan asunnostani vuokralaisen pois. Nyt sit se olis ajankohtaista ja ehdotin kerran vaimokkeelle juttutuokiota.. Noh, hän sitten alkoi utelemaan illalla 23.00 että mistä halusin jutella..? Kuten jo aiemmin kerroin niin hänellä on tapana valvottaa jos ei saa tahtoa läpi. joten, Sanoin yhden kerran että muutan pois ja kuten tiedätte niin siitä alkoi mökötys ja haukkuminen ja jankutus. Eipä muuta kuin myöntelemään asioita, jotta pääsen nukkumaan (herätys 4.00). Eli eipä mennyt putkeen sekään.

        Pitäisköhän joku kerta tehdä niin, että kun hän on muualla niin pakkaan vain tarvitsemani tavarat ja annan loppujen olla ja kun hän tulee niin ilmoitan vaan lähteväni pois..? Kertokaa?? Tiedän jo nyt että hän ottaa sen ihanan ja sopuisan asenteen ja pyytää puhumaan ja minä hellyn ja sit alkaa taas kukkoilu.. Niiku aina!

        CASE: Olimme tulossa kaupasta ja kaikki oli suht tyyntä ja rauhallisen hiljaista autossa... Sit tämä rakas naiseni kysyi yht´äkkiä, et miten mun mielestä venäläiset pukeutuu..? No minä tietenki et normaalisti.. "Ai onx huoramaine pukeutuminen sun mielestä normaalia!?" -Ei en minä sillä.. "Vitun ryssíen perään kuolaaja!!" -Onhan niitä jotka pukeutuu huoramaisesti ihan kuten on myös suomessaki.. "Eli sä vitun paska kyttäät kaikkien perseet!!??"
        ..ja tätä paskaa jatku niiku arvaatte!

        CASE: Työvuoroni oli 14-22 ja seuraavana aamuna 6-14 ja työmatkaa 60km. Olin sit töissä ja soitin pakollisen SYPin (suhdetta ylläpitävä puhelu). siinä sit rakkaani taas et oletko nähny hyvännäköisiä naisia?? -En ole.. "Vitun valehteleva paska..nännännäääplalplaaplaa..tuut tuut tuut.." Laitoin sit viestiä et jään työpaikalle nukkuu ku siihen kuitenki mahd. on ja en halua käyttää sitä vähäistä yöaikaa tappeluun. Hän vastasi että ei tapella ja mun paikka on hänen vieressä eikä saa unta ilman mua.. Noh, totta se on etten mäkään saa missään niin hyvin unta ku kotisängyssä joten ajelin sit kotii. Siellä saatana alkoi se jankutus ja tappelu joka kesti pari tuntia. Ajatelkaa--> meikäläinen oli polvillaan maassa ja rukoili sitä lopettamaan että pääsen nukkumaan ja jaksan töihin.. Yhden tunnin yöunilla sit aamulla ajelemaan töihin..

        CASE: Tuli mieleen vanha juttu.. Olin odottanu saakelin pitkää että pääsen yhteen sotaharjoitukseen. Sit se kulta-aika koitti ja pääsin sotimaan. Soittelin sit illalla kuulumisia kotiin jne, ja tämä rakas naiseni kysyi että onko siellä naisia..? ja olihan siellä yksi nainen ja noin 50 jätkää.. Noh, meikäläisen täytyi samana iltana valehdella muille että lapseni on sairaana kotona ja minun harjoitukseni päättyi siihen kesken kaiken.. Sain jopa kyydin kotiin. Vittu et oli upea tunne vuoden odotuksen jälkeen!!


      • anton85 (at7)

        CASE: Olin yön töissä 12h vuoron ja olimme sopineet että kun tuun kotiin niin en käy heti nukkumaan vaan olen lapsen kanssa, että hän pääsee salilla käymään. Kotiin tullessani ajattelin ilahduttaa siten, että laitan kahvit ja teen aamupalan hänelle valmiiksi ja käyn herättää sit hänet. Noh, keittelin siin kahvia ja kuinka ollakaan kuulin yläkerrasta oven pamauksen. Menin siin katsoo niin hän oli ollut hereillä.. Selittelin sit et laittelin sulle aamupalaa jne.. mut olenki saatanan paska ja ärsytän tahallaan ja teen meidän elämästä helvettiä ja sitä sit tulen saamaan, koska meillä on ollu puhe että kun tulen töistä niin menen suoraan hänen luokse.. Eli taas tein väärin vaik yritin hyvää!!

        Mistä löydän naisen jonka kanssa voisi olla onnellinen!!?? ja tuntea itsensä ihmiseksi..


      • jortikkaperkele
        anton85 (at7) kirjoitti:

        CASE: Olin yön töissä 12h vuoron ja olimme sopineet että kun tuun kotiin niin en käy heti nukkumaan vaan olen lapsen kanssa, että hän pääsee salilla käymään. Kotiin tullessani ajattelin ilahduttaa siten, että laitan kahvit ja teen aamupalan hänelle valmiiksi ja käyn herättää sit hänet. Noh, keittelin siin kahvia ja kuinka ollakaan kuulin yläkerrasta oven pamauksen. Menin siin katsoo niin hän oli ollut hereillä.. Selittelin sit et laittelin sulle aamupalaa jne.. mut olenki saatanan paska ja ärsytän tahallaan ja teen meidän elämästä helvettiä ja sitä sit tulen saamaan, koska meillä on ollu puhe että kun tulen töistä niin menen suoraan hänen luokse.. Eli taas tein väärin vaik yritin hyvää!!

        Mistä löydän naisen jonka kanssa voisi olla onnellinen!!?? ja tuntea itsensä ihmiseksi..

        tuo käytös on kontrollia sua kohtaan..

        Sä et voi koskaan tehdä asioita oikein teidän suhteessa, sun pitää ottaa kontrolli tai vaihtaa muijaa. Valitetettavasti ei muuta tietä. Jos koetat mielistellä niin saat vaan muijas vihat päälles, se on luonteessa tuo hommeli. Psykolokia leikkien sanoisin, että muijas hakee vahvaa miestä, joka ottaa ohjat (dominoiva).

        Mun sanomiset voit testata ihan ottamalla oikeesti eron muijastas, etkä vastaile viikkoon, sanot vaan et kaput on tää suhe. Ethän menetä mitään, kun selkeesti jo kärsit tuosta. Jos muijas anoo sua takaisin luvaten muuttua ja tehdä mitävaan niin olet tekemisissä just kuvaamani henkilön kanssa. Tiedoksi vaan, että muijas käytös ei tuostakaan tule muuttumaan - eli homma jatkuu entisellään max viikon päästä jos annat periksi ja palaat takaisin. Sellasta se, ei auta mikään.

