o1l123o7

Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Kotona ollaan! Olen ollut jo jokusen päivän.
    Minua on kuskattu piipaa-autolla edestakaisin, makuutettu muutama päivä ystävällisten kipu- ym. siskojen passattavana ja hoivattavana.. Kämppäkaverit olivat oikein mukavia, vaikka olikin vähän olevinaan koti-ikävä.

    Nyt olen toipilaana ja vähän raivostuttaakin, kun täällä on se lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali nostoväessä,
    (Koulutuspaikka Hennala 1950-luvulla) Se mokoma kun tuppaa vahtimaan joka pillerin, pulverin. tabletin ja henkäyksen. Ettei vain pieneksi ja avuttomaksi muuttunut Vs ahmi liikaa lääkkeitä.
    Voin vakuuttaa, ettei niihin himoa synny, mutta joka ainoan tropin ja napin nautiskelen siitä ilosta, että en olekaan ollut luulosairas, laiskamadon riivaama vaan kuulemma oikein kunnolla sairas.

    Arvatkaapa, mitä tapahtuu, kun sairaalassa tarjotaan neljä ateriaa päivässä! Ne ateriat olivat maukkaita, ja söin niin paljon kuin kerralla jaksoin. Yleensä puolet.
    Pois lähtiessäni olin kolme kiloa laihempi kuin tullessani.

    Mieli tekisi ottaa kantaa eriarvoisuuteen ja kertoa paljon mainostetusta talvisodan hengestä omakohtaiset kokemukseni.
    Taitaa olla kuitenkin jo iltapillerien aika, joten toivottelen vain hyviä öitä ja kauniita unia.
  2. Huomenta.
    Näyttää siltä kuin olisi tulossa aurinkoinen päivä.
    Nyt ovat kukkimisvuorossa metsäkurjenpolvet ja päivänkakkarat.

    Olen ollut hereillä puoli neljästä, ja melkein unohdin keittäneeni kahvin.
    Tulkaa juomaan! Särpimenä on kaupasta ostettua lentivehnästä.
  3. Muistatteko aikaa ennen telkkaria, kun radio oli tiedon ja viihteen lähde?
    # Silloin piti niin toimittajien kuin kuuluttajien puhua selkeästi ja mahdollisimman hyvää suomea.
    Nyt tuntuu usein siltä, että keskustelijat keskustelevat itselleen eivätkä ohjelman seuraajille. Pieneen aikaan pitää saada mahdollisimman paljon sanottavaa, niinpä mutinan lisäksi tulee kilpapuhuminen tai toisen
    puhujan päälle puhuminen.
  4. Ehtoota!
    Kirjoitin aamupuolella päivää tänne melkoisen runoelman, mutta tuo lähetä-lipuke puuttui, eikä tekstini tietenkään mennyt muualle kuin bittiavaruuteen.
    Ja kun minulla oli todella tärkeää asiaa Wiiwidearille!
    Vai aiot sinä pinnata pääsiäislennosta ensi vuonnakin!
    Lue tarkkaan Meri-kukan kirje ja rupea sitten lähimetsästä
    hankkimaan kahden (2) varsiluudan ainekset. Jos muuten ei lähtösi onnistu, niin tee se toinen luuta sulhollesi. Kyllä me
    pidämme huolen siitä, että saat oman kultasi mukaan paluumatkallekin! Ne Kyöpelinvuoren vakinaiset asukkaat ovat niin rumia, että meistä jokainen on uskaltanut ottaa miehensä mukaan, ja jokainen heistä on ollut ainakin viikon onnellinen siitä, että on päässyt kotiin loman mamman kainaloon.
  5. Omaa kuolemaani en pelkää. Toivon vain, että se on mahdollisimman kivuton.
    Lähimpieni kuolema olisi minulle kova paikka. Kävelisin varmasti päivittäin hautausmaalle itkemään ja lopun ajan nyhjöttäisin tyhjässä kodissa.

    # Olen viimeksi kuluneen vuoden aikana joutunut tavallista enemmän ajattelemaan kuolemaa. Lähisukulaisia on kuollut
    kymmenen ja koulutovereita ja muita ystäviä ainakin yksitoista.
    Viimeisimmät lähtijät olivat "meidän luokan" reiluin poika, viisas, lämmin ja ymmärtäväinen, sekä mieheni veli, joka oli aikamoinen hulivili ja sanavalmis velikulta. Hänen tyyliinsä kuului liioitella, eikä hän ollut moinaansakaan jos jäi kiinni isottelusta. Luulen, että hän tahallaan teki itsestään pellen.
    # Yhden kerran hän rupesi kehumaan, että vaimon veljellä on komea kanala, jossa on kaksituhatta kanaa. Muu perhe huusi kuorossa, että tuhat! Lanko katseli hölmistyneenä ympärilleen ja kysyi: - Onka ne tappanu tuhat?
    Emme me mitään sielunveljiä ja -sisaria olleet, mutta monet matkat ja retket teimme nelistään, ja kälyyn pidämme ehdottomasti yhteyttä. Hän on pari-kolme vuotta minua nuorempi, mutta minulla on paljon opittavaa häneltä.
    Hän on kotoisin sieltä, missä kahvi keitetään revontulilla, ja reipas ja tarmokas pohjoispohjalainen nainen.

    Tähän tulee kohta koko suvun selvitys, mutta loikkikaa yli.
    Ei ole edes sanottu, että tämä menee läpi. Aamjulla ei onnistunut,
  6. Olipas kysymyksiä!
    Olen kyllä kuullut sanottavan, että joku veti vesiperän. Vaikka se tutulta kuulostikin, turvauduin nykysuomen sanakirjaan.

    Se tarjosi vesiperälle kalatonta nuottaa.

    Nahnikka sen sijaan oli yhtä outo sanakirjalleni kuin minullekin.
    Toivottavasti palstalla vastaan tulee aloittajan selitys.
  7. Lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali nosto-väessä mittasi verenpaineeni.
    Meillä on ihan upouusi mittari --
    toimii kuin ajatus.
    Kun toinen tippa silmässä ja pala kurkussa puoliääneen lausuu A. Kiveä, rupeaa hiiri reistaamaan.
    Jäi hyvät päivän jatkot toivottamatta.
  8. Yritin kirjoittaa, mutta ei onnistu.
    Miksi pitäisikään, kuin A. Kivi sen on jo kirjoittanut.
    Siis Aleksin runo "Suomenmaa".
    Taidatkos sen selkeämmin sanoa, miten ihanassa maassa on onni asua?
  9. Jos nyt olisi suvisunnuntai, niin sanasta sanaa pitäisi paikkansa se laulu, jossa kerrotaan, että on kesän kirkas huomen,
    Ei liiku lehti tuomen, mutta ei tuomissa enää ole paljon valkeita kukkiakaan.
    Lintunenkaan ei jaksa tällä helteellä lauleskella.
    Pellot tietysti kukkivat enemmän tai vähemmän vienosti, ja voikukat ovat kellanneet joka ainoan vihreän pläntin.

    Huomaan alkaneeni luoda uutta nykysuomea: kellanneet pitäisi kai olla kellastaneet.
    Mutta kai sitä yksityishenkilökin saa äidinkieltään rääkätä, kun kielitoimistokin on päättänyt, että "alan tulla" onkin nykyisin sallittu muodossa "alan tekemään".
    Seitsemänkymmentä vuotta minullekin on opetettu, että alan tekemään on kielioppivirhe.
    # Taidan tästä lähtien ottaa vaarin Puskasuleiman kieliopista, Suleima kun reippaasti sanoo, että alan rupemaan tai ruven alakamaan.

