Olen nyt naimisissa 24v saman naisen kanssa. Mielestäni tämä oli järkiratkaisu mennä naimisiin hänen kanssaan kun lapsikin oli tulossa. En ollut häneen ihastunut enkä rakastunut. Hän oli rakastunut minuun ja olin hänen ensimmäisensä. Tulimme vain aika hyvin toimeen emmekä tapelleetkaan. Lapsiakin tuli kaksi jotka asuvat jo muualla. Olemme kumpikin töissä.
Tätä vaimo ei tiedä:
Tapasin sattumalta toisessa kaupungissa asuvan yh-naisen jonka kanssa alkoi synkata. Tunne tuntuu olevan molemminpuolinen. Olemme tapailleet vuoden aikana pari kertaa kuussa. Harvoin siksi koska välimatka on pitkä. Hän tietää minun olevan aviossa muttei vaadi eroamaan. Hän on vain kuiskannut korvaani "elämme täällä vain yhden elämän". Oli kai vihje avio-erolle?
Käymme syömässä, tanssimassa, elokuvissa ja rakastelleet yhteen menoon tuntikausia hotelleissa.
Hän on alkanut viedä minut kotiinsakin. Siitä voi jo päätellä paljon koska alkuun jopa kaupunginosakin oli salainen. Hänen lapsensa on minut hyväksynyt. Siellä emme kuitenkaan voi rakastella.
Hän on usein myös ajatuksissani. Muistan tämän samanlaisen tunteen kun olin noin 16vuotias. Siitä on paljon aikaa enkä sen jälkeen ole sitä tunnetta saanut. Paitsi nyt. Tunne on onnellinen, että olen tavannut hänet ja kaipaava ja surullinen siitä, että olen naimisissa ja petän vaimoani.
Yön yli kestäneet kahdenkin vuorokauden reissuni olen selittänyt työ-, kaveri ym syillä. Syyt alkavat jo loppumaan! Viimeksi lähtiessäni tapaamiselle sanoin vaimolleni ehkä olevan yön ylitse lapsuusajan kaverini luona aivan toisella paikkakunnalla jonne oikeasti menin. Matka kesti yli yön 2 vrk!
Tätä en vaimoltani saa:
Jotenkin minua kiehtoo nainen, joka meikkaa ja on huoliteltu ja katsoo peiliin ulos lähtiessään. Sitä ei vaimo ole. Huulipuna on tuntematon silmämeikeistä puhumattakaan...
Ylpeänä kuljen tämän rakastajattareni kanssa kaduilla, tavarataloissa ja ihaillen katselen kahvia hörppivää meikattua kauneutta. Vaimo ei meikkaa eikä käytä parfyymia. En liioin ole tuntenut iloa kulkea hänen kanssaan kaupungilla.
Tuntikausien alastomana olo ja rakastelu ei vaimon kanssa onnistu. Ei ole oikeastaan onnistunut pitkitettynä koskaan. Rakastelu on nykyisin harvinaista ja mahd. lyhytaikaista herkkua. Seksi-iloa ei ole.
Joskus hän kehotti minua jopa ottamaan nuoremman naisen. Parfyymin tuoksu paidassani säilyy päiviä. Hiukset asusteissa, huulipunatahrat ja muut ovat minut paljastaneet. Hän tietää muttei kerro. Katsoo ja odottaa kuinka minun käy. Loppuuko suhde vai ei. On viisaasti hiljaa.
Tilanne on aika vaikea. Kova kaipuu on muualle mutta nykykotona pitää olla. Uusi elämä odottaa? Miten pitää oikein jatkaa? Jatkanko samaa ulkopuolista suhdetta vaiko eroan ja aloitan rohkeasti uuden elämän?
Voiko avioliitto jatkua jos vaimo tietää/eitiedä?
Olen rakastunut toiseen naiseen
70
1401
Vastaukset
- ,,
tee kovin pitkällevietyjä suunnitelmia uuden rakkaasi kanssa tulevasta, ennen kuin kysyt, onko hänellä pienintäkääm'n aikomusta solmia kanssasi kokoaikaisliittoa.
Itselläni on monia naisystäviä, joilla on rakastajanaan toisen mies. Eivät haluakaan muuta kuin vapaa-ajan viihdyttäjän.
Ottamaan nainen?? - Monta näkökulmaa
Vain yksi suhde kerrallaan. Itse en pystyisi elämään noin en mitenkään. Olen liian rehellinen. Ja pettäminen sattuisi liikaa myös itseeni. Mutta, en ole niitä ihmisiä jotka, tuomistevat muita koskaan. Jokaisella oikeus elää omien moraalisääntöjensä mukaan...Toivon että, löydät ratkaisun. Mieti kuitenkin....sinulla kun myös lapsia siinä avioliitossasi. Heitä myös eropäätös koskee...taidat sen hyvin tietääkin...
Tilanteesi ei mitenkään helppo...uusi suhde kun ei välttämättä sitten aina se oikea ratkaisu...riskinsä silläkin...kuten varmasti tiedät... Sen minkä kerran taakse jättää....niin jättää myös. Harvoin paluu takaisin entisen luo onnistuu...Se on vähän kuin paikka paidassa vaikka sen kuinka hienosti korjaisi...sen jälkeen olisi. Vaikka se entinen takaisin ottaisikin....ei koskaan samaksi suhde enää muutu...Itsesi kannalta taas ole rehellinen itsellesi...
tsau:Friidu "ja rakastelleet yhteen menoon tuntikausia hotelleissa. " - osoitti viimeistään että tämä koko juttusi on satua..he he..
*50 mies ja tuntikausia ja pah..*- tuhat ja yksi
Ei rakastelu ei tarkoita pekkää yhdyntää. Kyllä meillä rakastellaan helposti tunti-pari. Rakastelu on mielihyvän tuottamista toiselle, sitä voi tehdä monin eri tavoin, ei siihen jatkuvaa seisokkia tarvita.
sellaista kokenut, niin älä mene puhumaan muiden puolesta mitään. Kyllä sellainen onnistuu 50 mieheltä aivan helposti.
- Pirre*
Teotwawki kirjoitti:
sellaista kokenut, niin älä mene puhumaan muiden puolesta mitään. Kyllä sellainen onnistuu 50 mieheltä aivan helposti.
joopa joo...ja ambulanssilla kyyti teholle.
Pirre* kirjoitti:
joopa joo...ja ambulanssilla kyyti teholle.
eikä verisuonissani ole mitään vikaa. Teen juoksulenkin joka päivä, joten olisin varmasti tuupertunut matkalle jo vuosia sitten. Rasitustestissä lääkäri sanoi, että hyvä on kunto.
Teotwawki kirjoitti:
sellaista kokenut, niin älä mene puhumaan muiden puolesta mitään. Kyllä sellainen onnistuu 50 mieheltä aivan helposti.
varmasti onnistuu!!:)))
- näin on näreet
Pirre* kirjoitti:
joopa joo...ja ambulanssilla kyyti teholle.
hyvät naurunhihitykset kommentistasi. Muuten olen kanssasi samaa mieltä, ei 50 tuntikaupalla rakastele.
