Nyt on sopiva aika viedä

viikolla kun olin laittanut täydennystä hupiakkuun ajattelin että on hyvä hetki kokeilla talviseisonnan jälkeen 1800 Wallas (20 v). Pumppu nakutti 4- 5 min ja odotin vielä 8-9 : minuuttiin. No kytkimet "nollille" ja aikomus startata uudelleen vähän ajan kuluttua. Samalla sekunnilla kun kytkimet oli keskiasennossa - kiinni - alkoikin poltto, no saman tien puhallin jne. takaisin päälle ja puoliteholle laiton jälkeen naputti 1,5 h eli toimii. Iästä huolimatta tuolla "huollolla" yritetään selvitä taas tuleva kesäkausi.

Pellinge kirjoitti:

viikolla kun olin laittanut täydennystä hupiakkuun ajattelin että on hyvä hetki kokeilla talviseisonnan jälkeen 1800 Wallas (20 v). Pumppu nakutti 4- 5 min ja odotin vielä 8-9 : minuuttiin. No kytkimet "nollille" ja aikomus startata uudelleen vähän ajan kuluttua. Samalla sekunnilla kun kytkimet oli keskiasennossa - kiinni - alkoikin poltto, no saman tien puhallin jne. takaisin päälle ja puoliteholle laiton jälkeen naputti 1,5 h eli toimii. Iästä huolimatta tuolla "huollolla" yritetään selvitä taas tuleva kesäkausi.

Lue lisää

Onpas sattunut jälkikäyntitermostaatin kytkeytyminen ja kytkinten nollaaminen samaan aikaan. Vähän pitkänlainenhan tuo aika (5min. 9min.) on, saattaa termostaatin lämmönjohdinlanka olla palanut lyhyeksi/ohueksi. Voi kyllä mennä näin talvikelin piikkiinkin, kesällähän tuon näkee.

...sulla on antennianalysaattori, niin toki sen antennin ja kaapelin kunnon voi itsekin selvittää.
Harvalla veneilijällä kuitenkaan on analysaattoria, joten testaus on teetettävä sellaisella, jolta tuo mittalaite löytyy tai sitten on vaan "testattava" radion kanssa veneessä, kun vene on jo vedessä.. ja kun silloin havaitaan puutteellinen toiminta, niin korjaus jää seuraavaan vuoteen...

-Mika- kirjoitti:

...sulla on antennianalysaattori, niin toki sen antennin ja kaapelin kunnon voi itsekin selvittää.
Harvalla veneilijällä kuitenkaan on analysaattoria, joten testaus on teetettävä sellaisella, jolta tuo mittalaite löytyy tai sitten on vaan "testattava" radion kanssa veneessä, kun vene on jo vedessä.. ja kun silloin havaitaan puutteellinen toiminta, niin korjaus jää seuraavaan vuoteen...

Lue lisää

"löytyy tai sitten on vaan "testattava" radion kanssa veneessä, kun vene on jo vedessä.. ja kun silloin havaitaan puutteellinen toiminta, niin korjaus jää seuraavaan vuoteen... "

Näin on, homma jää muuten seuraavaan vuoteen koska antennianalysaattoria voi käyttää ainoastaan aprillipäivänä. HOIDA SE HOMMA NYT.

se on sitten kirjoitti:

"löytyy tai sitten on vaan "testattava" radion kanssa veneessä, kun vene on jo vedessä.. ja kun silloin havaitaan puutteellinen toiminta, niin korjaus jää seuraavaan vuoteen... "

Näin on, homma jää muuten seuraavaan vuoteen koska antennianalysaattoria voi käyttää ainoastaan aprillipäivänä. HOIDA SE HOMMA NYT.

Lue lisää

Kyllähän sitä antennianalysaattoria voi käyttää milloin vaan, mutta jos analysaattori näyttää katkosta antenninjalassa tai kaapelissa tai vastaavaa ongelmaa, niin kuinka moni lähtee nosturille ihan vaan sen takia, että pääsee katsomaan antennin kiinityskohtaa, jos ei ole edes varma että mitä sille pitäisi tehdä.

Kun masto on vielä maassa, niin on mahdollista tehdä helposti sille antennille jotain, jos analysaattorilla havaitaan jotain vikaa antennilinjassa/antennissa. Myös pelkän syöttökaapelin kunto saadaan selville helposti mittamalla, ja viallinen kaapeli on helppo vaihtaa kun masto on vielä maassa jne.
Täysin poikki tai täysin oikosulussa oleva kaapeli voidaan havaita yleismittarillakin. Mutta kaapeliin päässeen kosteuden aiheuttama lisääntynyt vaimetuma selviää vain analysaattorilla.

-Mika- kirjoitti:

Kyllähän sitä antennianalysaattoria voi käyttää milloin vaan, mutta jos analysaattori näyttää katkosta antenninjalassa tai kaapelissa tai vastaavaa ongelmaa, niin kuinka moni lähtee nosturille ihan vaan sen takia, että pääsee katsomaan antennin kiinityskohtaa, jos ei ole edes varma että mitä sille pitäisi tehdä.

Kun masto on vielä maassa, niin on mahdollista tehdä helposti sille antennille jotain, jos analysaattorilla havaitaan jotain vikaa antennilinjassa/antennissa. Myös pelkän syöttökaapelin kunto saadaan selville helposti mittamalla, ja viallinen kaapeli on helppo vaihtaa kun masto on vielä maassa jne.
Täysin poikki tai täysin oikosulussa oleva kaapeli voidaan havaita yleismittarillakin. Mutta kaapeliin päässeen kosteuden aiheuttama lisääntynyt vaimetuma selviää vain analysaattorilla.

Lue lisää

On mahdollista, että käytössä on moottorivene tai purkkari jossa käsi VHF. Jos se paska johto nyt katkeaa ja on niin saamaton tunari, että ei hengissä selviä ilman VHF:ää, niin hakee vaikka piltemasta kouraan sen 59e mallin siksi kesäksi.

35 kirjoitti:

On mahdollista, että käytössä on moottorivene tai purkkari jossa käsi VHF. Jos se paska johto nyt katkeaa ja on niin saamaton tunari, että ei hengissä selviä ilman VHF:ää, niin hakee vaikka piltemasta kouraan sen 59e mallin siksi kesäksi.

Lue lisää

..ongelma on vähitellen huononeva kaapeli. Se kaapeli on arka vedelle. Nailoneriste imee vettä itseensä ja muuttuu eristeestä puolijohtavaksi, mutta vain korkeilla taajuuksilla. Tasasähköllä kaapeli näyttäisi olevan ok, mutta RF-tehosta saattaa 3/4 jäädä siihen piuhaan.
Kun viimekeväänä satamassa kävin (ihan ilmaiseksi ja talkoohengessä) mittamassa noin kymmenen veneen antennikaapelit, niin yksikään ei ollut täysin kunnossa! Eikä yksikään täysin "rikki". Kaikki toimivat jotenkin, mutta suurin osa todella huonosti. Uusi kaapeli maksaa 0,7 euroa metri ja se on todella helppo vaihtaa, kun masto on maassa.
Ei tästä nyt tarvii herneitä vetää nenuun, mutta aloittaja on mielestäni oikeassa. Nyt keväällä kannattaa tarkistaa se, mikä on helpointa tehdä ennen vesillelaskua.

-Mika- kirjoitti:

..ongelma on vähitellen huononeva kaapeli. Se kaapeli on arka vedelle. Nailoneriste imee vettä itseensä ja muuttuu eristeestä puolijohtavaksi, mutta vain korkeilla taajuuksilla. Tasasähköllä kaapeli näyttäisi olevan ok, mutta RF-tehosta saattaa 3/4 jäädä siihen piuhaan.
Kun viimekeväänä satamassa kävin (ihan ilmaiseksi ja talkoohengessä) mittamassa noin kymmenen veneen antennikaapelit, niin yksikään ei ollut täysin kunnossa! Eikä yksikään täysin "rikki". Kaikki toimivat jotenkin, mutta suurin osa todella huonosti. Uusi kaapeli maksaa 0,7 euroa metri ja se on todella helppo vaihtaa, kun masto on maassa.
Ei tästä nyt tarvii herneitä vetää nenuun, mutta aloittaja on mielestäni oikeassa. Nyt keväällä kannattaa tarkistaa se, mikä on helpointa tehdä ennen vesillelaskua.

Lue lisää

Juurihan sä sanoit, että ei kannata tarkistaa vaan vaihtaa suoraan, kun ne kaikki on kuitenkin jollainlailla paskana.

20 kirjoitti:

Juurihan sä sanoit, että ei kannata tarkistaa vaan vaihtaa suoraan, kun ne kaikki on kuitenkin jollainlailla paskana.

