Vapaa kuvaus

Ikuinen mietiskelijä. Hmmm.......... Vapaa-aikanani: Kesäisin mopoilen. Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: ateismi Linkit: http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi, http://www.vapaa-ajattelijat.fi, http://www.skepsis.fi, http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta Koulutus: --- Koulut: Sellaisiakin on käyty. Ammatti: Muu Työskentelen: Kyllä. Siviilisääty: --- Lapset: Olen ylpeä vanhempi Skype: On Email: weccu@suomi24.fi Hakusanat: ateismi

Aloituksia

185

Kommenttia

1815

  1. Hyvän laulun. Sitä anteeksi heille anna en..
    Tässä alkuperäinen ja paras..

    http://www.youtube.com/watch?v=Zs_dBQJApBo
  2. Ei todellisuuden rakennetta koskevia (ontologisia) perusteita:

    Eskola marssitti esiin joukon ajattelijoita jotka näyttävät pohtivan olemista hieman eri tavoin ja yrittää järjestää näistä jonkinlaisen tieteellisen mahdottomuusyhtälön. Hmmm...

    "Vapaa-ajattelijoiden yhdistys ei ole kyennyt ilmaisemaan minkäälaista yhtenäistä käsitystä todellisuuden rakenteesta. "
    Niin, pitäisikö sellainen sitten olla? Neuvostovenäjällä yrittivät yli kuusikymmentä vuotta tasapäistää ihmisiä. Eivät onnistuneet. Uskonnot pyrkivät näköjään samaan.

    Ei tietoteoriaa:

    Tietoteoria (myös: tieto-oppi, epistemologia, gnoseologia) on filosofian osa-alue, jossa tutkitaan käsitteellisin, filosofisin menetelmin tietoa koskevia yleisiä kysymyksiä, kuten tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja sekä käsitysten tai teorioiden oikeutusta yleensä.[1][2] Toisin sanoen: mitä voimme tietää ja miten?
    Tieteenfilosofia luetaan joskus tietoteorian osa-alueeksi.[1] Tietoteoriaan liittyviä suuntauksia ovat muun muassa rationalismi, empirismi, skeptisismi, pragmatismi ja agnostismi.

    Miten hän tästäkin onnistui saamaan jonkin nimenomaan vapaa-ajattelijoita koskevan ongelman? Kun ihmiset taasen ajattelevat eritavoin.
    Joutuuko taas viittaamaan uskontojen tasapäistävään oppiin.
    Heidegger taasen oli pappiskoulutuksen saanut natsi, joka Hitlerin valtaan nousun jälkeen nimitettiin Freiburgin yliopiston rehtoriksi. Virkaanastujaispuheessaan hän esitti epäsuorasti kansallissosialistisen ”vallankumouksen” loistavana mahdollisuutena Saksan henkiseen uudistumiseen ja uudenlaisen tieteen syntyyn. Professori piti Führeriä eräänlaisena Olemisen maallisena ylipappina ja päätti akateemiset puheet arjalaisuuden ja olemisen metafysiikasta kolminkertaiseen Sieg Heil! -huutoon. Heidegger liittyi Saksan uuden lakiakatemian johtokuntaan, jossa veljeili Julius Streicherin kanssa. Natsi-Saksassa Streicher tunnettiin sekä pornografina että verenhimoisena antisemiittinä.
    "Heideggerin mukaan tieto maailmasta voi olla väärää tai oikeata, ja hänen mielestään empiristien tieto oli väärää." Niin, hänen mielestään se oli väärää.

    Ei ihmiskäsitystä:

    "Mikäli vapaa-ajattelijat ovat yksinkertaisesti vain materialisteja, pitäisi kaiketi ajatella, että heidän mielestään ihminen on perusolemukseltaan materiaa. Yksilöllä ei siis ole arvoa itsessään sen enempää kuin kivellä tai variksella." Tässä syytän kirjoittajaa tyhmyydestä..
    "Darwinistin peikkona vaanii jatkuvasti yli-ihmisyyden ihanne,"
    Enemmän tämä on uskovaisten peikko.
    "Ihmiskäsitys ei ole loogisesti perusteltavissa oleva, empiirisesti pätevä lause. Itse asiassa ihmiskäsitys sellaisena, kuin se elämänkatsomuksessa määritellään, joutuu suuriin vaikeuksiin loogisen empirismin ympäristössä. Nämä ongelmat johtuvat metafysiikan hylkäämisestä. "
    Itse en näe tässä ongelmaa.

    Ei eettistä arvoteoriaa:
    Mutta eettiset arvot ovat..

    Ja loppukin on filosofista diibadaabaa. Ja kaiken tämän jauhamisen jälkeen hän päätyy seuraavaan havaitoon.
    "Vapaa-ajattelu ei siten ole maailmankatsomus. Se ei myöskään edusta yhtä maailmankuvaa tai -katsomusta."
    Eikö vapaa-ajattelijat ole juuri tätä yrittäneet uskovaiselle jankata, ja nämä yrittävät jankata vastaan. Nyt sitten tämä Eskola päätyy pitkän jauhamien jälkeen samaan tulokseen. Hmmm....
  3. Omia tietojani. Kiitti..
  4. Pisteet saat...
  5. "Ei tietenkään tarvitse sokeasti uskoa - vaan tunnustaa tosiasiat. Jos ei tiedä onko kuoleman jälkeistä elämää olemassa, niin miksi omaa tietämättömyyttä ei läheskään aina kyetä rehellisesti tunnustamaan?"

    Mutta kyllä asiat pitää olla empiirisesti todennettavissa, tai sitten mahdollista teoriaa pitää tukea edes jokin näköiset todennäköisyys laskelmat. Esimerkiksi, emmehän tiedä onko toisilla planeetoilla älyllistä elämää, mutta laskelmien perusteella sitä pitäisi olla.
    Minkälaiset laskelmat tukevat kuoleman jälkeistä elämää?