Vinkkejä seuraavalle tunnille

- Tuota olisi parempi kysyä ratsastuksen opettajaltasi. Joidenkin mielestä on parempi kopauttaa pohkeella ellei hevonen tottele puristusta, ja toisten mielestä on parempi napauttaa kevyesti raipalla, vedoten siihen, että jatkuva "potkiminen" turruttaa hevosen kyljet ja se alkaa ajan mittaan kuunnella pohkeita yhä huonommin. Näin voi tosiaan käydä, mutta toisaalta se sama pätee raipalla naputteluunkin jos sitä jotuu useinkin tekemään. Tavat vaihtelevat paikan ja opettajan mukaan jonkin verran, joten kysy opettajaltasi, mikä hänen mielestään on paras tapa toimia.

Kulmaan ratsatusta on hiukan hankala neuvoa... Jos sanon, että pitä ulko-ohja tuntumalla äläkä anna hevosen kääntyä liian aikaisin, tuloksena on väärään suuntaan asettunut hevonen. Joten kokeile sen sijaan ajaa sitä istunnalla kaviouralle, eli kun huomaat että se alkaa pyrkiä kääntymään liian aikaisin, paina lujasti sisäpohkeella ja keikauta lantiotasi ulospäin jolloin saat enemmän tehoa sisäjalkasi puolelle. Mutta älä silti unohda ohjia. Pidä asetus sisäänpäin, mutta pidä ulko-ohja tuntumalla niin ettei hevonen pääse "karkaamaan".

- Millaisia ongelmia sinulla tarkkaan ottaen on ravissa? Heiluuko pohje vai etkö osaa/pysty antamaan pohjetta ravissa, vai mistä on kyse?

- Voi olla, että keskityt liikkeen myötäämiseen niin että unohdat varoa pohkeitasi. Näkemättä nyt on vaikea sanoa, mutta luulen, että alat huomaamattasi puristaa hevosta pohkeillasi, eli annat sille eteen ajavaa merkkiä ravatessasi, koska sinusta muuten tuntuu että alat pomppia. Yritä rentouttaa pohkeesi ja keskittyä pitämään hevosesta kiinni pikemminkin reisilläsi kuin pohkeellasi. Mikäli ymmärsin selityksesi liikkeen myötäämisestä oikein, kuulostaa siltä, että se on ok.

- Tiivis istunta jolla "työnnetään" hevosta eteenpäin ikään kuin joka askeleella. Hankala selittää tätäkin.

Kiitos vastauksesta, pitää ottaa huomioon nämä asiat!

Pohkeiden käytöllä ravissa tarkoitin sitä, että koen usein haasteelliseksi kääntää hevosen pohkeella ravatessa, ja se on tällä hetkellä ehkä isoimpia ongelmiani, tai tuntuu, etten saa siihen "tarpeeksi voimaa" kun samalla pitää keskittyä tasapainon pitämiseen ja myötäämiseen. Toinen on myös se, että varpaani kääntyvät hyvin herkästi kohti maata ja kantapää nousee samalla ylös, varsinkin kevennettäessä. m

Todennäköisesti ensimmäinen ongelmasi johtuu tuosta toisesta. Kun jalkojesi asento on väärä, et pysty käyttämään voimaa niin paljon kuin pystyisit silloin kun istut oikein.

Mutta voit kokeilla sellaista, että paina hevosta kääntävällä pohkeella aina kun istut satulaan (jos siis mennään kevyttä ravia). Moni tekee niin vaistomaisesti enkä tiedä miten sinä käytät pohkeitasi niissä tilanteissa, mutta sitä voi ainakin kokeilla. Harjoitusravissa ei tule mieleen mitään vastaavaa kikkakolmosta, jos tuntuu hankalalta irrottaa pohje hevosesta niin että sitä voisi kopauttaa ellei pelkkä puristus riitä.

Tai jos opettajasi mielikuvitus venyy tarpeeksi, kokeile "hanskaratsastusta". Eli laita hanskat tai villasukat tai mitä tahansa sen tapaista pohkeidesi alle sille kohdalle, missä jalkasi alkaa irrota hevosen kyljestä, kun istut sen selässä. Sido ne yhteen sen verran pitkällä narulla että se riittää hevosen selän yli, niin ne eivät pääse putoamaan maahan asti. Mutta narun on oltava sen verran pitkä kuitenkin, että hanskoilla on tilaa pudota jalkasi alta.

Neuvo kuulostaa kummalliselta, tiedän, mutta idea on siinä, että jos pohkeesi alkaa heilua tai asento muuten vääristyy, hanska tipahtaa paikaltaan kun jalkasi ei enää puristakaan sitä hevosta vasten. Se pakottaa sinut keskittymään muun ratsastuksen ohella jalkoihisi, ja toistaiseksi ne joita olen itse opettanut sillä tavalla, ja tietääkseni muutkin jotka ovat sitä kokeilleet, ovat oppineet oikean asennon nopeasti.