En kyllä mielestäni noin sanonut, enkä ainakaan tarkoittanut sitä noin.
Tarkistaminen on helppoa, siispä tarkistan mittarilla tilanteen ensin. Jos on ongelmaa, niin sitten tarkistan antennin kiinnityksen kaapleiin tai antennijalkaan. ym.
Usein on riittänyt (metallisen piiska-antennin ollessa kyseessä) antennin kiertäminen irti ja kevyt kierteiden putsaus ja ehkä kuparitahnaa väliin ja takaisin kiinni.
Laskikuituantenneissa taas on useimmin se liitin kaapelin/antennin välillä lievästi hapettunut. Siihen melkein sama hoito: auki ja kierteiden puhdistus ja takaisin kiinni, mutta ilman kuparitahnaa. Päälle vulkanoituvaa teippiä sääsuojaksi ja/tai kutistesukkaa, riippuu tilanteesta. Ja silloinkun antenni on irti, voidaan pelkkä kaapeli mitata. Jos on edes lievää vaimentumaa havaittavissa, niin uusi kaapeli vaan paikalleen.

et tiedä mistä puhut. Kaikki vehkeet veneessä pitää tarkistaa ja huoltaa. Kyllä kippari yleensä katsoo että moottori on kunnossa, mutta ne muut asiat jää usein tekemättä. Yksi asia on mm VHF radio. Et tiedä onko se kunnossa vai ei ennenkuin tarvitset sitä.AINOA keino todeta sen olevan kunnossa on tarkistuttaa sitä asiantuntijalla,silloin tietää että radio lähettää täydellä teholla ja on oikealla taajuudella.(lue Mika ja se on sitten)On moni radio kun painat lähetystangenttia syttyy ledi että lähetys on OK, mutta ei mene tehoa ulos,en paljasta minkämerkkiset radiot on kyseessä. Se että kokeilee radion kaverin kanssa satamassa ei sano mitään.
Hyvin usein on juuri purjeveneissä murheita, osaksi monien jatkojen takia, osaksi ehkä maston käsittelyssä syksyllä,antenni vahingoittuu.Asennuksissa on hyvin usein toivomisen varaa, varsinkin jos omistaja on tehnyt asennuksen itse mutta se on jo toinen asia.
Sitä paitsi kippari ei ota antennia pois talveksi,kun se on ulkona ympäri vuoden se syöpyy rikki sisältä.
Ei tarvitse välttämättä viedä kalliiseen firmaan, jos on tuttava radioamatööri löytyy yleensä apua nopeasti.Minä teen" firaapelina"nämä hommat tutuille täällä paikkakunnalla ja hommaa rittää.
Tärkeintä on kuitenkin antennin ja mastokaapelin tarkistus maalla,meilläpäin ei sattumoisin ole mastokraanaa että pääsisi mastonhuipulle kun vene on jo vesillä.
Ja vielä kännykästä. Se ei ole hätäpuhelin vaikka moni niin luulee.Usein saadaan luultavasti apua, mutta kännykkä sammuu itsestään, pudotat sen kannelle niin se on entinen,ei siedä kosteutta ja kauempana rannikosta ei ole kenttää.Kännykkä ei koskaan tule syrjäyttämään VHF radiota.
Veneily & radioterveisin.

minor700 kirjoitti:

et tiedä mistä puhut. Kaikki vehkeet veneessä pitää tarkistaa ja huoltaa. Kyllä kippari yleensä katsoo että moottori on kunnossa, mutta ne muut asiat jää usein tekemättä. Yksi asia on mm VHF radio. Et tiedä onko se kunnossa vai ei ennenkuin tarvitset sitä.AINOA keino todeta sen olevan kunnossa on tarkistuttaa sitä asiantuntijalla,silloin tietää että radio lähettää täydellä teholla ja on oikealla taajuudella.(lue Mika ja se on sitten)On moni radio kun painat lähetystangenttia syttyy ledi että lähetys on OK, mutta ei mene tehoa ulos,en paljasta minkämerkkiset radiot on kyseessä. Se että kokeilee radion kaverin kanssa satamassa ei sano mitään.
Hyvin usein on juuri purjeveneissä murheita, osaksi monien jatkojen takia, osaksi ehkä maston käsittelyssä syksyllä,antenni vahingoittuu.Asennuksissa on hyvin usein toivomisen varaa, varsinkin jos omistaja on tehnyt asennuksen itse mutta se on jo toinen asia.
Sitä paitsi kippari ei ota antennia pois talveksi,kun se on ulkona ympäri vuoden se syöpyy rikki sisältä.
Ei tarvitse välttämättä viedä kalliiseen firmaan, jos on tuttava radioamatööri löytyy yleensä apua nopeasti.Minä teen" firaapelina"nämä hommat tutuille täällä paikkakunnalla ja hommaa rittää.
Tärkeintä on kuitenkin antennin ja mastokaapelin tarkistus maalla,meilläpäin ei sattumoisin ole mastokraanaa että pääsisi mastonhuipulle kun vene on jo vesillä.
Ja vielä kännykästä. Se ei ole hätäpuhelin vaikka moni niin luulee.Usein saadaan luultavasti apua, mutta kännykkä sammuu itsestään, pudotat sen kannelle niin se on entinen,ei siedä kosteutta ja kauempana rannikosta ei ole kenttää.Kännykkä ei koskaan tule syrjäyttämään VHF radiota.
Veneily & radioterveisin.

Lue lisää

jauhot suuhun?

minor700 kirjoitti:

et tiedä mistä puhut. Kaikki vehkeet veneessä pitää tarkistaa ja huoltaa. Kyllä kippari yleensä katsoo että moottori on kunnossa, mutta ne muut asiat jää usein tekemättä. Yksi asia on mm VHF radio. Et tiedä onko se kunnossa vai ei ennenkuin tarvitset sitä.AINOA keino todeta sen olevan kunnossa on tarkistuttaa sitä asiantuntijalla,silloin tietää että radio lähettää täydellä teholla ja on oikealla taajuudella.(lue Mika ja se on sitten)On moni radio kun painat lähetystangenttia syttyy ledi että lähetys on OK, mutta ei mene tehoa ulos,en paljasta minkämerkkiset radiot on kyseessä. Se että kokeilee radion kaverin kanssa satamassa ei sano mitään.
Hyvin usein on juuri purjeveneissä murheita, osaksi monien jatkojen takia, osaksi ehkä maston käsittelyssä syksyllä,antenni vahingoittuu.Asennuksissa on hyvin usein toivomisen varaa, varsinkin jos omistaja on tehnyt asennuksen itse mutta se on jo toinen asia.
Sitä paitsi kippari ei ota antennia pois talveksi,kun se on ulkona ympäri vuoden se syöpyy rikki sisältä.
Ei tarvitse välttämättä viedä kalliiseen firmaan, jos on tuttava radioamatööri löytyy yleensä apua nopeasti.Minä teen" firaapelina"nämä hommat tutuille täällä paikkakunnalla ja hommaa rittää.
Tärkeintä on kuitenkin antennin ja mastokaapelin tarkistus maalla,meilläpäin ei sattumoisin ole mastokraanaa että pääsisi mastonhuipulle kun vene on jo vesillä.
Ja vielä kännykästä. Se ei ole hätäpuhelin vaikka moni niin luulee.Usein saadaan luultavasti apua, mutta kännykkä sammuu itsestään, pudotat sen kannelle niin se on entinen,ei siedä kosteutta ja kauempana rannikosta ei ole kenttää.Kännykkä ei koskaan tule syrjäyttämään VHF radiota.
Veneily & radioterveisin.

Lue lisää

syrjäyttänyt VHF:n Itämeren veneilykäytössä. Lähde: Merivartioston hälytystilasto viime vuosilta. Sen mukaan VHF häviää hälytysvälineenä kännykälle mennen tullen. Itse asiassa se häviää jopa lankapuhelimelle! Vuosittain matkapuhelimella tehdään tyypillisesti n. 500-600 hälytystä MRCC:lle. VHF:lla tehtyjen määrä on useimpina vuosina alle 40 (ja siinä ovat mukana DSC-hälyt).

Esimerkkinä tulee mieleen Pärnun edustalla muutama vuosi sitten rysäänajamisen vuoksi uponneen moottoriveneen tapaus. Soittivat nimittäin apua kännykällä. Hieman koomista kyllä, Suomen MRCC:n kautta, joka ohjasi tapauksen Piirivalvelle ja homma hoitui.

Olet silti oikeassa siinä, että jos veneessä kiinteä VHF on, niin kannattaa sen kuntoa vähän tarkistaa. Itse totesin joitain vuosia sitten laitteen käyneen vielä hiljaisemmaksi kuin yleensä, edes VTS-kanavalla ei tuntunut olevan liikennettä. Pieniä tutkimustoimia: antennijohto oli katkennus antennijalan nivelen kohdalta.

minor700 kirjoitti:

et tiedä mistä puhut. Kaikki vehkeet veneessä pitää tarkistaa ja huoltaa. Kyllä kippari yleensä katsoo että moottori on kunnossa, mutta ne muut asiat jää usein tekemättä. Yksi asia on mm VHF radio. Et tiedä onko se kunnossa vai ei ennenkuin tarvitset sitä.AINOA keino todeta sen olevan kunnossa on tarkistuttaa sitä asiantuntijalla,silloin tietää että radio lähettää täydellä teholla ja on oikealla taajuudella.(lue Mika ja se on sitten)On moni radio kun painat lähetystangenttia syttyy ledi että lähetys on OK, mutta ei mene tehoa ulos,en paljasta minkämerkkiset radiot on kyseessä. Se että kokeilee radion kaverin kanssa satamassa ei sano mitään.
Hyvin usein on juuri purjeveneissä murheita, osaksi monien jatkojen takia, osaksi ehkä maston käsittelyssä syksyllä,antenni vahingoittuu.Asennuksissa on hyvin usein toivomisen varaa, varsinkin jos omistaja on tehnyt asennuksen itse mutta se on jo toinen asia.
Sitä paitsi kippari ei ota antennia pois talveksi,kun se on ulkona ympäri vuoden se syöpyy rikki sisältä.
Ei tarvitse välttämättä viedä kalliiseen firmaan, jos on tuttava radioamatööri löytyy yleensä apua nopeasti.Minä teen" firaapelina"nämä hommat tutuille täällä paikkakunnalla ja hommaa rittää.
Tärkeintä on kuitenkin antennin ja mastokaapelin tarkistus maalla,meilläpäin ei sattumoisin ole mastokraanaa että pääsisi mastonhuipulle kun vene on jo vesillä.
Ja vielä kännykästä. Se ei ole hätäpuhelin vaikka moni niin luulee.Usein saadaan luultavasti apua, mutta kännykkä sammuu itsestään, pudotat sen kannelle niin se on entinen,ei siedä kosteutta ja kauempana rannikosta ei ole kenttää.Kännykkä ei koskaan tule syrjäyttämään VHF radiota.
Veneily & radioterveisin.

Lue lisää

minorin jutut on yleensä asiaa mutta tämä on jonkun feikin sekoilu ehkä?

"AINOA keino todeta sen olevan kunnossa on tarkistuttaa sitä asiantuntijalla". miten olisi vain testi omatoimisesti ja katsoa vastaako kukaan? eihän joka hiton polttimoakaan raahata ammattimiehen tarkistettavaksi. VHF on muutenkin niin marginaalinen varuste (suurimmalla osalla ei edes ole sitä), niin miksi sen toimimattomuudesta pitäisi olla niin kauhuissaan. mikäli ei toimi, niin heittää mereen kun kännykkä riittää nykyisin.

14 kirjoitti:

minorin jutut on yleensä asiaa mutta tämä on jonkun feikin sekoilu ehkä?

"AINOA keino todeta sen olevan kunnossa on tarkistuttaa sitä asiantuntijalla". miten olisi vain testi omatoimisesti ja katsoa vastaako kukaan? eihän joka hiton polttimoakaan raahata ammattimiehen tarkistettavaksi. VHF on muutenkin niin marginaalinen varuste (suurimmalla osalla ei edes ole sitä), niin miksi sen toimimattomuudesta pitäisi olla niin kauhuissaan. mikäli ei toimi, niin heittää mereen kun kännykkä riittää nykyisin.

Lue lisää

tukea, huomaan että Mika tietää mistä puhuu.Ninkuin "20" väittää on varmasti oikein, en ole tutkinut tilastoja, se on tietenkin aika luonnollista että kännykkäilmoituksia on eniten, on helppoa ja nopeaa vetää kännykkä taskusta ja pyytää apua. Uskon kuitenkin että ne joilla on VHF haluaa että se toimii.
Kiitos myös "14", olemmehan kyllä pohtineet monta juttua palstalla, jollei radiohommia niin Volvon ja Yanmarin jäähdytysongelmat ja ties vaikka mitä.
Itse olen kauan veneillyt ja voin kertoa että ensimmäisen paatin ostin vuonna 1973. Silloin oli vain LA-puhelin ja merivartiosto päivysti kan.11A, ja se toimi hyvin. Sitten tuli italialaiset ja leikkivät amatöörejä LA-kanavilla ja tukki kanavat.
En muista milloin ARP-puhelimet tulivat, ne oli kuitenkin kaalliita, vuonna 1982 ostin meri-VHF:n, Belcom merkkisen ja se on yhä käytössa veneessä.
Luulen että nuoremmat veneilijät eivät tiedä että silloin aikoinaan ei ollut mahdollista soittaa mereltä koska puhelimia ei kertakaikkiaan ollut. Siellä täällä oli lankapuhelimia, esimerkiksi Modermaganilla oli kolikkopuhelin, Jurmolla oli puhelinkoppi, voi soittaa vastapuhelu tai puhelu oman kotinumeron laskuun.Muistan ne reissut kun lähdin perjantai-iltana länsiuudeltamaalta Porvooseen ja vaimo oli töissä lauantaina ja piti tulla Helsinkiin junalla ja sieltä jatkettiin veneellä Porvooseen.Hän ei voinut millään tietää oliko kippari yleensä Hesassa vai oliko jäänyt johonkin moottorivian tai onnettomuuden takia. Ainoa konsti oli saada joku LA-tukiasema kiinni ja pyytää soittamaan että yöpyy jossain Espoon saaristossa ja on melko varmasti Hesassa lauantai aamuna.
Kyllä oli turvallista saada apua VHF:llä kun hitsaus petti ruorissa ja apu oli nopeasti paikalla.Suora yhteys merivartiostolle ja edelleen partioveneeseen kun se lähestyi. Olisikohan ne ensimmäiset Mobirat tulleet juuri silloin markkinoille, hinta oli noin 10,000 Markkaa.Tietenkin mullakin on kännykkä,mutta luotan edelleen enemmän VHF:ään hätäradiona.
No niin nyt poikkesin tekniikasta ja tulin nostalgiseksi.
sanoo TV-mekaanikko ja radioamatööri

minor700 kirjoitti:

tukea, huomaan että Mika tietää mistä puhuu.Ninkuin "20" väittää on varmasti oikein, en ole tutkinut tilastoja, se on tietenkin aika luonnollista että kännykkäilmoituksia on eniten, on helppoa ja nopeaa vetää kännykkä taskusta ja pyytää apua. Uskon kuitenkin että ne joilla on VHF haluaa että se toimii.
Kiitos myös "14", olemmehan kyllä pohtineet monta juttua palstalla, jollei radiohommia niin Volvon ja Yanmarin jäähdytysongelmat ja ties vaikka mitä.
Itse olen kauan veneillyt ja voin kertoa että ensimmäisen paatin ostin vuonna 1973. Silloin oli vain LA-puhelin ja merivartiosto päivysti kan.11A, ja se toimi hyvin. Sitten tuli italialaiset ja leikkivät amatöörejä LA-kanavilla ja tukki kanavat.
En muista milloin ARP-puhelimet tulivat, ne oli kuitenkin kaalliita, vuonna 1982 ostin meri-VHF:n, Belcom merkkisen ja se on yhä käytössa veneessä.
Luulen että nuoremmat veneilijät eivät tiedä että silloin aikoinaan ei ollut mahdollista soittaa mereltä koska puhelimia ei kertakaikkiaan ollut. Siellä täällä oli lankapuhelimia, esimerkiksi Modermaganilla oli kolikkopuhelin, Jurmolla oli puhelinkoppi, voi soittaa vastapuhelu tai puhelu oman kotinumeron laskuun.Muistan ne reissut kun lähdin perjantai-iltana länsiuudeltamaalta Porvooseen ja vaimo oli töissä lauantaina ja piti tulla Helsinkiin junalla ja sieltä jatkettiin veneellä Porvooseen.Hän ei voinut millään tietää oliko kippari yleensä Hesassa vai oliko jäänyt johonkin moottorivian tai onnettomuuden takia. Ainoa konsti oli saada joku LA-tukiasema kiinni ja pyytää soittamaan että yöpyy jossain Espoon saaristossa ja on melko varmasti Hesassa lauantai aamuna.
Kyllä oli turvallista saada apua VHF:llä kun hitsaus petti ruorissa ja apu oli nopeasti paikalla.Suora yhteys merivartiostolle ja edelleen partioveneeseen kun se lähestyi. Olisikohan ne ensimmäiset Mobirat tulleet juuri silloin markkinoille, hinta oli noin 10,000 Markkaa.Tietenkin mullakin on kännykkä,mutta luotan edelleen enemmän VHF:ään hätäradiona.
No niin nyt poikkesin tekniikasta ja tulin nostalgiseksi.
sanoo TV-mekaanikko ja radioamatööri

Lue lisää

Itse olen hieman sinua nuorempi, mutta VHF on kuitenkin se turvallisin hälytystapa, vielä kännykkäaikana.

Tillastollinen harha syntyy yhdestä asiasta, amatöörit jotka eivät osaa lukea merikorttia, tai käyttää kompassia, ajelevat plotterin varassa, ja kun tulee hätä, niin ainoa hälytyskeino on kännykkä.

Eli kännykän suosio saatta korreloida merenkulkutaitoja, en tiedä, mutta siinä olisi jollekin opiskelijalle oiva aihe graduun.

P.S. Ja ennen kuin kaikki plotteriuskovaiset älähtävät, niin se on oiva apuväline, ja esittämäni näkemys on pelkkää teoretisointia. Anteeksi jo etukäteen, en halunnut loukata tunteitasi, ja maksan totta kai herkän mielesi vaatiman psykologilaskun...

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Itse olen hieman sinua nuorempi, mutta VHF on kuitenkin se turvallisin hälytystapa, vielä kännykkäaikana.

Tillastollinen harha syntyy yhdestä asiasta, amatöörit jotka eivät osaa lukea merikorttia, tai käyttää kompassia, ajelevat plotterin varassa, ja kun tulee hätä, niin ainoa hälytyskeino on kännykkä.

Eli kännykän suosio saatta korreloida merenkulkutaitoja, en tiedä, mutta siinä olisi jollekin opiskelijalle oiva aihe graduun.

P.S. Ja ennen kuin kaikki plotteriuskovaiset älähtävät, niin se on oiva apuväline, ja esittämäni näkemys on pelkkää teoretisointia. Anteeksi jo etukäteen, en halunnut loukata tunteitasi, ja maksan totta kai herkän mielesi vaatiman psykologilaskun...

Lue lisää

pistä alkuun 500e tilille. sen verran pahasti toi järkytti.

sanokaas viimevuodelta tai viimeiseltä sadalta vuodelta yksikin paatin uppoamistapaus tai mikä vaan hätätapaus jossa olisi tullut kuolonuhreja vhf puutteen tai toimimattomuuden takia?

24 kirjoitti:

pistä alkuun 500e tilille. sen verran pahasti toi järkytti.

sanokaas viimevuodelta tai viimeiseltä sadalta vuodelta yksikin paatin uppoamistapaus tai mikä vaan hätätapaus jossa olisi tullut kuolonuhreja vhf puutteen tai toimimattomuuden takia?

Lue lisää

Paattien uppoamiset tai vastaavat onnettomuudet vhf:n puuttumisen vuoksi eivät ole tämän keskustelun pointti. Pointti on se, että vhf on samanlainen brassailuväline kuin kipparilakki tai paperikartta. Vanhat parrat yrittää toitottaa muinaisten toimintatapojen ja laitteiden ylivertaisuudesta samalla kun surffailevat netissä. Eli siis täysin idioottimaista kaksinaismoralismia. Fakta nyt kuitenkin on, että järkevä ja vastuullinen nykyveneilijä luottaa tarjolla olevaan tekniikkaan, eikä mihinkään miekka ja kilpi kamaan. Surullisinta asiassa tietysti on se, että joku aloitteleva veneilijä saattaa uskoakin näitä "merikarhut suunnistavat astrolabilla" -juttuja ja näin laiminlyövät nykytekniikan tarjoaman veneilyturvallisuuden.

15 kirjoitti:

Paattien uppoamiset tai vastaavat onnettomuudet vhf:n puuttumisen vuoksi eivät ole tämän keskustelun pointti. Pointti on se, että vhf on samanlainen brassailuväline kuin kipparilakki tai paperikartta. Vanhat parrat yrittää toitottaa muinaisten toimintatapojen ja laitteiden ylivertaisuudesta samalla kun surffailevat netissä. Eli siis täysin idioottimaista kaksinaismoralismia. Fakta nyt kuitenkin on, että järkevä ja vastuullinen nykyveneilijä luottaa tarjolla olevaan tekniikkaan, eikä mihinkään miekka ja kilpi kamaan. Surullisinta asiassa tietysti on se, että joku aloitteleva veneilijä saattaa uskoakin näitä "merikarhut suunnistavat astrolabilla" -juttuja ja näin laiminlyövät nykytekniikan tarjoaman veneilyturvallisuuden.

Lue lisää

on grunnmarinella huollettu minor. V...u mitä idiootteja!

15 kirjoitti:

Paattien uppoamiset tai vastaavat onnettomuudet vhf:n puuttumisen vuoksi eivät ole tämän keskustelun pointti. Pointti on se, että vhf on samanlainen brassailuväline kuin kipparilakki tai paperikartta. Vanhat parrat yrittää toitottaa muinaisten toimintatapojen ja laitteiden ylivertaisuudesta samalla kun surffailevat netissä. Eli siis täysin idioottimaista kaksinaismoralismia. Fakta nyt kuitenkin on, että järkevä ja vastuullinen nykyveneilijä luottaa tarjolla olevaan tekniikkaan, eikä mihinkään miekka ja kilpi kamaan. Surullisinta asiassa tietysti on se, että joku aloitteleva veneilijä saattaa uskoakin näitä "merikarhut suunnistavat astrolabilla" -juttuja ja näin laiminlyövät nykytekniikan tarjoaman veneilyturvallisuuden.

Lue lisää

VHF ei ole "miekka ja kilpi kamaa", avomeriluokkaan se on KATSASTUSVARUSTE! Kännykällä pärjää varmasti rannoilla, mutta vastuullisella kipparilla avomerellä on nimenomaan VHF, mieluiten DSC:llä. Kuinkas se suu pannaan sitten kun kännykkä ei löydä kenttää keskellä merta? Ei saatana laitoitkin varmaan aprillipilan ;D

15 kirjoitti:

Paattien uppoamiset tai vastaavat onnettomuudet vhf:n puuttumisen vuoksi eivät ole tämän keskustelun pointti. Pointti on se, että vhf on samanlainen brassailuväline kuin kipparilakki tai paperikartta. Vanhat parrat yrittää toitottaa muinaisten toimintatapojen ja laitteiden ylivertaisuudesta samalla kun surffailevat netissä. Eli siis täysin idioottimaista kaksinaismoralismia. Fakta nyt kuitenkin on, että järkevä ja vastuullinen nykyveneilijä luottaa tarjolla olevaan tekniikkaan, eikä mihinkään miekka ja kilpi kamaan. Surullisinta asiassa tietysti on se, että joku aloitteleva veneilijä saattaa uskoakin näitä "merikarhut suunnistavat astrolabilla" -juttuja ja näin laiminlyövät nykytekniikan tarjoaman veneilyturvallisuuden.

Lue lisää

Tekniikka voi olla vanhahtavaa, mutta fysiikan lait olleet aikojen alusta lähtien voimassa. Minä ainakin olen vuosittain useita kertoja alueilla, joissa kännykällä ei kenttää löydy. Niitä kun on paitsi avomerellä, myös monin paikoin saaristossa. Lisäksi se vanha tekniikka on käytössä vuosittain. Voitko muuten antaa jonkinlaisen esimerkin siitä, miten vhf:llä voisi brassailla? Minulle ei tule helpolla mitään keinoa mieleen.

Muinainen toimintatapa on myös nykyinen niin ammattimerenkulun kuin viranomaistenkin keskuudessa, mitähän varten? Kaverien kanssa jutustelun voi hoitaa kännykällä, eivätkä edes kaikki horisontin sisäpuolella olevat kuule. Mutta se todellisin tarve onkin juuri sen ammattimerenkulun ja viranomaisten kanssa aluksesta alukseen. Mieluummin soittelee kännykällä apua silloinkin, kun bensa on loppunut, eikä sitä halua kaikille kertoa.

20+8 kirjoitti:

VHF ei ole "miekka ja kilpi kamaa", avomeriluokkaan se on KATSASTUSVARUSTE! Kännykällä pärjää varmasti rannoilla, mutta vastuullisella kipparilla avomerellä on nimenomaan VHF, mieluiten DSC:llä. Kuinkas se suu pannaan sitten kun kännykkä ei löydä kenttää keskellä merta? Ei saatana laitoitkin varmaan aprillipilan ;D

Lue lisää

Miksi pitäisi katsastaa 1-luokkaan? Vakuutusalennuksen saa kolmosellakin. Ja mites se suu pannaan, kun vhf:n kantamalla ei satu olemaan ketään kuulemassa huutelujasi?

13 kirjoitti:

Miksi pitäisi katsastaa 1-luokkaan? Vakuutusalennuksen saa kolmosellakin. Ja mites se suu pannaan, kun vhf:n kantamalla ei satu olemaan ketään kuulemassa huutelujasi?

Vaaditaan se VHF jo kakkoseenkin katsastettaessa. Eikä kai sitä katsastusta tehdä vakuutusalennuksen takia? En minä ainakaan.
Ja silloin jos ei VHF:n kantamalla ole ketään kuulemassa huutelujani, otan SSB:n käyttöön.
Ja onhan mulla se kännykkäkin. Vai luuletko todella, että kaikki VHF:n omistavat veneilijät jättää sen kännykän pois?
Eihän nuo kaksi laitetta ole toisensa poissulkevia.

-Mika- kirjoitti:

Vaaditaan se VHF jo kakkoseenkin katsastettaessa. Eikä kai sitä katsastusta tehdä vakuutusalennuksen takia? En minä ainakaan.
Ja silloin jos ei VHF:n kantamalla ole ketään kuulemassa huutelujani, otan SSB:n käyttöön.
Ja onhan mulla se kännykkäkin. Vai luuletko todella, että kaikki VHF:n omistavat veneilijät jättää sen kännykän pois?
Eihän nuo kaksi laitetta ole toisensa poissulkevia.

Lue lisää

tuo aiempi kirjoittaja antoi ymmärtää, ettei kännyllä tee mitään.

Katsastusluokkiin vetoaminen on niitä maailman kehnoimpia perusteita millekään laitteelle juuri siksi, ettei tavan veneilijällä ole mitään syytä katsastaa kolmosta ylemmäs.

20+8 kirjoitti:

VHF ei ole "miekka ja kilpi kamaa", avomeriluokkaan se on KATSASTUSVARUSTE! Kännykällä pärjää varmasti rannoilla, mutta vastuullisella kipparilla avomerellä on nimenomaan VHF, mieluiten DSC:llä. Kuinkas se suu pannaan sitten kun kännykkä ei löydä kenttää keskellä merta? Ei saatana laitoitkin varmaan aprillipilan ;D

Lue lisää

Silloin kaivetaan esille satelliittipuhelin ja juttu jatkukoon.. Luulis riittävän peittoalue, vaikka ajelisi minne autiosaarelle.

6 kirjoitti:

tuo aiempi kirjoittaja antoi ymmärtää, ettei kännyllä tee mitään.

Katsastusluokkiin vetoaminen on niitä maailman kehnoimpia perusteita millekään laitteelle juuri siksi, ettei tavan veneilijällä ole mitään syytä katsastaa kolmosta ylemmäs.

Lue lisää

Yhtä kehnoa on väittää, ettei ole syytä katsastaa kolmosta ylempään luokkaan vain, koska et itse tunne tarvetta sellaiseen.

Kännykästä on hyötyä, jos veneilet vaan lähivesillä ja ainoa tarve mitä voit kuvitella on soittaminen hätänumeroon. Minusta se taas on tätä nykyajan avuttomuutta, kun luotetaan vaan että kyllä viranomaiset tulee apuun jos en enää hallitsekaan venettäni.

On käynyt selväksi, että et näe mitään hyötyä pitää veneessä toimivaa VHF-puhelinta. Hyvä.
Mutta kun keskustelun aiheena on VHF-radion toimivuuden tarkistaminen järkevällä tavalla, niin miksi se pitää aina vääntää taisteluksi VHF-puhelimen tarpeettomuudesta ja kännykän ylivertaisuudesta?
Jos sinä et koe tarvitsevasi VHF-puhelinta veneessäsi, niin anna meidän, jotka koemme sen hyödylliseksi keskustella sen toimivuuden tarkistamisesta ilma tuota oman uskosi tuputtamista.

-Mika- kirjoitti:

Yhtä kehnoa on väittää, ettei ole syytä katsastaa kolmosta ylempään luokkaan vain, koska et itse tunne tarvetta sellaiseen.

Kännykästä on hyötyä, jos veneilet vaan lähivesillä ja ainoa tarve mitä voit kuvitella on soittaminen hätänumeroon. Minusta se taas on tätä nykyajan avuttomuutta, kun luotetaan vaan että kyllä viranomaiset tulee apuun jos en enää hallitsekaan venettäni.

On käynyt selväksi, että et näe mitään hyötyä pitää veneessä toimivaa VHF-puhelinta. Hyvä.
Mutta kun keskustelun aiheena on VHF-radion toimivuuden tarkistaminen järkevällä tavalla, niin miksi se pitää aina vääntää taisteluksi VHF-puhelimen tarpeettomuudesta ja kännykän ylivertaisuudesta?
Jos sinä et koe tarvitsevasi VHF-puhelinta veneessäsi, niin anna meidän, jotka koemme sen hyödylliseksi keskustella sen toimivuuden tarkistamisesta ilma tuota oman uskosi tuputtamista.

Lue lisää

Saathan sinä katsastuttaa paattisi mihin luokkaan haluat. Ei sitä kukaan kiellä. Mutta kun vhf:n tarpeellisuutta perustellaan katsastusluokan vaatimuksella, ollaan heikoilla.

10+4 kirjoitti:

Saathan sinä katsastuttaa paattisi mihin luokkaan haluat. Ei sitä kukaan kiellä. Mutta kun vhf:n tarpeellisuutta perustellaan katsastusluokan vaatimuksella, ollaan heikoilla.

Lue lisää

Tuon väitteen mukaan katsastusluokan vaatimuksissa on vikaa. Osaatko jotenkin osoittaa, mitä vikaa niissä on?

Minä ainakin valitsen katsastusluokan oman kulkualueeni mukaan. Enkä katsasta venettäni seuraa tai liittoa varten, vaan omaa perhettäni, miehistöäni ja itseäni varten. Onko muita päteviä perusteita olemassakaan?

10+4 kirjoitti:

Saathan sinä katsastuttaa paattisi mihin luokkaan haluat. Ei sitä kukaan kiellä. Mutta kun vhf:n tarpeellisuutta perustellaan katsastusluokan vaatimuksella, ollaan heikoilla.

Lue lisää

Saatat olla oikeassa.

Mutta jos tuolla kakkoseen katsastajalla on oikeasti jokin tarve katsastuttaa veneensä juuri kakkoseen, niin silloin se onkin ihan jo hyvä peruste. Joillakin se syy on oma turvallisuus ja käyttöalue. Halutaan se ulkopuolisen lausunto veneen ja sen varusteiden riittävyydestä koko itämeren alueella purjehtimiseen.
Toisilla taas perusteena on osallistuminen johonkin kisaan, jossa on minimi vaatiuksena katsastus kakkoseen. Tällaisia on mm. Suursari-race, HTR ja Gotlant runt.

Muutenkin ihmetyttää se, että miksi toi VHF nostattaa aina niin suuria tunteita. Ikään kuin sen olemassaolo veneessä olisi jotain juuttumista vanhaan ja antiikkiseen. Vaikka ihan taatusti jokaisessa veneessä jossa on VHF, on myös useampi kännykkä.

Tämän olen kertonut ennenkin, mutta kerrotaan uudelleen: Usemamman veneen ja ehkä ihmishengen (vaikeampi arvioida) olen pelastanut VHF-radion ansiosta. Tilanne on ollut vaikkapa sellainen, että veneessä on kippari ja kone sammunut ja vaimo osasi vaan käyttää radiota mutta ei laskea ankkuria. Ja 112 soittaminen ei olisi apua ajoissa paikalle tuonut. Mutta ujo kysmys VHF:llä kanavalla 16 "oliskohan tässä sen ja sen saaren lähellä ketään, jolla olis hetki aikaa... tarttis vähän jelppinkiä" sai mut ajamaan paikalle alle minuutissa ja hinaamaan sen ison fiskarin sieltä pois ja laituriin. Se oli jo aika lähellä kivikkoa, johon se olisi murskautunut siinä kovassa aallokossa.

Ja kun itse seilaan monta kertaa kaudessa Kielin ja Helsingin väliä, niin tiedän että kännykkä on verkossa vaan 1/10 osan ajasta, mutta koko matkan on katkeamaton laivajono alle kahden mailin päässä. Ja niillä on VHF kuuntelussa ja auttamisvelvoite, jos mulla olisi veneessä hengenvaarallinen tilanne.

Elikkä siis: te jotka pärjäätte pelkällä kännykällä, hyvä niin. Mutta älkää luulko meidän VHF:llä varustauneiden olevan jotain menneisyyteen jymähtäneitä jääriä. Me vaan tiedetään enemmän. Ja on meilläkin kaikilla se kännykkä myös. Joillakin lisäksi vielä SSB ja/tai satelliittipuhelin.

kehiin kirjoitti:

Tuon väitteen mukaan katsastusluokan vaatimuksissa on vikaa. Osaatko jotenkin osoittaa, mitä vikaa niissä on?

Minä ainakin valitsen katsastusluokan oman kulkualueeni mukaan. Enkä katsasta venettäni seuraa tai liittoa varten, vaan omaa perhettäni, miehistöäni ja itseäni varten. Onko muita päteviä perusteita olemassakaan?

Lue lisää

Itse asiassa katsastusvaatimukset ovat jossain määrin yläkantissa, etenkin luokissa 1 ja 2. Kun muistetaan sekin, ettei ykkösenkään purjehdusalueeksi ole määritelty koko maailmaa eikä kakkosen purjehdusalue kata koko Itämerta...

Mutta se ei nyt ollut oikeastaan pointti, vaan se, ettei katsastussysteemillä eikä sen vaatimuksilla tai määrittelyillä ole mitään todellista painoarvoa, koska perustana eivät ole lainsäädännön tai viranomaisten määräykset. Sinun perustelusi omalle katsastusratkaisullesi on sinällään ihan hyvä, mutta se on arvoton yleisenä perusteluna "miksi jokaisen PITÄISI tehdä näin".

Veneilijän omien valintojen/halun ulkopuolella on kolme tekijää, joista voi seurata eräänlainen pakko katsastukseen:
-monien veneseurojen käytäntö, että venepaikka edellyttää katsastusta
-vakuutusmaksualennus
-eräissä purjehduskilpailuissa osallistumisen edellytyksenä oleva katsastusluokka.

Viimeinen noista on ainoa, jossa luokalla on merkitystä, mutta koko asia on merkityksellinen vain hyvin harvoille veneilijöille. Kahdessa ensinmainituksessa riittää, että on katsastettu vähintään kolmoseen (seuroille nelonenkin, mutta vakuutusyhtiöt eivät kuulemma anna sillä vielä alennusta). Siksi on älytöntä perustella vhf:n tarvetta katsastusvaatimuksella, kun itse katsastus on vapaaehtoinen ja yli kolmosen katsastaminen "vielä vapaaehtoisempaa". Kellään ei ole siihen sanomista, jos veneilet katsastusohjeiden määrittelemien purjehdusalueiden ulkopuolella!

Itse olen sitä mieltä, että katsastus oli hyvä juttu silloin kauan sitten, kun ostin ensimmäisen veneeni enkä ollut kovin hyvin tietoinen veneen kunnon tutkimisesta yms. Mutta sen merkitys väheni jyrkästi oman kokemuksen karttuessa. Nykyään se on pelkkä muodollisuus.

-Mika- kirjoitti:

Saatat olla oikeassa.

Mutta jos tuolla kakkoseen katsastajalla on oikeasti jokin tarve katsastuttaa veneensä juuri kakkoseen, niin silloin se onkin ihan jo hyvä peruste. Joillakin se syy on oma turvallisuus ja käyttöalue. Halutaan se ulkopuolisen lausunto veneen ja sen varusteiden riittävyydestä koko itämeren alueella purjehtimiseen.
Toisilla taas perusteena on osallistuminen johonkin kisaan, jossa on minimi vaatiuksena katsastus kakkoseen. Tällaisia on mm. Suursari-race, HTR ja Gotlant runt.

Muutenkin ihmetyttää se, että miksi toi VHF nostattaa aina niin suuria tunteita. Ikään kuin sen olemassaolo veneessä olisi jotain juuttumista vanhaan ja antiikkiseen. Vaikka ihan taatusti jokaisessa veneessä jossa on VHF, on myös useampi kännykkä.

Tämän olen kertonut ennenkin, mutta kerrotaan uudelleen: Usemamman veneen ja ehkä ihmishengen (vaikeampi arvioida) olen pelastanut VHF-radion ansiosta. Tilanne on ollut vaikkapa sellainen, että veneessä on kippari ja kone sammunut ja vaimo osasi vaan käyttää radiota mutta ei laskea ankkuria. Ja 112 soittaminen ei olisi apua ajoissa paikalle tuonut. Mutta ujo kysmys VHF:llä kanavalla 16 "oliskohan tässä sen ja sen saaren lähellä ketään, jolla olis hetki aikaa... tarttis vähän jelppinkiä" sai mut ajamaan paikalle alle minuutissa ja hinaamaan sen ison fiskarin sieltä pois ja laituriin. Se oli jo aika lähellä kivikkoa, johon se olisi murskautunut siinä kovassa aallokossa.

Ja kun itse seilaan monta kertaa kaudessa Kielin ja Helsingin väliä, niin tiedän että kännykkä on verkossa vaan 1/10 osan ajasta, mutta koko matkan on katkeamaton laivajono alle kahden mailin päässä. Ja niillä on VHF kuuntelussa ja auttamisvelvoite, jos mulla olisi veneessä hengenvaarallinen tilanne.

Elikkä siis: te jotka pärjäätte pelkällä kännykällä, hyvä niin. Mutta älkää luulko meidän VHF:llä varustauneiden olevan jotain menneisyyteen jymähtäneitä jääriä. Me vaan tiedetään enemmän. Ja on meilläkin kaikilla se kännykkä myös. Joillakin lisäksi vielä SSB ja/tai satelliittipuhelin.

Lue lisää

Kipparissa, jossain näistä veneilylehdistä kuitenkin, joku vuosi sitten juttu erään venekunnan kokemuksista, kun polttoaineen sekaan joutunut silikoni sammutti koneen. Olivat matkalla Itämeren yli, muistaakseni Latviasta Gotlantiin. VHF oli, vaan ei ollut ketään kantamalla... Eli eivät saaneet kehenkään yhteyttä ennenkuin onnistuivat nilkuttamaan vajaakierroksilla rannikon lähelle.

Jos vähänkin olet seurannut keskusteluja, niin aina on ensimmäisenä ollut keskustelun sytyttäjänä se, että joku julistaa VHF:N välttämättömäksi kapineeksi, jota ilman kukaan mitään ymmärtävä ei liikkuisi. En muista, että kertaakaan olisi juttu lähtenyt liikkeelle, että joku "VHF-vastainen" (VHF-välinpitämätön lienee oikeampi ilmaus) olisi ensimmäisenä julistanut kantaansa.

30 kirjoitti:

Kipparissa, jossain näistä veneilylehdistä kuitenkin, joku vuosi sitten juttu erään venekunnan kokemuksista, kun polttoaineen sekaan joutunut silikoni sammutti koneen. Olivat matkalla Itämeren yli, muistaakseni Latviasta Gotlantiin. VHF oli, vaan ei ollut ketään kantamalla... Eli eivät saaneet kehenkään yhteyttä ennenkuin onnistuivat nilkuttamaan vajaakierroksilla rannikon lähelle.

Jos vähänkin olet seurannut keskusteluja, niin aina on ensimmäisenä ollut keskustelun sytyttäjänä se, että joku julistaa VHF:N välttämättömäksi kapineeksi, jota ilman kukaan mitään ymmärtävä ei liikkuisi. En muista, että kertaakaan olisi juttu lähtenyt liikkeelle, että joku "VHF-vastainen" (VHF-välinpitämätön lienee oikeampi ilmaus) olisi ensimmäisenä julistanut kantaansa.

Lue lisää

Mulla on kyllä eri kokemus.
Useimmin on mun kokemuksen mukaan vaan muutaman viimeisen vuoden aikana (jolloin olen tätä seurannut ja tänne kirjoittanut) tilanne niin, että kun joku kysyy jotain VHF-radioon liittyvää, niin heti perään tulee kuorossa porukkaa lertomaan kuinka turha väline se on. Ihan niinkuin sen olemassaolo jotenkin poistaisi kännykän veneestä tai jotain. Se on se asia, joka hämmästyttää aina. Melkein vastaava asia oli plotterien yleistyessä paperikartta. Ihan kuin se paperikartan pitäminen veneessä mitätöisi sen plotterin hyödyn. Miten jotkut ihmiset näkee tällaiset asiat toisensa poissulkevina...

En ole nähnyt keskustelua, jossa olisi ensin väitetty VHF:n olevan välttämätön ja yksinään autuaaksi tekevä.
Vastakkaisia avauksia kyllä olen nähnyt useita. Mutta olenkin tätä palstaa seurannut vasta muutaman vuoden.

30 kirjoitti:

Kipparissa, jossain näistä veneilylehdistä kuitenkin, joku vuosi sitten juttu erään venekunnan kokemuksista, kun polttoaineen sekaan joutunut silikoni sammutti koneen. Olivat matkalla Itämeren yli, muistaakseni Latviasta Gotlantiin. VHF oli, vaan ei ollut ketään kantamalla... Eli eivät saaneet kehenkään yhteyttä ennenkuin onnistuivat nilkuttamaan vajaakierroksilla rannikon lähelle.

Jos vähänkin olet seurannut keskusteluja, niin aina on ensimmäisenä ollut keskustelun sytyttäjänä se, että joku julistaa VHF:N välttämättömäksi kapineeksi, jota ilman kukaan mitään ymmärtävä ei liikkuisi. En muista, että kertaakaan olisi juttu lähtenyt liikkeelle, että joku "VHF-vastainen" (VHF-välinpitämätön lienee oikeampi ilmaus) olisi ensimmäisenä julistanut kantaansa.

Lue lisää

Aiheeseen sopivasti liittyen. Mitenköhän tuon kyseisen tapauksen veneessä oli se VHF-radio testattu? Olikohan vaan kysytty venesatamassa Turku-radiolta, että kuuluuko tää...
Jos näin oli tehty, niin sen VHF-radion toimimattomuus saattoi olla syynä siihen, että kantaman alueella ei ollut muita asemia. Siispä kannattaa tarkistaa laiteen toimivuus kun se on mahdollista. Siis toimivuus ihan kokonaisuutena, eli mitata antenni ja kaapeli kun vene on vielä maissa....

10+4 kirjoitti:

Itse asiassa katsastusvaatimukset ovat jossain määrin yläkantissa, etenkin luokissa 1 ja 2. Kun muistetaan sekin, ettei ykkösenkään purjehdusalueeksi ole määritelty koko maailmaa eikä kakkosen purjehdusalue kata koko Itämerta...

Mutta se ei nyt ollut oikeastaan pointti, vaan se, ettei katsastussysteemillä eikä sen vaatimuksilla tai määrittelyillä ole mitään todellista painoarvoa, koska perustana eivät ole lainsäädännön tai viranomaisten määräykset. Sinun perustelusi omalle katsastusratkaisullesi on sinällään ihan hyvä, mutta se on arvoton yleisenä perusteluna "miksi jokaisen PITÄISI tehdä näin".

Veneilijän omien valintojen/halun ulkopuolella on kolme tekijää, joista voi seurata eräänlainen pakko katsastukseen:
-monien veneseurojen käytäntö, että venepaikka edellyttää katsastusta
-vakuutusmaksualennus
-eräissä purjehduskilpailuissa osallistumisen edellytyksenä oleva katsastusluokka.

Viimeinen noista on ainoa, jossa luokalla on merkitystä, mutta koko asia on merkityksellinen vain hyvin harvoille veneilijöille. Kahdessa ensinmainituksessa riittää, että on katsastettu vähintään kolmoseen (seuroille nelonenkin, mutta vakuutusyhtiöt eivät kuulemma anna sillä vielä alennusta). Siksi on älytöntä perustella vhf:n tarvetta katsastusvaatimuksella, kun itse katsastus on vapaaehtoinen ja yli kolmosen katsastaminen "vielä vapaaehtoisempaa". Kellään ei ole siihen sanomista, jos veneilet katsastusohjeiden määrittelemien purjehdusalueiden ulkopuolella!

Itse olen sitä mieltä, että katsastus oli hyvä juttu silloin kauan sitten, kun ostin ensimmäisen veneeni enkä ollut kovin hyvin tietoinen veneen kunnon tutkimisesta yms. Mutta sen merkitys väheni jyrkästi oman kokemuksen karttuessa. Nykyään se on pelkkä muodollisuus.

Lue lisää

Jospa vedetään vaikka ORC:n määräykset siihen rinnalle, niin eipä näytä meidän katsastusmääräykset mitenkään yläkantissa olevan. Eivät ole minun sormituntumallakaan. Ykkösluokka olisikin aika kevyt maailman merille.

On niin helppo tuudittautua siihen ajatukseen, että monet tapahtumat ovat niin harvinaisia, etteivät ne omalle kohdalle satu. Ja mitä tekemistä tässä on lainsäädännöllä tai viranomaismääräyksillä? Nehän voivat parhaimmillaankin määritellä sellaisen vähimmäistason, jolla voidaan irrottautua laiturista. Siitä eteenpäin ollaan omalla vastuulla ja harkinnalla. Katsastusmääräyksiä on hiottu vuosikymmenten kuluessa ja saaduista kokemuksista oppia ottaen. Siinä oikeastaan syy, miksi jokaisen kannattaisi tehdä niin, vaikka ei sitä "pitäisi"-kohtaa olisikaan. Tekstistäsi on hyvin rivien välistä ja riveiltäkin se ajatus, että katsastus tehtäisiin vain seuraa ja taloudellisia hyötyjä varten. Minusta ne ovat mukava bonus. Kokemusta on jo kertynyt useammaltakin mereltä, ehkäpä siksi osaan enemmän arvostaa katsastuksiakin.

Jos pysyttäydyt siinä lähikaislikossa, on nelosluokka oikein sopiva. Eikä kenelläkään ole mitään sanottavaa, jos poistut kaislikon suojasta pidemmälle. Vastuussa olet joka tapauksessa. Vahinkotapauksessa katsottaisiin myös, oletko varustanut veneesi hyvän merimiestavan mukaan.

Laitteet itsessään yleensä toimii tai ei, välimuotoja ei juuri ole.
Mutta antennit ja kaapelointi on useissa veneissä aika surkeassa jamassa. Eikä se SWR-mittari kerro juuri mitään, jos et vie sitä sinne antenin päähän kaapelia. Jos mittaat radion luota, niin huonolla kaapelillahan ne SWR-näyttämät vaan paranee, kun antennista takaisin heijastuva teho vaimenee menne tullen siinä kaapelissa.

Mutta joo, siis ihan tavallisella teho/SWR-mittarilla voi mitata kaapelin kunnon, jos siinä kaapelissa on sopiva liitin siellä antennin päässä. Laittaa vaan sen mittarin sinne antenin päähän kaapelia ja toinen painaa tangenttia. Tehomittari kertoo suoraan paljonko tehoa jäi siihen kaapeliin. Varmuden vuoski voi vielä toistaa mittauksen toisesta päästä kaapelia, niin ei tarvitse luottaa vaan valmistajan ilmoitukseen lähtötehosta. Käyhän se toki näinkin.

Sailorin radioitako huollatte? Itse olin huoltopäällikkönä kilpailevassa firmassa toistakymmentä vuotta sitten.

-Mika- kirjoitti:

Laitteet itsessään yleensä toimii tai ei, välimuotoja ei juuri ole.
Mutta antennit ja kaapelointi on useissa veneissä aika surkeassa jamassa. Eikä se SWR-mittari kerro juuri mitään, jos et vie sitä sinne antenin päähän kaapelia. Jos mittaat radion luota, niin huonolla kaapelillahan ne SWR-näyttämät vaan paranee, kun antennista takaisin heijastuva teho vaimenee menne tullen siinä kaapelissa.

Mutta joo, siis ihan tavallisella teho/SWR-mittarilla voi mitata kaapelin kunnon, jos siinä kaapelissa on sopiva liitin siellä antennin päässä. Laittaa vaan sen mittarin sinne antenin päähän kaapelia ja toinen painaa tangenttia. Tehomittari kertoo suoraan paljonko tehoa jäi siihen kaapeliin. Varmuden vuoski voi vielä toistaa mittauksen toisesta päästä kaapelia, niin ei tarvitse luottaa vaan valmistajan ilmoitukseen lähtötehosta. Käyhän se toki näinkin.

Sailorin radioitako huollatte? Itse olin huoltopäällikkönä kilpailevassa firmassa toistakymmentä vuotta sitten.

Lue lisää

ihan pitkä keskustelu.Nyt olen utelias, onko sulla Mikalla Meri-SSB vai oletko radioamatööri?

minor700 kirjoitti:

ihan pitkä keskustelu.Nyt olen utelias, onko sulla Mikalla Meri-SSB vai oletko radioamatööri?

Sekä että...
Omassa veneessäni on radioita: LA-puhelin, Amatööriradio 1,6 - 30 megahertsille, Amatööri radio 2 metrille (noin 145 megaa) sekä meri VHF-radio. Tuota HF-alueen amatööriradiota käytän myös meri HF alueen eli SSB-radiona. Usein tulee kerrottua kuulumisia suomeen taajuudella 14,267 megaa.. eli amatööritaajuuksilla.
Lisäksi isoilla veisllä on ollut mukana myös Globalstar-satelliittipuhelin.

-Mika- kirjoitti:

Sekä että...
Omassa veneessäni on radioita: LA-puhelin, Amatööriradio 1,6 - 30 megahertsille, Amatööri radio 2 metrille (noin 145 megaa) sekä meri VHF-radio. Tuota HF-alueen amatööriradiota käytän myös meri HF alueen eli SSB-radiona. Usein tulee kerrottua kuulumisia suomeen taajuudella 14,267 megaa.. eli amatööritaajuuksilla.
Lisäksi isoilla veisllä on ollut mukana myös Globalstar-satelliittipuhelin.

Lue lisää

juujuu, minä uskon ja vannon VHF:n nimeen mutta ikinä en ole testannut antennin toimintaa, kunhan minä kuulen ja minut kuullaan niin olen ollut tyytyväinen.
Mutta tuo alkuperäinen antennianalysaattori -sana rupesi kiinnostamaan, kaikkitietävä Google tarjosi tämmöisiä:
http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=antennitarvikkeet&sivu=analysaattorit

Sehän olisi oiva ja perusteltava hankinta venekerholle, yksittäiselle veneilijälle ilman radioamatööristatusta lienee ylilyönti, overkill. Ja sitten toisekseen, se vara-antenni vhf:lle olisi hyvä olla olemassa jos vaikka stidi tulee alas ja silloin on yleensä skeidat lahkeessa.

Ja te gsm-miehet jotka vhf:ää kateuksissanne mollaatte niin huudelkaa vaan kännykkään kun tarvitsisitte näkyvillä olevien alusten apua nopeasti. Ja toisekseen kiva kuunnella kun joku on lähistöllä ajanut kiville, voi mennä vaikka ilkkumaan viereen jos pelastajat ovat jo duunissa.

radiotaajuus kirjoitti:

juujuu, minä uskon ja vannon VHF:n nimeen mutta ikinä en ole testannut antennin toimintaa, kunhan minä kuulen ja minut kuullaan niin olen ollut tyytyväinen.
Mutta tuo alkuperäinen antennianalysaattori -sana rupesi kiinnostamaan, kaikkitietävä Google tarjosi tämmöisiä:
http://www.rxtx-tuote.fi/index.php?valikko=antennitarvikkeet&sivu=analysaattorit

Sehän olisi oiva ja perusteltava hankinta venekerholle, yksittäiselle veneilijälle ilman radioamatööristatusta lienee ylilyönti, overkill. Ja sitten toisekseen, se vara-antenni vhf:lle olisi hyvä olla olemassa jos vaikka stidi tulee alas ja silloin on yleensä skeidat lahkeessa.

Ja te gsm-miehet jotka vhf:ää kateuksissanne mollaatte niin huudelkaa vaan kännykkään kun tarvitsisitte näkyvillä olevien alusten apua nopeasti. Ja toisekseen kiva kuunnella kun joku on lähistöllä ajanut kiville, voi mennä vaikka ilkkumaan viereen jos pelastajat ovat jo duunissa.

Lue lisää

Idea oli aika hyvä,suuressa venekerhossa on varmasti tarvetta, aina löytyy joku elektroniikkakaveri joka hoitaisi mittarin.Oikeastaan helkkarin hyvä idea, säästäisi aikaa ja vaivaa ja rahaa kaikille.
Mikalle:Joo, onhan sulla laitteita tarpeeksi,mulla myös VHF, Joskus on HF-rigi mukana veneessä, on hyvää saaristossa käyttää kun ei ole häiriöitä kuten kaupungissa.Paitsi 3,699 ollaan lauantai-sunnuntai aamupäivisin 14,267 Aurinkorannikon suomalaisten kanssa yhteydessä.
Yritä joskus ottaa yhteyttä, kutsuni on OH2HFB.144 MHz bandilla en ole ollut pitkään aikaan.

minor700 kirjoitti:

Idea oli aika hyvä,suuressa venekerhossa on varmasti tarvetta, aina löytyy joku elektroniikkakaveri joka hoitaisi mittarin.Oikeastaan helkkarin hyvä idea, säästäisi aikaa ja vaivaa ja rahaa kaikille.
Mikalle:Joo, onhan sulla laitteita tarpeeksi,mulla myös VHF, Joskus on HF-rigi mukana veneessä, on hyvää saaristossa käyttää kun ei ole häiriöitä kuten kaupungissa.Paitsi 3,699 ollaan lauantai-sunnuntai aamupäivisin 14,267 Aurinkorannikon suomalaisten kanssa yhteydessä.
Yritä joskus ottaa yhteyttä, kutsuni on OH2HFB.144 MHz bandilla en ole ollut pitkään aikaan.

Lue lisää

Mulla on toi MFJ-259. Tai oikeammin se on meidän amatöörikerhon omaisuutta, mutta enimmäkseen mun käytössä.
Idea on oikeasti hyvä. Ja toinen, jota voisi kokeilla olisi yhteydenotto paikalliseen amatöörikerhoon. Lähes kaikilla kerhoilla on kunnolliset laitteet. Ja talkoohenkeä myös. Saattaisi käydä jopa niin, että yhteistyöllä saisi venekerho kaikkien veneiden kaikkien radiolaitteiden antennien tarkistukset. Amatöörit on enimmäkseen moniosaajaporukkaa, joilla on myös sitä oikeaa talkoohenkeä. Ja kanavat kunnossa edullisiin kaapelifirmoihin, jos vaihtotarvetta löytyy.

HF-rigi mulla on aina veneessä. Takaharus toimii antennina hyvin, kun välissä on CG-3000 autotuneri. Sen ainoa huono puoli on kyllä suurehko virrankulutus, joten ensikaudella koitan manuaalitunerilla pärjätä. Itämerellä olen enimmäkseen äänessä 2 metrillä, sillä kuitenkin saa aina yhteyspituuksiksi satoja kilometrejä. Kun poistun itämereltä, niin olen tasatunnein (klo 8 - 12 UTC) taajuudella 14.267

Yhteyspituuksista vielä... eikös ole merkillistä, kun VHF:llä (siis silllä 2 metrin amatööriradiolla) saan helposti 200-300 kilometrin pähän yhteyksiä ja Meri-VHF:lläkin kuulen TallinaRadion aina kulkiessani välillä kotka-naantali. Olisikohan niin, että mulla on vehkeet kondiksessa? Siinäkin on sellanen käytännön mittari, että jos et Helsigissä kuule TallinaRadiota, niin sulla ei ole kaikki kunnossa meriradiossasi.

Mastonhuipussa on omaa suunnittelua oleva laajakaista-antenni, joka toimii lähetinantennina 144-178 megan kaistalla. Vaihtelen siihen sitten (antenniyliheittimellä) välillä meri-VHF radiota ja välillä 2M amatööriradiota ja välillä AIS-vastaanotinta. Takakaiteessa on lasikuitupiiska, joka on vireessä vaan meri-VHF ja AIS alueella ja se on samaan aikaan aina sitten myös käytössä, sillä toisella laitteella tarpeen mukaan. Lisäksi on vielä 1/2 aallon pidennyskelalla oleva LA-piiska, joka toimii myös 20 metrin amatööribandilla kohtuullisesti... Joten valikoimaa riittaa... ;-) mutta mä olenkin radiohullu!!

Ja mun veneen siis tunnistaa siitä, että takakaiteessa on kaksi lasikuitupiiskaa, takaharus on eristetty ja mastonhuipussakin on vielä teräspiiska...

-Mika- kirjoitti:

Mulla on toi MFJ-259. Tai oikeammin se on meidän amatöörikerhon omaisuutta, mutta enimmäkseen mun käytössä.
Idea on oikeasti hyvä. Ja toinen, jota voisi kokeilla olisi yhteydenotto paikalliseen amatöörikerhoon. Lähes kaikilla kerhoilla on kunnolliset laitteet. Ja talkoohenkeä myös. Saattaisi käydä jopa niin, että yhteistyöllä saisi venekerho kaikkien veneiden kaikkien radiolaitteiden antennien tarkistukset. Amatöörit on enimmäkseen moniosaajaporukkaa, joilla on myös sitä oikeaa talkoohenkeä. Ja kanavat kunnossa edullisiin kaapelifirmoihin, jos vaihtotarvetta löytyy.

HF-rigi mulla on aina veneessä. Takaharus toimii antennina hyvin, kun välissä on CG-3000 autotuneri. Sen ainoa huono puoli on kyllä suurehko virrankulutus, joten ensikaudella koitan manuaalitunerilla pärjätä. Itämerellä olen enimmäkseen äänessä 2 metrillä, sillä kuitenkin saa aina yhteyspituuksiksi satoja kilometrejä. Kun poistun itämereltä, niin olen tasatunnein (klo 8 - 12 UTC) taajuudella 14.267

Yhteyspituuksista vielä... eikös ole merkillistä, kun VHF:llä (siis silllä 2 metrin amatööriradiolla) saan helposti 200-300 kilometrin pähän yhteyksiä ja Meri-VHF:lläkin kuulen TallinaRadion aina kulkiessani välillä kotka-naantali. Olisikohan niin, että mulla on vehkeet kondiksessa? Siinäkin on sellanen käytännön mittari, että jos et Helsigissä kuule TallinaRadiota, niin sulla ei ole kaikki kunnossa meriradiossasi.

Mastonhuipussa on omaa suunnittelua oleva laajakaista-antenni, joka toimii lähetinantennina 144-178 megan kaistalla. Vaihtelen siihen sitten (antenniyliheittimellä) välillä meri-VHF radiota ja välillä 2M amatööriradiota ja välillä AIS-vastaanotinta. Takakaiteessa on lasikuitupiiska, joka on vireessä vaan meri-VHF ja AIS alueella ja se on samaan aikaan aina sitten myös käytössä, sillä toisella laitteella tarpeen mukaan. Lisäksi on vielä 1/2 aallon pidennyskelalla oleva LA-piiska, joka toimii myös 20 metrin amatööribandilla kohtuullisesti... Joten valikoimaa riittaa... ;-) mutta mä olenkin radiohullu!!

Ja mun veneen siis tunnistaa siitä, että takakaiteessa on kaksi lasikuitupiiskaa, takaharus on eristetty ja mastonhuipussakin on vielä teräspiiska...

Lue lisää

Eiks noi tommoset piiskat satu ihan liikaa? Onks toi takaharus joteskin niinku stringien osa, vai?

Pirre ja Pärre kirjoitti:

Eiks noi tommoset piiskat satu ihan liikaa? Onks toi takaharus joteskin niinku stringien osa, vai?

...ja pitääkin sattua!!! mutta jos sattu liikaa, niin sanot vaan sen taikasanan niin mä lopetan...
Se takaharus on se, mihin laitan sut käsiraudoilla kiinni ja annan sähköiskuja sitä kautta... sä tykkäät siitä..
Tuutko jo huomenna veneelle?

-Mika- kirjoitti:

Laitteet itsessään yleensä toimii tai ei, välimuotoja ei juuri ole.
Mutta antennit ja kaapelointi on useissa veneissä aika surkeassa jamassa. Eikä se SWR-mittari kerro juuri mitään, jos et vie sitä sinne antenin päähän kaapelia. Jos mittaat radion luota, niin huonolla kaapelillahan ne SWR-näyttämät vaan paranee, kun antennista takaisin heijastuva teho vaimenee menne tullen siinä kaapelissa.

Mutta joo, siis ihan tavallisella teho/SWR-mittarilla voi mitata kaapelin kunnon, jos siinä kaapelissa on sopiva liitin siellä antennin päässä. Laittaa vaan sen mittarin sinne antenin päähän kaapelia ja toinen painaa tangenttia. Tehomittari kertoo suoraan paljonko tehoa jäi siihen kaapeliin. Varmuden vuoski voi vielä toistaa mittauksen toisesta päästä kaapelia, niin ei tarvitse luottaa vaan valmistajan ilmoitukseen lähtötehosta. Käyhän se toki näinkin.

Sailorin radioitako huollatte? Itse olin huoltopäällikkönä kilpailevassa firmassa toistakymmentä vuotta sitten.

Lue lisää

RR paljastaa. Joskus muinoin kollega niitä meillä korjasi silloin kun niitä edustettiin, minä nyt en noista ymmärrä enempää kuin sika hopealusikasta