abcxyz

Vapaa kuvaus

Elä ja anna toistenkin elää. Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: Sinkku Lapset: --- Email: x.argonautti@gmail.com

Aloituksia

0

Kommenttia

154

  1. Tässä pari faktaa täydentämään edellisiä vastauksia.

    Kihlaus:

    Avioliittolain 1 § 1 mom (16.4.1987/411):
    "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet."

    Sormusperinteestä:

    Suomalaisen perinteen mukaisen toiminnan kertoo Käytöksen kultaisen kirja (WSOY, 1990, 6.painos, ISBN 951-0-16030-X, s.264). Sen mukaan: "Kihlajaisrituaaleihin kuuluu tavallisesti myös sormusten vaihtaminen: morsian ja sulhanen ostavat lupaustensa katteeksi toisilleen sormuksen."

    Toinen perinne on, että lahjahevosen suuhun ei katsota. Kihlasormuksen saa siis sellaisen jonka antaja valitsee oman kukkaronsa mukaan. Puuttuvia euroja voi hyvin kompensoida hyvällä maulla valitulla kauniilla ja yksinkertaisella sormuksella. Muita "korusormuksia" ehtii hyvin hankkimaan aikanaan. Käytännön neuvo on, että jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettu sormus ei voi olla muuta kuin sileä.

    Tällä palstalla on "verisesti" väitelty tuleeko miehen maksaa molemmat sormukset vai miten kulut jaetaan. Edellä ilmenee suomalaisen perinteen mukainen käytäntö. Siitä myöskin näkee sen, että sormukset eivät todellakaan ole yhtä kuin kihlaus vaan niitä käytetään niin haluttaessa kihlauksen merkkeinä ja avioliittoon sitoutumisen symbooleina.

    Omalta osaltani koen miehen itselleen maksaman "kihlasormuksen" symboloivan sitä, että hän on samalla ostanut itselleen myös naisen. Sama pätee tietenkin myös toisin päin.
  2. Näyttää olevan vankkoja mielipiteitä siitä miten "kuuluu" tehdä sormusten maksamisen kanssa. Siitä miten asia toteutetaan voi tietysti olla jokaisella parilla oma sovelluksensa. Perinnettä ei ole mitenkään pakko noudattaa.

    Suomalaisen kristillisen perinteen mukaisesti toimien on kuitenkin vain yksi tapa. Käytöksen kultaisen kirjan (WSOY, 1990, 6.painos, ISBN 951-0-16030-X, s.264) mukaan: "Kihlajaisrituaaleihin kuuluu tavallisesti myös sormusten vaihtaminen: morsian ja sulhanen ostavat lupaustensa katteeksi toisilleen sormuksen."

    Tästä myöskin näkee sen, että sormukset eivät todellakaan ole yhtä kuin kihlaus vaan niitä käytetään niin haluttaessa kihlauksen merkkeinä ja avioliittoon sitoutumisen symbooleina.

    Jos itse menisin vielä kihloihin niin itse itselleni maksamani kihlasormuksen kokisin kyllä hieman symboloivan naisen ostamista itselleni...
  3. Tuossahan "yx tavallinen" on tehnyt hyvän esimerkin tuosta pesän velan käytöstä osituksessa. Juuri tuota tarkoitin.

    PS.
    Taitaa suomi24 pätkiä keskusteluja kun en näe muita asiavastaajia ketjussa kuin M36 ja itseni. Kuitenkin "yx tavallinen" puhuu ketjussa vastanneista "oppipojistaan" (enemmän kuin yksi). Minä olen kyllä tietoni hankkinut muualta kuin "yx tavalliselta", joten jossain on varmaan jokin viesti siltä toiselta oppipojalta joka ei näy minulla. ;-)
  4. Jokohan olet jostain muualta saanut apua?

    Esitin kysymykseni (27.11.2006 klo 20.41) jotta voisi saada jotain perusteita mahdolliselle vastaukselle. Jollakulla saattaisi ola tietoa miten asuinmaasi lainsäädäntö toimii tässä asiassa. On myös joitakin tilanteita jolloin Suomen avioliittolakia voidaan soveltaa ulkomaalaisen kanssa naimisissa olevan avioliittoon. Esittämilläsi tiedoilla kukaan ei kuitenkaan voi antaa mitään juridisia neuvoja sinulle.

    Muutoin, luota siihen, että et ole mitenkään vastuussa miehesi "sydänvaivoista" jos otat eron puheeksi. Sinä ja vain sinä päätät omasta elämästäsi, kukaan muu ei siitä puolestasi päätä. Toisinaan sen päätöksen toteuttaminen vaatii hieman enemmän työtä ja asiantuntemusta sovellettavasta lainsäädännöstä.

    Lopuksi; jaksa jättää omaan arvoonsa muutama tähänkin kysymykseesi kommentoinut "haistattelija". Aina on ollut ja on ihmisiä, jotka korostavat omaa erinomaisuuttaan "lyömällä lyötyä" kun eivät asiallisesti uskalla suhtautua avun tarpeessa olevaan lähimmäiseen.
  5. Onkohan tässä olemassa vielä yhteistä asuntoluottoa? Jos on, niin onko jo otettu huomioon mahdollisuus, että osituksessa tämän luoton sinun osuutesi siirtyisi miehesi nimiin? Tällöin ei tämä osuus olisi uutta pesän ulkopuolista lainaa. Lainan tällainen siirto pitäisi onnistua verottomana tasinkona.
  6. Asian ymmärtämistä ehkä helpottaa jos tiedostat, ettei teillä kysymyksesi perusteella ole mitään liittoa keskenänne. "Avoliitto" ei määritä minkäänlaista liittoa tai sopimusta.

    Joko olet ystäväsi asunnossa vuokralaisena, jolloin teillä on vuokrasuhde, tai asut hänen nurkissaan ilmaiseksi. Kumpikaan tapaus ei tuo teille minkäänlaista omaisuuden omistusoikeuteen vaikuttavaa sopimusta tai liittoa.

    Kuten muissa vastauksissa onkin jo korostettu todetaan omaisuutenne omistaja riitatapauksessa viime kädessä sen perusteella kuka sen on maksanut. Kuitit kannattaa siis pitää tallessa (ja varmistaa, että niiden teksti säilyy lukukelpoisena).

    Toinen suositeltava tapa on pitää erillistä yhteisesti ylläpidettyä luetteloa yhteisessä käytössä olevasta omaisuudesta josta luettelosta ilmenee myös omaisuuden omistaja.
  7. Suomalainen kihlajaisperinne on nimenomaan, että sormus ostetaan kihlakumppanille lahjaksi. Siis nainen ostaa miehelle ja päinvastoin. Hieman oudolta tuntuu maksaa itselleen lahja mutta sitäkin tapahtuu.

    Toinen perinne on, että lahjahevosen suuhun ei katsota. Kihlasormuksen saa siis sellaisen jonka antaja valitsee oman kukkaronsa mukaan. Puuttuvia euroja voi hyvin kompensoida hyvällä maulla valitulla kauniilla ja yksinkertaisella sormuksella. Muita "korusormuksia" ehtii hyvin hankkimaan aikanaan.

    En mitenkään moiti muuten toimineita ja toimivia mutta ymmärsin kysyjän nimenomaan kysyvän perinteen mukaista toimintatapaa ohjenuoraksi josta voi sitten tarvittaessa poiketa hallitusti...
  8. Mistä lähtien yhteinen osoite (=avoliitto) on ollut verrattavissa avioliittoon? Avioliitto kun on voimassa vaikka puolisot eivät asuisikaan yhdessä.

    Avoliitosta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoliitto
  9. Isyyden tutkiminen on "pakollista" ellei avioliittoa ole tai lapsen äiti kieltäydy siitä. Isyystesti ei kuitenkaan ole pakollinen. Mikäli molemmat oletetut vanhemmat kertovat yhtäpitävästi ja uskottavasti perustellen olevansa lapsen vanhemmat ei (lääketietellistä, nykyään yleensä DNA) isyystestiä tehdä ellei jompi kumpi vaadi sitä.
  10. Missähän päin maailmaa mahdat elää?
    Vaikuttaisi siltä, että asut jossain missä ei ole Suomen lainsäädäntö voimassa kuin ei myöskään Ä-pisteitä käytössä.
  11. Nimimerkin "että on" neuvo ei taida olla aivan oikea. Kämppäkavereilla eli "avopuolisoilla" ei ole mitään yhteiselämää joka tarvitsisi oikeudessa purkaa.

    Yhteiselämän lopettaminen koskee avioliittoa. Tällä tuomiolla avioerotilanteessa saadaan vastaava tilanne kuin vanhan avioliittolain aikaisella asumuserotuomiolla, eli puoliso saadaan häädettyä yhteisestä kodista. Oikeus vielä tarvittaessa päättää senkin kumpi siihen yhteiseen asuntoon saa jäädä asumaan. Tämä päätös ei välttämättä edes noudata asunnon omistussuhdetta.

    "Avoliitossa" eli kämppäkaveruudessa asunnon omistaja saa (entisen) kumppaninsa häädettyä tarvittaessa vaikka poliisin avustuksella. Mikäli "puoliso" osoittaa maksaneensa vuokraa jouduttaneen käyttämään vuokrasuhteen irtisanomista ja asianmukaisia irtisanomisaikoja.

    Käräjäoikeutta saatetaan tarvita vuokralaisen häätötuomion aikaansaamiseen.
  12. Jos puolisot asuvat pysyvästi erillään niin elatussopimuksen voi tehdä ja se on voimassa. Perusteena nimenomaan erillään asuminen. Sopimuksen voi vahvistuttaa lastenvalvojalla tai tuomiolla niinkuin ilman avioliittoakin. Kunta maksaa tarvittaessa elatustuen aivan normaalisti.

    Tämä sopimus lasten elatuksesta ei tietenkään muuta puolisoiden keskinäistä elatusvelvollisuutta. Niinpä jos "lähivanhempi" saa vaikkapa toimeentulotukea, niin puolison osalta kunta voi peria maksetun tuen toiselta puolisolta mutta lasten osalta, mikäli elatusavut on maksettu, ei maksettua toimeentulotukea voi periä elatusvelvollisuutensa elatusavulla täyttäneeltä.

    Asiasta (toimeentulotuen perinnästä) on oikeuden päätös. En muista oliko viimeinen aste Korkein Hallinto-oikeus vai lääninoikeus. Joka tapauksessa kunta jäi ilman lapsille maksettun toimeentulotuen takaisinperintää vaikka pitkään sitä yrittikin.
  13. Mahtaisikohan tarkoittaa, että hän pitää suhdettanne niin arvokkaana, että haluaa minimoida väärinkäsitykset ja mahdolliset jälkikäteen puheiden väärin muistamiset?
  14. Serkkunsa kanssa voi Suomessa mennä naimisiin. Tässä ote avioliittolaista:

    7 § (16.4.1987/411)
    Kukaan ei saa mennä avioliittoon isänsä, äitinsä, näiden vanhempien tai muun suoraan takenevassa polvessa olevan sukulaisensa kanssa eikä lapsensa, lapsenlapsensa tai muun suoraan etenevässä polvessa olevan sukulaisensa kanssa.

    Sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään avioliittoon.

    8 § (16.4.1987/411)
    Ottovanhempi ja ottolapsi eivät saa mennä keskenään avioliittoon. Oikeusministeriö voi kuitenkin erittäin painavista syistä antaa luvan avioliittoon.

    9 § (16.4.1987/411)
    Avioliittoon eivät saa mennä keskenään ne, joista toinen on toisen veljen tai sisaren jälkeläinen, ellei oikeusministeriö erityisistä syistä anna siihen lupaa.
  15. Miksi rakastaminen toisi velvollisuuden mennä naimisiin? Ihmisillä on hyviä syitä olla solmimatta avioliittoa vaikka rakastaisivatkin toisiaan. Miksi olisi väärin asua yhdessä toisen kanssa jos molemmat niin haluavat tehdä?

