olen vähän päälle parikymppinen nuori nainen, enkä voi olla viikonloppuakaan juomatta. mitään alkoholiongelmaa minulla ei sinänsä ole, olen vain huomannut, että päätökseni juomatta ei ikinä pidä. juon viikollakin muutaman, mitä olen tosin vähentänyt. vedän perjantaisin suht kovat kännit, ja loppu viikonloppu meneekin krapulaa parannellessa, olen väsynyt, masentunut ja ahdistunut. nuorempana juominen ei aiheuttanut henkisiä ongelmia, mitä nyt tuli kännissä itkettyä ja tapeltua silloin tällöin, ja erilaisia harhaluujoja on usein, näkyjäkin olen nähnyt. isälläni on ollut kännipsykoosia, ja jonkun asteen alkoholismi, vaikkei ole työntekoa haitannut ja on ollut kuukausiakin juomatta.
en usko, että minusta tulee alkoholistia, mutta ongelma tästä alkaa kehittyä. en vain voi olla juomatta viikonloppuna, vaikka rahaakaan ei olisi, eikä aina seuraakaan. en ole enää väkivaltainen, mutta viime aikoina on alkanut pelottaa ja vaikken paljoa joisikaan, mustia aukkoja tulee turhan usein. lisäksi käyttäydyn kuin olisin ulkona itsestäni. olen masentunut, ahdistunut ja minulla on todettu eräs mielentilahäiriö, joka aiemmin näkyi väkivaltaisuutena, nyttemmin vain pelottaa.
voisitteko te, jotka olette päässeet eroon alkoholista kertoa, miten se oikein on tapahtunut? tiedän, ettei ongelmani ole paha, en koe olevani millään tapaa fyysisesti riippuvainen, saatan alkaa juoda vaikkei maistuisikaan ja lopetan vasta kun lompakko/tili on tyhjillään. kaverit lähtee kotiin baarista, mieheni käy nukkumaan, minä haluaisin vain jatkaa ellen sammu. juuri sammumista juomisessa haenkin takaa, haluan vain pään pimeäksi. vieroitusta en siis tarvitse, mutta tahdonvoimaa ei ole vielä löytynyt tarpeeksi omatoimiseen raitistumiseen. mitä enemmän haluaisin olla raitis ja elää terveellisesti, sitä enemmän alkoholi ja muu epäterveellinen houkuttaa. lisäksi kännissä ja krapulassa tulee syötyä kaikkea roskaruokaa. olen tosi nuoren näköinen ja kaupoissa kysytään lähes aina paperit, alkossa ne tuntee minut.
ongelmani on siis viikonloppujuominen ahdistumiseen. juhlimisesta en enää niinkään välitä, baareissa liikaa ihmisiä ja liian kallista, ja välillä huomaan näkeväni kavereitanikin vain, jotta olisi seuraa juoda. olisiko kenelläkään vinkkejä, millä tämän saisi kuriin? harrastuksia ja muuta tekemistä olen kovasti yrittänyt keksiä, mutta kun alan juoda, kuvittelen voivani tehdä asioita krapulassa, mikä meneekin vain itkemiseksi ja pelkäämiseksi. arvostan vastauksia ja toivon kaikille parempaa kesää.
hädässä:(
10
591
Vastaukset
Lainauksia omasta tekstistäsi:
- enkä voi olla viikonloppuakaan juomatta. mitään alkoholiongelmaa minulla ei sinänsä ole, olen vain huomannut, että päätökseni juomatta ei ikinä pidä
- vedän perjantaisin suht kovat kännit, ja loppu viikonloppu meneekin krapulaa parannellessa,
- olen väsynyt, masentunut ja ahdistunut
- tuli kännissä itkettyä ja tapeltua silloin tällöin, ja erilaisia harhaluujoja on usein, näkyjäkin olen nähnyt.
- en usko, että minusta tulee alkoholistia
- en vain voi olla juomatta viikonloppuna, vaikka rahaakaan ei olisi
- on alkanut pelottaa ja vaikken paljoa joisikaan, mustia aukkoja tulee turhan usein. lisäksi käyttäydyn kuin olisin ulkona itsestäni. olen masentunut, ahdistunut
- tiedän, ettei ongelmani ole paha, en koe olevani millään tapaa fyysisesti riippuvainen, saatan alkaa juoda vaikkei maistuisikaan ja lopetan vasta kun lompakko/tili on tyhjillä
- kaverit lähtee kotiin baarista, mieheni käy nukkumaan, minä haluaisin vain jatkaa ellen sammu. juuri sammumista juomisessa haenkin takaa, haluan vain pään pimeäksi
Alkoholi hallitsee elämääsi, ts. olet alkoholisti. Alkoholisti kieltää sen viimeiseen saakka, koska hän on valmis tekemään elämänlaatunsa parantamiseksi aivan mitä tahansa. Paitsi lopettamaan juomista.
Tilanteesi on paha. En usko, että selviät siitä omin voimin, ethän ole valmis myöntämään ongelmasi todellista vakavuuttakaan, haluat vain neuvoja siitä "miten sen saisi kuriin". Vastaus ilman sarvia ja hampaita on ettei mitenkään. Joko lopetat juomisen kokonaan tai annat mennä juopon katkeraan loppuun.
Hae apua, sillä tarvitset sitä todella, esimerkiksi yksityislääkäriltä, terveyskeskuksesta, AA-auttavasta puhelimesta, tai paikkakuntasi AA-ryhmästä.
Tutustu oheisiin linkkeihin:
http://www.paihdelinkki.fi/
http://www.paihdelinkki.fi/testaa/juomatapatesti
http://www.paihdelinkki.fi/testaa/sad- .
"..mitään alkoholiongelmaa minulla ei sinänsä ole,"
Sinulla jo on alkoholiongelma, joka johtuu alkaneesta alkoholiriippuvuudesta.
Se ajaa juomaan toistuvasti, ja myöhemmin suurempia määriä ja useammin, jolloin riippuvuus jatkuvasti voimistuu.
Mitä kauemmin jatkat nykyisellä tahdilla, sitä vaikeammaksi tulee irtipääsy myöhemmin. - alko listi
alkoholisti. Jatkamalla juomistasi toteat sen itsekin jonain kauniina päivänä. Silloin tarvitset apua ellet itse omalla päätökselläsi voi olla juomatta yhtä päivää. Katso jo tänään, millaista apua A-klinikat ja AA voivat sinulle tarjota sitten, kun apua haluat. Avun tarve yleensä syntyy ensin ja halu vasta sitten. Kaikille halu ei synny koskaan, vaan he ajautuvat mieluummin yhteiskunnan ulkopuolelle tai hautaan. Miten sinä?
- niin nuori
että vielä uskot kaikkivoipaisuuteesi, vaikka kaikki merkit viittaavatkin siihen, että olet juova alkoholisti ja sillä tiellä ei ole parempaa suuntaa, huonompi vain. Ehkä joudut kulkemaan tiesi pitkän ja ankean kaavan mukaan. Ensin pitää kuitenkin myöntää voimattomuutensa alkoholin suhteen ja sinullahan se jo on, muttet itse myönnä sitä. Vielä juominen voi tuottaa enemmän iloa ja "hyötyä" kuin juomattomuus, mutta se menee jossain kohtaa ihan toisin päin. Tiedän tämän homman omasta kokemuksestani, vaikka mulla pakkomielteisyys alkoikin vasta kolmekymppisenä, silti ehdin juoda elämäni aikamoiseen solmuun, mutta nyt olen raitis ja elämä hymyilee pitkästä aikaa.
- samassa veneessä
Huh, ihan kuin olisin lukenut omasta elämästäni.
Itse olen myös vähän päälle kakskymppinen nainen, ja juon joka viikonloppu, vaikka olisin päättänyt että ensi viikonloppuna en juo. Juon paljon enemmän kuin kaverini, he osaavat lopettaa ajoissa eikä heille tule koskaan kovin pahoja krapuloita eikä ahdistusoireita. Minäkin näen joitakin kavereitani vain sen vuoksi että olis ryyppyseuraa. Rahaa minulla ei juurikaan ole, mutta aina hommaan sitä jostakin tai säästän pienetkin summat että pääsee juomaan, tai lainaan jostain. Olen asettanut itselleni tavotteita että juon vain vaikka kerran kuussa, tai joka toinen viikonloppu. Ei ole onnistunut.
Krapulat ovat aivan hirveitä, sekä fyysisesti että varsinkin psyykkisesti. Juon itseni lähes aina sammumispisteeseen, mielestäni en ole tarpeeksi humalassa ellen ole aivan sekaisin. En osaa ollenkaan kontrolloida. Itsekään en välitä baareista ja voin myös juoda yksin ollessani. Muistikatkot tulevat nykyään joka kerta, joskus on niinkin etten muista illasta paljoa mitään. Pelkäänkin että aivosoluja on tuhoutunut jo todella paljon.
Mun isä on jonkinlainen alkoholisti. Itse olen sairastanut masennusta ja ahdistuneisuushäiriötä, kumminkaan melkein kolmeen vuoteen minulla ei ole ollut lääkitystä eikä mitään hoitosuhdetta. Taidan olla kyllä nyt psykologin tarpeessa, masentaa ja ahdistaa koko ajan ja pelkään kaikkea.
Tuntuu välillä etten kykene ihmissuhteisiin selvinpäin, etten ole selvänä muuta kuin tylsä ja melankolinen tyyppi josta ei ole kenellekään mitään iloa.
Tämä viesti ei kyllä vastauksia sinulle antanut, mutta ainakin sen että on muitakin joilla on samoja ongelmia.. Itse heräsin n. vuosi sitten ajatukseen että juon liikaa, mutta asialle en ole saanut mitään tehtyä. Tyhjiä lupauksia vain itselleni ja läheisilleni.
Parempaa kesää sinulle myös!- siellä avun saanut
hyvä ystävä sinne AA:han. Tosin vain, jos haluat lopettaa etkä keksi muuta keinoa.
- ap
siellä avun saanut kirjoitti:
hyvä ystävä sinne AA:han. Tosin vain, jos haluat lopettaa etkä keksi muuta keinoa.
riippuvuuteni on enemmän henkinen kuin fyysinen, eli mitään PAKKOA minun ei ole juoda. mieleni vain tekee sen. siihen on niin tottunut, nuorempana (alaikäisenä) juominen oli niin jännää, tapasi uusia ihmisiä ja kavereiden kanssa oli paria poikkeusta lukuunottamatta kivaa. tai niitä poikkeuksia ei muistella. mieheni tapasin pitkän putken päätteeksi muutama vuosi sitten, ja aiemmin ajattelin, ettei elämässäni olisi tapahtunut mitään kivaa ilman alkoholia. no, varmasti olisi, mutta olisi voinut myös jäädä tapahtumatta. mielenterveysongelmani alkoivat tosi nuorena eikä niillä ollut tekemistä alkoholin kanssa - sen sentään myönnän, että nykyään alkoholi pahentaa asiaa. olen ahdistunut, joten "pakkohan" sitä on itseään jollain rauhottaa, sen jälkeen vain olen entistä ahdistuneempi... varmaan aika tuttua monelle:(
tajusin näitä viestejä lukiessani, miten kovasti yritän selitellä. juominen ei kuitenkaan ole pahin ongelmani, ei ole kuvioissa heti kun herään ja kun nukahdan joka ainoa päivä, siksi se kai on jäänyt vähemmälle huomiolle.
mikä siinä on, että kaikki mistä seuraa jotain kivaa/hyvää/hyötyä ymym, muuttuu jonain päivänä ongelmaksi?
en kirjoita tätä viestiä valittaakseni vähän lisää tai väittääkseni vastaan, tajuan kyllä, että ootte kaikki oikeassa. tämä on vain tyhjää selittelyä, josta totuutta ei tarvitse lukea rivien välistä. se sentään on selvä:)
sun, samassa veneessä, tekstiä kun luin, tuli jotenkin paha mieli:( harvoin musta tuntuu, että on yhteistä ihmisten kanssa, mutta kun luin kirjoitustas, oli vähän kuin omasta elämästä olis lukenut, niin kuin itsekin sanoit. lääkitys ei kyllä tee hyvää alkoholin kanssa, itse en sitä uskonut, mutta molemmat kumosi toistensa hyödyt ja haitat ainakin tuplaantui, mut olisi sun ehkä hyvä käydä juttelemassa jolleen, jos itestäs siltä tuntuu.
kiitti teille viisaammista vastauksista. ja hyvää kesää, ehkä se tästä alkaa... - eri mieltä
ap kirjoitti:
riippuvuuteni on enemmän henkinen kuin fyysinen, eli mitään PAKKOA minun ei ole juoda. mieleni vain tekee sen. siihen on niin tottunut, nuorempana (alaikäisenä) juominen oli niin jännää, tapasi uusia ihmisiä ja kavereiden kanssa oli paria poikkeusta lukuunottamatta kivaa. tai niitä poikkeuksia ei muistella. mieheni tapasin pitkän putken päätteeksi muutama vuosi sitten, ja aiemmin ajattelin, ettei elämässäni olisi tapahtunut mitään kivaa ilman alkoholia. no, varmasti olisi, mutta olisi voinut myös jäädä tapahtumatta. mielenterveysongelmani alkoivat tosi nuorena eikä niillä ollut tekemistä alkoholin kanssa - sen sentään myönnän, että nykyään alkoholi pahentaa asiaa. olen ahdistunut, joten "pakkohan" sitä on itseään jollain rauhottaa, sen jälkeen vain olen entistä ahdistuneempi... varmaan aika tuttua monelle:(
tajusin näitä viestejä lukiessani, miten kovasti yritän selitellä. juominen ei kuitenkaan ole pahin ongelmani, ei ole kuvioissa heti kun herään ja kun nukahdan joka ainoa päivä, siksi se kai on jäänyt vähemmälle huomiolle.
mikä siinä on, että kaikki mistä seuraa jotain kivaa/hyvää/hyötyä ymym, muuttuu jonain päivänä ongelmaksi?
en kirjoita tätä viestiä valittaakseni vähän lisää tai väittääkseni vastaan, tajuan kyllä, että ootte kaikki oikeassa. tämä on vain tyhjää selittelyä, josta totuutta ei tarvitse lukea rivien välistä. se sentään on selvä:)
sun, samassa veneessä, tekstiä kun luin, tuli jotenkin paha mieli:( harvoin musta tuntuu, että on yhteistä ihmisten kanssa, mutta kun luin kirjoitustas, oli vähän kuin omasta elämästä olis lukenut, niin kuin itsekin sanoit. lääkitys ei kyllä tee hyvää alkoholin kanssa, itse en sitä uskonut, mutta molemmat kumosi toistensa hyödyt ja haitat ainakin tuplaantui, mut olisi sun ehkä hyvä käydä juttelemassa jolleen, jos itestäs siltä tuntuu.
kiitti teille viisaammista vastauksista. ja hyvää kesää, ehkä se tästä alkaa...lauseen:mikä siinä on, että kaikki mistä seuraa jotain kivaa/hyvää/hyötyä ymym, muuttuu jonain päivänä ongelmaksi?
raittius on kivaa/hyvää/hyödyllistä ym eikä se yleensä muodostu ongelmaksi - leena1956
eri mieltä kirjoitti:
lauseen:mikä siinä on, että kaikki mistä seuraa jotain kivaa/hyvää/hyötyä ymym, muuttuu jonain päivänä ongelmaksi?
raittius on kivaa/hyvää/hyödyllistä ym eikä se yleensä muodostu ongelmaksiMoi,
Kaikki noi edelliset mailit ohjeineen on hyviä ja tarpeellisia. Itse oli vaikeeta lähteä hakemaan apua kun oma tilanne tuntu niin "nolottavalta". Eli just avun hakeminen on se vaikein juttu. Sain ite apua työn terkkarin kautta ja sitten kuukauden "loma" kivassa paikassa ja AA:n apu.
Nykyään, jos iskee alkoholihimo, nii itse pääsen siitä yli tarrautumalla johonki hyvään kirjaan...tekemällä himahommia...keittämällä teetä (usko muuten miten se teerituaali helpottaa), eli ei mitään teepusseja vaan kunnon irtoteetä isoon mukiin ja noita teelaatuja riittää kokeiltavaks.
Mulla on takana pitkä "tissuttelujakso" ja siitä irtipääseminen vie vuosia. Nyt 7 kk raittiutta takana, mut pitää silti tsemppailla.
Viikonloppujuomiseen ei auta muuta kun itse päätät että et juo...tänään. Mä voin taata, että kun lopetat juomisen, niin ei tuu enää myöskään "viikonloppuahdistusta", itkeminen helpottuu ja elämä alkaa tuntuu elämisen arvoiselta.
Älä tee samaa virhettä ku minä, on vaikeaa päästää irti...promilleista jos pitkään käyttäny. - eri mieltä
leena1956 kirjoitti:
Moi,
Kaikki noi edelliset mailit ohjeineen on hyviä ja tarpeellisia. Itse oli vaikeeta lähteä hakemaan apua kun oma tilanne tuntu niin "nolottavalta". Eli just avun hakeminen on se vaikein juttu. Sain ite apua työn terkkarin kautta ja sitten kuukauden "loma" kivassa paikassa ja AA:n apu.
Nykyään, jos iskee alkoholihimo, nii itse pääsen siitä yli tarrautumalla johonki hyvään kirjaan...tekemällä himahommia...keittämällä teetä (usko muuten miten se teerituaali helpottaa), eli ei mitään teepusseja vaan kunnon irtoteetä isoon mukiin ja noita teelaatuja riittää kokeiltavaks.
Mulla on takana pitkä "tissuttelujakso" ja siitä irtipääseminen vie vuosia. Nyt 7 kk raittiutta takana, mut pitää silti tsemppailla.
Viikonloppujuomiseen ei auta muuta kun itse päätät että et juo...tänään. Mä voin taata, että kun lopetat juomisen, niin ei tuu enää myöskään "viikonloppuahdistusta", itkeminen helpottuu ja elämä alkaa tuntuu elämisen arvoiselta.
Älä tee samaa virhettä ku minä, on vaikeaa päästää irti...promilleista jos pitkään käyttäny.puhelimen ja sähköpostin. Niissä mulla on useita raittiiden alkoholistien antamia numeroita ja osoitteita. ja on lupa , ja toive, että saan soittaa ennen ekaa huikkaa. Ja niin saa minullekin, ja se huikan halu menee ihme kyllä ohi kun juttelee tai tapaa toisen alkoholistin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos271538Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa391429Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121335Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3391301Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681245- 12988
- 7941
- 20929
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul7881- 71806