        Mulla on samanlainen suhde, tosin minä olen dominoiva vaikka kuinka koetan olla sosiaalinen luonne (en osaa). Me nähdään vain kerta viikkoon, josta riitelyä joka toinen viikko. Minäkin haluaisin pehmeän ja rauhallisen suhteen mutta toisaalta haluan myös välimatkaa, joten kaikkea ei voi saada. Mä tyydyn tähän, sanon vittu,perkele jokatoinen viikko, jotta muijan vittuilu pysyy kohtuudessa - tulee ruuat pöytään, pyykit pestyä ja seksi kulkee.

        Tiedoksi vaan arvostelioille, jos koetan auttaa jossakin kotitöissä niin saan vihat silmille vittuilun merkeissä (en osaa mitään tehdä oikein eikä muhun voi luottaa jne. paskaa aamusta iltaan). Kontrolli on ainoa tie saada rauha.


      • vittuuntunut itsekin
        anton85 (at7) kirjoitti:

        CASE: Olin yön töissä 12h vuoron ja olimme sopineet että kun tuun kotiin niin en käy heti nukkumaan vaan olen lapsen kanssa, että hän pääsee salilla käymään. Kotiin tullessani ajattelin ilahduttaa siten, että laitan kahvit ja teen aamupalan hänelle valmiiksi ja käyn herättää sit hänet. Noh, keittelin siin kahvia ja kuinka ollakaan kuulin yläkerrasta oven pamauksen. Menin siin katsoo niin hän oli ollut hereillä.. Selittelin sit et laittelin sulle aamupalaa jne.. mut olenki saatanan paska ja ärsytän tahallaan ja teen meidän elämästä helvettiä ja sitä sit tulen saamaan, koska meillä on ollu puhe että kun tulen töistä niin menen suoraan hänen luokse.. Eli taas tein väärin vaik yritin hyvää!!

        Mistä löydän naisen jonka kanssa voisi olla onnellinen!!?? ja tuntea itsensä ihmiseksi..

        Tulee nykyään paljon riideltyä avovaimon kanssa. Meillä menee yleisesti ottaen hyvin, mutta tietyistä asioista riidellään ja taistellaan aika usein, kun meillä on erilaiset näkökannat.

        Itse olen ollut viimeaikoina kiukkuinen, kaikki vituttaa kun siihen päälle tulee vielä ämmän mäkätykset, niin nykyään hermot menee melko lyhyeen. Tuntuu siltä että naiseni yrittää välillä tehdä joidenkin asioiden suhteen minusta sylikoiraa, mutta se ei kyllä tule onnistumaan.

        Sanoisin kyllä sulle että ei kannata alistua alistusyritykseen. Jos saan jonkun vihaisen tai kiukkuisen tekstarin, joka tulee omasta mielestäni syyttä, niin laitan vain takaisin että haista paska (jos taas olen oikeasti törppöillyt jotain, niin silloin otan kyllä haukut nöyränä vastaan).


    • Tiedän mistä puhun

      Olet joutunut tekemisiin persoonallisuushäiriöisen ihmisen kanssa.

      Yleensä persoonallisuushäiriöistä manitaan ainoastaan narsisti ja psykopaatit vaikka muut muodot ovat tavallisempia.

      Kumppanisi ei tule IKINÄ muuttumaan. Hän ei IKINÄ koe olevansa jotenkin sairas.

      Olen todella pahoillani puolestasi.

      Kun lähdet tee se varoittamatta ja kertakaikkisesti. Kaikkein parasta olisi jos hän saisi syyn heittää sinut pihalle etkä sitten enää palaisikaan takaisin. Tämä onnistuu esimerkiksi niin, että annat hänen ymmärtää sinun pelkäävän, että hän jättää sinut.

      • Tiedän mistä puhun

        Tunnut olevan kokolailla koukussa ja loukussa.

        Kokeile seuraavaa:

        Tarkkaile kultaasi mahdollisimman tunteettomasti tehden jatkuvasti havaintoja siitä miten hän sinua kohtelee.

        Kirjaa nämä havainnot ylös ranskalaisin viivoin tyyliin: -valvotti minua yön, -huusi paskiaiseksi kun palasin kotiin, -tutki kännykkäni... Jatka tätä viikon ajan. Voit myös kirjata yleisiä havaintoja kuten "käy kimppuun kun uhri väsynyt", "pilkallinen", "agressiivinen" etc.

        Lue viikon kuluttua tämä lista. Silmäsi saattavat aueta.


      • anton85

        Kiitos neuvosta. Olen kyllä yrittänyt tehdä kaikkea että hän heittäisi minut ulos, olen jopa keksinyt että minulla olisi toinen jne, mutta tuloksetta. Olen kyllä kuullut sanonnan että jos haluaa eroa niin sitä ei saa, mutta jos ei niin sit sen saa. Siihenkö perustuu tuo neuvo?? Minulla on jopa toinen asunto valmiina, mutta hän tekee kaikkensa etten pääse lähtemään esim. estää tavaroiden pakkaamisen, piilottaa auton avaimia, uhkaa tulla työpaikalleni ja sen semmoista kivaa..


      • anton85
        Tiedän mistä puhun kirjoitti:

        Tunnut olevan kokolailla koukussa ja loukussa.

        Kokeile seuraavaa:

        Tarkkaile kultaasi mahdollisimman tunteettomasti tehden jatkuvasti havaintoja siitä miten hän sinua kohtelee.

        Kirjaa nämä havainnot ylös ranskalaisin viivoin tyyliin: -valvotti minua yön, -huusi paskiaiseksi kun palasin kotiin, -tutki kännykkäni... Jatka tätä viikon ajan. Voit myös kirjata yleisiä havaintoja kuten "käy kimppuun kun uhri väsynyt", "pilkallinen", "agressiivinen" etc.

        Lue viikon kuluttua tämä lista. Silmäsi saattavat aueta.

        Tuonkin takia olen kirjoitellu tänne, koska jos kotona alan kirjoittelemaan sellaisia niin kaikkihan tietää miten siinä käy. Jos joskus joudun/pääsen jonkun terapeutin tms. juttelemaan niin onpahan ainaski nämä dokumentit näyttää osviittana elämästämme.. Silmäni on auennut jo aikoja sitten mutta pelkäämpä, että ne muurautuvat umpeen jos teen jotain toimenpiteitä..


      • Tiedän mistä puhun
        anton85 kirjoitti:

        Kiitos neuvosta. Olen kyllä yrittänyt tehdä kaikkea että hän heittäisi minut ulos, olen jopa keksinyt että minulla olisi toinen jne, mutta tuloksetta. Olen kyllä kuullut sanonnan että jos haluaa eroa niin sitä ei saa, mutta jos ei niin sit sen saa. Siihenkö perustuu tuo neuvo?? Minulla on jopa toinen asunto valmiina, mutta hän tekee kaikkensa etten pääse lähtemään esim. estää tavaroiden pakkaamisen, piilottaa auton avaimia, uhkaa tulla työpaikalleni ja sen semmoista kivaa..

        No tuota, tuota... varsinainen neuvoni on, että teet valmistelut kaikessa hiljaisuudessa loppuun asti ja sitten nostat kytkintä varoittamatta ja ennenkaikkea ET PALAA enää ikinä takaisin MISTÄÄN SYYSTÄ. Tee tämä asia itsellesi etukäteen täysin selväksi ennekuin lähdet.

        Vielä helpompaa lähtö tietenkin on jos tämä ihminen kuvittelee samalla heittävänsä sinut hetkeksi ulkoruokintaan. Juuri nyt Sinua rangaistaan milloin mistäkin jatkuvasti. Rakkaasi ei siis pidä sinun tilapäistä ulos heittämistäsi pahimpana mahdollisena rangaistuksena. Hän on tottavie opetellut käsittelemään sinua tänä aikana, mutta tiedät sinäkin jo jotain hänestä.

        Mieti tätä tarkoin.

        Toivotan rohkeutta sinulle. Elin lähes täydellisessä kopiossa sinun suhteestasi ja se oli näin jälkeenpäin ajateltuna aika uskomaton helvetti. On ihme miten pieneen laatikkoon sitä mies lopulta sai itsensä tungettua konfliktien välttämiseksi. Eikä sekään auttanut.

        Olet vielä nuori ja elämää edessä. Voin taata, että olet unohtanut miten kivaa täällä voi olla kun seura on hyvää. Kivitalon paino nousi harteilta ja vaikka erosta tehtiin mahdollisimman hankala paistoi aurinko silti kaiken aikaa kirkkaampana kuin vuosiin. Nukuin paremmin, aloin jälleen nauraa vitseille, menin tyytyväisenä töiden jälkeen uuteen kotiini (jossa sain olla RAUHASSA), aloin taas tavata vanhoja ystäviäni...

        Ja palkkaa muuten lakimies hoitamaan eroasi heti aluksi. Lakimies on jokaisen centin arvoinen ystävä hädässä.


      • Tiedän mistä puhun
        Tiedän mistä puhun kirjoitti:

        No tuota, tuota... varsinainen neuvoni on, että teet valmistelut kaikessa hiljaisuudessa loppuun asti ja sitten nostat kytkintä varoittamatta ja ennenkaikkea ET PALAA enää ikinä takaisin MISTÄÄN SYYSTÄ. Tee tämä asia itsellesi etukäteen täysin selväksi ennekuin lähdet.

        Vielä helpompaa lähtö tietenkin on jos tämä ihminen kuvittelee samalla heittävänsä sinut hetkeksi ulkoruokintaan. Juuri nyt Sinua rangaistaan milloin mistäkin jatkuvasti. Rakkaasi ei siis pidä sinun tilapäistä ulos heittämistäsi pahimpana mahdollisena rangaistuksena. Hän on tottavie opetellut käsittelemään sinua tänä aikana, mutta tiedät sinäkin jo jotain hänestä.

        Mieti tätä tarkoin.

        Toivotan rohkeutta sinulle. Elin lähes täydellisessä kopiossa sinun suhteestasi ja se oli näin jälkeenpäin ajateltuna aika uskomaton helvetti. On ihme miten pieneen laatikkoon sitä mies lopulta sai itsensä tungettua konfliktien välttämiseksi. Eikä sekään auttanut.

        Olet vielä nuori ja elämää edessä. Voin taata, että olet unohtanut miten kivaa täällä voi olla kun seura on hyvää. Kivitalon paino nousi harteilta ja vaikka erosta tehtiin mahdollisimman hankala paistoi aurinko silti kaiken aikaa kirkkaampana kuin vuosiin. Nukuin paremmin, aloin jälleen nauraa vitseille, menin tyytyväisenä töiden jälkeen uuteen kotiini (jossa sain olla RAUHASSA), aloin taas tavata vanhoja ystäviäni...

        Ja palkkaa muuten lakimies hoitamaan eroasi heti aluksi. Lakimies on jokaisen centin arvoinen ystävä hädässä.

        Ja siitä työpaikalle tulosta voit sitten todeta: "Jaa... sitten joudun varmaan pomolle selittämään eron johtuvan mielenterveydellisistä syistä."

        Mutta älä tee sitä etukäteen. Älä enää riitele hänen kanssaan. Jäät toiseksi. Riita on hänen planeettansa ja sinä aiot vaihtaa planeettaa.

        Vielä kerran: lakkaa riitelemästä, puolustautumasta, perustelemasta jne. ja ala tekemään lähtöä.


      • ketjun luin ja hui
        anton85 kirjoitti:

        Kiitos neuvosta. Olen kyllä yrittänyt tehdä kaikkea että hän heittäisi minut ulos, olen jopa keksinyt että minulla olisi toinen jne, mutta tuloksetta. Olen kyllä kuullut sanonnan että jos haluaa eroa niin sitä ei saa, mutta jos ei niin sit sen saa. Siihenkö perustuu tuo neuvo?? Minulla on jopa toinen asunto valmiina, mutta hän tekee kaikkensa etten pääse lähtemään esim. estää tavaroiden pakkaamisen, piilottaa auton avaimia, uhkaa tulla työpaikalleni ja sen semmoista kivaa..

        Eniten lapsen kannalta. Sinua en sääli. Jos nyt mahdollisesti naises on pers.häiriöinen niin kyllä olet itsekin. Terveempi kai tuohon voi lopun saada, mutta voi lapsi parkaa joka joutuu noin pöhköjen aikuisten kanssa elämään.'

        Etkö nyt mitenkään voi saada itsestäs irti jäsentynyttä päätöstä, jätän tämän suhteen ja eroan. Jos toi jatkuu niin paras olisi että lapsenne sijoitettaisi johonkin missä on täyspäisiä ihmisiä...


    • Neuvova ihminen

      Olet joutunut aivan käsittämättömän alistuksen ja henkisen väkivallan uhriksi. Vaimosi vaikuttaa sairaalloiselta ja paranoidiselta.

      Sinun kannattaa näyttää tämä keskusteluketju vaimollesi. Anna hänen lukea tämä aivan rauhassa ja olla silloin itse jossain muualla. Jos se ei pikaisesti avaa vaimon silmiä, niin sitten olet siinä tilanteessa, että ero on ainoa vaihtoehto.

      Näiden tietojen valossa on selvää, että Sinulla ei tule olemaan mitään ongelmaa saada lapsen yksinhuoltajuutta itsellesi, jos niin haluat.

      Usko todeksi, että et voi antaa enää senttiäkään siimaa vaimollesi, tai Sinusta tulee ihmisraunio lopullisesti. Vaimosi ainoa mahdollisuus on muuttua.