Ei sen ikäsellä kovin kauan seiso, eikä muutenkaan. zirkoniN kirjoitti:
varmasti onnistuu!!:)))
kun pitää itsensä kunnossa. Itsekin olen käynyt avannossa kaksi kertaa viikossa ja lenkkeilen säännöllisesti. Kunto on hyvä, eikä verenpaine ole liian korkea. Se nimittäin vähentää kykyä. Itse en tarvitse sinisiä pillereitä.
- pumps! ja kops!
Teotwawki kirjoitti:
eikä verisuonissani ole mitään vikaa. Teen juoksulenkin joka päivä, joten olisin varmasti tuupertunut matkalle jo vuosia sitten. Rasitustestissä lääkäri sanoi, että hyvä on kunto.
ja tukkii suonen...hammastulehdus vaikka et ite huomaa...
niin moni mies on kaatunut saappaat jalassa, eio kannata leuhkia...
...ja sitä saa mitä tilaa!
Kunto voi olla hyvä...mutta silti se pikku hiutrale kun irtoaa... - monta näkökulmaa
tuhat ja yksi kirjoitti:
Ei rakastelu ei tarkoita pekkää yhdyntää. Kyllä meillä rakastellaan helposti tunti-pari. Rakastelu on mielihyvän tuottamista toiselle, sitä voi tehdä monin eri tavoin, ei siihen jatkuvaa seisokkia tarvita.
juuh;))) aivan samaa mielipuolta minäkin...rakastelu on parhaimillaan todella tunti-pari kestävää...ei se yhdyntä siinä suinkaan mitenkään pääasia aina;))) vaan toisen helliminen ja sellainen mukavan pehmeä yhdessä olo...öhö...sanoo Friidu ja nyt hiukan...hämillään...
tsau:Friidu
- näin meillä
niin tulevaisuudessa tulee sinua aina epäilemään, koska tiedossa on entuudestaan sinun kykysi lipsua luottamuksen polulta!
- ++++
täyttä totta, käytännössä tuttujen liitossa nähtyä ja kuultua.
- Markeena
Haiskahtaa naisen kirjoitukselta ja pelkkää provoa.
Ei kukaan voi hakea neuvoa omaan elämäänsä tämmöiseltä palstalta. Kyllä yli 50-kymppisen pitää osata päättää elämästää, olkoonkin, että kirjoituksessa käy ilmi, että olisi jo avioiittokin hatarin perustein perustettu. - xxxyyy
Siitä vaan jos siltä tuntuu. Mutta älä sitten ihmettele jos yläpää joskus herää ja ihmettelee, mihin h****ttiin se alapää teidät taas veikään.
- jassumarketta
Teotwawki kirjoitti:
että kun järki ja ky**ä seisovat yhtä aikaa, syntyy pahaa jälkeä.:-)
taitaa olla. Tilanteen kokeneena sanon jotta et ole mies etkä mikkään! Painu valituksinesi suohon !
- ei ymmärtänyt
jassumarketta kirjoitti:
taitaa olla. Tilanteen kokeneena sanon jotta et ole mies etkä mikkään! Painu valituksinesi suohon !
Sekoilitko TAAS kohdistuksessa? Outo oli näet vastauksesi tuolle Teolle.
- jassumarketta
ei ymmärtänyt kirjoitti:
Sekoilitko TAAS kohdistuksessa? Outo oli näet vastauksesi tuolle Teolle.
jos sekoilin niin sekoilin. Kommentti aloittajalle. Pyydän anteeksi kohdisteluani joka ei aina tule oikein. Koetan kuitenkin asiasisällöstä sen jotenkin oikeeseen paikkaan. Tiedä tuleeko tämäkään..
- MeSelf
tää oli parempi ku se toinen.. tai eka
:)- Venus#(,)#
satuilija kuin se tuhannen ja yhden yön Sulttaani?:)))
- mitäkä mies
täälähän on intohimon tuli irti,taidan ilmoittaa tulipalosta:))))))))
Mun neuvo:Rohkeesti vaan eteenpäin,älä katso taakesi..Tai sitten vihjaa sun omalle hiirulaiselle,että ottaa meikit ja suihkeet esille,koska hän sen tekee joka tapauksessa sitten kun olet yh:n kanssa virallisessa suhteessa.
Oleko sattumoisin kysynyt yh-hoidoltasi hänen menneisyydestään,vaikka mitäpä sillä on väliä jos se maistuu hyvälle:))- jassumarketta
se roihu sammuu kyllä. Kaunista senjälkeen katsoa.
jassumarketta kirjoitti:
se roihu sammuu kyllä. Kaunista senjälkeen katsoa.
mihinä vävy Jaakkoo kävi paskalla ja justihin sen jätööksen arvoosia. Kahareen tunnin rakasteluineen,hih.
Joka suulla suurenteloo, se ei kunnolla kykene.
terv. yksinolohon tottunu seppä ja pieni Tiitu.- Pirre*
seppäpohojanmaalta kirjoitti:
mihinä vävy Jaakkoo kävi paskalla ja justihin sen jätööksen arvoosia. Kahareen tunnin rakasteluineen,hih.
Joka suulla suurenteloo, se ei kunnolla kykene.
terv. yksinolohon tottunu seppä ja pieni Tiitu.mieki, mutta - eihän ne suuret sanat suuta halakase he..
- 50+ ja risat
Eikös täällä saakaan kertoa asioista kun tuomitaan jopa provoiksi.Luulisi, että 50 palstalla voisi ratkoa ongelmia ilman loanheittoa.
Joo. Näin vaan se on. Outo tilanne.
Teini-iän rakkaudet muistan ja tämä tuntuu samalta. Outoa tämä on minulle siksi, koska en aikuisiällä ole ketään naista rakastanut. Nyt se on iskenyt päälle. Huomaan, että hän on ajatuksissani jatkuvasti. Ketään kohtaan en ole aikuisena tätä tunnetta tuntenut, en edes vaimoani kohtaan. Joitakin ihastuksia on ollut ja jäänyt. Ne taas olivat lieviä tapauksia ja jäivät silleen.
Samanlaista tunnepuolta ja kuohua kuin nyt on, ei ollut seurusteluaikana vaimoni kanssa. Menin naimisiin naisen kanssa jota en rakastanut. Hän kyllä rakasti minua....Sain vielä hänen ikävät veljensä ja sukunsa riesakseni. Lisäksi hän on alkanut muistuttaa äitiään (anoppiani) sekä ulkoisesti että muutenkin kaikin tavoin. Anopistani en juurikaan pitänyt. Tuntuu kuin hän asuisi nyt meillä vaimoni hahmossa.
Syynä avioliittoon oli kai laiskuus; en viitsinyt hakea kyliltä pi**ua kun sitä sai ilman sen kummempaa vaivan näkemistä. Tosin tulimme muuten hyvin toimeen. Raskauskin yllätti. Siksi se oli järkiratkaisu.
