tuplacake

Vapaa kuvaus

Harrastuksia: kirjallisuus, musiikki (kuuntelu), valokuvaus, luonto ilmiöineen, kielet, matkailu. Liikuntaa: pyöräily, melonta, tanssi, hölkkä, löhöily. Suosikkibändit/artistit: Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri Linkit: http://www.tanssi.net/fi/p/2d.html Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Koulut: Jyväskylän yliopisto Ammatti: ATK/IT/tietoliikenne Ase tai siviilipalvelus: Oulu,alikessu Yhdistykset/kerhot: Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestavät ry Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

174

  1. Suomen tanssilavoilla on iät ja ajat tanssittu mm. polkkaa, jenkkaa, sottiisia ja masurkkaa. Näissä tansseissa tehdään kädenalituksia aivan samaan tapaan kuin jivessä, fuskussa tai buggissa. Eikö todellakaan kukaan ole sattunut huomaamaan? Siinä mielessä kädenalitanssit eivät ole mitään vallankumouksellista uutta. Uutta on se, että uusia muotitansseja on tullut, joita ei suomessa ennen muinoin tanssittu.

    Totta on se, että tanssiyleisöstä eivät kaikki koskaan ole mainittuja tansseja tanssineet ja lavalla on yleensä hyvin tilaa, kun soitetaan vaikkapa polkkaa tai jenkkaa.

    Priimassa nähty tanssiosuus oli aivan ok, mutta Kahilan kommentit olivat osittain menneen ajan tuulia.
  2. Täytyy ihailla kirjoitustasi! Tämä oli niin korkeatasoista hengentuotetta, että sen olisi voinut hyvin kirjoittaa rekisteröidyllä nikillä.
  3. Pahin este tanssin opettelulle on osaltasi voitettu, kun kerran haluat tanssia!

    Onko paikkakunnallasi tanssiseuroja? Jos on, niin siitä vaan jollekin alkeiskurssille, ei edes väliä mille. Tietyt lainalaisuudet pätevät kaikkiin tansseihin. Kun olet noin nuori, niin ehdit vielä vaikka mihin, kun tanssista puhutaan.

    Syvällisempi tanssin oppiminen vaatii kursseilla käyntiä ja aivan erityisesti se vaatii paljon tanssimista! Oppiminen on enimmäkseen hauskaa, jos kerran on aito halu oppia tanssimaan.
  4. Maxtuotto kirjoitti erittäin hyvän vastauksen. Tämmöisiä harkittuja kirjoituksia soisin olevan enemmän.

    Oli tosiaan joskus yleinen buumi, jolloin elävää musiikkia heivattiin ravintoloista ulos ja samaan aikaan rakennettiin pitkiä baaritiskejä. Ajatus lienee ollut, että minimoidaan menot ja maksimoidaan tulot (=oluen ja alkoholin myynti).

    Tämä trendi luultavasti myötävaikutti siihen, että ihmiset kyllästyivät juottoloihin ja lähtivät tanssilavoille.
  5. Ei pidä yleistää liikaa. Esimerkiksi Kuikan kesälavalla Keski-Suomessa lähellä Jyväskylää kävijöitä riittää hyvin. Välillä tuntuu siltä, että porukkaa on niin paljon, että tanssiminen jopa vaikeutuu.

    Moni asia ja myös tanssilavakulttuuri ajan mittaa muuttuu ja kehittyy. Yksi nykyajan ilmiö näyttää olevan, että suosittujen esiintyjien perässä ajetaan pitkiäkin matkoja eli äänestetään jaloilla tai paremminkin autoilla. Suosittujen esiintyjien paikoissa porukkaa on hyvin ja jossain toisessa vähemmän tunnetun esiintyjän vauhdittamassa paikassa saa usein tanssia lähes tyhjällä parketilla.
  6. Musiikillisesti ja tanssia ajatellen hyvä ilta! Erikoista tosin oli, että vaikka oli kaksi orkesteria, niin alkuillasta oli lisäksi Matti levynpyörittäjänä.

    Pääorkka otti taiteilijavapauksia eikä aina soittanut kappalepareja kuten tansseissa voisi ajatella, mutta ei se menoa haitannut. Yksi erikoisuus oli, että ensin tuli ylinopea jive ja sitten ikään kuin rukouksen kuulleena toisena kappaleena tavattoman hidas jive!

    Ilta kuitenkin oli niin musiikillisesti kuin tanssilliestikin onnistunut ja väekeä paikalla sopivasti. Riku Niemi ja Kääriäinen oli houkutellut paikalle myös ei-vakioporukkaa.
  7. Jos on viejiä monta sorttia, niin sama pätee seuraajiinkin.

    Parhaat naiset tuntuvat seuraajina olevan kuin osa minuuttani, olipa sitten kysymys suljetun tai avoimen otteen tanssista. Aloitteleville naisille on varsin tavallista, että he pyrkivät ennakoimaan miehen vientiä tai jopa itse viemään. Edellä mainitut parhaat seuraajat eivät todellakaan ennakoi vaan he seuraavat miehen vientiä arvailematta mitä tapahtuu seuraavaksi. Nainen seuraa miehen vientiä hienoisella viiveellä, jota ulkopuolinen ei edes pysty erottamaan.

    Jos vientiä ja seuraamista pyrkii jakamaan osatekijöihin, niin avoimen ja suljetun otteen tansseissa on eroja. Avoimessa otteessa vienti ja seuraaminen välittyy pääosin käsien kautta, joissa pitää olla hyvä vaste. Suljetun otteen tansseissa nainen oppii tuntemaan lähinnä vartalokontaktin avulla kummallako jalalla miehen paino on ja kumpi jalka liikkuu ja mihin suuntaa mies liikkuu.

    Nainen liikkuu omin voimin eli miehen vienti on "merkki" naiselle mihin suuntaan liikutaan seuraavaksi. Tästä seuraa se, että naisen omalla fyysisellä painolla ei ole suoraan merkitystä viennin keveyteen. Hyvin hoikka nainen voi olla vaikea vietävä ja taas tukevahko nainen voi seurata vientiä hyvin kevyesti.

    Hyväksi seuraaraajaksi/viejäksi ei oppine kuin paljon tanssimalla ja kursseilla käymällä.

    Joku toinen viejä voi ajatella toisin, mutta tällaista tulee mieleeni, kun puhutaan viennistä ja seuraamisesta.
  8. Joillakin orkestereilla tuntuu olevan todellakin käsitys, että musiikki muuttuisi jotenkin paremmaksi desibelejä lisäämällä. Näin ei valitettavasti ole. Tämän tietävät kyllä kaikki, jotka musiikista jotain ymmärtävät.

    Lisäksi nämä samat orkesterit tuntuvat ikään kuin pelkäävän hiljaisuutta. Pitää koko ajan vinguttaa vehkeitä niin, että ääntä varmasti kuluu. Jos ajatellaan sinfoniaorkestereita, niin heillä volyymin vaihtelut ovat yleensä olennainen osa esitystä. Hyvät tanssiorkesteritkin uskaltavat vaihdella volyymeja esityksensä aikana.
  9. Nimimerkki "avanaq" analysoi minustakin PNP:n varsin hyvin ja voin omalta osaltani sen allekirjoittaa.

    Tanssien viihtyisyyttä ei voi mitata pelkästään esitetyllä musiikilla. Hyvin tärkeätä viihtyvyyden kannalta on se keitä muita on paikalla.
  10. Tästä pumpusta oli puhetta mm. sen jälkeen, kun he viime kesänä esiintyivät Kuikan lavalla. Muistan, että olin esitykseen lievästi pettynyt, kun olin odottanut enemmän. Silloinkin mm. minä ja Kiippari otettiin osaa keskusteluun.

    Ei orkesteria huonoksi voi moittia, mutta mielestäni Martti Metsäkedon tanssiorkesteri ja Finlanders ovat kuitenkin aivan toisella tasolla musiikin laadussa ja viihdyttävyydessä. PNP on raakile tai pelimanniporukka edellisiin verrattuna. Tämä on siis minun mielipiteeni. Joku muu voi ja saa olla eri mieltä.

    Kuikan Keikan keskustelukin löytynee, jos joku haluaa kaivella sen esiin.
  11. Tulin käyneeksi Souvareitten tansseissa Revontulessa 6.12.08. Ohessa linkki:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000039932204
  12. Kävin äskettäin Revontulessa Souvareitten tansseissa:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000039932204

    Vastaväitteitä ei juuri kuulunut. Onko jotain muuttunut sittemmin?
  13. "Viihtari oli lähes ääriään myöten täynnä syksyn Finkkuillassa. Mitenhän käy ensi lauantaina?"

    Väkeä oli minusta jopa liikaa tanssisalin puolella ajatelleen tanssien miellyttävyyttä. Varmasti riittävästi myös järjestäjien kannalta.
  14. Kyllähän "buggia" paljon tanssitaan humppamusiikkiin ja moneen muuhunkin musiikkiin. Humppa yhtenä harvana todellisena suomalaisena tanssina tuskin mihinkään katoaa. Ainakin Jyvässeudulla humppaa opetetaan säännöllisesti. Taitavat tanssijat hallitsevat kyllä myös humpan.

    Souvareitten tansseissa humppamusiikin tanssimista buggiin saattaa hiukan selittää sekin, että heidän musiikkinsa ei erityisesti suosi kädenalitansseja. Otetaan sitten ne kädenalitustanssit sieltä mistä saadaan. Tanssinopettajat ja -ohjaajat eivät yleensä humppamusiikin raiskaamista bugilla suosittele.
  15. Mielestäni erinomaista materiaalia perusopiskeluun. Pelkästään näiden avulla voi olla vaikeaa oppia tanssimaan, mutta jos samaan aikaan käy kursseilla ja välillä katselee DVD-ohjeita, niin tulostakin syntyy.

    Uskallan suositella lämpimästi. Opetussessioissa opetetaan kustakin tanssista perusaskeleet ja muutamia peruskuvioita. Lisäksi levyillä on ns. vapaata tanssia. DVD on koottu siten, että tiettyä kuviota on helppo toistaa ja sitä voi katsoa vaikka hidastetusti, jos tarpeen.

    Jos jotain kritiikkiä esittää, niin mielestäni bugg on opetettu kaikkien lepsuimmin opetus-DVD:llä. Sen toisaalta ymmärtää, kun kilpatanssiinkin perehtyneet tasssijat eivät koko buggia taida tanssina pitää?
  16. Kiippari:

    "Monipuolinen tanssitaito antaa sulle valinnanvapauden: vaihteeksi on mukava mennä ihan foksaamalla!

    Ja daamin toiveet pitää ottaa myös huomioon, ainakin se kuuluu herrasmiehen käytöstapoihin."

    Juuri näin kumpaankin kommenttiin!

    Kun silloin tällöin saan tanssia myös itseäni osaamattomampien daamien kanssa, niin tällaiset tapaukset ovat useinkin hyvin kiinnostavia. Humpan soidessa kysyn usein, että saako olla humppaa vai buggia? Jos daami sanoo, että ei hän osaa buggia, saattaa lisäkysymys olla, että kiinnostaisiko kokeilla ja oppia?

    Jotku daamit kieltäytyvät jyrkästi ja silloin mennään tietysti humppaa. Jotkut taas ovat kiinnostuneita kokeilemaan. Usein nämä kokeilunhaluiset ovat tanssin jälkeen hyvinkin kiitollisia ja jotkut suorastaan haltioissaan. Vastaavia vaihtoehtoja ja valintoja on mahdollista tehdä foksimusiikkiin.
  17. Siis Kiippari osui kultasuoneen ainakin jos katsotaan hänen avauksensa kirvoittamaa keskustelua. Näyttää olevan niin kuuma aihe, että samaa teemaa taatusti käsitellään vastaisuudessa yhä uudestaan ja uudestaan...

    Samaa asiaa sivutaan myös tanssinetin puolella. Lainaan sieltä omaa kirjoitustani tänne:
    ---

    http://tanssi.org/keskustelu/s/211/216867.html#t

    Väen vähenemisestä

    Cake
    2008-12-29 10:15
    Kiva lukea analyyttinen kirjoitus väen mahdollisesta vähenemisestä ja syistä siihen. (suomi24-palstalla asiasta myös "keskustellaan", mutta enemmän se muistuttaa tappelua, kuten kaikki tietänevätkin.)