      • Anton85

        ..ei todellakaan tulisi mieleenkään julkistaa tätä keskusteluketjua hänelle--> saisin pataan oikein kunnolla!! Tiedätkö, tämä on yksi hyvä tapa miten purkaa tätä painetta. En todellakaan sano, että olen syytön kaikkeen, vaan olen itsessäni huomannut nykyään sen,että olen tullut jokseenkin tunteettomaksi. Kun hän on silmieni edessä ja itkee tms niin en tunne mitään ja saatan jopa ajatella,että hän saa ansionsa mukaan, mutta kun hän ei ole läsnä ja ajattelen hänen itkua niin tunnen todellakin myötä häntä kohtaan. Olen ollut töiden takia nyt poissa välillä kotoa niin minulle ei tule edes ikävä häntä ja on hyvä olla poissa. Mutta kun ajattelen,että hän joutuu hoitamaan yksin lasta, koiraa ja kotia niin tunnen sääliä. Onko tämä sitten sitä, että arvostan häntä ihmisenä, mutten puolisona..? Toivon vaan että yhteinen kotimme romuttuisi ja tiemme menisi erilleen. En siis pysty lähtemään kokonaan pois ja hänkään ei suostu lähtemään. Olisi vaan niin helpompi, että kumpikin lähtisi pois.

        CASE: Jätin puhelimeni hänen käyttöön, jotta hän näkee sen ettei minulle tule muilta naisilta mittän ja lopettaisi sen kokoaikaisen syyttelemisen.

        CASE: Hän alkoi automatkan aikana mököttämään ja minä siinä utelin. Noh, syy oli se ettei mikään ja myöhemmin se etten ottanut huomioon vaikka hän on jo pitkään tuijottanut pihalle sivuikkunasta. Turhaannuin ja aloin sit itsekin ärsyyntymään kun pitää tuollein leikkiä. Sit taas yritin olla hyvä, mutta ei riittänyt. Kohta en todellakaan enää jaksanut panostaa vaan aloin puhumaan jostain ihan muusta. Kohta olin jo kävelemässä tien laidassa keskellä-ei mitään. Hän pyysi kyytiin,että päästään jatkamaan matkaa, mutta kun menin auton kyytiin niin sama jankutus jatkui. Nousin kiukustuneena autosta ja löin konepeltiin, tästä suivaantuneena hän yritti ajaa päälleni, mutta kerkesin väistää. Ainut mitä jäi palavasti mieleeni ennen kuin väistin, oli hänen katseensa joka ei kuulunut hänelle.


      • Spraypasa
        Anton85 kirjoitti:

        ..ei todellakaan tulisi mieleenkään julkistaa tätä keskusteluketjua hänelle--> saisin pataan oikein kunnolla!! Tiedätkö, tämä on yksi hyvä tapa miten purkaa tätä painetta. En todellakaan sano, että olen syytön kaikkeen, vaan olen itsessäni huomannut nykyään sen,että olen tullut jokseenkin tunteettomaksi. Kun hän on silmieni edessä ja itkee tms niin en tunne mitään ja saatan jopa ajatella,että hän saa ansionsa mukaan, mutta kun hän ei ole läsnä ja ajattelen hänen itkua niin tunnen todellakin myötä häntä kohtaan. Olen ollut töiden takia nyt poissa välillä kotoa niin minulle ei tule edes ikävä häntä ja on hyvä olla poissa. Mutta kun ajattelen,että hän joutuu hoitamaan yksin lasta, koiraa ja kotia niin tunnen sääliä. Onko tämä sitten sitä, että arvostan häntä ihmisenä, mutten puolisona..? Toivon vaan että yhteinen kotimme romuttuisi ja tiemme menisi erilleen. En siis pysty lähtemään kokonaan pois ja hänkään ei suostu lähtemään. Olisi vaan niin helpompi, että kumpikin lähtisi pois.

        CASE: Jätin puhelimeni hänen käyttöön, jotta hän näkee sen ettei minulle tule muilta naisilta mittän ja lopettaisi sen kokoaikaisen syyttelemisen.

        CASE: Hän alkoi automatkan aikana mököttämään ja minä siinä utelin. Noh, syy oli se ettei mikään ja myöhemmin se etten ottanut huomioon vaikka hän on jo pitkään tuijottanut pihalle sivuikkunasta. Turhaannuin ja aloin sit itsekin ärsyyntymään kun pitää tuollein leikkiä. Sit taas yritin olla hyvä, mutta ei riittänyt. Kohta en todellakaan enää jaksanut panostaa vaan aloin puhumaan jostain ihan muusta. Kohta olin jo kävelemässä tien laidassa keskellä-ei mitään. Hän pyysi kyytiin,että päästään jatkamaan matkaa, mutta kun menin auton kyytiin niin sama jankutus jatkui. Nousin kiukustuneena autosta ja löin konepeltiin, tästä suivaantuneena hän yritti ajaa päälleni, mutta kerkesin väistää. Ainut mitä jäi palavasti mieleeni ennen kuin väistin, oli hänen katseensa joka ei kuulunut hänelle.

        Ladot kasapäin ceissejä suhteestanne tänne, kun itseasiassa sinun kannaltasi on olemassa vain yksi ongelma, joka on helppo muttei kivuton ratkaista:
        - Olet riippuvainen tästä ihmisestä., koska olet ollut hänen kanssaan kauan ja rakastat häntä.

        Tottakai rakkaasta eroaminen sattuu! Tottakai tekee mieli takaisin! Ja myös tottakai löydät uuden ja paramman, terveen naisen etkä taatusti enää päädy tuollaiseen jo varovaisuutesi takia!

        Ota hatkat. Kunnioita nyt jumalauta ittees. Ei se sun rakkaas sua lopulta kaipaa, vaan ottaa vaan jonkun toisen siihen. Ei hän tarvi tai arvosta sinua, ei halua sinua, hän haluaa vaan kohteen. Kuka tahansa hyvännäköinen käy ja tiedät itsekin että monta suhdetta on ollut joten ei tuottane kumppaninhankinta ongelmaa.

        Älä aattele lastakaan liikaa - ei lapset ole lasia eikä sokeria.

        Anna meidän myös kuulla, miten kävi ja miltä tuntuu kun olet 5kk asunut muualla ja katkaissut yhteydenpidon minimiin.


      • Täysin turhautunut
        Anton85 kirjoitti:

        ..ei todellakaan tulisi mieleenkään julkistaa tätä keskusteluketjua hänelle--> saisin pataan oikein kunnolla!! Tiedätkö, tämä on yksi hyvä tapa miten purkaa tätä painetta. En todellakaan sano, että olen syytön kaikkeen, vaan olen itsessäni huomannut nykyään sen,että olen tullut jokseenkin tunteettomaksi. Kun hän on silmieni edessä ja itkee tms niin en tunne mitään ja saatan jopa ajatella,että hän saa ansionsa mukaan, mutta kun hän ei ole läsnä ja ajattelen hänen itkua niin tunnen todellakin myötä häntä kohtaan. Olen ollut töiden takia nyt poissa välillä kotoa niin minulle ei tule edes ikävä häntä ja on hyvä olla poissa. Mutta kun ajattelen,että hän joutuu hoitamaan yksin lasta, koiraa ja kotia niin tunnen sääliä. Onko tämä sitten sitä, että arvostan häntä ihmisenä, mutten puolisona..? Toivon vaan että yhteinen kotimme romuttuisi ja tiemme menisi erilleen. En siis pysty lähtemään kokonaan pois ja hänkään ei suostu lähtemään. Olisi vaan niin helpompi, että kumpikin lähtisi pois.