Meikattu nainen kai kiehtoo minua siksi, että vanha äitini jonkin verran ehosti itseään. Huulipuna, parfyymi, puuteri ja peiliin vilkaisu oli vielä yli 90-vuotiaallekin tärkeää.
Oion tässä harhakäsityksen. Uuden naiseni kanssa sängyssä ollessamme emme suinkaan nu**i koko aikaa. Eihän sitä koko aikaa jaksa.... Puhelemme, nauramme, tarinoimme, hyväilemme toisiamme, kerromme kaikenlaiseista elämisemme kokemuksista, nukumme....(nämäkin on minulle uutta). Suhteemme taitaa syvetä molemmin puolin. Tosi kaunista ja tyydyttävää olemista se on. Kyllä 50 ja risat vielä jaksaa...
Monta tarinaa olen häneltä kuullut ja hän minulta. Tuntuu kuin olisimme jo vanhoja tuttuja. Tunnemme toisemme, suvut ja menneisyytemme jo siksi hyvin.
Nyt on mihin verrata ja huomaan, että elämä vaimoni kanssa (sängyssäkin) on ollut sittenkin melko tylsää mutta vakavaraista.
Luulen, että vaikka rakkaus riivaa ja on sokea, on tämä uusi suhde olisi kuitenkin se paras ratkaisu.
Taloudellinen puoli erossa /uudessa suhteessa on otettu huomioon, eikä siinä kumpikaan pääse hyötymään. Odotan vain, koska hän sanoo rakastavansa minua. Sitten se taitaa olla menoa.... - jassumarketta
50+ ja risat kirjoitti:
Eikös täällä saakaan kertoa asioista kun tuomitaan jopa provoiksi.Luulisi, että 50 palstalla voisi ratkoa ongelmia ilman loanheittoa.
Joo. Näin vaan se on. Outo tilanne.
Teini-iän rakkaudet muistan ja tämä tuntuu samalta. Outoa tämä on minulle siksi, koska en aikuisiällä ole ketään naista rakastanut. Nyt se on iskenyt päälle. Huomaan, että hän on ajatuksissani jatkuvasti. Ketään kohtaan en ole aikuisena tätä tunnetta tuntenut, en edes vaimoani kohtaan. Joitakin ihastuksia on ollut ja jäänyt. Ne taas olivat lieviä tapauksia ja jäivät silleen.
Samanlaista tunnepuolta ja kuohua kuin nyt on, ei ollut seurusteluaikana vaimoni kanssa. Menin naimisiin naisen kanssa jota en rakastanut. Hän kyllä rakasti minua....Sain vielä hänen ikävät veljensä ja sukunsa riesakseni. Lisäksi hän on alkanut muistuttaa äitiään (anoppiani) sekä ulkoisesti että muutenkin kaikin tavoin. Anopistani en juurikaan pitänyt. Tuntuu kuin hän asuisi nyt meillä vaimoni hahmossa.
Syynä avioliittoon oli kai laiskuus; en viitsinyt hakea kyliltä pi**ua kun sitä sai ilman sen kummempaa vaivan näkemistä. Tosin tulimme muuten hyvin toimeen. Raskauskin yllätti. Siksi se oli järkiratkaisu.
Meikattu nainen kai kiehtoo minua siksi, että vanha äitini jonkin verran ehosti itseään. Huulipuna, parfyymi, puuteri ja peiliin vilkaisu oli vielä yli 90-vuotiaallekin tärkeää.
Oion tässä harhakäsityksen. Uuden naiseni kanssa sängyssä ollessamme emme suinkaan nu**i koko aikaa. Eihän sitä koko aikaa jaksa.... Puhelemme, nauramme, tarinoimme, hyväilemme toisiamme, kerromme kaikenlaiseista elämisemme kokemuksista, nukumme....(nämäkin on minulle uutta). Suhteemme taitaa syvetä molemmin puolin. Tosi kaunista ja tyydyttävää olemista se on. Kyllä 50 ja risat vielä jaksaa...
Monta tarinaa olen häneltä kuullut ja hän minulta. Tuntuu kuin olisimme jo vanhoja tuttuja. Tunnemme toisemme, suvut ja menneisyytemme jo siksi hyvin.
Nyt on mihin verrata ja huomaan, että elämä vaimoni kanssa (sängyssäkin) on ollut sittenkin melko tylsää mutta vakavaraista.
Luulen, että vaikka rakkaus riivaa ja on sokea, on tämä uusi suhde olisi kuitenkin se paras ratkaisu.
Taloudellinen puoli erossa /uudessa suhteessa on otettu huomioon, eikä siinä kumpikaan pääse hyötymään. Odotan vain, koska hän sanoo rakastavansa minua. Sitten se taitaa olla menoa....Voi olla tottakin. Mietin vain jos minulle sattuisi käymään noin satumaisesti, en siitä täällä kertoilisi. Hyvänä pitäisin ja juttuja kertoisin, niitä riittää.
- miehen p.o MIES
50+ ja risat kirjoitti:
Eikös täällä saakaan kertoa asioista kun tuomitaan jopa provoiksi.Luulisi, että 50 palstalla voisi ratkoa ongelmia ilman loanheittoa.
Joo. Näin vaan se on. Outo tilanne.
Teini-iän rakkaudet muistan ja tämä tuntuu samalta. Outoa tämä on minulle siksi, koska en aikuisiällä ole ketään naista rakastanut. Nyt se on iskenyt päälle. Huomaan, että hän on ajatuksissani jatkuvasti. Ketään kohtaan en ole aikuisena tätä tunnetta tuntenut, en edes vaimoani kohtaan. Joitakin ihastuksia on ollut ja jäänyt. Ne taas olivat lieviä tapauksia ja jäivät silleen.
Samanlaista tunnepuolta ja kuohua kuin nyt on, ei ollut seurusteluaikana vaimoni kanssa. Menin naimisiin naisen kanssa jota en rakastanut. Hän kyllä rakasti minua....Sain vielä hänen ikävät veljensä ja sukunsa riesakseni. Lisäksi hän on alkanut muistuttaa äitiään (anoppiani) sekä ulkoisesti että muutenkin kaikin tavoin. Anopistani en juurikaan pitänyt. Tuntuu kuin hän asuisi nyt meillä vaimoni hahmossa.
Syynä avioliittoon oli kai laiskuus; en viitsinyt hakea kyliltä pi**ua kun sitä sai ilman sen kummempaa vaivan näkemistä. Tosin tulimme muuten hyvin toimeen. Raskauskin yllätti. Siksi se oli järkiratkaisu.
Meikattu nainen kai kiehtoo minua siksi, että vanha äitini jonkin verran ehosti itseään. Huulipuna, parfyymi, puuteri ja peiliin vilkaisu oli vielä yli 90-vuotiaallekin tärkeää.
