Vedettävä ostoskassi

"Hännän" huomioon ottaminen!

Ahtaammissakaan paikoissa eivät monet vetokassilaiset osaa ottaa huomioon "häntänsä" pituutta.

Vapaa-ajan kaupunkimme vetokassimammoista osa on niin fiksuja, että kovassa tungoksessa perjantaimarkkinoilla työntävät kassia edessään lähellä vartaloa.

Espanjalaiset ovat tottuneet elämään joukossa.

Käytän itse reppua. Hyvä, kätevä, muita niukasti haittaava vekotin.

Voi kauheeta sentään, mikä raahausmatka autolta kotiovelle. Hetki sitten tulin kaupasta ja tulin ostaneeksi enemmän tavaraa, kuin paljon, etten sano. Ja sanonkin.

Tapaan ostaa säästöpakkauksia, jos vain on saatavilla.
Päätin raahata kaikki tavarani kerralla, ettei montaa kertaa tarttis ravata kodon ja auton väliä.

Heh, käteni pidentyivät taas mukavasti.
Sain vaivoin ne raahattua.

Muuli. Joo, muulina olin.


Siitä huolimatta en oikein tykkää tommosista ostoskasseista.
Kato ei sovi mun tyyliini :)

Ihan näpsäkän näköisiä. Olen vissiin vielä laiskempi, kun työnnän ostokseni ostoskärrillä autolle, usein monta kassillista kerralla. Minähän se vasta kassan tukkeena olenkin. Muutaman kerran olen kassalla vilkaissut ostoskuittia ja huomannut virheen. Siihen se jäljestä tuleva jono sitten viimeistään tyssää kun aletaan korjaamaan kuittia.

Olet oikeassa koululaisten reput painavat tosi paljon. Missäkähän ne työsuojeluvalteetut piileksii?

Käytän vetokassia, enkä voisi ilman sitä elää. Joku tuolla alempana suositteli reppua, koska vetokassi vie tilaa. Kaikki kantamukset vievät tilaa, isommat ihmisetkin vievät tilaa, ja lastenvaunut ja rollaattorit, mutta sopu sijaa antaa. Jos on vetokassin kanssa liikkeellä, ei tietysti kannata ahtautua istumaan täpötäydessä liikennevälineessä, vaan voi jäädä seisomaan.
Mulle vetokassi on ehdottoman välttämätön!
Voisi sopia koululaisillekin. Onhan niitä pyörällisiä matkalaukkuja jo pikkulapsillekin, vaikka ei niissä taideta kummoisia taakkoja kuljetella.

Miten helevetissä tää suomen kansa on varustettu ja pumpattu niin huonolla itsetunnolla, että esimerkiksi vedettävän ostoskassin vetäminen tuntuu nololta, oli ikä mitä tahansa?
Terve ihminen vetää vaikka lantakärryn aisoja kainalossaan jos tarve vaatii.

Mikä onkaan joustavin tapa asioida kaupassa kuin vetokärry. Räkäisimmän näköisiä ovat muovikasseja roikottavat ostajat, vielä noloimpia paskalaiskoja ne ketä menee kauppaa autolla ja ajelee terveenä invalidipaikoille tai mahollisimman lähelle ovia molemmissa päissä. Eri asia jos on matkaa "korvesta" k-markettiin tai siwaan.

Olen kuullut monta ennakkokauhutarinaa ennen vetokärryä ja monta yli-ylistävää tarinaa vetokärryn hankinnan jälkeen ihmisiltä joiden elämä muuttui suotuisaksi vetokärryn hankinnan jälkeen. Jäänyt laiskuus ja tilalle tullut jalkapatikat kauppoihin, ennen busseilla tai muilla autoilla muovikassikulttuuria.

Ikä on jo opettanut joskus vetokärryäkin mukanani pitämään. Ei hento selkäni jaksa kantaa käsissä painavia kasseja. Se käy kyllä selän päälle kovasti, tuo raatustaminen.
Oli aika jolloin jo nuorempana vedin kärryä perässäni, mutta sitten olinkin taas yksin ja jaksoin kantaa omat ostokseni. Nyt olen vanha, enkä jaksa enää.

Kaupassa laitan kärryni siihen ostoskärryjen työntöaisan edessä olevaan vekottimeen, niin ei ole kenenkään tiellä ja hyvä minunkin tehdä työnnellä kärryä ja ostella ostokseni.

Näin tuo elämä opettaa ja koulii ihmistä.

Nokkakärry.

Kaikissa vedettävissä systeemeissä yks perusvika. Pienet rattaat, jotka toimii vaan klinkkerilattialla. Pyörät on liian pieniä, ei toimi maastossa mitenkään, ei loskassa, ei hiekoitetuilla kaduilla.

Lisäksi vedettävä kampe sotkaantuu loskassa kadulla jne.

Reppuhan on hieno keksintö, jaksaa roudata aika raskaitakin lasteja helposti ja siististi. Ne on suosittuja juu. Ikävin puoli, ne ei sovellu vilkkaaseen liikenteeseen sen paremmin kuin kärrytkään. Meinaan, eipä kiinnosta saada nokkaansa jonkun reppua ruuhkadösässä, eikä mompuroida jonkun toisen ostoskärryihin. Siinä suhteessa rollaattori on ylivoimainen. Sen huomaa siihen mahtuu kamaa ja se ei herätä negatiivisia mielipiteitä kanssamatatkustajissa niinkuin just joku reppu tekee.

Lastenvaunut muuten ihan hyvä ostosten kuljetusväline. Isot rattaa, kulkee missä vain. Tavarat saa suokjaan. Ja saa matkustetuksi pummilla julkisissa kuljetusälineissä >:/

Ite roudaan ostokseni joko kassissa tai arjalaisella muskeliautolla.


=DW=

Ei miun ranteet ja hartiahermotkaan kestä vetämisjuttuja. Liikaa nesteitään lorottavia kaksjalkasia ja hygieniapussittomia pomoja omistavia kakkasapötkäleen purottavia nelijalkaisia on kauppamatkan varrella; pitäis olla hygienia suihkutin veettävän pyörille sekä kotoovel et kaupanovel.. Kolmanneksi esteeksi näkisin kiusauksen ostaa liikaa paibnavaa tavaraa ja mitenkäs ne sitten knnan kotio jyrkkiä ulkorappusia toiseen kerrokseen; iskee noirannuolet ja ei ehkä voimatkaan riittäisi.

Sukua markettien vetokoreille.

Ne vasta salakavalia vekottimia ovat!
Ostoskärri on rehellinen, näkyvä vekotin mutta matalat vetokorit ovat salakavalia kompastusansoja.

Vetolaukkuinhoni on saanut alkunsa vapaa-ajan kylämme perjantaimarkkinoilta.
Käsittämättömässä tungoksessa, ryhmittäin aikaa tappavien luumuilijoiden joukossa, yrittävät vetokassityypit täydentää tukoksia roikottamalla vekottimiaan niin kaukana takanaan kuin ulottuvuutta riittää.
Muutamat ovat älynneet edessä lykkimisen paljon tehokkaammaksi.

Vetovehkeiden harrastajien yleisenä piirteenä on muiden liikkujien itsekän unohtaminen.

Rehellisyyden nimessä on tunnustettava etteivät ko. yhdistelmät olen haitanneet minua lähi S:ssä käydessäni.
Lähiaikoina ilmestyneet vetokoriansat ovat ilkeitä.

Sitä paitsi, ei minulla ole kiire mihinkään.

Koululaisten olkalaukut?
Miksi? Miksi ei reppu?

Naapuri käyttää jo vaikka on reippaasti alle 50v. Helpottaa kummasti kaupassa käyntiä!

En käytä eikä se taida minulle oikein sopiakaan. Jos oikein huonokuntoiseksi menee, voi ostokset työntää kärryllä marketissa autolle ja ajaa sillä ne kotiin...

Se on erinomainen keksintö. Joitain pieniä hankaluuksia olen kohdannut. Kaupassa asioidessa sitä on epämukava kuljettaa mukana ostoskärryjen kanssa. Toinen pikkuhankaluus on sen nostaminen kuormattuna henkilöaiuton takapaksiin tai takapenkille. Mutta näitä voi kyllä sietää.

Niin kauan kuin kädet kantavat, käytän tämänkin mahdollisuuden kuntoni ylläpitämiseen hyötyliikunnalla, enkä tarvitse pyöriä.

Mitä kodin aurinkopaneelit maksavat?
Julkaistu 12.11.2015 - 08:53.
Aurinkopaneeleja rintamamiestalon katolla Hyvinkäällä.
Kuva: Jouko Tapper, YLE

Kodin aurinkopaneelit voi hankkia valmiiksi asennettuna. Järjestelmätoimittajia on paljon, ja ne kannattaa kilpailuttaa.

Pyysimme suurimmilta aurinkosähkön järjestelmätoimittajilta tarjousta pienestä (3 kWp, 12 paneelia) kotitalouden aurinkopaneelipaketista. Kysyimme kokonaishintaa, joka sisältää paneelit ja muut laitteet, asennuksen sekä arvonlisäveron. Kyselymme tarkemmin alla.

Halvin käyttövalmis paketti maksaa noin 6000 euroa, kallein noin 8500 euroa. Hintaero edullisimman Naps Solar Systemsin ja kalleimman Helenin välillä on siis melkoinen.

Rahan pitäminen katolla on parempi kuin nollakorkoisella pankkitilillä.― Raimo Lovio, professori

Työn osuus hinnasta on suuri, mutta siitä voi saada kotitalousvähennystä, joka näiden esimerkkipakettien kohdalla voi vuonna 2015 olla parhaimmillaan 500–1000 euroa. Vähennys lasketaan työn osuudesta ja sen suuruus saattaa vaihdella vuosittain. Luvut ovat suuntaa-antavia ja yhtiöiden laskemia.

Asennuksen hinta antaa osviittaa myös muun kokoisten järjestelmien osalta. Areva Solarin tekemä asennus on kyselymme edullisin.
Järjestelmätoimittaja Kokonaishinta (euroa, sis. ALV.) Työn osuus (euroa) Mahdollinen kotitalousvähennys
Naps Solar Systems 5950 2000 900
Areva Solar 6500 1050 472,5
Finnwind 6700 1500 575
Oulun Energia 6740 1850 732,5
Green Energy Finland 7572 2250 912,5
Fortum 7650 2045 820,25
Helen 8535 2570 1056,5

Huomaa, että hintakyselyn järjestelmien komponentit ja kokoonpano voivat olla erilaisia.

Asennuksen hinta vaihtelee kohteen mukaan: Vaativa kohde, esimerkiksi isomman nosturin tarve, nostaa hintaa. Myös esimerkiksi sähkökeskuksen muutokset ja kaapelin kaivuu nostavat hintaa.
Järjestelmien hinnat tulleet alas

Aurinkopaneelijärjestelmien hinnat ovat laskeneet suomalaisyhtiöiden mukaan parin vuoden takaisesta noin 10–30 prosenttia.
Aurinkopaneeleja rivitalon katolla.
Lue lisää: Kotien aurinkosähkö kovassa kasvussa

Tämä on yleinen hintakehitys. Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professorin Jero Aholan mukaan Saksassa järjestelmien hinnat ovat vain kolmasosa siitä mitä ne olivat vuonna 2006. Saksa on kotien tuottaman aurinkosähkön edelläkävijöitä.

Suomen hintataso vastaa Aholan mukaan nyt jo Saksan hintatasoa, sillä yritysten välinen kilpailu toimii. Järjestelmätoimittajien kisa on tasainen.

Aurinkosähköpakettien toimittajia on siis Suomessa lukuisia. Oman alueen toimittaja voi kuitenkin olla edullisin, sillä asennuskohteen etäisyys vaikuttanee hintaan. Kuningaskuluttajan hintatarjous pyydettiin kohteeseen, joka sijaitsee Uudellamaalla.

Aurinkopaneelien energiantuotto riippuu muun muassa katon ilmansuunnasta ja kulmasta. Kohteen arvioimiseen löytyy hyviä ohjeita monien sähköyhtiöiden ja järjestöjen verkkosivuilta. Sähköjärjestelmän asentava yhtiö osaa myös ennustaa kohteen tuoton melko tarkasti.
Kannattaako puhdas energia?

Aurinkosähkön puolestapuhujien mielestä ei pitäisi puhua takaisinmaksuajasta, vaan sijoituksen vuosituotosta. Kauppakorkeakoulun professori Raimo Lovio on aurinkosähköä edistävän Finsolar-hankkeen vetäjä. Lovion mukaan investoinnin vuotuinen tuotto on 2–4 prosenttia.
Auringonsäteilyn vertailu
Lue lisää: aurinkopaneeli tuottaa parhaiten kylmässä

– Sen voin varmuudella sanoa kauppatieteilijänä, että rahan pitäminen katolla on parempi kuin sen pitäminen nollakorkoisella pankkitilillä, Lovio sanoo.

– On vaikea löytää toista sijoituskohdetta, joka tuo riskitöntä, varmaa tuottoa ja edistää suomalaista liiketoimintaa ja auttaa lisäksi ympäristöä, Lovio perustelee.

Ahola muistuttaa, että investointi todennäköisesti nostaa myös kiinteistön arvoa.

– Tietysti siihen liittyy myös muita arvoja, Ahola lisää.

Hyvinkäällä asuva Risto Jokinen kertoo säästävänsä itse tuottamallaan aurinkosähköllä vuodessa vähintään 400 euroa, sähkön hinnasta riippuen jopa 500–700 euroa. Jokisen aurinkosähköjärjestelmän kapasiteetti on 6,75 kWp. Jokisen 30 paneelia näkyvät tämän jutun pääkuvassa.

Vantaalla asuvan Lovion omakotitalon paneelit säästävät vuodessa sähkölaskua noin 250 euroa. Lovion järjestelmä on saman kokoinen kuin hintakyselyssämme, 3 kWp.

Mitä enemmän aurinkosähköä pystyy käyttämään itse, sitä enemmän säästää. Verkkoon myydyn sähkön hinta on Suomessa alhainen.

Aurinkopaneelit voi asentaa myös itse. Tämä vaatii itseopiskelua ja harrastuneisuutta. Tee se itse -miehet ja -naiset löytävät tukea esimerkiksi tästä Facebook-ryhmästä. Erilaiset porukat tilaavat paneeleita ja muita osia muun muassa Saksasta.
Näin kysyimme hintatarjousta

Teettekö hintatarjouksen aurinkopaneelijärjestelmästä asennuksineen. Järjestelmä: Noin 3 kWp:n verkkoon kytkettävä järjestelmä (sisältäen paneelit 12 kpl, johdot ja muut tarvikkeet, kolmivaiheinen invertteri, käyttövalmiiksi asennettuna), kokonaishinta kotitaloudelle (sisältäen arvonlisäveron). Esimerkkikohde: 1,5-kerroksinen

Kamalia terveyden tuholaisia ovat nämä olkalaukut ja perässä vedettävät kassit. Ihminen joutuu raahaamaan taakkaansa epäluonnollisessa kierossa asennossa näitä em. apuvälineitä käyttäessään. Terveydelle parasta on paino jakautuneena tasaisesti molemmille käsille tai hyvä selkäreppu.