        CASE: Jätin puhelimeni hänen käyttöön, jotta hän näkee sen ettei minulle tule muilta naisilta mittän ja lopettaisi sen kokoaikaisen syyttelemisen.

        CASE: Hän alkoi automatkan aikana mököttämään ja minä siinä utelin. Noh, syy oli se ettei mikään ja myöhemmin se etten ottanut huomioon vaikka hän on jo pitkään tuijottanut pihalle sivuikkunasta. Turhaannuin ja aloin sit itsekin ärsyyntymään kun pitää tuollein leikkiä. Sit taas yritin olla hyvä, mutta ei riittänyt. Kohta en todellakaan enää jaksanut panostaa vaan aloin puhumaan jostain ihan muusta. Kohta olin jo kävelemässä tien laidassa keskellä-ei mitään. Hän pyysi kyytiin,että päästään jatkamaan matkaa, mutta kun menin auton kyytiin niin sama jankutus jatkui. Nousin kiukustuneena autosta ja löin konepeltiin, tästä suivaantuneena hän yritti ajaa päälleni, mutta kerkesin väistää. Ainut mitä jäi palavasti mieleeni ennen kuin väistin, oli hänen katseensa joka ei kuulunut hänelle.

        ...viestiketju. Voi ristus.

        Taitaa olla Anton85, joka hakee netistä sympatiat itselleen
        porukalta, joka ei tiedä tapauksesta mitään muuta kuin Anton85:n
        kannan. Aivan turha elää elämäänsä netissä, kotona se pitää elää.


    • Tiukkaa linjaa vaan

      "Nyt kun olen uudessa hyvä palkkaisessa työssä, niin hän yrittää taas minun vaihtaa työni, koska olen tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Joka ikinen päivä hän kysyy että näinkö hyvännäköisiä naisia.. Jos vastaan kieltävästi niin hän väittää että valehtelen ja pakottaa (kts.ed) vastaamaa "rehellisesti" eli hänen tapauksessa kyllä. Olen sanonut että kaikki ovat tavallaan hyvännäköisiä, enkä halua katsella muita etsien niitä jotta voisin sanoa, koska mielestäni se on loukkaavaa. Joka ikinen työpäiväni menee pilalle ja tapellaan."

      Mitä vittua? Jos olet töissä, miksi vaivaudut lukemaan tai vastailemaan naisesi viesteihin? Itselläni on ollut samanlaisia ongelmia ja ratkaisu on ollut yksinkertainen: vaimo on työsähköpostin roskapostilistalla, eli hänen postit lentää suoraan roskakoriin. En myöskään vastaa vaimon soittoihin enkä lue viestejä, kun olen töissä. Kun tulen kotia, en suostu keskustelemaan mistään tuollaisesta, eli jos vaimo kysyy jotain tuohon suuntaan, olen kuin en olisi kuullutkaan koko kysymystä.

      Homma on toiminut. Emme enää juurikaan riitele näistä asioista ja toisaalta vaimokin on pikkuhiljaa saanut lisää itsevarmuutta kun olen käyttäytymiselläni osoittanut, että en oikeasti ole lähdössä naimaan jokaista pikkulikkaa joka kävelee vastaani.

      En muutenkaan suostu mihinkään järjettömyyksiin. Tiedän että vika on vaimon päässä, tai pikemminkin siis hänen entisessä suhteessa, jossa häntä kustiin aika pahasti linssiin. Siitä nuo meidänkin ongelmat juontuvat.

    • nainen**

      Mustasukkaisuus on normaalia ihmisen käytöstä, jos se pysyy jossain rajoissa.Mutta jos menee rajojen yli niin todellinen kunnon keskustelu on paikallaan.Ihailen sitä että et anna perikai vaan haluat kuitenkin korjata tilannetta.Vaimohan tässä kärsii oikeastaan pahiten.Auta häntä, jos rakastat.

    • traumat

      Tuo kuulostaa aika samantapaiselta mitä olen saanut todistaa vanhempieni luonna pahimmillaan tapahtuvan tosin ehkei ihan noin pahassa jokapäiväisessä mittakaavassa (jollei niitä paria vuotta lasketa) mutta aika paljon samallaista tyrannisointia vaimosi tekee mitä äitinikin tekee enkä voi vain kuin ihmetellä miten joku jaksaa katsella/kuunella sellaista monta vuotta varsinkin kun tuntuu ettei toinen tee koskaan oikein tai sano oikein ja vaikka tekisi/sanoisi oikein niin nostetaan siitäkin vitun moinen metakka.

      Ei voi muuta sanoa kuin että pelasta itsesi. Tuo meno ei välttäättä koskaan muutu, voi vain pahentua. Varsinkin jos tulee lisää hankaluuksia elämään niin riidat vain pahenee entisestään ja voin senkin sanoa tähän väliin ettei lapselle ainakaan hyvää noiden riitelyiden seurailu tee (asiasta on kokemusta ja pahimmillaan en pystynyt menemään kotiin moneen päivään).

      • minimanimou

        Millainen ihminen, joka oikeasti rakastaa kumppaniaan, käyttäytyy vaimosi tavoin? Tuosta toiminnasta on rakkaus kaukana. Vaimosi tuntuu pönkittävän vain omaa SURKEAA itsetuntoaan sinun kustannuksellasi ja sinä annat sen tapahtua kerta toisensa jälkeen. Kumpaa rakastat enemmän, itseäsi vai vaimoasi? Kai ymmärrät, että jossain vaiheessa palat niin loppuun nykyisessä suhteessasi, että pahimmassa tapauksessa lapsenne (johon jatkuva riitelynne jättää varmasti arvet), jää lopulta ilman toista vanhempaa. Jos minun kyydissäni joku vetäisi käsijarrun päälle 120 km/h nopeudessa, en todellakaan jäisi kuuntelemaan mitä asiaa tyypillä on, vaan potkisin ulos autosta ja jättäisin tien poskeen miettimään tekojaan, oli autossa sitten lapsia tai ei. Kerrassaan uskomatonta miten pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään saadakseen maailman miljoonista ihmisistä juuri siltä yhdeltä ja tasapainottomimmalta hyväksynnän.


      • voivoi...
        minimanimou kirjoitti:

        Millainen ihminen, joka oikeasti rakastaa kumppaniaan, käyttäytyy vaimosi tavoin? Tuosta toiminnasta on rakkaus kaukana. Vaimosi tuntuu pönkittävän vain omaa SURKEAA itsetuntoaan sinun kustannuksellasi ja sinä annat sen tapahtua kerta toisensa jälkeen. Kumpaa rakastat enemmän, itseäsi vai vaimoasi? Kai ymmärrät, että jossain vaiheessa palat niin loppuun nykyisessä suhteessasi, että pahimmassa tapauksessa lapsenne (johon jatkuva riitelynne jättää varmasti arvet), jää lopulta ilman toista vanhempaa. Jos minun kyydissäni joku vetäisi käsijarrun päälle 120 km/h nopeudessa, en todellakaan jäisi kuuntelemaan mitä asiaa tyypillä on, vaan potkisin ulos autosta ja jättäisin tien poskeen miettimään tekojaan, oli autossa sitten lapsia tai ei. Kerrassaan uskomatonta miten pitkälle ihmiset ovat valmiita menemään saadakseen maailman miljoonista ihmisistä juuri siltä yhdeltä ja tasapainottomimmalta hyväksynnän.

        mä olen itse aika samanlainen... kun alettiin seurustella niin annoin mun miehen mennä baariin ja tehdä mitä huvittaa, vaan enpä enää. tiedän olevani kaamea ja kontrolloiva, enkä haluaisi olla tälläinen. En pidä yhtään siitä, että mieheni käy baareissa, koska tiedän että naiset yrittävät häntä - he yrittävät vaikka olisin mukana baarissa. Käytökseni johtuu itsetunnostani. Koen mieheni olevan itseäni paljon hyvännäköisempi, mukavampi ja hauskempi. En koe olevani mitään hänen rinnallaan. Siksi ajattelen, etten ansaitse häntä ja että hän voisi saada jonkun paljon paremman. Nyt tilanne on kuitenkin helpottanut. En enää tutki hänen kännykkäänsä niin usein ja olemme sopineet, että kun hän menee baariin ilman minua, niin haen hänet pilkun aikaan ovelta. Tämäkin kuulostaa teistä varmaan ihan kauhealta, mutta sillä tavalla en ole niin epäileväinen ja saa turhia mustasukkaisuus- ja raivokohtauksia. Yritän päästä mustasukkaisuudesta ja muutan ensi syksynä eri paikkakunnalle työn perässä. Jospa etäsuhde auttaisi - sillä tavalla en vain VOI olla mustasukkainen. Ei tuo ole varmaan helppoa vaimollekaan, hänhän ei voi itsekään nauttia elämästään, kun ajatukset pyörivät sen ympärillä, MITÄ sinä teet... Myös toinen syy vainoharhaisuuteeni on se, että lähipiirissäni tapahtuu paljon pettämistä. Melkein kaikkia parhaita ystäviäni on petetty - miksi minä olisin poikkeus. Mutta toisin kuin ilmeisesti vaimosi, tunnistan tilanteen vakavuuden. Jos en pääse tästä käyttäytymisestä niin meidän tulee erota ihan molempien mielenrauhan takia.

        Mutta jotkut sanovat, että "onko se riippuvuutta"? Kyllä meilläkin on ihania hetkiä... Tuntuu, että hän on sielunkumppanini. Olemme molemmat kiinnostuneita samoista asioista, seksielämämme on hyvää ja meillä on hyvin samankaltainen huumorintaju... Omalla kohdallani olen miettinyt jotain maanisdepressiivisyyttä... Joskus olen maailman onnellisin, toisinaan itken ja haluan kuolla. Synkkinä hetkinä minusta tuntuu, että mieheni on ainut, mitä minulla on ja yritän kaikin tavoin hallita häntä, etten häntä menettäisi... no tuo nyt vain on omaa pohdintaani, en tiedä onko tuossa totuudenhiventäkään.


      • voivoi...
        voivoi... kirjoitti:

        mä olen itse aika samanlainen... kun alettiin seurustella niin annoin mun miehen mennä baariin ja tehdä mitä huvittaa, vaan enpä enää. tiedän olevani kaamea ja kontrolloiva, enkä haluaisi olla tälläinen. En pidä yhtään siitä, että mieheni käy baareissa, koska tiedän että naiset yrittävät häntä - he yrittävät vaikka olisin mukana baarissa. Käytökseni johtuu itsetunnostani. Koen mieheni olevan itseäni paljon hyvännäköisempi, mukavampi ja hauskempi. En koe olevani mitään hänen rinnallaan. Siksi ajattelen, etten ansaitse häntä ja että hän voisi saada jonkun paljon paremman. Nyt tilanne on kuitenkin helpottanut. En enää tutki hänen kännykkäänsä niin usein ja olemme sopineet, että kun hän menee baariin ilman minua, niin haen hänet pilkun aikaan ovelta. Tämäkin kuulostaa teistä varmaan ihan kauhealta, mutta sillä tavalla en ole niin epäileväinen ja saa turhia mustasukkaisuus- ja raivokohtauksia. Yritän päästä mustasukkaisuudesta ja muutan ensi syksynä eri paikkakunnalle työn perässä. Jospa etäsuhde auttaisi - sillä tavalla en vain VOI olla mustasukkainen. Ei tuo ole varmaan helppoa vaimollekaan, hänhän ei voi itsekään nauttia elämästään, kun ajatukset pyörivät sen ympärillä, MITÄ sinä teet... Myös toinen syy vainoharhaisuuteeni on se, että lähipiirissäni tapahtuu paljon pettämistä. Melkein kaikkia parhaita ystäviäni on petetty - miksi minä olisin poikkeus. Mutta toisin kuin ilmeisesti vaimosi, tunnistan tilanteen vakavuuden. Jos en pääse tästä käyttäytymisestä niin meidän tulee erota ihan molempien mielenrauhan takia.

        Mutta jotkut sanovat, että "onko se riippuvuutta"? Kyllä meilläkin on ihania hetkiä... Tuntuu, että hän on sielunkumppanini. Olemme molemmat kiinnostuneita samoista asioista, seksielämämme on hyvää ja meillä on hyvin samankaltainen huumorintaju... Omalla kohdallani olen miettinyt jotain maanisdepressiivisyyttä... Joskus olen maailman onnellisin, toisinaan itken ja haluan kuolla. Synkkinä hetkinä minusta tuntuu, että mieheni on ainut, mitä minulla on ja yritän kaikin tavoin hallita häntä, etten häntä menettäisi... no tuo nyt vain on omaa pohdintaani, en tiedä onko tuossa totuudenhiventäkään.

        siis joo, en hae häntä baarin OVELTA vaan jostain lähellä ovelta parkkipaikalta... en nyt ihan sentään niin naksahtanut ole, että menisin aamutakissa häntä odottelemaan baarin ulkopuolelle ja retuuttamaan kotia.


      • aaaaaaaafffffffff
        voivoi... kirjoitti:

        siis joo, en hae häntä baarin OVELTA vaan jostain lähellä ovelta parkkipaikalta... en nyt ihan sentään niin naksahtanut ole, että menisin aamutakissa häntä odottelemaan baarin ulkopuolelle ja retuuttamaan kotia.

        Kysyppä siltä joskus että onko hän tehnyt koskaan mitään väärin :D


    • rose18

      hän ei luota sinuun.
      minulla käy samallailla ainoo miten tressaa(etten luota, rajotan kun sattuu) ja muuta sinun on joko ryhdistäydyttävä ja näyttettävä että olet vain hänen..
      minä en kiellä lapsiani näkemästä koska lapseni ei ole syipäitä heille on parempi nähä isäänsä.
      muutoksia on saatava koska teillä molemmilla hajoo pää.
      olen ite meinannut saada nyrkistä kun valehteliaksi sanon mutta en vain voi mitään kun olen niin epävarma.


      toivon että ratkaiset koska meillä on yhtä miettimistä ja sinun pitää muistaa ehottelua pulmaan..
      ymmärryttää,, kysellä mihin töihin sitten voit mennä?????

      • +?_

        Millaisesta kotioloista vaimosi on lähtenyt itse .Millaiset vanhemmat ja geenikäyttäytyminen
        hänen lapsuudessaan on ollut nähtävissä ?
        Naisellasi on mitä varmemmin synnynnäinen geenitaustaperimä ja tämän lisäksi hän on joutunut
        elämään ja kasvamaan vanhempien hoidossa jotka ilmi selvästi ovat ainakin toinen tämän geeni-
        perimän ja persoonallisuuskäyttäytymisen uhri myöskin.Harmi hän on saanut osakseen raskaat
        vaikutteet lapsuuden kasvussa jolloin hänen käyttätymistaitonsa ovat sosiaalisilta taidoiltaan
        melko alhaiset.Mikäli hän olisi saanut tähän geeniperimäänsä toisenlaisen kasvualustan tämä
        ongelma hänen kohdallaan olisi hallittavampaa tasoa.
        Myötäimellä tätä kielteistä käyttäytymisongelmaa sinä itseasiassa vahvistat hänen ongelmiaan ja
        tuet edelleen hänellekkin epäedullista kommunikointia .
        Ehdottomasti vaimosi kehittymisen kannalta paras ratkaisu olisi uudelleen mallioppiminen
        kongnitiivisella tasolla ja myös joku persoonaa tasoittava hoito on eduksi hänelle.
        Tässä teidän tilanteessa kun elätte jo yhteistä perhettä myös lapsesi oppii äitinsä
        vaikeaa käytöshäiriötä ja sinun kauttasi lisäät tätä lapsesi oppimaa käytöshäiriötä kun myötäät
        vaimoasi.Rakkautta hän kykenee antamaan lapselleen ja sinulle mutta käyttäytyminen muulta
        osin on jäänyt lapsuuden tasolla, vaatimuksin ja itsehillinän puutoksina.
        Rajoitteellinen käytösterapia olisi varmaan hänelle hyödyksi jossa muutetaan käyttätymistä itselle edullisempaan suuntaan ja opetellaa hallitsemaan tunteita .Tässä pyritään korjamaan lapsuudessa
        kehittynyttä väärää suuntaa ,oikaistaan vuosia opittuja aikuismallihäiriöitä.


      • jtk...
        +?_ kirjoitti:

        Millaisesta kotioloista vaimosi on lähtenyt itse .Millaiset vanhemmat ja geenikäyttäytyminen
        hänen lapsuudessaan on ollut nähtävissä ?
        Naisellasi on mitä varmemmin synnynnäinen geenitaustaperimä ja tämän lisäksi hän on joutunut
        elämään ja kasvamaan vanhempien hoidossa jotka ilmi selvästi ovat ainakin toinen tämän geeni-
        perimän ja persoonallisuuskäyttäytymisen uhri myöskin.Harmi hän on saanut osakseen raskaat
        vaikutteet lapsuuden kasvussa jolloin hänen käyttätymistaitonsa ovat sosiaalisilta taidoiltaan
        melko alhaiset.Mikäli hän olisi saanut tähän geeniperimäänsä toisenlaisen kasvualustan tämä
        ongelma hänen kohdallaan olisi hallittavampaa tasoa.
        Myötäimellä tätä kielteistä käyttäytymisongelmaa sinä itseasiassa vahvistat hänen ongelmiaan ja
        tuet edelleen hänellekkin epäedullista kommunikointia .
        Ehdottomasti vaimosi kehittymisen kannalta paras ratkaisu olisi uudelleen mallioppiminen
        kongnitiivisella tasolla ja myös joku persoonaa tasoittava hoito on eduksi hänelle.
        Tässä teidän tilanteessa kun elätte jo yhteistä perhettä myös lapsesi oppii äitinsä
        vaikeaa käytöshäiriötä ja sinun kauttasi lisäät tätä lapsesi oppimaa käytöshäiriötä kun myötäät
        vaimoasi.Rakkautta hän kykenee antamaan lapselleen ja sinulle mutta käyttäytyminen muulta
        osin on jäänyt lapsuuden tasolla, vaatimuksin ja itsehillinän puutoksina.
        Rajoitteellinen käytösterapia olisi varmaan hänelle hyödyksi jossa muutetaan käyttätymistä itselle edullisempaan suuntaan ja opetellaa hallitsemaan tunteita .Tässä pyritään korjamaan lapsuudessa
        kehittynyttä väärää suuntaa ,oikaistaan vuosia opittuja aikuismallihäiriöitä.

        Perheneuvolassa voit käydä yksinkin ,jos et ole vielä käynyt.Ei ole hyväksi jos käytte vain yhdessä.
        Jos sinulla on halua jatkaa avioliittoa niin täältä saatu perheapu on minimaalinen sillä jokaisella
        on omat taustansa ja vaikutteet ,kuinka he toimisivat sinun tilanteessasi .
        Jos taasen olet harkinnut jo avioeroa tai toinen osapuoli niin eron loppuun sattamisessa löytyy
        palstoiltakin eronneilta vihjeitä tähän elämänvaiheeseen.
        Vaimosi ei ole sinua pakoittanut mihinkään, vaan olet itse toiminut hänen haluamallaan tavalla.
        Tässä piilee sinun kyvyttömyytesi hallita itsellisesti elämääsi .Mieti mistä muusta syystä kuin
        vaimosi tahdosta toimit näin ?.Onko syynä ehkä oma laiskuus ja halu paeta vastuullisuudesta
        joka omasta tahtomisestasi perheessäsi synnyttäisi -riita ja juuri tämä pakottamisongelmaa.
        Jos selvästi näet ettei vaimollasi ole kykyä laittaa rajoja käyttäytymisilleen niin sinun tulee
        toimia niin ettei tämä ole mahdollista esimerkiksi ammattisi suhteen.
        Miksi ihmeessä tottelet häntä ja hänen oikkujaan ?
        Menisit yksin perheterapiaan ja tuo vielä esiin kuinka toimia näissä tilanteissa kun vaimosi
        määrää sinua liikaa jos et vielä ole saanut ohjeita kuinka itse käyttäydyt toisin, siitäkin on paljolti
        kiinni teidän kahdenkeskeinen kamppailu .Mitä sallit vaimosi määräävän teidän yhteiselämässä.
        Laita selvät rajat mitä et suvaitse hänelle ja jos hän edelleen käyttytyy huonosti anna vaimosi
        yksin käydä kaupassa jotta hän oppii kuten lapsi seuraukset käytöshäiriöistä.
        Jotta perhesysteemi toimisi paremmin teidän on kumpaisenkin muutettava käyttäytymistänne
        vaimosi määrää ja sinä suostut tähän ? Miksi ?.Kokeile muuttaa omaa käytöstäsi niin huomaat
        tapahtuuko vaimossasi muutosta sinulle edullisempaan suuntaan.
        Olet jo mennyt periksiantamislankaan ja vaikuttanut teidän elämäänne myös kielteisellä tavalla
        ja näiden käyttäytymistapojen muutoksesta on teidän kohdallanne kyse ja myös vaimosi
        käytöshäiriöistä.Mitä olet mieltä näistä mitä kirjoittelin teidän vaikutteista ja elämässänne ?


    • .................

      Hmmm.....

      Parisuhdeväkivaltaa takana, josta ei pysty edes puhumaan kanssasi. Tiedä mitä muuta henkistä. Jättäneet varmasti jälkensä. Sitten pieni vauva (ne vauvatkin valvottaa ihan itse, ei se kumppani. Eikä ne edes välitä syötkö/oletko vessassa/suihkussa/tuleeko matsi tai suosikkiohjelma telkasta jos heillä on jokin huonosti.).

      Eli aikaisemmat huonot kokemukset ovat jo ennestään voineet tehdä tuhojaan. Sitten pieni vauva, joka kotiäidillä rajoittaa ympäristöä aika paljon. Pilttiä, vaippoja, yöheräämisiä, pilttiä, vaippoja, yöheräämisiä. On myös mahdollisuus synnytyksen jälkeiseen väsymykseen ja toki uupumus. Samaan aikaan se mies pääsee sitä vaippa-arkea pakoon töihin, aikuisten pariin. Näin siis voi vaimostasi tuntua (toi on aika yleinen, että väsynyt isä ja väsynyt äiti alkaa ajattelemaan, että voi kun se kotona oleva tai töissä oleva pääsee niin paljon helpommalla kuin mä). Hänellä voi olla raskauskiloja, uupunut, tukka pystyssä ja vauva-arki voi olla tosi rankkaa parisuhteelle. Ja hän on alkanut vertaamaan itseään ja näitä naispuoleisia työkamujasi, jotka on huoliteltuja ja eivät elä vauvarumbassa itseensä. Ja jos hän vielä väsynyt eikä löydy aikaa ja resursseja enää niin panostaa parisuhteeseen kuin ennen, niin hän on epävarma, mustasukkainenkin, pelkää että sä lähdet ja jätät hänet vaippojen keskelle.

      Noita ajatuksia mulle heräsi tuosta, kun yritin asettua naisystäväsi pääkopan sisään sinun kirjoittamasi perusteella.

      Jaksaminen? Nii-in, monihan ei tuota vauvavaihetta jaksakaan valitettavasti. Tossa on myös sekin muistettava, että eron jälkeenkin teidän olisi tultava jopa vielä paremmin juttuun ettei lapsi kärsisi vanhempiensa riidoista tapaamisiin, lapsiin, uusiin kumppaneihin, kurahaalareiden maksamiseen liittyen. Mä en keksi muuta kuin sen, että ymmärrys. Pyrkimys yrittää ymmärtää miksi se toinen toimii niin kuin toimii. Onko se sitä samaa väsymystä, ehkä mustasukkaisuutta, ne möröt menneisyydessä. Ja pyrkimys päästä tuosta sinä vs. hän asetelmasta - olettehan tiimi ja rakastatte eli me vs. ulkomaailma. Parisuhdeapua ulkopuolelta? Yhdessä keskustellen, ihan ajan kanssa, ei syytellen vaan oikeasti sen yhteyden hakeminen uudelleen? Tiedostaminen, että nyt elätte rankkoja aikoja, joista osa vauvan kasvaessa häipyy. Miten hommaatte sitä yhteistä aikaa nyt? Ja siinä keskustelussa on oikein tärkeää, että et syyttele, muistat että puhut sille jonka kanssa sä oikeasti haluat elää yhdessä. Naisen on myös omalta osaltaan opittava ymmärtämään miltä susta noi jutut tuntuu, vaikka sä ymmärtäisitkin mistä ne kumpuaa. Ja miten ne hajoittaa sua. Syylistämättä, mutta auttaen ymmärtämään. Jo se että sä osoitat ymmärtämistä voi rohkaista naista samaan.

      Voi toki olla, että naisesi on parantumattomasti hullu. Silloinkin toistatte saman ja pistätte niin kokiessanne pillit kasaan. Koska nyt kun olette menneet saamaan yhteisen lapsen, niin eroista huolimatta tuo nainen tulee olemaan osa sun ja etenkin lapsesi elämää mooonta vuotta. Niitä ei ole kivaa elää riidellessä ja taistellessa ehkä jopa oikeudessa. Teidän on jokatapauksessa löydettävä se yhteys. Ja jos voi olla, että nainen tulee aina olemaan hallitsemattoman mustasukkainen, riitaisa ja taistonhaluinen, niin sun on entistä enemmän mietittävä miten sä saat aikaiseksi mahdollisimman sopuisan ilmapiirin välillenne. (kyse voi olla vain erittäin rankasta vauva-arjesta). Nimittäin silloin ei enää tapella naistyökavereista. Silloin heitetään ukaasit, että et näe ikinä lastasi JOS, haetaan riitaa millä tahansa syyllä jopa oikeudessa, manipuloidaan lapsi toista vanhempaa vastaan, pyritään sabotoimaan jok ikinen mahdollinen seurustelusuhde jne. Ei ole ennenkuulumatonta tekaistut pahoinpitely ja hyväksikäyttösyytteet, että vanhempi saataisiin savustettua lapsen elämästä. Sekin on ihan hemmetin rankkaa. Ihan näin, että et kuvittele että pelkkä lähteminen on ratkaisu ja sitten ruudulle paukahtaa häppi end-teksti. Oikeassa vakavasti hullu-tapauksessa sulla on tosi iso ongelma ratkottavaksi about 18 vuodeksi. :(

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      39
      1779
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      27
      1598
    3. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1404
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      342
      1358
    5. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1275
    6. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      8
      1141
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1048
    8. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      959
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      7
      951
    10. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      80
      899
    Aihe