    Miä ruven ruven nys suihkimaan itteeni, vaihran vähän siivommat vaatteet ja ruven orottamaa viarasta,

    Pärjäilkää ja nauttikaa!
  10. Suihkuun lähden myös minä.
    Menin kohtuullisessa ajassa nukkumaan, mutta unipa ei suvainnut tulla. Kokeilin makuuhuoneen sänkyä, josta siirryin olohuoneeseen nojatuoliiin, ja sitten oli vuorossa parveke.
    Kyllä osaa Suomen kesäyö olla ihana.
    Nukkumisesta ei tietysti tullut mitään, mutta pakotin itseni pötköttelemään työhuoneen sängylle joskus puoli kuuden maissa, ja sitten enää muistakaan muuta kuin että kello oli vartin yli kuusi.
    Hyvin olin nukkunut kokonaista kolme varttia.
    Nyt lähettelen ympäri Suomi kaksineljää virkeät terveiseni!
    Eläköön lauha, uneton kesäyö!

    Kyllä on Suomn
  11. Huh huh!
    Olin muka tietoinen ranteesta, mutta varmuudeksi tarkastin
    Nyky Suomen Sana Kirjasta, onko tietämykseni oikea.
    Onhan se, mutta oppia ikä kaikki -- ainakin, jos sanakirjoja alkaa tutkia. Löytyi ranteelle synonyymi: PUIROA.
    Sellaista sanaa en ole eläissäni kuullut.
    # Jos jollekulle puiroa on tuttu, niin kertokaa, missä päin Suomea sitä käytetään.

    Suomi on muutenkin rikas kieli, ja kun kuvaan tulevat murteet mukaan, on se varsinainen aarrearkku.
    Joka kerta lukiessani erään tietyn rouvan kirjoituksia, tulee etsimättä mieleen, että varmalla menisi kaupaksi, jos samainen rouvashenkilö julkaisisi äidinkielellään pakinoita tai proosakokoelman tai minkä parhaaksi katsoo.

    Jassoo! Tähän tuli muuan kellokalle ilmoittamaan, että kello on pian puoli kaksitoista, ja nyt lähdetään Lidliin.
    Terveisiä vain koko kahden hengen porukalta sinne kaikille,
  12. Eipä tässä vaiheessa kuin oikein kauniita unia Teille kaikille.
    Minä ryömin petikaverini viereen.
    Parvekkeen ovi oli viime yönä auki, enkä sitä
    nytkään sulje.
  13. Jassoo! Muori67 on kuullut huhuja kuskittomasta autosta.
    Ei yhtään tunnu miellyttävältä ajatukselta, eikä myöskään se, että Helsinkiin kaavaillaan kuljettajatonta metroa.
    Toivottavasti ovat harjoitushöpinöitä seuraavan aprillipäivän varalle.

    Iloisempaa asiaa on Meri-kukalla. Ihan tulee haikea olo, kun jossakin päin Suomea jo käki kukkuu. Anna sille käköselle pieni vihje, että tulisi tänne meidänkin suuntaan kukahtamaan,
    Kyllä täällä tarkenee; varjon puolella oli mittarissa 23,6 astetta, ja tuomet ovat valkoisenaan kukkatertuista.

    Katselen tässä toisella silmällä jääkiekkoa.
    En sano mitään, kiroilen vain salaa sisäänpäin täällä kotona.
    # Piipahdin hetkeksi muualle. Kun tulin takaisin, oli ruudussa mainoksia ja bikinipukuisia tyttöjä.
    # Kaiken maailman cheerliderit koikkelehtivat näissä joukkue-urheiluissa toinen toistaan puolialastomampina, ja onhan niitä toki aivan riittävästi melkein joka ammattialoilla. Vain
    seurakunnat eivät vielä ole huomanneet käyttää hyödykseen.
    Kyllä herrakansaa tulisi juosten kirkkoon, kun rovastin saarnan asemesta tulisi lähes Eevan puvussa olevien sulotarten tanssiesitys.

    Hyvää kesän alkua toivotteleepi: Venlastiina
  14. Kesä tuolla ikkunan takana on,
    Äänioikeus (ja velvollisuus) on käytetty pari päivää sitten.

    Muita kuulumisia ei juuri olekaan, jos ei lasketa sitä, että passiani ei näy eikä kuulu.
    Kummallista, että jokin voi kadota, vaikken sitä ole ainakaan pariin vuoteen tarvinnut.

    Taidan olla aika kranttu akka, kun kohden ei ole koskaan.
    Mummulan vintillä tuskailin ja uneksinkin, että olisi isommat tilat, että olisi paikka kaikelle ja kaikki paikallaan.
    Kun sitten saimme isot tilat, kaipailin yhtä huonetta, ettei tarvitse joka paikkaa myllätä.
    Nyt on sitten kompromissi, ja aina vain on jotakin onnistunut katoamaan.
    Jos oikein muistan, on nykyinen passini menossa kohtapuolin vanhaksi, joten ei yksi kadonnut passi maailmaa
    kaada. Kunhan vain harmittaa...

    Ei näin upeana päivänä kannattaisi maukua hukkaamieni tavaroitten perään.
    Lähden ihailemaan kesäistä luontoa.
    Kaikkea hyvää kaikille teille toivottelen,
    Nauttikaa kauniista ilmasta ja kaikesta tulossa olevasta.
    Moi!
  15. Päivää vaan kaikille!

    Intouduimme petikaverini kanssa vertailemaan paria venäläistä klassikkoa.
    Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" ei suurempia eroavuuksia mielipiteissämme ollut. Jos olisi pisteytetty, olisi kumpikin antanut huippupisteet.
    Gogolin "Kuolleet sielut" on teos, joka saa minut tuntemaan itseni tosi tyhmäksi. Toisaalta teoksen ymmärtäjät pääsevät nauttimaan siitä, että keskustelukaveri on tyhmähkö - ehkä peräti huipputyhmä pitäessään "Kuolleita sieluja"
    pitkäveteisenä.
    # Onneksi petikaverin ja minun keskustelut eivät maalta merelle vie, vaikka ainakin minä olen lukenut joka ainoan eepoksen kirjahyllyistämme.
    Joskus vielä otan Gogolin toiseksi alimmalta hyllyltä, A nelosen ruutupaperiarkin ja kunnon kynän. Sitten yritän sisukkaasta raapustaa näkemykseni ja tuntemukseni puheena olevasta teoksesta. Ei tarvitse sitten vakuuttaa keskustelukumppania siitä, että lukenut olen!

    # Sitä Alastalon (onkohan nimi edes oikein?) salin kiikkustuoli-tarinaa en aio yrittääkään. Toisaalta se olisi hyvä olemassa, kun pitää jotakin ottaa komeroitten ylimmiltä hyllyiltä.
    # Täällä oli joku lukenut sen. Saisiko lukeneen mielipiteen:
    Oliko se kulturellia vai osoitus suomalaisesta sisusta?
  16. Kiva! Emäntä tuli kotiin. Tervetuloa sekä omasta puolestani että valtakirjalla kissojen ja Kaulimen puolesta. Kyllä ne kolme olivat vähän kuin orpoja p....a vieraassa h:ssa.

    Keittiömestari tuli ilmoittamaan, ettei hänen koneellaan näy minun tekstini.
    Hän lukee parhaillaan Meri-Kukan tekstiä. Anteeksi nyt, että meikämuija ei voinut olla nauramatta, vaikka maailma niin raskaasti koettelikin kissaressua ja tietysti perhettäkin.

    Täytyy lopetella ja mennä katsomaan, joko tämä näkyy.
    Olisihan se niin rauhallista pitää vaikka mykkäkoulua, kun voi kirjoittaa sanottavansa.

    Terveisiä vain teille kaikille, jotka Pirtissä poikkeatte.
    Pitemmittä turinoitta moi, moi!
  17. Olen alusta asti vastustanut Euroopan unioniin menemistä, mutta minkäs tuuli kivelle mahtaa.
    #Esko Seppästä oli tapanani äänestää. En minä niin toope ole, että uskoisin hänen mahtaneen mitään vaikka hän oikeassa olikin.
    Sitä paitsi hän erosi monen monista eu-parlamentaarikoista siinä että piti lehteä toimittamalla kansalaisia ajan ja tapahtumien tasalla.

    #Tälläkin kertaa aion mennä vaaliuurnille ja annan ääneni tomeran tuntuiselle kainuulaistytölle.
    Hän on vähän saman tyylinen kuin E. Seppänenkin: ei pyri Euroopan keisariksi, eikä varmaankaan kuulu siihen ryhmään, joka haluaa Suomesta Euroopan liittovaltion osavaltion.
  18. Maammutti, millä perusteella sinä kirjoitat, ettei kukaan viitsi lukea? Tiettävästi esimerkiksi minä en ole valtuuttanut sinua enkä ketään muutakaan antamaan lausuntoja puolestani.
    # Olen itse sen verran pitkien kirjeitten kirjoittaja, ettei mieleeni tulisi narista kenenkään rivimääristä.
    Elämäni on nykyisin entisaikoihin verrattuna niin rauhallista, että joskus raaputan jopa tikusta asiaa.

    Terkut!
  19. Morjens, Skillan!

    Vesi kielellä luin "juusto-ostoksestasi".
    Ihan pienestä alkaen olen rakastanut Halvaa ja rakastan edelleenkin.
    Fasterini oli aikoinaan Grankullan (Kauniainen) aseman kioskilla myyjättärenä, ja minä olin usein hänen mukanaan.
    Kun söin kiltisti evääni, sain jälkiruoaksi hopean- tai kullanhohtoiseen paperiin käärityn Halvan.

    Taidan olla paikkakunnan ainoa itämaisen namin ystävä, koska en aikoihin ole missään kaupassa nähnyt Halvaa.
    Kiitä onneasi, että asut niin kaukana. Jos pitäisit majaasi viiden kilometrin säteellä tästä meiltä, saattaisin lenkkeillä ihan vahingossa sinun osoitteesi suuntaan ja poiketa ovikelloasi soittamaan...
  20. Oi ystävät!
    On niin keväistä, niin keväistä, että taitaa tulla kesä!
    Olen viiden jälkeen ollut pystyssä, mitannut verenpaineen kahdesti ja selaillut vanhoja passeja: pojan, mieheni ja omia.
    Omat passikuvani ovat tietysti kaikkea muuta kuin edustavia -- lukuun ottamatta KU:n valokuvaaja Lintusen otosta.
    Se on tosi upea, mutta kun tarkkaan katsoo, niin kyllä siitä minut tuntee.
    Ei vallesmannikaan huomauttanut mitään kuvaa vilkaistessaan. Meille syntyi kina silmieni väristä. Hän väitti,että olen sinisilmäinen. Tottakai itse paremmin tiesin, että silmäni ovat harmaat. Lopulta sain nimismiehen uskomaan, että sinisyys heijastui sinisestä takistani.
    Itsepäisistä flikoista mutisten hän alleviivasi silmien väriksi harmaan.
    # On se sääli, että ihmisen harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta pitää valokuvissakin olla itsensä näköinen!
    Onneksi en vielä ole ketään säikäyttänyt paitsi yhden nuoren miehen, joka Porvoonkadulla otti minua käsikynkästä ja sanoi: - Iltaa, Bella.
    Sitten säikäytin pahan kerran yhden lääkärikirjakauppiaan, joka änkesi meille, kun minä olin sairaana.
    Oma oli syynsä; mitäs yritti pelottamalla myydä.
    Mielestäni kyllä kaupitella saa
    niin uskontoja kuin muitakin aiheita, mutta uhkailemalla ainakaan meidän huushollista ei mitään irtoa.

    Jassoo, kellohan on jo vaikka mitä.
    Petikaverini lähtee eläkeläisiin, ja minä menen hänen reviirilleen eli rupean kyökin puolella hoitamaan käsiäni
    astianpesuaineella.
    Eihän se mitään auta, mutta on mukavampaa kuvitella hoitavansa kauneuttaan samalla, kun ihmettelee mistä kahdelle ihmiselle siunaantuu niin paljon tiskattavaa.

    Oikerin iloista ja valoisaa kevätpäivää kaikille!
    21. 22 / 165
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt