Hiljalleen valkenee

Liona32

Jo valkenee päivät
pienin askelin
jossain kaukana häämöttää
lupaus tulevasta kesästä

muistan sen kuin eilen
kevätsateessa kostuneet hiukseni
kokosit nutturaksi päälaelleni

uulesi puhalsi lämmön
käsiini

käsikädessä kuljimme
sadepisaroiden välissä
hypimme nauraen vesilammikoiden
yli

kun lähdit luotani
ripustit kaulalleni sinulle niin
rakkaan medaljongin
ja muistot kultaiset

Jos vielä muistat
- välität
saavut taas kevätsateen myötä

ja minä odotan

10

405

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Lukija R.

      huolimatta ja muokkausta vailla, aivan jees runo.

      • Ceero

        Kaunista, herkkää ja tunteellista. Upea runo, joka kantaa myötään toivoa tulevasta ja samalla muistoja menneestä.
        Muistoja, jotka ovat kauniilla tavalla herkkiä. Olematta kuitenkaan haikeita.
        Näin runosta välittyy lukijalle tunnelma, joka on kertojalle itselleen miellyttävän kaunis ja läheinen.

        Runon kuvaava kerronnallisuus vie mukanaan vahavsti, jopa niin, että lukijana "näen ja koen" tilanteen ja tunnelman runossa. Aivan kuin itse olisin kokoamassa märkiä hiuksiasi nutturalle. Tämä runo on kypsynyt ajatuksissasi ja mielessäsi todella onnistuneesti. Runon kirjoituksellinen asu on takuulla riittävän puhdas välittääkseen sen tärkeimmän: Runon tunnelman.

        Kiitos Liona. Nautin jokaisesta sanasta, tavusta ja kirjaimesta.
        Runo sai muistoja myös minun mieleeni ja aloin kaivelemaan arkistojani, josta löytyikin hieman samanaiheinen runo, jonka olen taltioinut joskus vuosia sitten.


        Muistatko?

        Silloin satoi.

        Se oli helteisen päivän ilta
        ja me seisoimme laiturilla.

        Yllämme tummat pilvet.
        Pilvet yllämme.

        Raskaita lämpimiä pisaroita.
        Meitä se ei haitannut.

        Me seisomme ja annoimme
        sateen valua yllemme.

        Muistatko?

        Ja jostain alhaalta horisontista
        aurinko paistoi kultaisesta aukosta.

        Sadeisarat kimmelsivät auringon säteissä,
        kuin kultasade.

        Muistatko?

        Kun käänismme selkämme auringolle,
        näimme edessämme sateenkaaren.

        Voimakkaissa väreissään loistavan
        täydellisen sateenkaaren.

        Nauroimme.... ja silloin sinä yllättäen
        suutelit minua.

        Yhden kerran yllättäen.

        Silloin satoi.

        ------

        Muistatko?


      • Liona32

        kirjoitusvirheet heti lähetettyäni mutta mitä teet kun ei
        voi poistaakaan.

        Jos itse arvostelisin runoani niin voin sanoa että se
        oli mielestäni yksi huonompiani ja kadun sitäkin.

        Mutta kiitos sinulle vastauksestasi.


      • Liona32
        Ceero kirjoitti:

        Kaunista, herkkää ja tunteellista. Upea runo, joka kantaa myötään toivoa tulevasta ja samalla muistoja menneestä.
        Muistoja, jotka ovat kauniilla tavalla herkkiä. Olematta kuitenkaan haikeita.
        Näin runosta välittyy lukijalle tunnelma, joka on kertojalle itselleen miellyttävän kaunis ja läheinen.

        Runon kuvaava kerronnallisuus vie mukanaan vahavsti, jopa niin, että lukijana "näen ja koen" tilanteen ja tunnelman runossa. Aivan kuin itse olisin kokoamassa märkiä hiuksiasi nutturalle. Tämä runo on kypsynyt ajatuksissasi ja mielessäsi todella onnistuneesti. Runon kirjoituksellinen asu on takuulla riittävän puhdas välittääkseen sen tärkeimmän: Runon tunnelman.

        Kiitos Liona. Nautin jokaisesta sanasta, tavusta ja kirjaimesta.
        Runo sai muistoja myös minun mieleeni ja aloin kaivelemaan arkistojani, josta löytyikin hieman samanaiheinen runo, jonka olen taltioinut joskus vuosia sitten.


        Muistatko?

        Silloin satoi.

        Se oli helteisen päivän ilta
        ja me seisoimme laiturilla.

        Yllämme tummat pilvet.
        Pilvet yllämme.

        Raskaita lämpimiä pisaroita.
        Meitä se ei haitannut.

        Me seisomme ja annoimme
        sateen valua yllemme.

        Muistatko?

        Ja jostain alhaalta horisontista
        aurinko paistoi kultaisesta aukosta.

        Sadeisarat kimmelsivät auringon säteissä,
        kuin kultasade.

        Muistatko?

        Kun käänismme selkämme auringolle,
        näimme edessämme sateenkaaren.

        Voimakkaissa väreissään loistavan
        täydellisen sateenkaaren.

        Nauroimme.... ja silloin sinä yllättäen
        suutelit minua.

        Yhden kerran yllättäen.

        Silloin satoi.

        ------

        Muistatko?

        iloisesti yllättynyt kommentistasi, omasta mielestäni
        tämä oli floppi koko runo mutta taioit sanoillasi
        uskoa uskaltamaan jatkaa kirjoittamista.
        Kommentisi oli ammattilaisen luokkaa (olen ehkä sanonut sen
        ennenkin.

        Mitä omaan runoosi tulee niin se oli elämys
        taiteilet sanoilla kuin taiteilija siveltimillä.
        Ihastuin runoosi, se lumosi vei melkein jalat
        alta, kerrassaan ihana.

        Kiitos Ceero!


    • Tunne kuin siihen liittyvät seikat muotoseikkoineen on kirjoittaessa
      tärkeitä tekijöitä kuin uskottavuuskin,vaikkei runon tarvitse olla
      mikään Oikeinkirjoitusopas mutta - tunne tarkoituksineen siitä mitä
      haluaa tuoda esille : on tärkeämpi kuin pikkuvirheet,joita sattuu
      itsekullekin,jopa ammattikirjoittajillekin.

      Ei runosi mikään huono olo,ei lainkaan,enkä minä itse kiinnittänyt
      huomioita virheisiin.

      Kivan lämmin runosi sisältö oli hyvää mieltä tuottavaa Tunnetta !

      • Liona32

        En olisi ikinä uskonut että tämä
        runoni saa yhtään kommentia enkä nyt
        tarkoita kirjoitusvirheitä.

        Niin sinä kuin Ceerokin saa minut uskomaan
        taas itseeni.

        Lämmin kiitos vastauksestasi!


      • Liona32 kirjoitti:

        En olisi ikinä uskonut että tämä
        runoni saa yhtään kommentia enkä nyt
        tarkoita kirjoitusvirheitä.

        Niin sinä kuin Ceerokin saa minut uskomaan
        taas itseeni.

        Lämmin kiitos vastauksestasi!

        Hyvä Liona - jatka vain tekstiesi kirjoittamista,sillä
        kyllä tämä palsta tarvitsee Sinunlaisia kirjoittajia.

        Runoile omin sanoin kuin tuntein: persoonallasi !


      • Liona32
        dolan kirjoitti:

        Hyvä Liona - jatka vain tekstiesi kirjoittamista,sillä
        kyllä tämä palsta tarvitsee Sinunlaisia kirjoittajia.

        Runoile omin sanoin kuin tuntein: persoonallasi !

        Kiitos kannuksesta, sait minut uskomaan
        että kielivaikeuksista huolimatta uskallan
        jatkaa kirjoittamista ja teen parhaani
        välttääkseni kirjoitusvirheitä. Opiskelen
        suomea ja vaikka kielioppi tuottaa vaikeuksia
        niin olen sentään jotain oppinut. Olen kuullut
        että suomen ja saksan kielioppi on niitä
        vaikeampia.
        Kyllä palstalla on monia hyviä kirjoittajia, luen
        muitten runoja josta myös itse opin jonkinverran
        mutta en koskaan plagioi muiden tekstejä.

        Kirjoittaminen on hyvää kielenharjoittelua ja
        sillä on terapeuttenin vaikutus.

        Muutama vuosi sitten kävin kirjoitus kurssin (ei suomenkielellä) ja
        olen aina pitänyt lukemisesta, siitä johtuen valitsin ammatikseni
        kirjastovirkailijan, näin voin yhdistää työn ja harrastuksen.

        Kiitos dolan, annan suuren arvon kommenteistasi.


      • Liona32 kirjoitti:

        Kiitos kannuksesta, sait minut uskomaan
        että kielivaikeuksista huolimatta uskallan
        jatkaa kirjoittamista ja teen parhaani
        välttääkseni kirjoitusvirheitä. Opiskelen
        suomea ja vaikka kielioppi tuottaa vaikeuksia
        niin olen sentään jotain oppinut. Olen kuullut
        että suomen ja saksan kielioppi on niitä
        vaikeampia.
        Kyllä palstalla on monia hyviä kirjoittajia, luen
        muitten runoja josta myös itse opin jonkinverran
        mutta en koskaan plagioi muiden tekstejä.

        Kirjoittaminen on hyvää kielenharjoittelua ja
        sillä on terapeuttenin vaikutus.

        Muutama vuosi sitten kävin kirjoitus kurssin (ei suomenkielellä) ja
        olen aina pitänyt lukemisesta, siitä johtuen valitsin ammatikseni
        kirjastovirkailijan, näin voin yhdistää työn ja harrastuksen.

        Kiitos dolan, annan suuren arvon kommenteistasi.

        Kiitos Sinulle peredyttävästä selonteosta tämän
        harrasteesi johdosta että hyvä mm.minun kuin
        toistenkin tietää taustatekijöistäsi.

        Etenkin jos et ole alkuperäinen Suomalainen,niin
        vielä entisestään korostuu : taitosi kirjoittaa Sinulle
        kuin vieraalla kielellä. Aidosti voit olla itsestäsi Ylpeä.

        Tuossa mitä kirjoitat,niin yhdyn itse samaan.

        Upea yhdistää : Työ ja harrastus toisiinsa - palkiten
        toinen toistaan kuin myöskin lukijoitakin !


      • Liona32
        dolan kirjoitti:

        Kiitos Sinulle peredyttävästä selonteosta tämän
        harrasteesi johdosta että hyvä mm.minun kuin
        toistenkin tietää taustatekijöistäsi.

        Etenkin jos et ole alkuperäinen Suomalainen,niin
        vielä entisestään korostuu : taitosi kirjoittaa Sinulle
        kuin vieraalla kielellä. Aidosti voit olla itsestäsi Ylpeä.

        Tuossa mitä kirjoitat,niin yhdyn itse samaan.

        Upea yhdistää : Työ ja harrastus toisiinsa - palkiten
        toinen toistaan kuin myöskin lukijoitakin !

        oli suomenruotsalainen ja toine espanjalainen, asuimme
        suomessa muutaman vuoden ja opin jonkinverran suomea. Sitten
        muutimme ulkomaille isäni työn vuoksi, nuorena aikuisena muutimme takaisin suomeen
        mutta suomenkieleni oli huono joten pari vuotta sitten aloitin suomenkielen opiskelun
        muun opiskeluni yhteydessä, nyt jatkan suomen opiskelua koska mielestäni
        suomi on rikas ja vaiheikas kieli kun vain oppisi sitä sujuvasti. Mielikirjojani on runojen lisäksi
        omaelämänkerrat ja romaanit ja työstöni on se etu että saamme suositella kirjojen ostoja sekä
        meillä on mahdollisuus varata uudet kirjat ennen muita kirjastossa kävijöitä.

        Runolijista jotka ovat suosikkiani: Edit Södergran, Eino Leino, Sylvia Plath ym.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?

      Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa
      Sinkut
      61
      2280
    2. En rehellisesti usko et oisit

      Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos
      Ikävä
      32
      1724
    3. Ei ole kyllä mennyt

      Kovin hyvin kun alussa pieni sekoaminen hänestä 😏
      Ikävä
      10
      1534
    4. Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa

      Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin
      NATO
      375
      1529
    5. Näin sinusta taas unta!

      Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly
      Ikävä
      14
      1494
    6. Nainen, olet jotenkin lumoava

      Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel
      Ikävä
      68
      1367
    7. Se sinun kaipauksen kohde

      Ei todellakaan käy täällä höppänä mies.
      Ikävä
      12
      1118
    8. Olet muutenkin tyhmä

      Ja käyttäydyt epäasiallisesti siinä työssäsi.
      Ikävä
      106
      1101
    9. En muuttaisi sinusta mitään

      Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul
      Ikävä
      9
      1064
    10. Et katso sitä

      Niinkuin minua. Ehkä se luo toivetta
      Ikävä
      20
      989
    Aihe