Vapaa kuvaus

Suosikkileffat: Siltalan pehtoori

Lempikirjat: Taivasten valtakunnan avaimet

Vapaa-aikanani: Olen

Katson tv:stä mieluiten: Uutiset

Kotieläimet: Villakoirat

En pidä: Juopoista naisista enkä miehistä

Ruoka & juoma: Kauraruispuuro voisilmällä

Koulutus: Pienyrittäjän peruskurssi

Siviilisääty: Nainut

Lapset: Saatu

Aloituksia

39

Kommenttia

80

  1. Tämän päivän Kainuun Sanomissa ministeri Mari Kiviniemi esittää Kainuun mallin mukaista hallintoa pääkaupunkiseudulle. Verotusoikeuden hän olisi valmis siirtämään ylemmälle hallintoportaalle, kun se täällä on vielä kunnilla.

    Periaatteessa asian varmaan voisi järjestää noinkin. Entisenä ruuhkasuomalaisena olen kuitenkin sitä mieltä, että entisten kuntien jättäminen alueellisesti nykyiselleen ei olisi viisasta. Alue olisi pilottava pienempiin lähihallintoalueisiin, muuten ihmisten mielenkiinto paikallishallintoon katoaa kokonaan. Hallintobyrokraatit olisivat tietenkin asiasta innoissaan.
  2. Tällaisissa asioissa mielipidemittauksen tulos riippuu paitsi kysymysten asettelusta myös siitä keneltä kysytään, nimenomaan jos halutaan vertailla muilla välineillä saatuihin tuloksiin. Oletan, että Taloustutkimus on käyttänyt normaalia hajaotantaa, jossa vastaajina ovat kansalaiset riippumatta siitä miten he politiikkaa seuraavat. Tuossa valossa ymmärrän tutkimustulosta oikeinkin hyvin.

    Ainakin itselleni on syntynyt Kanervakohun aikana sellainen käsitys, että politiikkaa tarkemmin seuraavat ovat puoluekannasta riippumatta olleet kriittisempiä kuin pelkät lööppien lukijat. Olen kuullut useammankin ns. tavallisen ihmisen kommentoivan ulkoministerin aiheuttamaa tekstiviestikohua normaalina herrojen touhuna, eikä ministerin vaihdolla olisi kumminkaan mitään vaikutusta. Uusi ketku tulisi vain tilalle.

    Ehkä tämän vuoksi esimerkiksi Seppo Kääriäinen ennakoi äänestysprosentin laskua, koska kansalaiset kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa terveempään politiikan tekoon menneen. Olen ollut aistivinani myös Kokoomuksen sisällä huolta puolueen julkikuvasta. Juuri kun Jaskari väistyi otsikoista sinne nousi Kanerva - naisen tai naisten vuoksi molemmat.

    Kaiken huippuna myös pääministerillä on ollut oma sotkunsa johon hän nähdäkseni joutui ikäänkuin tapaturmaisesti, mutta hän näki hyväksi varmistaa asian pysymisen julkisuudessa jatkamalla sitä oikeudenkäynnillä. Yksityiselämän suojan rajojen selvittäminen politiikan toimijoilla on kyllä ihan paikallaan, siinä Matti Vanhanen on oikeassa.

    Loppujen lopuksi: Onko mitään väliä sillä kannattaako ulkoministeri Kanervan eroa 50 vai 25 prosenttia suomalaisista? Kaikkihan riippuu kuitenkin siitä mitä elävässä elämässä tapahtuu.
  3. Tällaisissa asioissa mielipidemittauksen tulos riippuu paitsi kysymysten asettelusta myös siitä keneltä kysytään, nimenomaan jos halutaan vertailla muilla välineillä saatuihin tuloksiin. Oletan, että Taloustutkimus on käyttänyt normaalia hajaotantaa, jossa vastaajina ovat kansalaiset riippumatta siitä miten he politiikkaa seuraavat. Tuossa valossa ymmärrän tutkimustulosta oikeinkin hyvin.

    Ainakin itselleni on syntynyt Kanervakohun aikana sellainen käsitys, että politiikkaa tarkemmin seuraavat ovat puoluekannasta riippumatta olleet kriittisempiä kuin pelkät lööppien lukijat. Olen kuullut useammankin ns. tavallisen ihmisen kommentoivan ulkoministerin aiheuttamaa tekstiviestikohua normaalina herrojen touhuna, eikä ministerin vaihdolla olisi kumminkaan mitään vaikutusta. Uusi ketku tulisi vain tilalle.

    Ehkä tämän vuoksi esimerkiksi Seppo Kääriäinen ennakoi äänestysprosentin laskua, koska kansalaiset kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa terveempään politiikan tekoon menneen. Olen ollut aistivinani myös Kokoomuksen sisällä huolta puolueen julkikuvasta. Juuri kun Jaskari väistyi otsikoista sinne nousi Kanerva - naisen tai naisten vuoksi molemmat.

    Kaiken huippuna myös pääministerillä on ollut oma sotkunsa johon hän nähdäkseni joutui ikäänkuin tapaturmaisesti, mutta hän näki hyväksi varmistaa asian pysymisen julkisuudessa jatkamalla sitä oikeudenkäynnillä. Yksityiselämän suojan rajojen selvittäminen politiikan toimijoilla on kyllä ihan paikallaan, siinä Matti Vanhanen on oikeassa.

    Loppujen lopuksi: Onko mitään väliä sillä kannattaako ulkoministeri Kanervan eroa 50 vai 25 prosenttia suomalaisista? Kaikkihan riippuu kuitenkin siitä mitä elävässä elämässä tapahtuu.
  4. Tarkoitin esimerkin kautta esitetyllä kannanotollani todellakin vain kodin ja työpaikan kautta tulevaa vaikutusta nuorten poliittiseen ajatteluun. Siinä mielessä se oli tottakai myös vanhempien ikäpolvien tuntojen välittämistä. On varmasti paljon koteja joissa asioista ei juuri mitenkään keskustella.

    Kysymykseesi siitä millaista tämän päivän nuoriso on voisin sanoa että sitä on varmasti joka lähtöön. Tuskinpa esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiöissä kaiken ikänsä työttöminä olleet "elämäntapaintiaanit" paljon muita ideologioita edes pohtivat.

    Omasta jälkikasvustani voisin sanoa sen verran, että kaikki kolme toimivat jonkin verran eri tavoin kun on kysymys yhteiskunnallisista asioista. Vanhempi tyttäreni antaa sympatiansa Keskustalle, koska hänen mukaansa ne muut ovat "änkyröitä". Nuoren ihmisen näkemyksellä Keskustan politiikka on siis ollut viime vuosina vakaata ja luotettavaa.

    Nuorempi tyttäreni taas antaa sympatiansa Vihreille. Hän näkee taas sen puolueen olemassaolon takaavan parhaiten sen, että "tätä paskaa edes jotenkin hoidetaan", kuten hän itse kerran sanoi. Itse kiinnitin huomioni siihen, että hän ei pitänyt tärkeänä muuta kuin sitä että puolue on olemassa.

    Poikani sen sijaan on valinnut sen tien, minkä moni nuuori yli kaksikymppisenä tekee. Hän ei ole tähän mennessä äänestänyt vielä kertaakaan. Perusteluksi hän sanoi sen, että ainahan sinne kuitenkin jotkut valitaan ja kun en kerran pelaa lottoa en myöskään äänestä. Turhautumista vai aatteettomuutta, kukapa tietää.

    Muistan kyllä itsekin millä perusteella ensi kerran ääneni annoin. Oli kunnallisvaalit ja ehdokkaana oli parin kilometrin päässä kotoani asunut putkimies jota kylällä oli vuosikaudet kehuttu päteväksi ammattimieheksi. Minulle se riitti perusteeksi antaa ääneni hänelle. Puolueella ei ollut silloin mitään merkitystä.

    Saattaa siis olla, ettei noilla nuorten puoluekannatusmittauksilla ole kovin paljon merkitystä siihen mikä kokoonpano eduskunnalla on vaikkapa viidentoista tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Toivottavasti demokratia kuitenkin toimii siihenkin maailmanaikaan.
  5. Tarkoitin esimerkin kautta esitetyllä kannanotollani todellakin vain kodin ja työpaikan kautta tulevaa vaikutusta nuorten poliittiseen ajatteluun. Siinä mielessä se oli tottakai myös vanhempien ikäpolvien tuntojen välittämistä. On varmasti paljon koteja joissa asioista ei juuri mitenkään keskustella.

    Kysymykseesi siitä millaista tämän päivän nuoriso on voisin sanoa että sitä on varmasti joka lähtöön. Tuskinpa esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiöissä kaiken ikänsä työttöminä olleet "elämäntapaintiaanit" paljon muita ideologioita edes pohtivat.

    Omasta jälkikasvustani voisin sanoa sen verran, että kaikki kolme toimivat jonkin verran eri tavoin kun on kysymys yhteiskunnallisista asioista. Vanhempi tyttäreni antaa sympatiansa Keskustalle, koska hänen mukaansa ne muut ovat "änkyröitä". Nuoren ihmisen näkemyksellä Keskustan politiikka on siis ollut viime vuosina vakaata ja luotettavaa.

    Nuorempi tyttäreni taas antaa sympatiansa Vihreille. Hän näkee taas sen puolueen olemassaolon takaavan parhaiten sen, että "tätä paskaa edes jotenkin hoidetaan", kuten hän itse kerran sanoi. Itse kiinnitin huomioni siihen, että hän ei pitänyt tärkeänä muuta kuin sitä että puolue on olemassa.

    Poikani sen sijaan on valinnut sen tien, minkä moni nuuori yli kaksikymppisenä tekee. Hän ei ole tähän mennessä äänestänyt vielä kertaakaan. Perusteluksi hän sanoi sen, että ainahan sinne kuitenkin jotkut valitaan ja kun en kerran pelaa lottoa en myöskään äänestä. Turhautumista vai aatteettomuutta, kukapa tietää.

    Muistan kyllä itsekin millä perusteella ensi kerran ääneni annoin. Oli kunnallisvaalit ja ehdokkaana oli parin kilometrin päässä kotoani asunut putkimies jota kylällä oli vuosikaudet kehuttu päteväksi ammattimieheksi. Minulle se riitti perusteeksi antaa ääneni hänelle. Puolueella ei ollut silloin mitään merkitystä.

    Saattaa siis olla, ettei noilla nuorten puoluekannatusmittauksilla ole kovin paljon merkitystä siihen mikä kokoonpano eduskunnalla on vaikkapa viidentoista tai kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Toivottavasti demokratia kuitenkin toimii siihenkin maailmanaikaan.
  6. Yhteiskunnassamme muhii suurempi protesti kuin suurimmissa puolueissa ehkä osataan arvatakaan. Tai jos tiedetään, niin sinisilmäisesti ja ehkä vähän tyhmästikin annetaan tilanteen jatkua.

    Kun parikymmentä vuotta sitten valitettiin että poliitikot ovat etääntyneet kansasta, niin nyt sen on suurelta osin tehnyt myös harjoitettu politiikka. Eu-jäsenyys jakoi kovin melipiteitä, mutta se ei selitä kaikkea.

    Kaksi yksittäistä esimerkkiä joissa hallitukset ovat suorastaan brutaalilla tavalla toimineet kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti ovat varallisuusveron täydellinen poisto ja valtionyhtiöiden osake-enemmistön myynti.

    Tuon viimemainitun seurauksena on nytkin jonkinlainen kriisi päällä eikä hallituksella ole muuta tarjottavaa kuin veronmaksajien miljoonia lähinnä minikokoiselle kriisiyhtölle ennestäänkin vaikeilla markkinoilla toimimiseksi.

    Valtion olisikin reilusti mentävä mukaan uuteen yritykseen sijoittavana osakkaana jolloin syntyisi edes jonkinlainen luottamus maamme johtoa ja sen toimia kohtaan. Nyt ministerit vain toistavat samoja lauseita kuin papukaijat päivästä toiseen eikä mitään uskottavaa tapahdu.

    Nämä edellämainitsemat asiat ovat esimerkkejä siitä mitä nuoret lähinnä kotonaan arkielämässään vanhemmiltaan kuulevat, työssäolevien osalta keskustelut käydään työpaikoilla. Näistä koostuu melko pitkälle se mielikuva minkä perusteella he puoluekannatuskysymyksiin vastaavat.

    Tänä päivänä on helppo todeta, että jos Veikko Vennamon kaltainen riittävän varallisuuden omaava henkilö lähtisi tosissaan politiikkaan niin hänellä olisi huomattavasti paremmat tulevaisuudennäkymät siellä kuin jollakin Kemijärven liimapalkkitehtaalla.

    Perussuomalaiset ovat Timo Soinin käytettävissä, mutta hänellä ei henkilökohtaisesti ole varaa räväkämpään politiikantekoon kuin mitä hän nyt harjoittaa. Jos hän niin tekisi, voisi Iivisniemen koti olla melko pian myynnissä.

    Vasemmistoliitolla on jonkinlaiset resurssit ja verkosto, mutta se on profiloitunut jonkinlaiseksi SDP:n jatkeeksi. Suurten puolueiden puuhaama neljän prosentin äänikynnys on ilmeisesti suunniteltu tukahduttamaan jyrkempien ääriliikkeiden esiinmarssia. Sekään ei pidä, jos kansa päästetään oikein tosissaan v:maan.
  7. Yhteiskunnassamme muhii suurempi protesti kuin suurimmissa puolueissa ehkä osataan arvatakaan. Tai jos tiedetään, niin sinisilmäisesti ja ehkä vähän tyhmästikin annetaan tilanteen jatkua.

    Kun parikymmentä vuotta sitten valitettiin että poliitikot ovat etääntyneet kansasta, niin nyt sen on suurelta osin tehnyt myös harjoitettu politiikka. Eu-jäsenyys jakoi kovin melipiteitä, mutta se ei selitä kaikkea.

    Kaksi yksittäistä esimerkkiä joissa hallitukset ovat suorastaan brutaalilla tavalla toimineet kansalaisten enemmistön tahdon vastaisesti ovat varallisuusveron täydellinen poisto ja valtionyhtiöiden osake-enemmistön myynti.

    Tuon viimemainitun seurauksena on nytkin jonkinlainen kriisi päällä eikä hallituksella ole muuta tarjottavaa kuin veronmaksajien miljoonia lähinnä minikokoiselle kriisiyhtölle ennestäänkin vaikeilla markkinoilla toimimiseksi.

    Valtion olisikin reilusti mentävä mukaan uuteen yritykseen sijoittavana osakkaana jolloin syntyisi edes jonkinlainen luottamus maamme johtoa ja sen toimia kohtaan. Nyt ministerit vain toistavat samoja lauseita kuin papukaijat päivästä toiseen eikä mitään uskottavaa tapahdu.

    Nämä edellämainitsemat asiat ovat esimerkkejä siitä mitä nuoret lähinnä kotonaan arkielämässään vanhemmiltaan kuulevat, työssäolevien osalta keskustelut käydään työpaikoilla. Näistä koostuu melko pitkälle se mielikuva minkä perusteella he puoluekannatuskysymyksiin vastaavat.

    Tänä päivänä on helppo todeta, että jos Veikko Vennamon kaltainen riittävän varallisuuden omaava henkilö lähtisi tosissaan politiikkaan niin hänellä olisi huomattavasti paremmat tulevaisuudennäkymät siellä kuin jollakin Kemijärven liimapalkkitehtaalla.

    Perussuomalaiset ovat Timo Soinin käytettävissä, mutta hänellä ei henkilökohtaisesti ole varaa räväkämpään politiikantekoon kuin mitä hän nyt harjoittaa. Jos hän niin tekisi, voisi Iivisniemen koti olla melko pian myynnissä.

    Vasemmistoliitolla on jonkinlaiset resurssit ja verkosto, mutta se on profiloitunut jonkinlaiseksi SDP:n jatkeeksi. Suurten puolueiden puuhaama neljän prosentin äänikynnys on ilmeisesti suunniteltu tukahduttamaan jyrkempien ääriliikkeiden esiinmarssia. Sekään ei pidä, jos kansa päästetään oikein tosissaan v:maan.
  8. Tauno Matomäki sen sanoi kansan kielellä, ainakin jokaisen pitäisi viimeistään nyt ymmärtää että vastuullinen markkinatalous tarkoittaa tulosvastuuta omistajille eikä niinkään turvaa henkilöstön suuntaan. Poliittisella taholla termiä on tosin käytetty jälkimmäisessäkin tarkoituksessa.

    Kemijärvi on vain yksi tapaus tulevassa myllerryksessä, se on aivan selvää. Kahden vuosikymmenen kuluttua maassamme on pörssissä olevaa teollista yritystoimintaa todennäköisesti hyvin vähän jos ollenkaan. Kehitys on väistämätön ja jopa toivottava.

    Suomen oloissa ei kannata yrittää väkisin pitää noin epäluotettavaa kumppania kuin pörssiyhtiöt ovat, se on kuin kyytä povellaan pitäisi. Näin siksi, että jossain vaiheessa vielä nyt köyhät Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan maatkin on maailmankapitalisteilla käyty läpi ja viimeistään silloin nykyisenkaltainen kapitalismi tukehtuu.

    Rakennemuutos koskettaa kovin suomalaista yhteiskuntaa taas kerran, mutta saman se tekee muuallakin. Pörssiyritysten poistuminen ja toisenlaisen omistuspohjan ja osin pienempiin yksiköihin perustuvan yritystoiminnan tilalletulo antavat kuitenkin paremman turvan työntekijöille kuin mitä kansainvälisten sijoittajien hallitsema tunteeton nykyjärjestelmä tarjoaa.

    Kemijärven tapauksesta sanoisin mielipiteenäni, että jostain syystä - ilmeisesti kansalaispainostuksesta johtuen - poliitikot painoivat paniikkinappulaa ja päästivät julkisuuteen pahoin keskeneräisenä Kemijärvelle tulossa olevan uutta yritystoimintaa koskevan uutisen. Pitkälti tästä johtuen Matti Vanhanen sai vierailullaan sen kohtelun kuin sai. Kuntien virkamiesjohto Itä-Lapissa on kuitenkin tällä erää jo paremmin informoitu kuin esimerkiksi julkinen sana, mikä on hyvä.
  9. Tauno Matomäki sen sanoi kansan kielellä, ainakin jokaisen pitäisi viimeistään nyt ymmärtää että vastuullinen markkinatalous tarkoittaa tulosvastuuta omistajille eikä niinkään turvaa henkilöstön suuntaan. Poliittisella taholla termiä on tosin käytetty jälkimmäisessäkin tarkoituksessa.

    Kemijärvi on vain yksi tapaus tulevassa myllerryksessä, se on aivan selvää. Kahden vuosikymmenen kuluttua maassamme on pörssissä olevaa teollista yritystoimintaa todennäköisesti hyvin vähän jos ollenkaan. Kehitys on väistämätön ja jopa toivottava.

    Suomen oloissa ei kannata yrittää väkisin pitää noin epäluotettavaa kumppania kuin pörssiyhtiöt ovat, se on kuin kyytä povellaan pitäisi. Näin siksi, että jossain vaiheessa vielä nyt köyhät Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan maatkin on maailmankapitalisteilla käyty läpi ja viimeistään silloin nykyisenkaltainen kapitalismi tukehtuu.

    Rakennemuutos koskettaa kovin suomalaista yhteiskuntaa taas kerran, mutta saman se tekee muuallakin. Pörssiyritysten poistuminen ja toisenlaisen omistuspohjan ja osin pienempiin yksiköihin perustuvan yritystoiminnan tilalletulo antavat kuitenkin paremman turvan työntekijöille kuin mitä kansainvälisten sijoittajien hallitsema tunteeton nykyjärjestelmä tarjoaa.

    Kemijärven tapauksesta sanoisin mielipiteenäni, että jostain syystä - ilmeisesti kansalaispainostuksesta johtuen - poliitikot painoivat paniikkinappulaa ja päästivät julkisuuteen pahoin keskeneräisenä Kemijärvelle tulossa olevan uutta yritystoimintaa koskevan uutisen. Pitkälti tästä johtuen Matti Vanhanen sai vierailullaan sen kohtelun kuin sai. Kuntien virkamiesjohto Itä-Lapissa on kuitenkin tällä erää jo paremmin informoitu kuin esimerkiksi julkinen sana, mikä on hyvä.