Untamalan kirkon

martJP

"Kalevanpojan viikatteentikku", on kiven vierestä löytyneen parin vainajan perusteella nimetty "hautakiveksi". Voisiko se silti olla aiempi markkinapaikan merkki, "obeliski", jonka viereen on jossain tilanteessa kuopattu pari vainajaa ? Kirkothan rakennettiin myöhemmin näiden "pyhien" markkina- ja "palvontapaikkojen" alueille. Untamalan vanhin kirjoitettu nimi on Vndamala, eli Vanda-ma-la. Siellä on pidetty "ylimuistoisia Pietarin markkinoita" vielä melko myöhään.

16

696

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ei kannata tehdä hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä nimestä; alunperin latinalaisessa kirjaimistossamme ei ollut u-kirjainta, vaan se kirjoitettiin v-kirjaimella. U ja v erosivat toisistaan vasta keskiajan lopulla.

      • martJP

        oli vaan niin houkuttevan näköinen mahdollisuus... virallisempi tulkinta; - germ. henk. nimestä unda -, tuntui vain liian tavanomaiselta "lainapropagandalta". - vaikkakin suomal. on ollut jokin ihmeellinen kohtalonyhteys saksalaisiin iät ja ajat, voivat lainat tietenkin kulkea toisinkin päin, mikä onkin todennäköisempää. ehkä alkujaan rus - pr(e)uzzi - ruotsi jne.


    • Vntamo

      Untamala on ollut alkujaan syvälle sisämaahan ulottuvan lahden puolittava pitkä ja korkea niemi.
      Muinais-satamaksi ja kiinteäksi kauppapaikaksi se olisi paras valinta Vakka-Suomen ja Ala-Satakunnan muinaiselle asutukselle.
      Tämä voisi pitkälle selittää myös alueen oletettua germaanista nimistöä, kun yhteyksiä on riittänyt.
      Muinais suomalaisista germaaninen etunimi on saattanut kuulostaa hienolta, samalla tavalla kuin nykyisin selittyy julkkisten nimien suosio.

      • Vntamo

        Täytyy jatkaa vielä sen verran, että Tyrvään kirkko/ kirkkoniemi sopisi samalla logiikalla Ylä-Satakuntalaisten ja Hämäläisten muinaiseksi markkinapaikaksi.
        Nimet Sastamala/Untamala , Kallila (sikäläinen kalevankiven/kallinkiven paikka) voisivat tukea ajatusta.


    • ertkl

      Saksalaisia ei ollut Suomen alueella aikaisemmin kuin Hansa kauppiden aikaan.

      • Vntamo

        Näin saattaa osittain ollakin, mutta kun näitä germaanisia lainoja esiintyy paljon myös kylien nimissä voidaan olettaa germaanisien nimi-lainojensanojen olevan osittain myös vanhempaa perua.


      • Rautahans
        Vntamo kirjoitti:

        Näin saattaa osittain ollakin, mutta kun näitä germaanisia lainoja esiintyy paljon myös kylien nimissä voidaan olettaa germaanisien nimi-lainojensanojen olevan osittain myös vanhempaa perua.

        Mistä tietää, ettei nuilla alueilla puhuttu vallan germaniaa silloin, kun niitä Laitilan ensimmäisiä peltoja kynnettiin?


      • Vntamo
        Rautahans kirjoitti:

        Mistä tietää, ettei nuilla alueilla puhuttu vallan germaniaa silloin, kun niitä Laitilan ensimmäisiä peltoja kynnettiin?

        Germaaniset paikannimet ovat kuitenkin pieni vähemmistö suomalaisessa nimistössä, myös Varsinais-Suomessa.
        Untamala-sanaa ei minun mielestä voida johtaa myöskään hansa-aikaiseen kielilainaan, sillä Untamala oli jo 1200-luvulla sisämaan talonpoikaiskylä.


      • martJP
        Vntamo kirjoitti:

        Germaaniset paikannimet ovat kuitenkin pieni vähemmistö suomalaisessa nimistössä, myös Varsinais-Suomessa.
        Untamala-sanaa ei minun mielestä voida johtaa myöskään hansa-aikaiseen kielilainaan, sillä Untamala oli jo 1200-luvulla sisämaan talonpoikaiskylä.

        ja asiallisia kommentteja aloitukseen. Esim. Veijo Meri kirj. "Sanojen synty" -kirjassa näistä muinaissaksalaisista lainoista jotain että - "näitä muin.saksal. sanoja on säilynyt vain suomenkielessä". K. Wiik`in mukaan niitä ei ole kuin kaksi sanaa. Joten asia voi hyvin olla niin, että muin. siansaksaa puhuvat ovatkin saaneet suomenkielestä itselleen ymmärrettäviä lainasanoja.


      • Rautahans
        Vntamo kirjoitti:

        Germaaniset paikannimet ovat kuitenkin pieni vähemmistö suomalaisessa nimistössä, myös Varsinais-Suomessa.
        Untamala-sanaa ei minun mielestä voida johtaa myöskään hansa-aikaiseen kielilainaan, sillä Untamala oli jo 1200-luvulla sisämaan talonpoikaiskylä.

        Suomalaisia etunimiä tutkineen Jouko Vahtolan mielestä asia ei olekaan noin selvä:

        "Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen vanhin, 1500-luvun puoliväliin mennessä tallennettu kylännimistö käsittää noin neljätuhatta nimeä. Niistä karkeasti puolet perustuu kylän sijaintipaikkaa tarkoittavaan luonnonnimeen, toinen puoli, runsaat kaksituhatta nimeä, juontuu henkilönnimistä. Nämä nimet joko ovat pelkkiä henkilönnimiä, kuten Masku ja Pyynikki, tai koostuvat henkilönnimestä ja la-loppuliitteestä, kuten Asikkala ja Ulvila.

        Kylännimen sisältämä henkilönnimi tarkoittaa useimmiten sitä ihmistä, talonpoikaa, joka on perustanut kylän vanhimman ja ehkä suurimman talon, kantatalon. Joka tapauksessa hän on asunut kylässä ja on aina historiallinen henkilö."........

        "Vanhastaan, kansallisromantiikan peruina, on lähdetty siitä, että suomalainen ”pakanuudenaikuinen” henkilönnimistö on myös alkuperältään enimmäkseen suomalaista. Jo tähänastisen tutkimuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö on pääosin vierasperäistä. Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia."
        http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/nimet.htm

        Jouko Vahtola http://www.oulu.fi/hutk/historia/henkilokunta/vahtola.html

        Siis neljästätuhannesta nimestä noin parituatta perustuu sijaintipaikkaa kuvaavaan luonnonnimeen, loput talonpojannnimeen, joista vain 5% on kiistattomasti suomenkielisiä. (Suomalaisia sanan nykyisessä erkityksessä ei tuolloin ollut)

        Untamalan arkeologiakaan ei kerro suomalaisista sanan nykyisessä merkityksessä: "Untamalan viereisistä soista otetut siitepölynäytteet ja kyläkeskuksen varhaisimmat kalmistolöydöt antavat samansuuntaista tietoa siitä, että kylän asutus on alkanut ensimmäisellä sataluvulla ajanlaskumme alkamisen jälkeen merenlahteen pistävällä niemellä. Kyläharjun eteläpäässä Myllymäellä ja Vuorenharjunmäellä on laaja, 33 matalaa sorakumpua käsittävä, suurelta osin tutkimaton vanhemman roomalaisajan (0 – 200 jKr.) kalmisto. Se on aikanaan sijainnut näkyvällä paikalla merimaisemassa. Hautamuoto viittaa Itä-Ruotsiin tai Gotlantiin. Suomessa sitä on ryhdytty kutsumaan untamalantyypin kalmistoksi. Vielä rautakauden lopulla Untamalassa voidaan tunnistaa ruotsalaisia kulttuuripiirteitä, joita ovat bautakivet ja terassipelto." http://www.lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/untamala.htm

        Jos puhutaan suomalaisista rautakaudella, puhutaanko henkilöistä, jotka ovat asuneet nykyisen Suomen alueella? Vai puhutaanko henkilöistä, jotka puhuivat kantasuomea, vai puhutaanko niistä muutamista, joiden geenejä meillä jokaisella on?

        Mielestäni Suomen alueella on hyvin voitu puhua hyvinkin montaa eri kieltä, aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua niin paljon. Vieraan kulttuurin vaikutus arkeologisissa löydöissä etenkin tuolla alueella on merkittävä, esikuvia löytyy useimmin nykyisen Ruotsin ja Gotlannin alueelta, siis varhaisten merenkulkijoiden siirtokuntia.


      • Rautahans
        Rautahans kirjoitti:

        Suomalaisia etunimiä tutkineen Jouko Vahtolan mielestä asia ei olekaan noin selvä:

        "Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen vanhin, 1500-luvun puoliväliin mennessä tallennettu kylännimistö käsittää noin neljätuhatta nimeä. Niistä karkeasti puolet perustuu kylän sijaintipaikkaa tarkoittavaan luonnonnimeen, toinen puoli, runsaat kaksituhatta nimeä, juontuu henkilönnimistä. Nämä nimet joko ovat pelkkiä henkilönnimiä, kuten Masku ja Pyynikki, tai koostuvat henkilönnimestä ja la-loppuliitteestä, kuten Asikkala ja Ulvila.

        Kylännimen sisältämä henkilönnimi tarkoittaa useimmiten sitä ihmistä, talonpoikaa, joka on perustanut kylän vanhimman ja ehkä suurimman talon, kantatalon. Joka tapauksessa hän on asunut kylässä ja on aina historiallinen henkilö."........

        "Vanhastaan, kansallisromantiikan peruina, on lähdetty siitä, että suomalainen ”pakanuudenaikuinen” henkilönnimistö on myös alkuperältään enimmäkseen suomalaista. Jo tähänastisen tutkimuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö on pääosin vierasperäistä. Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia."
        http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/nimet.htm

        Jouko Vahtola http://www.oulu.fi/hutk/historia/henkilokunta/vahtola.html

        Siis neljästätuhannesta nimestä noin parituatta perustuu sijaintipaikkaa kuvaavaan luonnonnimeen, loput talonpojannnimeen, joista vain 5% on kiistattomasti suomenkielisiä. (Suomalaisia sanan nykyisessä erkityksessä ei tuolloin ollut)

        Untamalan arkeologiakaan ei kerro suomalaisista sanan nykyisessä merkityksessä: "Untamalan viereisistä soista otetut siitepölynäytteet ja kyläkeskuksen varhaisimmat kalmistolöydöt antavat samansuuntaista tietoa siitä, että kylän asutus on alkanut ensimmäisellä sataluvulla ajanlaskumme alkamisen jälkeen merenlahteen pistävällä niemellä. Kyläharjun eteläpäässä Myllymäellä ja Vuorenharjunmäellä on laaja, 33 matalaa sorakumpua käsittävä, suurelta osin tutkimaton vanhemman roomalaisajan (0 – 200 jKr.) kalmisto. Se on aikanaan sijainnut näkyvällä paikalla merimaisemassa. Hautamuoto viittaa Itä-Ruotsiin tai Gotlantiin. Suomessa sitä on ryhdytty kutsumaan untamalantyypin kalmistoksi. Vielä rautakauden lopulla Untamalassa voidaan tunnistaa ruotsalaisia kulttuuripiirteitä, joita ovat bautakivet ja terassipelto." http://www.lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/untamala.htm

        Jos puhutaan suomalaisista rautakaudella, puhutaanko henkilöistä, jotka ovat asuneet nykyisen Suomen alueella? Vai puhutaanko henkilöistä, jotka puhuivat kantasuomea, vai puhutaanko niistä muutamista, joiden geenejä meillä jokaisella on?

        Mielestäni Suomen alueella on hyvin voitu puhua hyvinkin montaa eri kieltä, aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua niin paljon. Vieraan kulttuurin vaikutus arkeologisissa löydöissä etenkin tuolla alueella on merkittävä, esikuvia löytyy useimmin nykyisen Ruotsin ja Gotlannin alueelta, siis varhaisten merenkulkijoiden siirtokuntia.

        http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=400010252

        Kannattaa kiinnittää huomio termeihin bautakivi ja terassipelto.


      • Vntamo
        Rautahans kirjoitti:

        http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=400010252

        Kannattaa kiinnittää huomio termeihin bautakivi ja terassipelto.

        Mielenkiitoinen tiivistelmä linkkeineen, asian tiimoilta.
        Olet oikeassa siinä että Suomen alueella on puhuttu monia kieliä jo esihistoriallisella ajalla kuten nykyääkin.
        Tuli vain mieleen se että kuinka paljon voidaan päätellä nimitöstä ketä suomessa on muinoin asunut.
        Jos vaikka nykysuomen asutusta jouduttaisiin tulkitsemaan vaikkapa pelkkien katujen nimien mukaan, niin uskottaisiin tämän perusteella suomessa asuvan yhtä paljon Virtasia ja Niemisiä kuin Mannerheimejä ;)
        Se täytyy kyllä tunnustaa, että argeologiset näytöt Untamalan varhaisessa asutuksessa todistavat
        vahvoista sidoksista Gotlantiin yms.


      • martJP
        Vntamo kirjoitti:

        Mielenkiitoinen tiivistelmä linkkeineen, asian tiimoilta.
        Olet oikeassa siinä että Suomen alueella on puhuttu monia kieliä jo esihistoriallisella ajalla kuten nykyääkin.
        Tuli vain mieleen se että kuinka paljon voidaan päätellä nimitöstä ketä suomessa on muinoin asunut.
        Jos vaikka nykysuomen asutusta jouduttaisiin tulkitsemaan vaikkapa pelkkien katujen nimien mukaan, niin uskottaisiin tämän perusteella suomessa asuvan yhtä paljon Virtasia ja Niemisiä kuin Mannerheimejä ;)
        Se täytyy kyllä tunnustaa, että argeologiset näytöt Untamalan varhaisessa asutuksessa todistavat
        vahvoista sidoksista Gotlantiin yms.

        hiukan rääpisi tätä ns. virallista tutkimusta. Jos esim. Bolgariassa ym. tunnettu vis/Wezzi, yms. kansannimi ei tarkoittanutkaan vepsejä, kuten virallinen kanta näyttää olevan vielä 2000-luvulla. Vaan he olivat vesi- / merikansa, joilla VIS-by oli yksi lähimpiä kauppapaikkoja. Sukupolvien saatossa (permil.-suomal. kieltä alunperin puhuneet) kauppiaat alkoivat puhumaan tietenkin ostavan asiakkaan kieltä. Jopa muuttivat nimensä "ymmärrettäväksi". Kauppareissuillaan he palasivat takaisin isiensä kotomaahan, jolloin he olivatkin jo "ulukomuan pellejä". - Samoilla reissuilla vietiin ja tuotiin "lainasanoja". - Ehkä vientivoittoisesti.


    • martJP

      Eipä nuo Vahtolan kootut selitykset täysin vakuuta. Germaanista korkeakulttuuria ja nimiä meille on tuputettu iät ja ajat. Näiden OTAKSUTTUJEN kansojen asuminen Suomessa, on jäänyt monille ainoaksi totuudeksi. kuitenkin mitä olivat nämä "sivistyneet" germaanit ? Puolivillejä ja - villaisia hunneja, jotka oppivat sivistyksensä kainulaiskauppiailta. Nuo Vahtolan "saksannokset" selvistä suomalais / kainulaisnimistä ovat enemmän naurettavia, kuin uskottavia...

    • lobotkin

      näistä hunneista sen verran, että heillä ja "suomal" oli yhteistä sanastoa.

    • "Saksalaisia ei ollut Suomen alueella aikaisemmin kuin Hansa kauppiden aikaan. "

      Kumma väite. Ei ehkä "saksalaisia" (mitään Saksaa ei ollut olemassa kuin vasta historiallisesti äskettäin), mutta germaaneja aivan varmasti, koska saman Itämeren rannoilla on eletty ja jo tuhansia vuosien ajan meri on ennemmin yhdistänyt kuin eristänyt. Ei mitään "kansanvaellusta" mutta yksittäisiä ihmisryhmiä on tullut rannikoillemme kaikkialta Itämeren rannoilta vähän väliä, joka sukupolven aikoina. Siksi rannikoilla asui jonkinlaista sekakansaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut

      Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/
      Ikävä
      209
      1618
    2. Miettimisen aihetta.

      Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.
      Ikävä
      140
      1384
    3. Mitkä on 3 viimeistä sanaa

      sun ja kaivattusi viesteilyssä? Ensin sun, sitten kaivatun?
      Ikävä
      54
      1133
    4. Kai sä näät

      Ku sua katson et olen aika rakastunut. Rakkaus ei vain ole aina niin yksinkertaista
      Ikävä
      72
      1005
    5. Sun ja kaivattusi

      ikäero? Kumpi vanhempi, m vai n?
      Ikävä
      54
      995
    6. Mikä on ollut

      Epämiellyttävin hetki sinun ja kaivattusi romanssissa?
      Ikävä
      106
      912
    7. Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle

      Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva
      Ikävä
      52
      903
    8. Just nyt mä

      En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman
      Ikävä
      53
      860
    9. Piristä mua ystävä

      Hyvä💫...
      Ikävä
      82
      830
    10. Kuinka hyvin tunnet mut?

      Kerro musta mies jotain.
      Ikävä
      31
      764
    Aihe