E. L. Jamesin ''Fifty Shades of Grey'' -kirja on herättänyt

Mainitsemaasi kirjaan en ole tutustunut, mutta olen tietoinen kirjallisuuden hyvinkin voivan sytyttää sexsuaalisesti meitä.

Nopeastihan olet jo lukenut puolet, joten onhan se saanut mielekiintosi vangittua :) Mikäpäs siinä,...

on lyhyessä ajassa jo ylittänyt Harry Potterinkin myyntiluvut.

En pidä murhajutuista, en ole koskaan lukenut salapoliisijuttuja,
nykyisinhän TV on niitä täynnä, melkein pelkästään ja parhaillaankin ''Kriminalisti'' menee TV 1:llä.

Miten ihmiset kestävät katsoa sellaista?

''Die Kommissarin'' on ainoa, jota joskus olen tallentanut. Saksan kielen harjoituksena menettelee.

.

Täytyy mennä huomenissa se hakemaan !

Kirjallisuudesta jos keskustellaan, kyllä hyvä dekkari puolustaa paikkaansa. Kaikki Allistair Macleanin kirjat on tullut luettua aikanaan, samoin Agatha Cristien muutamat:) Niinsanotut pocketbooks'it ei niinkään miellytä, mutta
hyviä jännityssarjoja ja filmejä ,...Hitskock'in mm. on TV:ssäkin ajoittain ollut, kiihelmöivääkin jännitystä:D

Eckhart Tolle

Läsnäolon voima
- Tie henkiseen heräämiseen

Basam Books 2002



Ajattelun ulottumattomissa on valtava määrä älykkyyttä.
Ajatus on vain sen pienen pieni osanen.
Oivallat, että kaikki todella merkitsevä
- kauneus, rakkaus, luovuus, ilo, sisäinen rauha -
nousee mielen tuolta puolen.
Alat herätä.

Läsnäolon voima vie lukijansa matkalle henkisiin ulottuvuuksiin. Vaikka matka on haastava, Eckhart Tolle viitoittaa tietä selkeästi kysymysten ja vastausten avulla.
Tällä matkalla sinulle paljastuu, että voit vapautua mielesi kahleista ja sen aikaansaamista ongelmista tässä ja nyt. Nykyhetkelle antautumalla löydät oman todellisen itsesi - sisäisen rauhan, voiman ja eheyden. Löydät elämäniloa täynnä olevan hiljaisuuden, jossa kärsimys, kiire ja murhe lakkaavat. Elämäsi muuttuu.
Läsnäolon voima on jo osoittautunut yhdeksi tärkeimmistä viime aikoina kirjoitetuista henkisistä teoksista. Se on ollut New York Timesin best seller -listalla ja se on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle.

Eckhart Tolle on yksi aikamme innostavimpia mystikoita ja henkisen tien opettaja. Hän varttui Saksassa, ja valmistuttuaan Lontoon yliopistosta (University of London) hän toimi tutkijana Cambridgen yliopistossa. Tolle koki 29-vuotiaana voimakkaan henkisen heräämisen, joka muutti hänen elämänsä perusteellisesti. Tämä suosittu luennoitsija elää nykyään Vancouverissa, Kanadassa.

"Läsnäolon voima voi muuttaa ajattelusi. Mitä siitä seuraa?
Enemmän iloa tässä ja nyt."
- Oprah

Keskustelu kirjasta:
http://www.ultra-lehti.com/kirjat/arv-tolle.html

No, parempi myöhään jos ei milloinkaan.
Vähän tekee mieleni näpäyttää "myöhäisherännäisyydestä", jos nyt vasta aloittaa itsensäetsimisen, - kehittämisen. Peräti naiivilta tuntuu edes mainita täällä tällaisista alat herätä-kirjoista, , kyllä olis voinut "herätä" 20-30 vuotta sitten, jos aikomus ennen kupsahtamistaan jonnekin päin kehittyä.

Siteeraan ylläolevasta: ´ Ajattelun ulottumattomissa on valtava määrä älykkyyttä´- voi hyvä sylvi tällaisen hoksaamista, edelleen ...´voit vapautua mielesi kahleista ja sen aikaansaamista ongelmista tässä ja nyt´....no, enempää en edes kehtaa siteerata.

Mutta lukekaa toki, jos iloa tuottaa....ja " viisautta" antaisi.
Eikä tartte närkästyä, kun mielipiteeni minäkin ilmaisen.

Entäpä Kama Sutra, onko unohtunut lukea ja katsella tämä erinomaisen hauska intialainen rakkauden "oppikirja." Ei kylläkään ole edes pehmo- eikä kovaakaan pornoa. Kuuluu ihan klassiseen kirjallisuuteen Sheikspiirin ynnä muitten ohella.

Jos ei ole tuttu ennestään, niin kipin kapin kirjastoon....koskaan ei ole liian myöhäistä.

Olen lukenut tuon Kama Sutran ja Laulu tulipunaisesta ruususta, eivät kovinkaan tavallisesta romaanista poikkea, ikään kuin intiimimpää voi olla.

Nuo molemmat vai oliko toinen kielletty jonkun aikaa?

Ihan luettavaa siinä kuin muutkin, en viisastunut mutten tylsistynytkään ;-))

suuttui kovasti tästä aivan rauhallisesta aloituksesta, se on kaikkein kummallisinta. Tuo kirjahan on herättänyt huomiota ja keskustelua ympäri maailmaa, mutta ei tuollaista! Kakkakärpäsistä voidaan puhua aivan aiheellisesti.
Mistä johtuu noin kova suuttuminen, ei sitä voi ymmärtää.
Onneksi ei tarvitsekaan!

Ihmeen paljon kohua ja julkisuutta on tämä trilogia saanut maailman medioissa, meilläkin, vaikka suomeksi sarja saadaan ilmeisesti vasta syksyllä. Yhdysvalloissa sitä on moniin kirjastoihin kielletty ostamasta, vaikka telkkarikin pursuilee seksiä ja pornoa. Tällainen ilmiö kertoo siitä, että nyt on saatu, mitä on tilattu. Aikuisen suuren yleisön lukuharrastus on ollut pitemmän aikaa sammahtaneena, nuorillehan Tolkienin Taru sormusten herrasta ja Harry Potterit ovat olleet hyvä piristysruiske kirjojen pariin. Fantasia on pitänyt jo kauan pintansa . Kauhu, sota ja jännitys purevat enemmän miehiin, sillä rintamalla on tarjontaa yllin kyllin, nyt sitten naisia houkutellaan kirjallisuuden maailmaan pehmopornolla.

Varmastikin tämän uutuuden luen, ainakin uteliaisuudesta katson mitä se pitää sisällään, pitääköhän laittaa jo kirjastoon ennakkotilauslistalle nimi vetämään. Luin, että tarinan päähenkilöinä on opiskelijatyttö ja omituinen miljonääri. Pehmopornoa lupaillaan...olisipa mieluummin tyylikästä erotiikkaa aikuiseen makuun . Vaikuttavimpia eroottisia lukuelämyksiä on ollut D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja. Tietysti luin sen nuorena posket punoittaen, en huomannut silloin, miten hieno teos on kyseessä. Kun siitä tehty tv-elokuva ilmestyi, luin kirjankin uudelleen ja nyt se vaikutti ihan toisin. Minua viehätti siinä rakastavaisissa luonnonlasten estottomuus ja tietty viattomuus. Metsänvartijan ja Ladyn tanssi sateessa alasti, molemmat riisuttuina rooleista ja taustoista, puhtauden ja luontoon kuulumisen elämys. Minusta kirja on kestänyt aikaa hyvin, vaikka sen ajan puritaanista taustaa vasten sillä on ihan eri merkitys kuin tänään seksin kyllästämässä maailmassa.
Epäsäätyinen rakkaustarina onkin aina ollut suosittu aihe.

Romanttista hömppäviihdettä on tarjolla yllin kyllin, onhan niillekin päiväunille tilauksensa. Itse luin nuorena Angelika-sarjan salaa vanhemmiltani, tyttökaverien kesken sitten tirskuttiin...mutta olihan hurjia seikkailuja ja etenkin lemmenseikkailuja.Emmanuelle piti aikanaan lukea myös...

Millä nimellä se on suomeksi ? Onko aloittaja lukemassa englanniksi vai suomeksi ?

desta puhuttaessa usei käytetään sanaparia "kirjallisuuden meri", sehän onkin aivan loistava metafora, sillä esimerkiksi
nuo "dekkari" ovat siihen verrattuna vain pieni likainen puro.

Kyllähän D.H. Lawrencen ''Lady Chatterleyn rakastajaakin'' piti aikoinaan piilotella kotona, se kuului niihin kirjoihin, samoin kuin jopa Mika Waltarin ''Sinuhe egyptiläinen'', jonka veljeni sai ekaksi palkinnoksi puujakilpailussa. Vanhempi velikin saattoi olla kieltäjänä! Vanhempani eivät olleet sitä kirjaa lukeneetkaan.

Nyt täällä on vihainen vanhus Susmorsian jostain suuttunut.
Vai ehkä hänellä on vain n.s. huono päivä?

Kirjallisuus on ollut yksi osa tutkinnossani, että tenttiin olen lukenut silloin aikoinaan paljon.

Tuon aloituksen kirjan alkupuoli on ollut kuvausta rakastumisesta. Se on ollut todella hienosti kuvattua.


.

Maailmankirjallisuuden klassikoihin kuuluu tunnetusti myös jännityskirjailijat. A. Cristien kirjat lie toiseksi luetuimmat maailmassa Shakespieren jälkeen.

Tiivistäen näyttävät nuo aloittajan halveksimat "likaisen puron dekkarit" vangitsevan älyn loistavilla punonnoillaan, kun taas Fifty s. of, g. tyyliset kohuromaanit tuntuvat vangitsevan alapään tuntemuksia.

Kyllä varmaan jokainen varoo enää aloituksia tänne tekemästä.
Täysin sairaita pari kpl, krapula-aamut heillä kahdella pahimmat.

Joo, minäkin ihmettelin poistoja, mutta olen jättänyt ne jo omaan arvoonsa. Minkäs niille voi, pyynnöstä kai ne poistetaan, eihän meillä piilosheriffiä sentään ole:D

Minusta pääasia on, että löytyy mukavia kirjoittajia, joita ymmärtää, eihän täällä muuten voisi ollakaan.

Harmitti kyllä Katleija sinunkin ja Sus'in puolesta, mutta kyllä me jo sinutkin tunnetaan rehtinä tyyppinä.
Siitä kun pidetään kiinni jokainen, niin mitäs muulla onkaan väliä, vaikka sitäsuuttuukin joskus! Minä ainakin ajattelen sanonnan mukaan:

*Räkna de lyckliga stunderna blott* heippa,...ja

Hyvää yötä!

Pitänee aloittaja Satu sinulle kuitenkin muutama sananen vastineeksi sanoa, kun niin vihastunut olit, kun uskalsin mielipiteelläni koskettaa herkkää "lukeneisuuttasi."
Monet meistä muistakin ovat toki lukeneet "maailmankirjallisuudenkin" läpikotaisin, mutta jo aikoja sitten myös jotain muutakin.

Ylläolevissa mielipiteissäni en lainkaan puuttunut haltioitumiskohde-kirjaasi. Enkä olisi puuttunut muuten vieläkään, mutta kun itse kiivaasti puskasta otat kantaa minun persoonaani, teen samoin.

Enpä ollut kuullut koko ko. kirjasta aiemmin, koska ei enää kuulu minun lukupiiriini , sellaiset ajat ovat kaukana takanapäin, että kirjasta tarvitsisi pornoa lukea.

Kirjaahan tituleerataan aikuisten naisten "mammapornoksi."
Aloittajan, siis tapasi mukaan ensin puskasta, puhtaan puritaanisesta mielestä alkaakin purkautua teinityttöjen haavekuvia. Hyvä niinkin, että vanhana mummelina alkaa tietää "niistäkin" asioista jotain, ei ole mahdotonta ryhtyä vaikkapa vielä tuumasta toimeen !!!

Olen aina pitänyt sinua "kilttinä tyttönä", mutta tervetuloa tänne vähemmän kilttien pariin. Siteeraan sanontaa....Kiltit tytöt pääsevät taivaaseen, mutta tuhmat minne vaan!!!

Sairailta alkavat jotkut viestit täällä tuntua, - en tarkoita nyt sinua, Sus, mutta tuo niin sanottu 'vihaisuutesi' tuntuu oudolta.
Oletko siis niin valtavan tärkeä ihminen, että joku jaksaisi seurata viestejäsi oikein urakalla ja olla vielä vihainenkin?

Ihmetellä täytyy, miksi ihmeessä joku kaikilta harrastuksiltaan ja lukemisiltaan ja muilta, lähipiirinsä sähköposteilta, pyynnöiltä ja toivomuksilta, muiden ystäviensä kutsumisilta ja sairauksiensa valituksilta, omilta kotitöiltään ja kaupassakaynneiltään, mustikassa käynneiltään ja pyöräretkiltään, golf-kierroksiltaan ja uimassa käynneiltään ,.... miten jaksaisi jonkin tuntemattoman ihmisen viesteihin kiinnittää huomiota?

Olen tätä ihmetellyt tänään ääneenkin joillekin tutuilleni, joiden kanssa olin harrastamassa.
Eilen siivosin ja kävin asioilla, pääni on kyllä aivan täynnä ihan välttämättömyysasioita!

Jotain jutun juurta aloitukseen joskus yritän keksiä.
Toivon että muutkin niin tekisivät.
Ja silloin minä en ole teilaamassa, en myöskään syytä jostain, mikä ei oe totta!

Vainoharhaisuus on vakava sairaus.
Usein silloin itse kokee itsensä todella tärkeäksi ja keskeiseksi tekijäksi, jota joku kulkee koko ajan vainoamassa.

En tarkoita että sinulla tai kellään täällä sitä sairautta olisi.
toivon ettei tulisikaan!

Nyt minulle alkavat selvitä ne henkilöt, jotka jaksavat aina puhua siitä, että aloitan ilman nikkiä, ja saatan sitä myöhemmin käyttää. Sitähän joku 'kärpänen' on ollut aina tolkuttamassa. En ole siitä välittänyt, käyn täällä aina niin nopeasti, ja menen muihin töihini.

Ihmettelenkin, miksi et huomaa, että kaikki kirjoittavat joskus ilman nikkiä, ovat sen tunnustaneetkin: "Mutta vain kun olen ollut oikein suuttunut!" näin sanoi eräskin.

Kirjoitan ilman nikkiä, mutta en loukkaa ketään. Siksi ihmettelen, miksi se sinua vaivaa.
Onko ilman nikkiäni kirjoittamani aloitus loukannut sinua? Siinä ei pitäisi olla mitään k e t ä ä n loukkaavaa.

Tänään olen ulkoillut raikkaassa ja kauniissa säässä kivojen tuttujeni kanssa.

Sinä sanoit "lukeneesi maailmankirjallisuuden läpikotaisin".

Minä en koskaan ole sanonut itsestäni niin. " Kirjallisuuden meri" on niin rajattoman suuri. Päinvastoin usein olen sanonut: "Minulla on lukemattomia lukemattomia kirjoja ja ajattelemattomia ajatuksia."

Nyt keittopuuhiin!

Hyvää lauantain jatkoa!

:)

En ole ehtinyt vielä niin pikälle tuon aloituksessa mainitsemani kirjan kanssa, että voisin siitä arvioni antaa, mutta tulen lukemaan sen loppuun, ja myös trilogian kaksi muutakin osaa.

jotkut ovat antaneet jo arvostelunsa, oikein murhaavan, kirjaa eivät ole nähneetkään.

Nyt taitaa keittäjällä kiehua jo sappivelli, kamalaa purkausta ja etten sanoisi keikkien mollausta.

On aivan sama kirjoittako joku mustikasta vai kirjasta eivät ne paljon toisistaan poikkea, kirjoitetaan kummastakin, olematta parempia kuin ne sairaat jotka valittaa.

En ole nähnyt saatikka kuullut tuosta kiinnostuksen kirjasta, hyvä niin en edes etsi.

Kiva aloitus, - ostin minäkin tuon kirjan alkukielellä jokin aika sitten. Erikoislaatuinen ja jännittävä, rakenteessa on hieno suunnittelu.
Pehmoporno ei pidä paikkaansa, olisikohan mainostajan temppuja tuo sana siihen liittää.

Lady Chatterleyn rakastaja (D.H. Lawrence) tulee mieleen.

Samoin olen itsekin huomannut, ei ole sellaista tullut vastaan tuossa kirjassa, ei myöskään sadismia tai masokismia.

Että miehellä olisi aikaisemmissasuhteissaan ollut jotain sellaista, tosin aina vapaaehtoisena, suostumus toiselta osapuolelta. Mies ei ollut aikaisemmin rakastanut niitä kumppaneitaan, Annie toi hänen elämäänsä muutoksen.
Siis rakastumisen ja rakastamisen.

kin on, vaikea laskea kädestään, kun ei tiedä mihin suuntaan siinä lähdetään. Aika taitavasti bestselleriksi laadittu teos.

"Eroottinen romaani rikkoo ennätyksiä
Kirjailija E. L. James rikkoo myyntiennätyksiä, kertoo BBC.

Jamesin esikoisteoksen Fifty Shades of Grey pokkariversiota myytiin Britanniassa viime viikolla 205 130 kappaletta, mikä on maan ennätys. Kirja on myynyt Britanniassa yhteensä 765 000 kappaletta."

Ihanaa että sitä on tarjolla lakanoiden välissä eikä vain kansien välissä.

Jos nainen nauttii suostumalla miehen toiveisiin, ei siinä ole ulkopuolisilla mitään sanomista. Kokenut mies osaa avata nuorelle naiselle seksuaalisuuden ilojen portit ja nautinnot, mitä pahaa siinä on ? Nämä telaketjufeministit ovat sahanneet oman oksansa, vaatimalla tasa-arvoa ja samanlaisuutta kaikessa, mutta ihän se ole luonnollista. Rakastaminen tekee seksin niin täydelliseksi, se on nimenomaan rakastelua. Kaikki mihin molemmat suostuvat ja josta molemmat nauttivat, on sallittua.

Feministit teilaavat tämänkin kirjan, sääli heitä !

ihania naisia täällä ja vähemmän ihania, riivinrautoja.

Halusin vain tuoda keskusteluun uuden aiheen, sillä en pidä henkilöön menevistä viesteistä.
Siksi tein sen ilman nikkiäni.
Kirjoitan ilman nikkiä, mutta en loukkaa ketään.
Siksi ihmettelen, miksi se jotakuta vaivaa.
Onko tämä ilman nikkiäni kirjoittamani aloitus loukannut sinua? Siinä ei pitäisi olla mitään k e t ä ä n loukkaavaa.

Nyt minulle alkavat selvitä se henkilö, joka jaksaa aina puhua siitä, että aloitan ilman nikkiä, ja saatan sitä myöhemmin käyttää. Sitähän joku 'kärpänen' on ollut aina tolkuttamassa. En ole siitä välittänyt, käyn täällä aina niin nopeasti, ja menen muihin töihini.

Mutta henkilöön meno alkoi nikittömyydestä huolimatta sitten taas.
Ja kummallisia epäilyjä ja syyttelyitä toisia kohtaan oli paljon, ylläpidolle kiitokset monista poistoista eilen illalla.

En ymmärrä syyttelijääkään, oletko siis niin valtavan tärkeä ihminen, että joku jaksaisi seurata viestejäsi oikein urakalla ja olla vielä vihainenkin?

Ihmetellä täytyy, miksi ihmeessä joku kaikilta harrastuksiltaan ja lukemisiltaan ja muilta, lähipiirinsä sähköposteilta, pyynnöiltä ja toivomuksilta, muiden ystäviensä kutsumisilta ja sairauksiensa valituksilta, omilta kotitöiltään ja kaupassakaynneiltään, mustikassa käynneiltään ja pyöräretkiltään, kierroksiltaan ja uimassa käynneiltään ,.... miten jaksaisi jonkin tuntemattoman ihmisen viesteihin kiinnittää huomiota?

Olen tätä ihmetellyt tänään ääneenkin joillekin tutuilleni, joiden kanssa olin harrastamassa.
Eilen siivosin ja kävin asioilla, pääni on kyllä aivan täynnä ihan välttämättömyysasioita!

Jotain jutun juurta aloitukseen joskus yritän keksiä.
Toivon että muutkin niin tekisivät.
Ja silloin minä en ole teilaamassa, en myöskään syytä jostain, mikä ei ole totta!

Vainoharhaisuus on vakava sairaus.
Usein silloin itse kokee itsensä todella tärkeäksi ja keskeiseksi tekijäksi, jota joku kulkee koko ajan vainoamassa.

En tarkoita että sinulla tai kellään täällä sitä sairautta olisi.
toivon ettei tulisikaan!

Ihmettelenkin, miksi et huomaa, että kaikki kirjoittavat joskus ilman nikkiä, ovat sen tunnustaneetkin: "Mutta vain kun olen ollut oikein suuttunut!" näin sanoi eräskin.

Tänään olen ulkoillut raikkaassa ja kauniissa säässä kivojen tuttujeni kanssa.

Sinä sanoit "lukeneesi maailmankirjallisuuden läpikotaisin".

Minä en koskaan ole sanonut itsestäni niin. " Kirjallisuuden meri" on niin rajattoman suuri. Päinvastoin usein olen sanonut: "Minulla on lukemattomia lukemattomia kirjoja ja ajattelemattomia ajatuksia."

:)

Täytyypä myöntää, ajattelemattomuutta esiintyy mielipiteissäsi joskus, no jaa useinkin lausunnoissasi, mutta ehkäpä on hyvä kuunnella myös muiden mielipiteitä, ettei lukkoonlyödyt periaatteet sulkisi pois inhimillisyyttä sinultakaan!

On monia totuuksia, ei vain yhtä omakohtaista!

PS. Tuo, että myönnät yrittäväsi jutunjuurta, onkin ihan kivasti ja aidosti ymmärrettävää, se onkin oikein, mutta kaikillahan meillä on omatkin mieltymyksemme, ja niistä kirjoitamme:)

Parasta minusta on, kun osoitamme ymmärtämystä ja suurpiirteisyyttä
toistemme mahdollisuuksille, kun elämä muokaa olosuhteillaankin meitä kaikkia!

Pitää olla varaa ylittääkin pikkuasiat suvereenisti!

Minäkin tässä valvon vielä kesäyötä. Enpä usko, että mitkään epäluulot sinuun kohdistuvat, itse en ole edes kiinnostunut senkaltaiseen ihmiseen, joka pyrkii epäluuloja toisiimme synnyttämään.

Kyllä aitouden tunnistaa normaali ihminen, vaikka ihmettelee miten jotkut näkevät kuin vääristyneiden lasien läpi!

Kiitollinen olen, etten epäile muita vakinikeillään kirjoittavia,...kestämätöntähän se olisi. Ihan hyvän kommentin kirjoitit, mitään sotkuja ei ole syntynyt, onhan suora puhe ihan hyväksi näissäkin palsta kommervenkeissä:D

Nyt onkin aika mennä levolle, saan lounasvieraita puolenpäivän aikaa, vaikka osan olen jo valmistanut jääkaappiin.
Nykyään riittää jo 5-6 tunnin unet aivan hyvin!

Öitä ja mielnrauhaa turhuuksista:D

Aloitusviestissään nimim. "viime aikoina" kysyi kuka on lukenut E.L Jamesin Fifty Shades of Grey.
Hyvä että kulttuuriasiostakin keskustellaan eikä pelkästään uutisaiheita, joita joka puolen tunnin päästä mm. sähköisissä viestimissä kerrotaan.

Omasta puolestani voin sanoa, että toistaiseksi ns. tiiliskiviteosten lukemiset on luettu.

Sen sijaan räväkähkö ja kriittinen sanankäyttö on pesiytynyt tähänkin ketjuun. Sanotaan, että se puhdistaa jyvät akanoista.

Niin, tottahan tuo on! Omasta puolestani uskallan sanoa rehellisesti loukkaantuneeni hieman,...kun puolustin kirjallisuudessa hyviä dekkareitakin!

En voinut ymmärtää aloittajan yliolkaista luonnehdintaa *likaisista puroista* jos itse ei herkkähipiäisenä ole pystynyt lukemaan, esim, Saattue Muurmanskiin, tai Kotkat kuuntelevat :) joista tehtiin klassikkoelokuviakin! Elämä kun sisältää niin kaunosieluista, kuin sota,--strategioitakin.

Ihan hyvätahtoisesti sanon tämän, eivät ne ihmiset, jotka aikoinaan lukivat dekkareita olleet mitenkään *huonoja ihmisiä*

saati nyt *likaisen puron* luokittelua ansainneita! Toki ei taitanut olla ketään, joka olisi voinut keskustella tuosta uutuuskirjasta, joka on mainoskohujen ympäröimä:)

Ihan jo unohtaneena, vaikkakin hämmästelin runsaita poistoja, niinkö tabua on sanoa aloittajan ketjussa oma mielipiteensä asioista?
Silloin olis jotakin vakavasti pielessä suomi 24 70 palstalla!

Meni aivan kuten pitikin, kirja ilmestyy vasta suomenkielellä, ostamaan en aio minäkään mennä tuota koska kirjahylly pitäisi ensi tyhjentää enstisistä.
Luen kun ehdin, ja voi olla aivan erimieltä mitä aloittaja hehkuttaa, eikä suo eriäviä mielipiteitä, outoa ja ymmärtämätöntä kerrassaan.

En loukkaantunut ei ole tapanani, voin aivan hyvällä syyllä olla erimieltä kunhan sen luen joskus.

Siispä tervetuloa laajempaan käyttöön uudelleen ns. taskupokkarit. Niissä sanottava olisi napakassa ilmiasussa.
Sitten on tämä yksilöllisperäinen mielenkiinto. Joku tykkää tietoperäisestä aiheesta, toinen "rakkaushömpästä".

Miksi sanot aloittajan "hehkuttavan" jotain? Se ei ole totta! LUE aloitus, siinä ei kehuta eikä hehkuteta mitään:
_____________________________________________

"E. L. Jamesin ''Fifty Shades of Grey'' -kirja on herättänyt

suurta huomiota ja häkellystä ympäri maailmaa.

Luen parhaillaan, ekana iltana (eilen) puoleen väliin,
ja nyt kotiuduttuani kohta jatkan toisen puolikkaan kanssa.

Pehmopornosta on sen yhteydessä puhuttu.

Vielä en ole niin pitkällä, että haluaisin mielipiteeni kirjasta sanoa.
Ulkoasu on nidottu 'tiiliskivi'.

Onko joku jo loppusivuilla? JOS, niin mitä pidit? "
________________________________________

En pidä koko ketjusta, jotakin olen päättänyt tämän luettuani, ja seuratessani tilannetta,mutta se onkin aivan oma asiani.

Aika pientä tekstiä on tuo kirja. - Olen lukenut sivulle 405.

Toivon, että viattoman nuoren tytön rakastuminen ja rakkaus saisi kirjan miespuolisen päähenkilön parantumaan jostain aivan oksettavista tavoistaan.

Tuskin lukisin kirjaa loppuun, ellen olisi niin huolestunut Annien kohtalosta. (Anastasia, jota isä Ray kutsuu Annie-nimellä ja ystävät Anaksi.)

Muistan miten äitini sanoi minulle ollessani tuon ikäinen, 2-kymppisenä: "Voi miten rukoilen, että joku hyvä ihminen näkisi sinut!" Ja hänen toiveensa toteutui aivan täysin.

En ujouttani ollut itse aktiivinen ollenkaan, joten sen avioliiton alkaminen oli kokonaan miehestä kiinni.

Tuosssa kirjassa mies on adoptoitu 4-vuotiaana, ja hänen ne jotkut erityiset huonot tapansa johtunevat lapsuuden traumoista. Hän luulee rahalla sovittavansa kaiken!
Eihän se niin mene.

Mutta en kerro enempää, kun monet voivat lukea kirjan myöhemmin.

Valtava merkitys onkin sillä, minkälainen ihminen sinut 'näkee'!
Tässä teoksessa siitä on hyvä esimerkki tuo alle 4-vuotiaana nälkääkin nähnyt, sitten adoptoitu, - nyt aikuinen, komea mies, jonka tunnetilat vaihtelevat yllättäen - ja jolla on joitain erittäin huonoja tapoja.

Pieni katkelma kirjasta:


"Puhu minulle, Anastasia. En halua menettää sinua."

Olemme tiellä, joka kylpee valojen neonkeltaisessa loisteessa. Christianin kasvot ovat vuoroin valossa, vuoroin varjossa. Kuinka sopiva metafora.
Vielä jonkun aikaa sitten pidin tätä miestä romanttisena sankarina. - Itse hän kutsui itseään yön ritariksi. Oikeastaan hän ei ole sankari ollenkaan. Hänellä on vakavia tunnetason ongelmia, ja hän kiskoo minua pimeyttä kohti.
Enkö minä voisi yrittää vetää häntä takaisin valoon?"

Nyt tuleekin totuus tuosta sisällöstä hyvä niin.
Onhan se itsekullekin poikkeama joskus hyvin arka asia, niin kauan kun sen salaisuuden voi säilyttää tässä kovassa ympäristössä voi elää rauhassa.
Mutta pienikin arvostelu joka ei miellytä nostaa myrskyn vesilasissa.

nyt kyllä tahallaan tai tahattomasti kirjoittajat, saakin alkaa yksin puhelut. Siinä saa vain mieleisiään vastauksia. Eipä ole ainut tuo miespuolinen monikikki, mahtaako hänelle sympatioita aloittajalta herua.

höntti! Perusta ikioma riitelyketju! MIKSI ette ikinä tee OMAA aloitusta?

Ei varmasti kuulu maailman kirjallisuuden klassikoihin vaan kioskikirjallisuuteen.
Reginan kanssa on samaa tasoa. Satu/Liisa ehkä nauttii kirjasta, minä en.

Erikoiskoulu varmaan aloittajalla olla,kelpaisko sittenkään.

Enpä tiedä mistä tuo tiukkapipoisuus juontaa! Tuollahan se ruotii Kahvipirtissä kaikki rehelliset mielipiteet krapulan syyksi, ihan ajattelemattomasti! Helpollahan siitä on pääsevinään.

Kuitenkaan ei ole kuin muutama viikko sitten, jolloin kaipasi rivitalonaapurin hauskoja kotiviini-iltoja, mutta ei tässä jaksa ymmärtää kenenkään pyrkimystä esiintyä niin täydellisenä ja virheettömänä,,,aika tylsää ja omahyväistä. Mutta minkäs sillekään nyt voi.

Kiitos ystävällisestä viestistäsi! ... Kerroinkin sosiaalisissa tilanteissa kohottavani maljan, ellen ole autolla matkassa.
Rivitalonaapuriin kutsuttuna menimme kävellen.
Hyvänmakuista kotiviiniä oli. Nam.

http://www.youtube.com/watch?v=jSQW9sDy1YI&feature=related

Tämähän olikin yllättävän rauhoittava ja mukava viesti, ihan hyvältä tuntuu, vaikka ajattelin ensin, että ruuvihan minulla on sopivan löysällä, kun aina haluan päästä selville ihmisistä:D

Kiitos itsellesikin, - tuntuu ihan inhimillisen hyvältä nyt!

E. L. Jamesin ''Fifty Shades of Grey'' -kirja on häkellytttänyt

ihmisiä ympäri maailmaa. Olen nyt lukenut kirjan loppuun,
kaikki 585 sivua, ja todella jännittävä se oli.

Eipä tainnut Erika Leonard tajuta esikoiskirjaansa kustantajalle viedessään, mihin kultasuoneen osui.

Vaikka teksti saisi olla vivahteikkaampaa, niin kirja silti
tempaa mukaansa. Ei se murrosikäisille sopisi, ei kirjailija Erika missään tapauksessa haluaisi antaa sitä trilogiaa kahden murrosikäisen poikansa luettavaksi, hän kauhistuu ajatustakin. Hän itse nolostuisi, samoin poikansa.

Suomessakin on muutamia erotiikasta kirjoittaneita naisia, Aila Meriluoto, Monica Fagerholm, Katja Kettu, Märta Tikkanen.
Heidän kirjansa kuuluvat niihin lukemattomiin lukemattomiin kirjoihin, mistä olen aina omalla kohdallani puhunut, samoin kaikki salapoliisijutut.

Nyt pidän lukemisessa taukoa, alan trilogian toisen osan vasta syysloman aikoihin.

Niin, tuo sanomiseni taitaa sisältääkin aika osuvan psylogisen "totuuden."
Olen monasti suorapuheinen sanomisissani, en varmastikaan varsinaista ilkeilyä harjoita. Mutta kuten jo aikaisemmin taisin sanoa jotain ihmisten erilaisuudesta, sillloin virtuaalinen kanssakäyminen varsinki on hyvinkin vaikeata, väärinymmärryksiä tulee puolin ja toisin. Sinusta olen saanut lähinnä puritaanisen kuvan, itse kun , joskus tahallaankin korostaen, olen se musta lammas, pohjimmiltaan kuitenkin ihan kiltti ja hyvä. Ja silloin kun ihmisten elämänarvot ovat hyvinkin poikkeavia toisistaan, elämänkokemuksistakin riippuen, on hyvä pysytellä hiukan kauempana, ettei kuitenkaan tulisi ajattelemattomuuksissaan loukattua toista.
Joten...taas ....tulee ihan paha mieli, koska en oikeasti halua pahoittaa mieltäsi, mukavahan oli huomata, että sinustakin temperamenttia löytyy....anna vaan vapaammin sen "tuhmankin tytön" tulla vapaammin esille....eivät elämän yllätykset tähän lopu.

Ja tämä kirjasarja sisältää paljon, siis TODELLA paljon, yksityiskohtaisia seksikohtauksia. Eikä sitä ihan tavallisinta seksiä, kaikkea muuta kuin "vanillaa". Sivukaupalla seksiä! Mieletöntä seksiä! Ja mieletöntä, että E.L .James on pystynyt kaiken sen yksityiskohtaisesti sanoiksi pukemaan ja kuvailemaan todella eroottisesti eikä mielestäni yhtään "limaisesti". Tosin on huomautettava, että luin kirjasarjan englanniksi ja en oikein tiedä, että miten tuon kaiken saisi "kauniisti" suomen kielelle käännettyä...

Vai niin, että englanniksi asiat ovat maukkaampia, ei pidä paikkaansa.
Joka seksistä tykkää oli se sitten vaikka kiinaa se on sitä ihtiään..!!!
Kyllä jo uskotaan että seksi voittaa vaikka syömisen, kun asialla on seksinnälkäinen.

Meinaatko lukea suomennoksen että päästään taas asiaan?

hua ainakaan Suomessa mitää. Sellaista ei ole olemassa kuin pimeässä ja salaa ei siitä saa puhua.

Eräs arvosteli lyttäsi juuri tuon kirjan ja siksi että vain sellaiset sitä lukee joilla ei seksi elämä ole mahdollista.

Totta vai tarua?

kuinka jotkut viittii jauhaa noin selvästä asiasta iankaiken --saakoos he siittättäkin ressut nautinnon .

Lukeminen on kivaa ja kirjoja on hyviä ja huonoja.

Harvoin tulee käytyä ulkona, mutta nyt päätös on tehty ja otan asiasta
selvää ja siispä olen menossa nyt tällaisiin sessiobileisiin maaliskuun
alussa. Korkkarit valmiina ja nahkaa on minarin verran, mutta pysynkö
koroilla pystyssä;)

Seuraan lauantai-illan saksalaiskrimejä, eikä se pelkästään kielen opiskelun tähden ole, vaikka pääasiahan se on.
Artikulointi on selvää, eikä näissä saksalaisjutuissa ajeta kahdella pyörällä kumit vinkuen.

Kama Sutra meillä on ollut kolme vuosikymmentä, ja saman verran taitaa olla aikaa siitä, kun sen luin. Ostin sen joululahjaksi miehelleni ja ajattelin, että jos ei lue, niin katselkoon värikkäitä kuvia.

Aikoinaan koulussa historiantunnilla mainittiin Decamerone, ja historian lehtori ilmoitti, että se on kulttuuria, joka ei missään tapauksessa ole tarkoitettu meidän ikäisillemme.
(n. 15-vuotiaille)
Tunnin päätyttyä yli puolet luokasta juoksi kirjastoon, mutta kirjastonhoitaja sanoi, että tulkaa kymmenen vuoden kuluttua uudelleen.

seksiä hae kirjoista!

Jos haluaa BDSM n kirjallisuutta lukea enemmänkin niin suosittelen kotimaista Outi Alanteen "Neiti Narun"-kirjaa jolla itse akoinani aloitin ja sen jälkeen voikin lukaista jo ranskalaisen
alan klassikon O:n tarina. Minulle ainakin toimivat alistamis kulttuurin "saloihin"...

bondage.

Aluksi luin innolla,,mutta kyllä into loppui,kun luin noin sadistisen miekkosen
kauheuksia!
Minusta "rakkaus on hellyyttä, muuten se on mennyttä"!!

Sensaatio se on ollut briteissä, ja se veti mukaansa meitä muitakin, mutta pelkkää sensaatiotahan se vain onkin, ei kirjallisilla ansioillaan voi kyll ylpeillä.

Viihdekirjahan on myöskin pari vuotta siten hankkimani
Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Let me sing gentle songs), josta myös pidetään. Ei se mikään klassikko ole sekään, mutta kiinnosti lukea, miten joku voi elää eristäytyneenä maalaismökissä, ei radiota, ei TV:tä, ei sanomalehtiä, puhelin ladattuna, mutta äänettömällä yöpöydän laatikossa, mutta viesteihin ei vastaa...

Minusta ei tuohon olisi, olen liian seurallinen mokomaan erakkomaisuuteen.

Kirjaston juuri palautettujen vaunusta sattui silmiin sarjan toinen osa nimelta Satutettu, paksuna pokkarina. Siinä selitetään syitä Crisin sadomasokistisiin mieltymyksiin, häntä itseään on jo lapsena satutettu, kehossa on paljon arpiakin. Ensimmäistä osaa en ole lukenut eikä tämän ylimalkaan lukaistuani kiinnosta enää senkään vertaa, ei jatko-osakaan. Tässä osassa nuori Ana on jo hellyttänyt Crisin sydämen raikkaudellaan ja tietyllä viattomuudellaan. Paljon on pintapuolista kuvausta seurapiirien ylellisestä ja tyhjänpäiväisestä ajanvietosta juhlimisineen. Crisin entisiä rakastajattaria ja sukua ilmaantuu sotkemaan kuvioita, lopulta Cris kosii ja Ana jää epäröimään. Seksiä on tosiaan kuvattu paljon ja yksityiskohtaisesti, suurimmaksi osaksi kaavamaisesti ja latteasti kerrottua , kuten viihdekirjassa ainakin. Cris johdattelee Anaa kipua tuottavaan aktiin, hänellä on huoneellinen vempeleitäkin sitä varten , tyttö sidottuna suostuukin ja tuntuu jollain tavoin nauttivankin. Kumpikin kirjan päähenkilö jää aivan etäiseksi ja epäuskottavaksi.

Enpä osaa muuta sanoa koko kirjasarjasta, että hohhoijjaa, mainostus on kyllä tehnyt tehtävänsä, kun lukijamääriä ihmettelee. Nuo Arhur Millerin kirjat, joihin Ullamirjami viittaa, ovat verevää elämää tuon rinnalla.

E. L. Jamesin ''Fifty Shades of Grey'' :n ensimmäisen osan alkupuoli oli mukaansatempaavaa, en ihmettele englantilaisia kotirouvia, jotka kaikki kuulemani mukaan innostuivat teokseen, -- mutta mutta sitten jokin sairas siinä suhteessa alkoi tuntua vastenmieliseltä, - ja viimeinen osa on kirjanmerkkeineen tuolla kirjahyllyn alimmalla tasolla odottamassa, josko joskus sen loppuun lukisin.
Siellä on kyllä muutama muukin sellainen, Helene, Toiset kengät...ym, näitä joululahjakirjoja.
Hohhoijaa, kokoukseen pitäisi pängertää.

hyvä keino saada unen päästä kiinni, toimii aina.