Oion tässä harhakäsityksen. Uuden naiseni kanssa sängyssä ollessamme emme suinkaan nu**i koko aikaa. Eihän sitä koko aikaa jaksa.... Puhelemme, nauramme, tarinoimme, hyväilemme toisiamme, kerromme kaikenlaiseista elämisemme kokemuksista, nukumme....(nämäkin on minulle uutta). Suhteemme taitaa syvetä molemmin puolin. Tosi kaunista ja tyydyttävää olemista se on. Kyllä 50 ja risat vielä jaksaa...
Monta tarinaa olen häneltä kuullut ja hän minulta. Tuntuu kuin olisimme jo vanhoja tuttuja. Tunnemme toisemme, suvut ja menneisyytemme jo siksi hyvin.
Nyt on mihin verrata ja huomaan, että elämä vaimoni kanssa (sängyssäkin) on ollut sittenkin melko tylsää mutta vakavaraista.
Luulen, että vaikka rakkaus riivaa ja on sokea, on tämä uusi suhde olisi kuitenkin se paras ratkaisu.
Taloudellinen puoli erossa /uudessa suhteessa on otettu huomioon, eikä siinä kumpikaan pääse hyötymään. Odotan vain, koska hän sanoo rakastavansa minua. Sitten se taitaa olla menoa....Siis ihanko tosissasi tulit tälle palstalle ratkomaan ongelmiasi?
Minä en huolisi tuollaista miestä, joka täältä apua hakee noin henkilökohtaiseen asiaansa. miehen p.o MIES kirjoitti:
Siis ihanko tosissasi tulit tälle palstalle ratkomaan ongelmiasi?
Minä en huolisi tuollaista miestä, joka täältä apua hakee noin henkilökohtaiseen asiaansa.Essolla kuullaan päivittäin suunnilleen samanlaisia tarinoita, joten parlamentin jäsenet osaavat suhtautua niihin oikealla tavalla. Keskustelun aloittaja ei ole tullut tänne ratkomaan ongelmiaan, vaan haluaa kertoa meille muillekin, että on tavannut mielenkiintoisen neitosen.
Jos ihminen on oikealla tavalla rakastunut, niin siitä haluaisi ilmoittaa koko maailmalle. Jo vanha kansa tiesi sen, että rakkautta on mahdoton salata. Pelkästään tästä on aloituksessa kysymys.- miehen p.o MIES
Yleismies kirjoitti:
Essolla kuullaan päivittäin suunnilleen samanlaisia tarinoita, joten parlamentin jäsenet osaavat suhtautua niihin oikealla tavalla. Keskustelun aloittaja ei ole tullut tänne ratkomaan ongelmiaan, vaan haluaa kertoa meille muillekin, että on tavannut mielenkiintoisen neitosen.
Jos ihminen on oikealla tavalla rakastunut, niin siitä haluaisi ilmoittaa koko maailmalle. Jo vanha kansa tiesi sen, että rakkautta on mahdoton salata. Pelkästään tästä on aloituksessa kysymys.Höh, mutta hänhän kirjoitti, että "ongelmien ratkaisusta". :-)
Ollaanko Essolla sitä mieltä, että rakastuminen on ongelma :-)? miehen p.o MIES kirjoitti:
Höh, mutta hänhän kirjoitti, että "ongelmien ratkaisusta". :-)
Ollaanko Essolla sitä mieltä, että rakastuminen on ongelma :-)?Kauan elämää seuranneena voin sanoa, että kypsällä iällä rakastuminen on usein ongelmallista. Varttuneempi ihminen yleensä rakastuu väärään aikaan, väärässä paikassa ja vielä väärään henkilöön.
Vaimoväki pitää aina ongelmallisena sitä, kun mies kertoo onnellisena (vaimon ristikuulustelun tai käryn seurauksena) rakastuneensa vieraaseen neitoseen. Essolla on huomattu, että väärä rakastuminen on parisuhdeongelmien yleisin syy vanhemmalla iällä.- omapa on asiasi
50+ ja risat kirjoitti:
Eikös täällä saakaan kertoa asioista kun tuomitaan jopa provoiksi.Luulisi, että 50 palstalla voisi ratkoa ongelmia ilman loanheittoa.
Joo. Näin vaan se on. Outo tilanne.
Teini-iän rakkaudet muistan ja tämä tuntuu samalta. Outoa tämä on minulle siksi, koska en aikuisiällä ole ketään naista rakastanut. Nyt se on iskenyt päälle. Huomaan, että hän on ajatuksissani jatkuvasti. Ketään kohtaan en ole aikuisena tätä tunnetta tuntenut, en edes vaimoani kohtaan. Joitakin ihastuksia on ollut ja jäänyt. Ne taas olivat lieviä tapauksia ja jäivät silleen.
Samanlaista tunnepuolta ja kuohua kuin nyt on, ei ollut seurusteluaikana vaimoni kanssa. Menin naimisiin naisen kanssa jota en rakastanut. Hän kyllä rakasti minua....Sain vielä hänen ikävät veljensä ja sukunsa riesakseni. Lisäksi hän on alkanut muistuttaa äitiään (anoppiani) sekä ulkoisesti että muutenkin kaikin tavoin. Anopistani en juurikaan pitänyt. Tuntuu kuin hän asuisi nyt meillä vaimoni hahmossa.
Syynä avioliittoon oli kai laiskuus; en viitsinyt hakea kyliltä pi**ua kun sitä sai ilman sen kummempaa vaivan näkemistä. Tosin tulimme muuten hyvin toimeen. Raskauskin yllätti. Siksi se oli järkiratkaisu.
Meikattu nainen kai kiehtoo minua siksi, että vanha äitini jonkin verran ehosti itseään. Huulipuna, parfyymi, puuteri ja peiliin vilkaisu oli vielä yli 90-vuotiaallekin tärkeää.
Oion tässä harhakäsityksen. Uuden naiseni kanssa sängyssä ollessamme emme suinkaan nu**i koko aikaa. Eihän sitä koko aikaa jaksa.... Puhelemme, nauramme, tarinoimme, hyväilemme toisiamme, kerromme kaikenlaiseista elämisemme kokemuksista, nukumme....(nämäkin on minulle uutta). Suhteemme taitaa syvetä molemmin puolin. Tosi kaunista ja tyydyttävää olemista se on. Kyllä 50 ja risat vielä jaksaa...
Monta tarinaa olen häneltä kuullut ja hän minulta. Tuntuu kuin olisimme jo vanhoja tuttuja. Tunnemme toisemme, suvut ja menneisyytemme jo siksi hyvin.
Nyt on mihin verrata ja huomaan, että elämä vaimoni kanssa (sängyssäkin) on ollut sittenkin melko tylsää mutta vakavaraista.
Luulen, että vaikka rakkaus riivaa ja on sokea, on tämä uusi suhde olisi kuitenkin se paras ratkaisu.
Taloudellinen puoli erossa /uudessa suhteessa on otettu huomioon, eikä siinä kumpikaan pääse hyötymään. Odotan vain, koska hän sanoo rakastavansa minua. Sitten se taitaa olla menoa....Sama oliko totta vai ei mutta toki 50 v. voi tuntea rakkautta, jos uskaltaa heittäytyä elämän virtaan. Jos oma liitto on aivan tyhjä, niin miksi jatkaa velvollisuudesta. Anna tunteelle mahdollisuus, saattaa olla viimeisiä kertoja elämäsi aikana, aitoa tunnetta ei kannata koskaan heittää kevyesti menemään, saatat katua vielä katkerasti.
- Adria
50+ ja risat kirjoitti:
Eikös täällä saakaan kertoa asioista kun tuomitaan jopa provoiksi.Luulisi, että 50 palstalla voisi ratkoa ongelmia ilman loanheittoa.
Joo. Näin vaan se on. Outo tilanne.
Teini-iän rakkaudet muistan ja tämä tuntuu samalta. Outoa tämä on minulle siksi, koska en aikuisiällä ole ketään naista rakastanut. Nyt se on iskenyt päälle. Huomaan, että hän on ajatuksissani jatkuvasti. Ketään kohtaan en ole aikuisena tätä tunnetta tuntenut, en edes vaimoani kohtaan. Joitakin ihastuksia on ollut ja jäänyt. Ne taas olivat lieviä tapauksia ja jäivät silleen.
Samanlaista tunnepuolta ja kuohua kuin nyt on, ei ollut seurusteluaikana vaimoni kanssa. Menin naimisiin naisen kanssa jota en rakastanut. Hän kyllä rakasti minua....Sain vielä hänen ikävät veljensä ja sukunsa riesakseni. Lisäksi hän on alkanut muistuttaa äitiään (anoppiani) sekä ulkoisesti että muutenkin kaikin tavoin. Anopistani en juurikaan pitänyt. Tuntuu kuin hän asuisi nyt meillä vaimoni hahmossa.
Syynä avioliittoon oli kai laiskuus; en viitsinyt hakea kyliltä pi**ua kun sitä sai ilman sen kummempaa vaivan näkemistä. Tosin tulimme muuten hyvin toimeen. Raskauskin yllätti. Siksi se oli järkiratkaisu.
Meikattu nainen kai kiehtoo minua siksi, että vanha äitini jonkin verran ehosti itseään. Huulipuna, parfyymi, puuteri ja peiliin vilkaisu oli vielä yli 90-vuotiaallekin tärkeää.
Oion tässä harhakäsityksen. Uuden naiseni kanssa sängyssä ollessamme emme suinkaan nu**i koko aikaa. Eihän sitä koko aikaa jaksa.... Puhelemme, nauramme, tarinoimme, hyväilemme toisiamme, kerromme kaikenlaiseista elämisemme kokemuksista, nukumme....(nämäkin on minulle uutta). Suhteemme taitaa syvetä molemmin puolin. Tosi kaunista ja tyydyttävää olemista se on. Kyllä 50 ja risat vielä jaksaa...
Monta tarinaa olen häneltä kuullut ja hän minulta. Tuntuu kuin olisimme jo vanhoja tuttuja. Tunnemme toisemme, suvut ja menneisyytemme jo siksi hyvin.
Nyt on mihin verrata ja huomaan, että elämä vaimoni kanssa (sängyssäkin) on ollut sittenkin melko tylsää mutta vakavaraista.
Luulen, että vaikka rakkaus riivaa ja on sokea, on tämä uusi suhde olisi kuitenkin se paras ratkaisu.
Taloudellinen puoli erossa /uudessa suhteessa on otettu huomioon, eikä siinä kumpikaan pääse hyötymään. Odotan vain, koska hän sanoo rakastavansa minua. Sitten se taitaa olla menoa....Aika-ajoin tuot samanlaisen kehyskertomuksen saitille, sitä aina hieman muuttaen. Ei se mitään, anna palaa vaan. Luulen kuitenkin kertomuksesi menevän enemmän novellin puolelle kun reaaliin.
- puurolusikka
Mitä jos menisit johonkin ulkopuolisen asiantuntijan juttusille? Psykologi, seurakunnan diakoni jos kuulut kirkkoon. Parisuhdeneuvojillekin voi mennä yksin. Nämä tahot eivät painosta mihinkään, jos pelkäät että avioliiton "pelastaminen" olisi heille jokin itseisarvo. Saisit ajatuksiasi järjestykseen. Sitten asiaa olisi helpompi lähteä viemään eteenpäin - tai jättää silleen tai unohtaa. Ehdotan tätä ihan tosissani.
Yritä saada tilanteeseen etäisyyttä.
Minä (naisihminen, mutta sukupuolella ei ole tässä merkitystä) lähtisin, asuisin yksin, jatkaisin uutta suhdetta ja katsoisin vain, mihin se johtaa.
Kaikkea hyvää! Mikäli haluat tämän novellisi lähettää etiäpäin "jollotuslehtiin" esim. Nyyrikkiin kehoitan lisäämään seksiä. Seksikin pitää tätänykyä olla hiukka rietasta. Ei mitään tuntitolkulla alasti roikoiluja vaan tosi toimintaa niin tai fetismiä ehkä leluleikkejä tai anan en anna kisailuja ; ) Tällaisenään ei mene läpi, liian lällyä.
- ?--?
sellaisiako niissä nykyisin on? Itse luin Nyyrikkiä viimeksi 15-vuotiaana.
- viivatiina
?--? kirjoitti:
sellaisiako niissä nykyisin on? Itse luin Nyyrikkiä viimeksi 15-vuotiaana.
lehtee olla enää olemassa mutta eiköhän regina oo nykyajan nyyrikki ja siltä ilmestyy sellainen pieni lehti kun naisen unelmia joskus oon jonkun jutun uteliaisuuttani lukenu niin kyllä niissä painetaan pitkin päivää.
- ?--?
viivatiina kirjoitti:
lehtee olla enää olemassa mutta eiköhän regina oo nykyajan nyyrikki ja siltä ilmestyy sellainen pieni lehti kun naisen unelmia joskus oon jonkun jutun uteliaisuuttani lukenu niin kyllä niissä painetaan pitkin päivää.
Kyllä Nyyrikki on ja elää.
http://www.nyyrikkilehti.fi/ - viivatiina
?--? kirjoitti:
Kyllä Nyyrikki on ja elää.
http://www.nyyrikkilehti.fi/rautakirjan listoilta koskaan silmään kai se sit niilläkin on myynnissä rupeiskohan mummut ostaan sitä jos ottaisin myyntiin =))
- ?--?
viivatiina kirjoitti:
rautakirjan listoilta koskaan silmään kai se sit niilläkin on myynnissä rupeiskohan mummut ostaan sitä jos ottaisin myyntiin =))
vaikka tulisi myyntimenestys, kun mummoilla muistuisi hurjat nuoruusvuodet.
:)) - Monta näkökulmaa
;))) vitsi oliko tuo aloitus joku kirjoituskyhäelmä tai esitelmä...vain?. Minä otin tosissani;))
tsau:Friidu - .
Monta näkökulmaa kirjoitti:
;))) vitsi oliko tuo aloitus joku kirjoituskyhäelmä tai esitelmä...vain?. Minä otin tosissani;))
tsau:FriiduTotuus on aina tarua ihmeellisempää. Vaikka joku provoisikin, asia on totista totta aina jollekin toiselle.
Miksi täällä pitäisi epäillä aina ja kaikkea? Outoa?
Samaan syssyyn voisi väittää jokaista aloitusta provoksi. - Nyyrikki-Kyllikki
viivatiina kirjoitti:
rautakirjan listoilta koskaan silmään kai se sit niilläkin on myynnissä rupeiskohan mummut ostaan sitä jos ottaisin myyntiin =))
vielä hengissä tuolehti;) Mä luulin kans etteisitä ole ollut enää kymmeniin vuosiin. Kumma että vieläkin ilmestyy. Kukahan sitä ostaa? On perustettu v.1904! Moni muu lehti on jo lopetettu mennen tullen.
http://www.nyyrikkilehti.fi/ . kirjoitti:
Totuus on aina tarua ihmeellisempää. Vaikka joku provoisikin, asia on totista totta aina jollekin toiselle.
Miksi täällä pitäisi epäillä aina ja kaikkea? Outoa?
Samaan syssyyn voisi väittää jokaista aloitusta provoksi.Mitä väliä onko provo vai tosi jotain se aina näyttää koskevan ja ohjeita alkaa tulla, toruja ja kannustusta, kukin kokemustensa mukaan. Kyllähän tuo tarinan voisi olla totta, mutta muutamat tosiasiat sotii totuutta vastaa.
Ottaisin yhden pointin tarkasteluun. Käsi kädessä soppailut ja ravintolassa munkkikahvilla istumiset kaupungilla, vaikkakin vieraalla paikkakunnalla ei todellisuudessa menisi noin jos suhde on salattava.
Provot tunnistaa ylilyönneistä ja huumoriksi ne ainakin meikäläiselle sen jälkeen menee. Jos aloittaja osallistuu aktiivisti keskusteluun niin asiaan voisi alkaa uskomaankin. Jos aloittaja osallistuu yhdellä kommentilla ja toistaa aloitusta ei mene läpi.
Voin kertoa happy endin.
Liisa Ihmeellinen katsoo Sepe Suden hailuihin silmiin "Minä rakastan sinua" Sepen suu on onnesta muikeroisillaan, nyt se tuli, merkki ikuisesta rakkaudesta. "Tästä etiäpäin yhdessä, ilman Meeri Murjottajaa ja hänen velipoikiaan, ei kun meikkiä lärviin Liisa ja menoksi."- ?
korpikirjailija kirjoitti:
Mitä väliä onko provo vai tosi jotain se aina näyttää koskevan ja ohjeita alkaa tulla, toruja ja kannustusta, kukin kokemustensa mukaan. Kyllähän tuo tarinan voisi olla totta, mutta muutamat tosiasiat sotii totuutta vastaa.
Ottaisin yhden pointin tarkasteluun. Käsi kädessä soppailut ja ravintolassa munkkikahvilla istumiset kaupungilla, vaikkakin vieraalla paikkakunnalla ei todellisuudessa menisi noin jos suhde on salattava.
Provot tunnistaa ylilyönneistä ja huumoriksi ne ainakin meikäläiselle sen jälkeen menee. Jos aloittaja osallistuu aktiivisti keskusteluun niin asiaan voisi alkaa uskomaankin. Jos aloittaja osallistuu yhdellä kommentilla ja toistaa aloitusta ei mene läpi.
Voin kertoa happy endin.
Liisa Ihmeellinen katsoo Sepe Suden hailuihin silmiin "Minä rakastan sinua" Sepen suu on onnesta muikeroisillaan, nyt se tuli, merkki ikuisesta rakkaudesta. "Tästä etiäpäin yhdessä, ilman Meeri Murjottajaa ja hänen velipoikiaan, ei kun meikkiä lärviin Liisa ja menoksi."Miksei voi uskoa ihmiseen? Voihan kaikesta olla omassa mielessään eri mieltä, ja mielestään oikeassa.
Oikeat saduthan päättyvät: Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti, sen pituinen se.
.....................The End...................... - huono pointti
korpikirjailija kirjoitti:
Mitä väliä onko provo vai tosi jotain se aina näyttää koskevan ja ohjeita alkaa tulla, toruja ja kannustusta, kukin kokemustensa mukaan. Kyllähän tuo tarinan voisi olla totta, mutta muutamat tosiasiat sotii totuutta vastaa.
Ottaisin yhden pointin tarkasteluun. Käsi kädessä soppailut ja ravintolassa munkkikahvilla istumiset kaupungilla, vaikkakin vieraalla paikkakunnalla ei todellisuudessa menisi noin jos suhde on salattava.
Provot tunnistaa ylilyönneistä ja huumoriksi ne ainakin meikäläiselle sen jälkeen menee. Jos aloittaja osallistuu aktiivisti keskusteluun niin asiaan voisi alkaa uskomaankin. Jos aloittaja osallistuu yhdellä kommentilla ja toistaa aloitusta ei mene läpi.
Voin kertoa happy endin.
Liisa Ihmeellinen katsoo Sepe Suden hailuihin silmiin "Minä rakastan sinua" Sepen suu on onnesta muikeroisillaan, nyt se tuli, merkki ikuisesta rakkaudesta. "Tästä etiäpäin yhdessä, ilman Meeri Murjottajaa ja hänen velipoikiaan, ei kun meikkiä lärviin Liisa ja menoksi."Käsi kädessä soppailut ja ravintolassa munkkikahvilla istumiset kaupungilla, vaikkakin vieraalla paikkakunnalla ei todellisuudessa menisi noin jos suhde on salattava.
Miksi ei onnistuisi, koska siellä kaupungissa ei suhdetta tarvitse salata. - M.Tuomenoksa
korpikirjailija kirjoitti:
Mitä väliä onko provo vai tosi jotain se aina näyttää koskevan ja ohjeita alkaa tulla, toruja ja kannustusta, kukin kokemustensa mukaan. Kyllähän tuo tarinan voisi olla totta, mutta muutamat tosiasiat sotii totuutta vastaa.
Ottaisin yhden pointin tarkasteluun. Käsi kädessä soppailut ja ravintolassa munkkikahvilla istumiset kaupungilla, vaikkakin vieraalla paikkakunnalla ei todellisuudessa menisi noin jos suhde on salattava.
Provot tunnistaa ylilyönneistä ja huumoriksi ne ainakin meikäläiselle sen jälkeen menee. Jos aloittaja osallistuu aktiivisti keskusteluun niin asiaan voisi alkaa uskomaankin. Jos aloittaja osallistuu yhdellä kommentilla ja toistaa aloitusta ei mene läpi.
Voin kertoa happy endin.
Liisa Ihmeellinen katsoo Sepe Suden hailuihin silmiin "Minä rakastan sinua" Sepen suu on onnesta muikeroisillaan, nyt se tuli, merkki ikuisesta rakkaudesta. "Tästä etiäpäin yhdessä, ilman Meeri Murjottajaa ja hänen velipoikiaan, ei kun meikkiä lärviin Liisa ja menoksi."Näyttää kiinnostavan Sinuakin.
- Korppis
huono pointti kirjoitti:
Käsi kädessä soppailut ja ravintolassa munkkikahvilla istumiset kaupungilla, vaikkakin vieraalla paikkakunnalla ei todellisuudessa menisi noin jos suhde on salattava.
Miksi ei onnistuisi, koska siellä kaupungissa ei suhdetta tarvitse salata..... päätellen sinulla ei ole koskaan ollut salasuhdetta. Minulla on ollut ; ))
Olen ollut nyt täällä Oulussa reipas pari viikkoa, ei päivääkään ole mennyt ettenkö ole törmännyt Korven asukkaisiin. - Korppis
M.Tuomenoksa kirjoitti:
Näyttää kiinnostavan Sinuakin.
suorastaan otettu näihin höpönassuiluihin ; )))) Mielikuvitukselle sokerikuorrutettuja leivoksia.
- huono pointti
Korppis kirjoitti:
.... päätellen sinulla ei ole koskaan ollut salasuhdetta. Minulla on ollut ; ))
Olen ollut nyt täällä Oulussa reipas pari viikkoa, ei päivääkään ole mennyt ettenkö ole törmännyt Korven asukkaisiin.On ollut. Asun Espoosssa ja Helsinkissä "reippailtiin"
huono pointti kirjoitti:
On ollut. Asun Espoosssa ja Helsinkissä "reippailtiin"
Oliko hotellijutska vai ihan vaan soppailua ja munkkikahvittelua sekä mainitsemasi reippailua?
Kerropas kuinka loppupeleissä kävi. Minulla kävi niin, jotta sain tarpeeksi paskanjauhannasta ; ) ja annoin kenkää vaikka oli komia ja nuorempikin ; )- huono pointti
korpikirjailija kirjoitti:
Oliko hotellijutska vai ihan vaan soppailua ja munkkikahvittelua sekä mainitsemasi reippailua?
Kerropas kuinka loppupeleissä kävi. Minulla kävi niin, jotta sain tarpeeksi paskanjauhannasta ; ) ja annoin kenkää vaikka oli komia ja nuorempikin ; )Ikävää, että viisaana ja älykkäänä ihmisenä sorruit väärän puun oksan sahaamaksi.
Me olemme aviossa ja tätä liittoa on kestänyt VAIN 15 vuotta. huono pointti kirjoitti:
Ikävää, että viisaana ja älykkäänä ihmisenä sorruit väärän puun oksan sahaamaksi.
Me olemme aviossa ja tätä liittoa on kestänyt VAIN 15 vuotta.Sinulle vääränpuun sahattu oksa putosi suoraan syliisi, ei paha jutska, onnea ; )) Toivottavasti et ole katunut:
- huono pointti
korpikirjailija kirjoitti:
Sinulle vääränpuun sahattu oksa putosi suoraan syliisi, ei paha jutska, onnea ; )) Toivottavasti et ole katunut:
Älä ole kateellinen minulle. Minulla on VAIN suomalainen mies.
Miksi minä onneani katuisi? Katuisitko Sinä? huono pointti kirjoitti:
Älä ole kateellinen minulle. Minulla on VAIN suomalainen mies.
Miksi minä onneani katuisi? Katuisitko Sinä?Enhän minä sinulle katteellinen ole varsinkaan kun olet saanut suomalaisen entisen salarakkaasi omaksi puun oksaksesi, en toki.
Pidä hyvänäsi en kuiki puutarhaasi aitasi yli ;))))))))
Kiitos, olipa hupaisaa ; ))))))
- viivatiina
on kehottanu sua ottaan nuoremman naisen niin sehän haluaa selvästi päästä susta eroon ja saattaapa olla että sen sun muidus parfyymin tuoksu kätkee vaimos vaatteissa tuoksuvan partaveden tuoksun ihan selvästi sillä on toinen mies et oo vaan huomannu sitä siinä hurmiossas ja se yh kypsyttelee susta elättäjää ittelleen ja lapsilleen ja sit kun saa sut koukkuun niin se voi jo keskittyä uuteen super mieheen joka jaksaa vaikka vuorokauden peuhata pehkuissa mutta anna ihmeessä vaimolle vapaus sillä on vielä elämä edessä.
- viivatiina
on sen ylipainoisen vaimon ongelma mies vai miten päin se olikaan kohta mää saan kuulla kunniani.
Essolla olemme monesti pohtineet tätäkin probleemaa, ja meidän ohjeemme on, että näissä tapauksissa ei kannata hötkyillä. Yleensä nämä reissumiesten satunnaiset ihastukset haihtuvat mielestä muutamassa päivässä, kun vaimo on huomannut huulipunaa paidankauluksessa ja esittänyt sen jälkeen muutamia tiukkoja kysymyksiä.
Jos olet alkanut vakavammin ajatella tätä uutta neitokaista, niin silloinkin kannattaa edetä rauhallisesti. Jos Sinulla on nyt ahkera ja sopuisa vaimo, niin kannattaa todella miettiä sitä, onko viisasta lähteä jonkin muodikkaan ja malatun naisen matkaan. Uuden neidon pitäminen voi tulla hyvinkin kalliiksi, jos tämä on kovin muotitietoinen.
Kannattaa myös selvittää tämän uuden neitokaisen taloudellinen tilanne (paljonko rahaa pankissa). Samaten kannattaa selvittää se, asuuko hän vuokralla vai velattomassa omistusasunossa. Taloudelliset asiat ovat kaikkein tärkeimpiä, kun lähdetään järjestelemään uudelleen parisuhteita tässä iässä, vaikka tämä ei kuulostakaan kovin romanttiselta.
Olet varmasti ottanut huomioon sen, että ottaessasi eron nykyisestä sopuisasta vaimostasi omaisuutesi puolittuu, ja ex-vaimosi saa toisen puolen. Jos uusi ihastuksesi on täysin rahaton, niin elintasosi saattaa huomattavasti laskea uudessa liitossasi. Uusi kumppanisi ei ehkä silloin olekaan tyytyväinen, vaan pitää mahdollisesti ovea raollaan Sinua varakkaammalle miehelle. Sinun kannattaa siis harkita hyvin tarkkaan ennen kuin teet ratkaisevia siirtoja.
Onhan meillä essolaisillakin ollut matkan varrella kaikenlaisia ihastuksia, mutta onnellisesti niistä on aina selvitty. Onhan ne vaimot joskus pitäneet meille melkoista ripitystäkin törmäilyjemme johdosta, mutta kotona olemme kaikki vielä saaneet asua. Antavatpa vaimomme meille vielä rahaa keskarin ostoonkin, joten eipä tässä ole valittamista.- syrämistynyt
Essolaiset ovat kovasyrämisiä miehiä ja pitävät suominaista vain hyvänä työihmisenä muuta arvoa eivät suomipiialle anna. Joskus kait suominainenkin haluaisi kokea muuten kuin kaljarahojen toivossa.
- 12v jo menossa
Olin jo 40 täyttänyt kun se sairas kiihko iski vieraaseen naiseen. Ero tuli nopsasti, enkä katunut. Vaan eipäs ole enään vieras. Hän on rakas ja kaikintavoin miellyttävä vaimoni. Nyt tunnen olevani onnellinen. Sukua ei voi valita. Se tulee mukana mutta tässäkin on mulla kaikki hyvin.
Vierailevat paskasukulaiset tai suku"juhlat" semmosten kanssa on syytä jättää väliin. Niistä tulee aina paha mieli. Karseeta on jos vaimo on kuin vihaamasi anoppi.
Et alunperinkään ollut ihastunut vaimoosi vaan hänen varusteluunsa ja ulkonäköön. Se ei kauaksi kanna. Jos vielä melko kokemattomana menee avioon....
Oma ratkaisuni oli hyvä. Sua ei kukaan osaa neuvoa. tee oma päätöksesi itse. Ainakin sen neuvoisin, että anna aikaa vielä kulua. Tsemppiä. - vain...
kerran, joten kulje rakkauden mukana. Tiedän, miltä sinusta tuntuu. Olen itse elänyt "samanlaisessa" järkiliitossa lähes kolmekymmentä vuotta. Minäkin sain "ilkeät" appivanhemmat kylkiäisenä ja luulenkin, että menin heidän kanssaan naimisiin.
Jokin aika sitten rakastuin ja vaikken saanutkaan rakkaudelleni vastakaikua, niin nyt tiedän, mitä se on.
Jotkut täällä epäilevät, saatko sinä "uuden" rakkautesi kanssa onnen. No, ethän voi tietää, ennen kuin kokeilet, mutta varmasti sinulla on siitä jo aavistus. Ja entä sitten, vaikket saisikaan hänen kanssaan loppuelämäsi onnea. Nyt sinä kuitenkin tiedät, mitä se on. Mieti, haluatko jatkaa rakkaudettomassa vanhassa liitossasi?- rohkeasti vain
Elämää kannattaa elää , ja kokea uusia juttuja . Pelko epäonnistumisesta on turhaa sillä kaikki
kuuluu tähän touhuun . Joten rakkaus on ikuista KOHTEET vain muutuvat . - Pirre*
rohkeasti vain kirjoitti:
Elämää kannattaa elää , ja kokea uusia juttuja . Pelko epäonnistumisesta on turhaa sillä kaikki
kuuluu tähän touhuun . Joten rakkaus on ikuista KOHTEET vain muutuvat ..................:(
- elämä on
on monitahoinen. Oletko rakastunut rakkauteen/ihastumiseen vai ihmiseen? Mieti mitkä asiat vaimossasi sai sinut rakastumaan häneen aikoinaan? Pidätkö itseäsi yhtä hurmaavana kuin 25 vuotta sitten?
Mihin piirteisiin rakastajattaresi on ihastunut sinussa? Myös monia riskejä on kun aloittaa uuden suhteen.
Sinuna heittäisin kissan pöydälle ja kertoisin vaimolle tilanteesta. Ehkä harkinta-eroaika n puoli vuotta tuo selvyyttä tilanteeseen. Kerro kuinka olet edennyt. Tilanne käy yleensä kestämättömäksi n vuoden - kahden sisään jos ei saa ratkaisua. Noin minulle on kerrottu vastaavissa tilanteissa. - tegram
EROA, EROA ja vielä kerran EROA, äläkä satuta, senkin itsekeskeinen vellihousu.
juttu, kaikkien kannalta. Rakastuneena ollessa, kokee elämän alkavan uudelleen, on ihanaa olla rakastunut..toisaalta laput silmiltä putoavat muutaman kuukauden tai vuoden yhdessä asumisen jälkeen. Miten jätetty vaimo toimii, on aina kova paikka tulla hyljätyksi, etenkin noinkin pitkän avioliiton jälkeen, entä lapsesi, mitä ajattelevat isästään; viidenkympin kriisikö.
Mutta samoja asioita kokeneena, voi kertoa, helppo nakki ei avioero tule olemaan, kellekään.
Palautteeni sinulle oli ehkä kovin negatiivista, mutta itse en ole kokenut koskaan helppoa eroa, vaikka itse olisin ollut se jättävä osapuoli.- Uusi MIES
Nyt kidut anoppisi lapsen kanssa ja paskasuku rasitteena. Lapsesi ovat jo isoja ja ymmärtävät. Ethän heitä hylkää.
Eroa sovussa. Se on paras ratkaisu. Omaisuus puolittuu mutta mammonaa se vain on. Luultavasti pärjäät sillä toisella puolikkaallakin.
Minäkin erosin vastaavassa tapauksessa. Hetken vitutti mutta sitten elämä aukesi paremmalla tavalla. Elämme täällä vain kerran. Miksi elää kiirastulessa?- neitinapsa52
Minuun kolahti vain tuo yksi lause : "hänen lapsensa on minut hyväksynyt".
Millainen nainen esittelee rakastajansa lapselleen ja mikä paskiainen sinä olet, jos annat naisen esitellä itsesi lapselleen, jos et edes ajattele hänen kanssaan pidemmälle jatkavasi.
Säästäkää hyvät ihmiset lapsenne tällaisilta. Ei ole ihmekään, jos nuorisomme on sekaisin.
Johtuu näistä sekoilevista vanhemmista.
Mitäs sitten, kun eroatte ja nykyinen vaimosi saa nuoruutensa takaisin...laittautuu, meikkaa ja hymyilee.
Ilmeisesti Sinulta hän ei ole koskaan huomiota ja kehuja saanut....
ja tämä nykyinen rakastajattaresi....todennäköisesti lakkaa meikkaamasta ja laittautumasta...miksi sitten enää...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En voi jutella kanssasi
tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih537115Trump ja Vance murskasivat ja nolasivat Zelenskyn tiedotusvälineiden edessä Valkoisessa talossa.
Jopa oli uskomaton tilaisuus Valkoisessa talossa. Zelensky jäi täydelliseksi lehdellä soittelijaksi suhteessa Trumpiin j7113266Mikä on kaivattusi ärsyttävin piirre?
Mun kaivattu on erittäin vastahakoinen puhumaan itsestä. Kääntää puheenaiheen aina muuhun kun hänestä tulee puhetta.1341514Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa
Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens841341- 841325
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.2281322Anteeksi Pekka -vedätys
Apuna Ry:n somessa levinnyt Anteeksi Pakka -kampanja saa aina vaan kummallisempia piirteitä. ”Mä pyydän anteeksi. Mä631207- 891200
Rakkaus ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä TOTUUDEN kanssa.
Tajuatteko, että jotkut ihmiset pitävät siitä, kun toiset kaatuvat? He nauttivat siitä, kun toiset mokaavat tai käyttävä2321145- 811104