Sitten kun jalkojesi asento on oikea, istuntasi paranee ja sitä myöten tasapainosi, ja liikkeen myötääminenkin käy helpommaksi. Sen jälkeen sinun ei enää tarvitse niin paljon keskittyä niihin asioihin, mikä johtaa vapaampaan pohkeiden käyttöön ja saat niihin enemmän voimaa.

Noihin aiempiin kysymyksiin olisin sanonut samaa kuin mörrinkäinenkin.

Kevyessä ravissa pystyin käyttämään pohjetta aina kun istuin alas satulaan, mutta välillä tuntuu, ettei hevonen ymmärtänyt sitä ja pari kertaa kävi niin, ettei hevonen kääntynyt ollenkaan ympyrälle vaikka tätä pyysinkin. En ihan heti uskoisi että kyse olisi ollut tottelemattomuudesta vaan ennemminkin apujeni epäselkeydestä. Suurimmilta osin tunti oli kuitenkin onnistunut, joten ei kun ensi kertaan sitten. ^^

Ei kääntynyt ympyrälle ollenkaan? Yleensä hevonen kyllä kääntyy kun ohjasta vetää... Vai oliko tunnin aiheena nimenomaan ohjailla hevosta pelkällä pohkeella? Jos kääntymisessä ei käytetä ohjaa, niin sitten on pohkeen lisäksi käytettävä myös painoapua. Eli kallistu hivenen verran sisäänpäin samalla kun painat ulkopohkeella. Useimmat hevosen kääntyvät sinne suuntaan minne ratsastajan paino niitä ohjaa, muttei ole epätavallista sekään, että ratsastuskoulun tuntijuna päättää olla välittämättä siitä, tai on vain niin turtunut ettei noteeraa apuja mitenkään. Jos mahdollista, kokeile hiukan korostettuja pohje- ja painoapuja, jos tuntuu ettei hevonen käänny.

Veikkaan syyn piilleen juuri tässä että kyseessä oli ratsastuskouluhevonen, koska monesti opettaja ihan huomauttaakin minulle siitä, että "käytä myös pohjetta" pelkän ohjan lisäksi.

Muuten, kuuluuko se mitenkään asiaan, että jalkaterät hölskyvät jalustimissa kun menee harjoitusravia? Onko jalustinhihnan pituus/istunta väärä? Tein myös sellaisen huomion, että joudun koko ajan lyhentämään ohjia (en ilmeisesti pidä nyrkkiä tarpeeksi suljettuna, vaan sormet ovat kiertyneet kyllä ohjaan mutta liian avonaisesti?).
Myös ravia kevennettäessä näyttää siltä, että jalkani liikkuvat sivuille, niin, että nilkka jalkaterä etääntyvät hevosen kyljestä ylös noustessa, pahimmillaan osa pohkeestakin menee mukana.
Olen suht. pitkä (>175cm) jonka johdosta myös pitkäjalkainen ja vielä siinä iässä, ettei olisi ihmekään jos pari pituussenttiä tulisi vielä lisää, joten voikohan joku näistä ongelmista liittyä siihen, että kokoni suhde hevosen runkoon on huonohko? Yleensä menen kyllä vähintään n. 160-senttiä korkealla hevosella, mutta viime tuntien hevonen on ollut huomattavasti kapearunkoisempi ja pitkäjalkaisempi kuin sitä edeltävä jonka takia pohjekontakti ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin erimallisella hevosella.

Vaikea sanoa näkemättä. Joko jalustimet ovat liian pitkät, tai sitten sinä jännität jalkojasi lantiosta varpaisiin, jolloin polvesi koukistuvat huomaamattasi ja jalustin alkaa hölskyä. Koeta painaa jalkojasi alaspäin ja pitää ne rentona ottamatta kuitenkaan painoa jalustimille. Pituutesi saattaa osaltaan vaikuttaa asiaan, mutten usko, että se olisi ainoa syy. Kokenut rastastaja osaa pitää pohkeet paikallaan vaikka hevonen olisikin liian pieni tai väärän mallinen. Harjoitusravissa kokeile nojata hieman enemmän taaksepäin. Joskus jalkojen asento vääristyy jos nojaa liikaa eteenpäin, mikä usein liittyy tasapainoon. Kevyessä ravissa ei tule muuta temppua mieleen, kuin että yrität tietoisesti keskittyä pitämään pohkeesi kiinni hevosen kyljissä kun kevennät. Tai laitat ne hanskat pohkeidesi alle. Suurimmalla osalla ratsastajista on alkuvaiheessa tuo sama ongelma siitä, että pohkeet eivät pysy kiinni hevosessa, minulla oli myös, ja se korjaantuu vain harjoittelun ja kokemuksen myötä.