    "Avoliitto" ei ole "avioliiton varjo"; kyseessä on semanttinen harha. Termi "avoliitto" tulee käsitettäväksi vain jos sitä pitää synonyyminä yhteisasumiselle.
  16. Alivuokralaisen minimi irtisanomisaika on muistaakseni kaksi viikkoa. Jos asuit miesystäväsi omistusasunnossa vuokralla niin minimi on kuukausi. Kait maksoit osasi vuokrasta tai yhtiövastikkeesta ja muista asumiskuluista, eli olit kämppäkaverisi vuokralaisena?

    Eli ei ihan "huomenna olet ulkona" tavalla suju ainakaan ilmaiseksi. Vuokrasopimus katsottaneen syntyneeksi kun "alivuokralaisasumista" on jatkunut jonkin aikaa jolloin molemmat osapuolet ovat "hiljaisesti hyväksyneet" sopimuksen ilman erillistä kirjallista tai suullista sopimustakin. Maksuista kannattaa olla näyttöä.
  17. Käsitteitä ei voi verrata keskenään. "Avoliitto" tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että eri sukupuolta olevat henkilöt asuvat samassa osoitteessa. Kaikki muu mitä heidän välillään tapahtuu tai on tapahtumatta on eri sopimuksilla sovittua. kts: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoliitto

    Avioliitto on määritelty perinteellä joka on kirjattu avioliittolakiin (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234?search[type]=pika&search[pika]=avioliittolaki) ja avioliittoasetukseen (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870820?search[type]=pika&search[pika]=avioliittoasetus).

    Avioliittoasetuksen 9§:ssa on vihkikaavassa tiivistetty avioliiton tarkoitus ja se, että kyseessä on sopimus perheen perustamiseksi.

    Jos et halua sekaantua käsitteissä sinun kannattaa muuttaa tarkastelusi otsikosta sana "avoliitto" joksikin toiseksi ilmaukseksi. Sanan jälkimmäinen osa "liitto" harhauttaa monia kuvittelemaan, että termillä "avoliitto" määritettäisiin jokin liitto. Asiaa sekoittaa edellisestään, että jopa eduskuntakeskustelussa ajoittain ehdotetaan "avoliittoa" avioliittoon rinnastettavaksi perhemuodoksi mm. perintö- ja erotapauksissa.

    Ilman avioliiton solmimista yhdessä asuvien valintaa on kunnioitettava. Heille olisi suotava oikeus elää ilman valvollisuutta elättää toisiaan pelkästään yhteisen osoitteen perusteella. Vastaavasti on kunnioitettava sitä, ettei heillä ole erilleenmuuton ("avoeron") tai toisen kuoleman tapahtuessa aviopuolisoon rinnasteisia etuuksia (mm. avio-oikeus, alempi perintövero, lesken hallintaoikeus, leskeneläke...).

    Kannattaisiko tarkasteltavaksi kysymykseksi ottaa, onko yhdessä asuminen ilman avioliittoa "oikeampaa" kuin avioliitossa? Tällöin ei harhauduta em. harhaan.
  18. Ennenkuin hankit mitään asuntoa, haet eroa tai teet muutakaan hätiköityä, kannattaa keskustella lakimiehen kanssa. Kannattaa selvittää asiaan liittyvät juridiset ja taloudelliset seikat ensin. Samassa yhteydessä kannattaa katsoa vielä kerran olisiko teillä sittenkin mahdollista tehdä sopuratkaisut asioihin. Laihakin sopu on monasti parempi kuin lihava riita. Juristia kannattaa käyttää jotta ei tule yllättäviä taludellisia seuraamuksia ja saattaa helpottaa myös sopimukseen pääsyä kun on selvillä tosiasiat lakipykälistä. Voisitteko harkita yhteistä juristin palkkausta alkuun selvittämään faktat? Jos asia kehittyy riidaksi niin kannattaa muistaa, että juristi on lojaali vain sille joka maksaa palkkion.

    Erilleen muuttamiselle ei ole mitään juridista tarvetta missään vaiheessa avioeroprosessia, vaikka niin varsin yleisesti luullaankin.
  19. Ei antajalla syytä loukkaantua, lahjan vaihtajahan siinä itsensä häpäisee.
  20. Lahjahevosen suuhun ei katsota.
    21. 4 / 8
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt