Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

1615

  1. >


    No mutta Skömy pieni kun tuosta juuri on luonnontieteessä kyse. Ei tiede yritä selvittää millainen luonto on. Se selvittää, mitä me voimme luonnosta tietää.

    Emme voi selvittää kaikkia kitkaan vaikuttavia osatekijöitä ja niiden riippuvuutta muista muuttujista. Sen sijaan voimme tietää jonkin kappaleen ja pinnan tapauksessa kitkavoiman ja tukivoiman suhteen eli kitkakertoimen. Se on niitä harvoja asioita, joita voimme luonnosta tietää mitä kitkaan tulee.

    Näin se luonnontiede tosiaan vaan toimii. Sen me muut kyllä jo tiesimmekin. On kuin opettaisit isääsi naimaan kun latelet näitä suuria oivalluksiasi palstalle.
  2. Ekologinen jalanjälki on tässä tapauksessa hyvin harhaanjohtava suure. Se määritellään tarkalleen ottaen seuraavasti:
    -Yksilön kuluttaman ravinnon, veden, energian ja materiaalejen tuottamiseen sekä jätteenkäsittelyyn vaadittavan vesi ja maa-alueen yhteenlaskettu pinta-ala.

    Se on siis eräänlainen kestävän kehityksen mitta eikä suoranaisesti liity ilmastonmuutokseen. Se ei mittaa kasvihuonekaasupäästöjä, joista se ilmanstonmuutos johtuu. Autojen pieni ekologinen jalanjälki selittyy mm. sillä, ettei sen tuottamia jätteitä (pakokaasut) jälleenkäsitellä lainkaan eli niitä ei ymmärtääkseni huomioida millään tavalla tässä laskelmassa.

    Paljon järkevämpää olisi vertailla kummankin tuottamia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Tässä vertailussa ollut Toyota tuottaa hiilidioksidia suunnilleen 0.3kg kilometriä kohden. Eli jos ajetaan vuodessa vain 10000km niin hiilidioksidia tuotetaan noin 3000kg.

    Vetailun vuoksi, jos syöttäisin omalle keskikokoiselle koiralleni 100% kananlihaa sen grammamäärän mitä se nyt syö niin tästä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olisivat vuodessa noin 400kg. Tämäkin on rankka arvio yläkanttiin, sillä ainakin oman koirani ruoka sisältää yli puolet muuta kuin lihaa, riisiä ja muita kasvisperäisiä tuotteita, joista aiheutuva hiilijälki on paljon pienempi kuin lihan.

    Yhteenvetona voidaan sanoa, että se hyvin vähäisessäkin ajossa oleva city-maasturi kyllä ihan oikeasti kiihdyttää ilmastonmuutosta samalla tavalla kun pieni laumallinen keskikokoisia koiria. Ei kannata ottaa ihan tosissaan kaikkea mitä media hehkuttaa.
  3. Olipa viestisi sekava. Ilmeisesti lainasit pätkiä eri lähteistä? Ei oikein ottanus selvää, mistä lainaus loppui ja mistä seuraava alkoi tai mikä oli omaa tekstiäsi..

    Joka tapauksessa, muutama perusseikka entropiasta

    1) Entropiasta
    Entropian "suomentaminen" epäjärjestyksen mitaksi on asiaa liiallisuuksiin yksinkertaistava juttu, jolla pyritään saamaan maalikotkin tajuamaan entropiasta jotain. Se on toki mainio "suomennos", mutta piilottaa osan totuudesta alleen. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan mikroskooppisista ilmiöistä. Systeemin entropia muuttuu myös siten, ettei ihmisaistein ole havaittavissa mitään järjestyksen tai epäjärjestyksen kasvua.

    2) Alkuräjähdyksestä
    Jos mietimme hetkeä ennen alkuräjähdystä, niin kaikki materia on ollut hyvin tiheästi keskittyneenä yhteen äärimmäisen tiheään pisteeseen. On siis selvää, että alkuräjähdyksen jälkeen universumin kokonaisentropia on kasvanut, juuri niin kuin termodynamiikan 2.pääsääntö sanoo kun materia on levittäytynyt pisteestä valtavalle alueelle.

    3) Termodynaamiset systeemit
    Hyvin usein sanotaan virheellisesti termodynamiikan toisen pääsäännön koskevan suljettua systeemiä. Tämä moka näkyy olevan jopa suomenkielisessä wikipediassa. Munaus johtaa kenties juurensa englanninkielisessä kirjallisuudessa (ja/tai huonosta käännöksestä), jossa hyvin usein harhaanjohtavasti käytetään synonyymeinä sanoja "closed" ja "isolated".

    Suljettu (closed) systeemi pystyy vaihtamaan ympäristönsä kanssa energiaa, mutta ei materiaa. Tälläisen systeemin entropianmuutoksesta ei tietenkään pysty sanomaan mitään, ellei systeemi ole tarkkaan tunnettu. Systeemin sisäenergiahan muuttuu ja se voi aiheuttaa entropiaan positiivisen tai negatiivisen muutoksen. Todellisuudessa termodynamiikan 2.pääsääntö pätee vain eristettyihin systeemeihin (isolated), eli systeemeihin jotka eivät pysty vaihtamaan ympäristönsä kanssa materiaa eikä energiaa. Tälläisen systeemin kokonaisentropia ei voi milloinkaan vähentyä, valehtelivatpa ja vääristelivätpä hihhulit asiaa miten paljon lystää.
  4. >

    Niin mutta mistäs teet tälläisen lämpölaukun? Hukkalämpö virtaa sinne spontaanisti niin kauan kun se on matalemmassa lämpötilassa kuin lämpölähde (esim. jäähdytinneste). Eli pitäisi olla jokin suuri ja hyvin eristetty systeemi, jonka ominaislämpökapasiteetti mahdollisimman iso jotta tuota lämpöenergiaa saisi kunnolla talteen. Tämä vie tilaa ja tuo lisämassaa. Mielestäni fiksumpaa hyödyntää suoraan sen jäähdytinnesteen tai pakokaasun ja ulkoilman välistä lämpötilaeroa kuin nyt lähteä siirtämään lämpöenergiaa ja tuottaa vastaava lämpötilaero jossain muualla.


    >

    No siinä on ideaa. On tosiaan typerää, että yhden alle satakiloisen ihmisen liikuttelussa siirrellään samalla toista tonnia painavaa metallikasaa, jolla on valtava ilmanvastus.

    Itse ajelin tuossa pari viikkoa sitten erästä 80-luvun puolella valmistunutta ranskalaista pikkukotteroa, jonka oma massa oli vain reilut 600kg. Rauhallisessa maantieajossa kulutus oli alle 4l/100km. Jos tuo sama auto tehtäisiin nykytekniikalla ja korvattaisiin se väljäksi kulahtanut kaasarikone vaikka pikkudieselillä, niin voi vaan arvailla miten pieniin lukemiin silloin päästäisiin. Tämä siis vain havaintona siitä, miten suuri merkitys auton massalla ja koolla on kulutukseen.


    >

    Tämä menee jo rankasta science fictionin puolelle, pääpaino sanalla fiction.

    Tällöinhän auto pitäisi tiivistää ja matkustamo jotenkin paineistaa, jotta siellä ihmiset pysyisivät tajuissaan. Entäpä miten onnistuisi nopeasti autojen siirto normaalipaineesta tähän alipainetunneliin? Jonkinlainen paineentasauskammiohan siinä pitäisi olla välissä. Eräs pikkujuttu on vieläpä se, ettei tavallinen polttomoottori alipaineessa toimi vaan vaatisi radikaaleja muutoksia.

    Kenties kuitenkin yksinkertaisempaa ja tehokkaampaa lähteä alentamaan sen auton ilmanvastuskerrointa kuin ympäröivän väliaineen tiheyttä?
  5. Aloituksesi ja lähteenä toiminut uutinen olivat mitä ilmeisemmin huonoja vitsejä, mutta voihan tuota lämpimikseen pohtia tietty ihan tosissaan.

    Kun auton katolle tai pohjaan asennettu turbiini alkaa ajoviiman vaikutuksesta pyöriä, niin mikä mahtaa olla se energia, joka on muuttunut turbiinin rotaatioenergiaksi? Aivan oikein. Turbiinin pyörimisen energia on pohjimmiltaan peräisin auton liike-energiasta, joka taas on peräisin polttoaineen palamisesta.

    Ketju polttoaineen kemiallisesta energiasta turbiinin rotaatioenergiaksi ja sitä kautta sähköksi on aikas pitkä ja jokaisessa välivaiheessa energiaa kuluu hukkaan. Moottorin hukkalämpö, kaikki voimansiirtoketjussa tapahtuva kitkatyö jne... Usein autojen yhteydessä puhutaan ns. "tankista renkaaseen hyötysuhteesta", joka on käsittääkseni "jopa" noin 10% luokkaa. Tämä arvo siis kuvaa sitä, miten suuri osa polttoaineen palamisessa vapautuneesta energiasta todellisuudessa muuttuu auton liike-energiaksi. Onko mitään järkeä muuttaa polttoaineen energiaa surkealla hyötysuhteella ensin auton liikkeeksi ja sitten ruveta muuttamaan tätä liikettä sähköksi?

    Jos polttoaineen palamisessa vapautunutta energiaa haluaa sähköksi valjastaa, niin parhaan hyötysuhteen saa kun ottaa tuon energian mahdollisimman läheltä tämä mainitun ketjun alkua. Lähin mahdollinen kohta taitaa olla kampiakseli, josta tavallisen auton laturikin rotaatioenergiansa nappaa.

    Jos auton sähkölaitteille nyt haluaisi jotain lisävirtaa kuitenkin takoa, niin yksi periaatteellisesti järkevä ratkaisu olisi hyödyntää moottorin ja palokaasujen hukkalämpöä. Jäähdytinnesteen ja ympäristön välinen lämpötilaero lähentelee sataa astetta ja palokaasuilla ero on vielä suurempi. Tuollaisella lämpötilaerolla voisi saada jo vaikka termoelementistä tai stirling-moottorista jotain ulos ja ennen kaikkea ilman polttoaineen kulutuksen lisääntymistä. Mutta eipä tälläisessäkään ratkaisussa taida mitään käytännön järkeä olla kun sitä energiaa on niin helppo sieltä kampiakselista varastaa.
  6. 1) Teet virheen, kun oletat minun olevan kaltaisesi säälittävä ihmisperse, joka ihan oikeasti provosoituisi noin pienestä. Älä aliarvioi kanssakeskustelijoitasi.

    2) Kuvittelet itsestäsi liikoja kun luulet, että vain yksi ihminen olisi havainnut, ettei sinulla ole amispohjalta minkäänlaista tietämystä, koulutusta eikä kykyä ottaa selvää ja sisäistää mitään fysiikkaan liittyvää. Oletat siis, että kaikkien sinut kyykkyyn polkeneiden nickien takana olisi yksi ja sama henkilö - Minä. Metsään menee. Kyllä jokainen peruskoulun käynyt jo huomaa, että esim. väitteesi "atomin ionisaatio on energiaa vapauttava prosessi" on päin helvettiä. Ei siinä mikään ruudinkeksijä tarvitse olla, että sinun emämunaukset voi havaita.

    3) Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Loputtoman katkera takaisinpiikittelysi kertoo vain siitä, että olen osunut arkaan paikkaan. Ethän muuten olisi täällä jatkuvasti vinkumassa jos viestini olisivat olleet merkityksetöntä scheissea. Kyllä minuakin vituttaa olla väärässä, mutta en ole henkisesti sentään niin heikko, että tekisin siitä moisen numeron. On muuten hyvin ominainen juttu juuri kouluttamattomille ääliöille, että oman virheen myöntäminen on todella vaikeaa ja aina pieni henkinen kuolema. Koulua käyvälle se sen sijaan on arkea. Oppiminenhan on jatkuva omien virheiden havaitsemisen prosessi.

    4) Säälittävät herjasi, typerät linkkisi ja alapäähuumorisi, joita isket provoilumielessä, kertovat vain omasta henkisestä kypsyydestäsi. Kuusivuotiaalla veljenpojallanikin on kypsemmät jutut.