    Pitänee paikkansa, että osa erityisesti vanhemmasta väestä on säikähtänyt heidän mielestään pro-tanssijoiden ilmestymistä lavoille. Muutaman tuntemani henkilön olen itsekin kuullut ääneen paheksuvan kädenalitanssijoita ja sanovan, että ei tuo mitään "oikeaa tanssia" ole. Ok, itse kullakin on vapaus mielipiteeseensä.

    Kolikon kääntöpuoli on, että onneksi ei mikään sääntö eikä etiketti vaadi tanssimaan johonkin tiettyyn musiikkiin juuri tietynlaista tanssia. Useimpiin kädenalitanssin mahdollistaviin musiikkeihin voi mainiosti tanssia foksia, kuten kokeneet tanssijat hyvin tietävät. Tässä olisi juuri perinteistä tanssimusiikkia ja tanssia kaipaavilla henkisen kasvun paikka. Minusta tärkeä vastuu on myös tanssikurssien pitäjillä. Yksi hyvä tiedonvälityksen paikka olisi TV-ohjelma kesäillan valssi ja sen tanssikurssit. Niillä varmasti katsojia riittää. Siellä voisi tanssiopettaja sanoa ääneen ja se olisi myös syytä näyttää, että esimerkiksi jive-musiikkiin voidaan hyvin istuva tanssi valita usein todella isosta valikoimasta kuten foksi, fusku, bugg, jive, bw, lindy jne. tanssijan taidon ja mieltymysten mukaan. Kun asia olisi sanottu oikein TV:ssa ja tanssinopettajan suusta, niin perinnefoksaajan ei tarvitsisi tuntea mitään osaamattomuuden taakkaa foksia tanssiessaan, vaikka vieressä tanssisi näyttävästi kädenalitansseja joku ns. pro-tanssipari.
  18. Ohessa muutama aakkosjärjestyksessä. Näitä on ollut kiva kuunnella ja myös tanssia heidän tahtiinsa. Muitakin mieleisiä varmasti on:

    Diesel (Markku Aro)
    Finlanders
    Martti Metsäkedon orkesteri
    Omega (Eija Kantola)
    Pallosalama (Marko Lämsä)
    Pekkaniskan Pojat
    Sinitaivas
    Taikakuu
    Tommy's (Charles Plogman)
    Tulipunaruusut
    Varjokuva
  19. Laukaan Peurungassa pyörätuolitanssijoita näkee varsin yleisesti. Se on ymmärrettävää, kun paikka on paitsi kylpylä myös kuntoutuskeskus. Varsin sujuvaa menoa pyörätuolitanssikin näyttää olevan, kun osaavat ovat asialla.

    En ole toistaiseksi itse vienyt ketään pyörätuolitanssiin eikä minua ole kukaan myöskään hakenut sellaiseen.

    Epäilemättä tässäkin tanssissa niin viemiseen kuin seuraamiseenkin pitää opetella varta vasten. Kuvittelen, että yhteistä kädenalitansseihin verrattuna on hyvä vaste käsissä kummallakin osapuolella. Kädenalitukset viejän osalta eivät tulle kysymykseen. Ehkä siinä tapauksessa, jos viejä on pienikokoinen? Epäilemättä tanssin koreografia ja vienti pitää rakentaa aika lailla tyhjästä, mutta luulisin kädenalitanssien taidoista olevan paljon apua?
  20. Hyvä, että eduskunnassa lainlaatijat osoittavat vaihteeksi jämäkkyyttä paapomisen sijasta.

    Erityisesti on syytä pitää huolta siitä, että keskenkasvuiset kakarat eivät joudu tupakkateollisuuden propagandalle alttiiksi.

    Jos ihminen aikuisiässä harkintakyvyn(?) saatuaan päättää uhrata tupakkateollisuuden alttarille lopun elämästään, tehköön niin!

    Totuushan on, että nuoret uhmaiässä ja kokeilunhalussaan polttavat ensimmäiset tupakkansa ja yleensä kai ajattelevat tekevänsä pelkän kokeen. Moni kuitenkin jää koukkuun lopuksi ikäänsä ja tupakasta eroon pääseminen voi olla käytännössä mahdotonta. Tästä koukuttautumisautomaatista halutaan päästä eroon ja se on lainsäätäjien idea ja on mitä kannatettavinta yleistä kansanterveyttä ajatellen.
    21. 4 / 9
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt