Pitääkö tilata aivan ambulanssi, jos on liian yksinäinen.
Kyllä tuota asiaa on hehkutettu monessa tuutissa viime päivinä. Siis yksinäisyyttä, ei ambulansseja.
Mikä on stressitasosi? Entä tulehdusarvot? Kaikkea se yksinäisyys aiheuttaakin.
Otanta otsikoista:
""Yksinäisyys voi aiheuttaa kroonisen stressitilan
Professorit kertovat karuista terveysvaikutuksista.
Yksinäisyyden tunnistamiseen ei professori Jussi Kauhasen mukaan ole hyviä työkaluja, joten tämä riskitekijä saattaa helposti jäädä lääkäreiltä huomaamatta.
13:00 – Yksinäisyys voi aiheuttaa elimistössä kroonisen stressitilan, joka pitää yllä matala-asteista tulehdusta. Samanlaisia mekanismeja on osin myös syövän taustalla, kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Itä-Suomen yliopistosta sanoo."" Lue lisää › IS
Anpulanssi yksinäisyyteen
28
523
Vastaukset
Kyllä sitä nyt on tosiaan suitsutettu joka tuutissa.
Kuitenkin se on niin yksilön henkikohtainena kokemus.
Joku on yksinäinen yksin asuassaan, joku parisuhteessaan, joku isossakin porukassa.
Nuorten yksinäisyyden kokemus on luullakseni vaikeampaa, koska heillä ei ole elämäntaidon kokemusta vielä karttunut.
Vanhemman toimintakykyisen ihmisen yksinäisyyden syyt on taas omassa luonteessa.
Ihan erillinen asia on, jos joku sairaus sitoo ihmisen, ettei voi kontaktia ottaa.Alkaa vaikuttamaan siltä että yksin viihtyvä on jotenkin sairas.
Kaksin voi olla vielä enemmän yksin kuin ihan yksinään. Monessa avioliitossa ollaan hyvin yksinäisiä.
En kaipaa mitään suurempia virikkeitä tai laajaa ystäväpiiriä. Minun stressitasoni nousee jos pitää koko ajan olla jotain toimintaa tai vuorovaikutusta.
Elämässäni on ollut niin paljon vastuuta ja huolehdittavaa että pidän kynsin hampain kiinni tästä ihanasta yksinäisyydestäni.
Kaveri käy viikonloppuisin ja lomillaan se riittää sosiaalisten suhteiden hoitamiseen jälkikasvun lisäksi.
Nyt kun olen vapaa elämään vain itselleni ei tee mieli edes matkustella, sitä lajiakin on tullut omiksi tarpeiksi.mielikki.mummo kirjoitti:
Alkaa vaikuttamaan siltä että yksin viihtyvä on jotenkin sairas.
Kaksin voi olla vielä enemmän yksin kuin ihan yksinään. Monessa avioliitossa ollaan hyvin yksinäisiä.
En kaipaa mitään suurempia virikkeitä tai laajaa ystäväpiiriä. Minun stressitasoni nousee jos pitää koko ajan olla jotain toimintaa tai vuorovaikutusta.
Elämässäni on ollut niin paljon vastuuta ja huolehdittavaa että pidän kynsin hampain kiinni tästä ihanasta yksinäisyydestäni.
Kaveri käy viikonloppuisin ja lomillaan se riittää sosiaalisten suhteiden hoitamiseen jälkikasvun lisäksi.
Nyt kun olen vapaa elämään vain itselleni ei tee mieli edes matkustella, sitä lajiakin on tullut omiksi tarpeiksi.Kyllä näin on.
Itsekin kissan kanssa tässä olen ja on ihana rauha, saa olla niinkuin itse haluaa.
Kesäaikaan on touhua ja väkeä mökkimaisemissa.
Nautin myös siitä, mutta nautin myös, kun saan jäädä muutamaksi päiväksi välillä omiin oloihini. Sielu lepää.
Vaan pitää erottaa yksinäisyys ja yksin oleminen, ne usein sekoitetaan samaksi asiaksi.
- itseni_kaveri
Tunnen syyllisyyttä, kun en koe olevani yksinäinen, vaikka olen yksin. Minusta yksin oleminen ja äänettömyys on parasta mitä on. Olen itseni paras kaveri ja viihdyn itseni kanssa.
Kun yksinäisyyttä ja sen kamaluutta hehkutetaan niin kauheasti, niin toisin kokeva tuntee väkisinkin syyllisyyttä poikkeavuudestaan.
Jos menen jonnekin, niin pääsen sinne ihan hyvin yksinkin ja voin tarvittaessa puhua muiden kanssa. En halua, että joku jää minuun roikkumaan. Enkä jaksa jatkuvaa puheenpölinää.- Ei-turhia-panikoitua
Juurikin ulkopuolinen rauhattomuus, hetkessä eläminen, melut ja muu tuottaa stressiä enemmän kuin mikään yksinäisyys. Näet on paljon ihmisiä jotka ovat tottuneet yksinäisyyteen ja hyväksyneet sen olomuodokseen.
itseni_kaveri" tunnen juuri samoin kuin sinäkin. Ihmettelin kun matkoillekin monella piti olla seuraa, tykkäsin matkustaa yksin, sai olla kuten itse halusi.
Minäkin tulen toimeen itseni kanssa, aina vain paremmin. Kartan myös ihmisiä joista pelkään ssavani riesan.
En suosittelisi heti alkuun ambulanssin tilaamista. Ehkä olisi hyvä kokeilla muita konsteja ensin.
Voisit lähteä omasta kodista ulos ja osallistua joihinkin tapahtumiin, jossa tapaat myös muita ihmisiä. Voisitko ehkä osallistua joihinkin vapaaehtoiskuvioihin, ehkä tehdä hyvää omassa ympäristössäsi tai jossain muissa ympyröissä?
Haluaisitko oppia jotain uutta ja ryhtyä opiskelemaan?
Ellet saa itseäsi liikkeelle, eikä sinulla ole juurikaan ystäviä tai tuttuja, voisit ottaa yhteyttä johonkin järjestöön, joka tarjoaisi sinulle kaveriksi vapaaehtoista ja kursseja käynyttä yksinäisyyden torjujaa. Voisitte lähteä liikkeelle yhdessä, tai hän voisi tulla vierailemaan kotonasi, jos haluat. Jos tarvitset apua kotikuvioissa, voisit kysyä sellaista jostain hyväntekeväisyysjärjestöstä.
Jotkut viihtyvät erinomaisesti itsekseen, toiset kaipaavat seuraa ja toisia ihmisiä mukaan erilaisiin kuvioihin, eivät saa lähdetyksi yksin liikkeelle mihinkään. Eläkkeelle siirtyminen voi tuntua vähemmän mukavalta ja yksinäisyys voi uhata, jos tutut ja harrastuksetkin ovat liittyneet enimmäkseen työkuvioihin. Masennuskin saattaa uhata. Miten olet torjunut masennusta nuorempana, jos se on tuntunut uhkaavan?- vain.kokija.tietää
Hyvä veto optimisti-orvokki. Aloittaja ei puhu itsestään vaan vain tehdäkseen aloituksen.
- O-Orvokki
vain.kokija.tietää kirjoitti:
Hyvä veto optimisti-orvokki. Aloittaja ei puhu itsestään vaan vain tehdäkseen aloituksen.
Tuskin kommentistani mitään haittaa on kenellekään, ja on täällä välillä ollut hupsumpiakin juttuja. ;)
Hyvää pitkää perjantaita ja ...
- maissiiii
Joskus ihminen voi olla todella liian yksin, unohtua syvään yksinäisyyteen,
kaikki ympärillä saattaa mustua ja voi joutua itsetuhoajatusten kierteeseen,
silloin pitää soittaa 112 ja pyytää apua ja se apu voi olla juuri ampulanssi.- E-niro-ropert-de
Nolla sata sata, sieltä löytyy kaikki.
- Zhuravlit
Ja kannattaa odotella kotona sitä "anpulanssia", ettei poliisien tarvitse ajella ympäri kyliä, tätä itsetuhoista etsimässä.
maissi
Olen kanssasi hyvin paljon samaa mieltä.
Olen henkilökohtaisesti kokenut tuon syvän mustan kuilun.
Silloin ei pysty lähtemään ovesta ulos, kun tuntuu, että jalat eivät kanna kun aivot eivät anna käskyä.
Tällaisessa tilanteessa soitin omaan terveyskeskukseeni.
Sain sairaanhoitajan puhelimeen, joka kuunteli ja varasi ajan heti lääkärille.
Olin niin lamaantunut, että en meinannut saada vaatetta niskaani.
Taxilla menin.
Hiki virtasi ja jalat olivat setsuuria.
Lääkäri otti vastaan ja itkin hysteerisesti.
Hän rauhoitteli, laittoi kiireisen ajan talon erikoissairaanhoitoon, psykiatrille.
Kun minut otettiin vakavasti ja rauhoiteltiin, annettiin tilapäinen apu lääkkeillä, helpotuin.
En ollut yksin ahdistukseni ja sisäisten solmujeni kanssa.
Muutamsn päivän päästä tuli lähete psykiatrille, kymmeneksi kerraksi, jossa sain purkaa pahaa oloani, mennneisyyttäni, painolastiani.
Hän oli upea rauhallinen nainen ja erikoistunut vastaanvanlaisiin tapauksiin.
Tapahtui ihme.
Kun olin kymmenen kertaa käynyt tunnin keskusteluja, sain rauhan.
Olin niin haltioissani sisäisestä tasapainostani.
Värit palasivat elämääni.
Ostin sydämenmuotoisen suklaarasian hoitajalle, kiitin ja kumarsin hänelle.
Hänkin häkeltyi ja sanoi, että tekee vain työtään. Mutta onnistuneesti.
Kehoitankin ihmisiä hakemaan apua kiireisenä, kun huomaa ja tietää, että omat voimat eivät riitä.- Aikansa.mestari
Tosi hienoa. Nyt olet löytänyt tämän ilmaisen psykiatrian pönpelin, tänne voit purkaa kaiken ja mikä parasta, ei tarvitse lähteä kotonta mihinkään.
Oma lapsuuden traumani on, että kun tein puutavarasta leikkiauton ja sahasin siihen pyörät pyöreästä oksasta. Niin yksikään pyörä ei ollut saman kokoinen saati saman paksuinen. Auto liikkui vinhasti ontuen.
Kateellisena katson nykyajan formula kisoja, kuinka näppärästi, kuinka nopeasti ne vaihtavat renkaat. Eikä ala auto ontua.
Leikki aseiden tekemisessä olin paljon parempi kuin puu pyörissä. - 1lesken
Aikansa.mestari kirjoitti:
Tosi hienoa. Nyt olet löytänyt tämän ilmaisen psykiatrian pönpelin, tänne voit purkaa kaiken ja mikä parasta, ei tarvitse lähteä kotonta mihinkään.
Oma lapsuuden traumani on, että kun tein puutavarasta leikkiauton ja sahasin siihen pyörät pyöreästä oksasta. Niin yksikään pyörä ei ollut saman kokoinen saati saman paksuinen. Auto liikkui vinhasti ontuen.
Kateellisena katson nykyajan formula kisoja, kuinka näppärästi, kuinka nopeasti ne vaihtavat renkaat. Eikä ala auto ontua.
Leikki aseiden tekemisessä olin paljon parempi kuin puu pyörissä.Aikansa
Kaikille ei ole suotu kädentaitoja.
Josko yrittäisit vieläuudelleen vanhoilla päivilläsi saada ne pyörät samankokoisiksi. Nyt on eläkkeellä aikaa.
Tänäpäivänä on niin hienot laitteet käytössä, että asiaan innostunut kotipuuseppäkin osaa.
Taitava pläkkäri sanoi usein, että hän vääntää pellistä vaikka sen kauniimman orkidean mallin, mutta hajua hän ei siiihen saa.
Sinähän sitten leikit aseiden kanssa.
Sot sot, se on vaarallista puuhaa.
2lesken. - valivalivali
Aikansa.mestari kirjoitti:
Tosi hienoa. Nyt olet löytänyt tämän ilmaisen psykiatrian pönpelin, tänne voit purkaa kaiken ja mikä parasta, ei tarvitse lähteä kotonta mihinkään.
Oma lapsuuden traumani on, että kun tein puutavarasta leikkiauton ja sahasin siihen pyörät pyöreästä oksasta. Niin yksikään pyörä ei ollut saman kokoinen saati saman paksuinen. Auto liikkui vinhasti ontuen.
Kateellisena katson nykyajan formula kisoja, kuinka näppärästi, kuinka nopeasti ne vaihtavat renkaat. Eikä ala auto ontua.
Leikki aseiden tekemisessä olin paljon parempi kuin puu pyörissä.Kiitos. Näin sivustakatsojana ilahtuu, kun joskus näiltä palstoilta löytyy järkevä kommentti. Hirveästi ihmiset ruikuttavat ja jaksavat sääliä itseään loputtomasti.
- Aikansa-mestari
1lesken kirjoitti:
Aikansa
Kaikille ei ole suotu kädentaitoja.
Josko yrittäisit vieläuudelleen vanhoilla päivilläsi saada ne pyörät samankokoisiksi. Nyt on eläkkeellä aikaa.
Tänäpäivänä on niin hienot laitteet käytössä, että asiaan innostunut kotipuuseppäkin osaa.
Taitava pläkkäri sanoi usein, että hän vääntää pellistä vaikka sen kauniimman orkidean mallin, mutta hajua hän ei siiihen saa.
Sinähän sitten leikit aseiden kanssa.
Sot sot, se on vaarallista puuhaa.
2lesken.- Kyllä kädentaitoja on kertynyt. Jääneet vain jo vähemmälle käytölle. Löytyy myös neljän vuoden puuseppäkoulutus meriiteistä vaikka leipä irronnut monista muista ammateista.
Niin sanotut pyssyleikit olivat entis Nassien ja myöhempien poikien perus juttuja.
Omassa lapsuudessa meitä oli ehkä viitisentoista eri ikäistä poikaa ja heistä yhdenkään en tiedä enkä ole kuullut hankkineen aseita aikuistuttuaan. Ei metsästys eikä harrastus mielessä. Mutta kalastusvälineitä kylläkin.
Mitä olen tässä parina vuosikymmenenä seurannut, niin poikien leikkeihin on tunkeutunut mitä erilaisemmat heiluma-astalot valomiekoista taikasauvoihin. Onko pyssyjä enää kaupankaan muualla kuin amerikoissa?
Niin ja netissähän ihminen ammutaan nykyisin. Räiskintä rätä tättää peleissä. - maissiiii
Aikansa-mestari kirjoitti:
- Kyllä kädentaitoja on kertynyt. Jääneet vain jo vähemmälle käytölle. Löytyy myös neljän vuoden puuseppäkoulutus meriiteistä vaikka leipä irronnut monista muista ammateista.
Niin sanotut pyssyleikit olivat entis Nassien ja myöhempien poikien perus juttuja.
Omassa lapsuudessa meitä oli ehkä viitisentoista eri ikäistä poikaa ja heistä yhdenkään en tiedä enkä ole kuullut hankkineen aseita aikuistuttuaan. Ei metsästys eikä harrastus mielessä. Mutta kalastusvälineitä kylläkin.
Mitä olen tässä parina vuosikymmenenä seurannut, niin poikien leikkeihin on tunkeutunut mitä erilaisemmat heiluma-astalot valomiekoista taikasauvoihin. Onko pyssyjä enää kaupankaan muualla kuin amerikoissa?
Niin ja netissähän ihminen ammutaan nykyisin. Räiskintä rätä tättää peleissä.Kädentaitaja ei niin helposti yksinäisyyteen hupsahda. Koko ajan ajatukset, mitähän tästäkin voisi tehdä, pörräävät päässä ja aina tuppaa uusia ideoita mitä voisi tehdä ja mistä muiden tekijöiden kanssa haastella.
Jos on hyvä mieleinen harrastus ei ole koskaan yksin, ajattelen niin ja nykyään löytää netistä niin helposti muita samasta aiheesta innostuneita tekijöitä.
Noista poikien pyssyjutuista tuli mieleeni omat pojat, kun aattelin, ettei meidän pojille leikkipyssyjä hankita, niin jos vaan jossain pyöri joutilas laudanpätkä, kohta siihen vuoltiin pyssyn muoto ja paukutus kävi.
Vieläkin sattaa nurkistä löytyä pyssyn muotoisia laudanpätkiä. - maissiiii
2lesken kirjoitti:
maissi
Olen kanssasi hyvin paljon samaa mieltä.
Olen henkilökohtaisesti kokenut tuon syvän mustan kuilun.
Silloin ei pysty lähtemään ovesta ulos, kun tuntuu, että jalat eivät kanna kun aivot eivät anna käskyä.
Tällaisessa tilanteessa soitin omaan terveyskeskukseeni.
Sain sairaanhoitajan puhelimeen, joka kuunteli ja varasi ajan heti lääkärille.
Olin niin lamaantunut, että en meinannut saada vaatetta niskaani.
Taxilla menin.
Hiki virtasi ja jalat olivat setsuuria.
Lääkäri otti vastaan ja itkin hysteerisesti.
Hän rauhoitteli, laittoi kiireisen ajan talon erikoissairaanhoitoon, psykiatrille.
Kun minut otettiin vakavasti ja rauhoiteltiin, annettiin tilapäinen apu lääkkeillä, helpotuin.
En ollut yksin ahdistukseni ja sisäisten solmujeni kanssa.
Muutamsn päivän päästä tuli lähete psykiatrille, kymmeneksi kerraksi, jossa sain purkaa pahaa oloani, mennneisyyttäni, painolastiani.
Hän oli upea rauhallinen nainen ja erikoistunut vastaanvanlaisiin tapauksiin.
Tapahtui ihme.
Kun olin kymmenen kertaa käynyt tunnin keskusteluja, sain rauhan.
Olin niin haltioissani sisäisestä tasapainostani.
Värit palasivat elämääni.
Ostin sydämenmuotoisen suklaarasian hoitajalle, kiitin ja kumarsin hänelle.
Hänkin häkeltyi ja sanoi, että tekee vain työtään. Mutta onnistuneesti.
Kehoitankin ihmisiä hakemaan apua kiireisenä, kun huomaa ja tietää, että omat voimat eivät riitä.Oli hyvä lukea, että sait apua eikä ampumalanssia tarvittu.
Usein se on pitkä polku pois pimeästä ja apua siihen useimmat tarvitsevat, juuri toisen ihmisen apua, on se sitten tohtori tai ystävä tai kuka vaan.
Tärkeintä on varmaankin kysyä oikeita kysymyksiä, niihin vastatessa joutuu ajattelemaan omaa elämäänsä ja tekemiään siirtoja.
Eiköhän vaan porskutella eteenpäin hyvillä mielin ja tyytyväisenä kokemuksistamme valoisaa kevättä ja oikeaa kesää kohden. valivalivali kirjoitti:
Kiitos. Näin sivustakatsojana ilahtuu, kun joskus näiltä palstoilta löytyy järkevä kommentti. Hirveästi ihmiset ruikuttavat ja jaksavat sääliä itseään loputtomasti.
vali
Olet väärässä ambulanssiketjussa.Aikansa-mestari kirjoitti:
- Kyllä kädentaitoja on kertynyt. Jääneet vain jo vähemmälle käytölle. Löytyy myös neljän vuoden puuseppäkoulutus meriiteistä vaikka leipä irronnut monista muista ammateista.
Niin sanotut pyssyleikit olivat entis Nassien ja myöhempien poikien perus juttuja.
Omassa lapsuudessa meitä oli ehkä viitisentoista eri ikäistä poikaa ja heistä yhdenkään en tiedä enkä ole kuullut hankkineen aseita aikuistuttuaan. Ei metsästys eikä harrastus mielessä. Mutta kalastusvälineitä kylläkin.
Mitä olen tässä parina vuosikymmenenä seurannut, niin poikien leikkeihin on tunkeutunut mitä erilaisemmat heiluma-astalot valomiekoista taikasauvoihin. Onko pyssyjä enää kaupankaan muualla kuin amerikoissa?
Niin ja netissähän ihminen ammutaan nykyisin. Räiskintä rätä tättää peleissä.Aikansa
Opettele kirjoittamaan oikein. Että saan jonkun tolkun sepustuksestasi:
pönpeli
kotonta
leikki aseet
puu pyöräAikansa-mestari kirjoitti:
- Kyllä kädentaitoja on kertynyt. Jääneet vain jo vähemmälle käytölle. Löytyy myös neljän vuoden puuseppäkoulutus meriiteistä vaikka leipä irronnut monista muista ammateista.
Niin sanotut pyssyleikit olivat entis Nassien ja myöhempien poikien perus juttuja.
Omassa lapsuudessa meitä oli ehkä viitisentoista eri ikäistä poikaa ja heistä yhdenkään en tiedä enkä ole kuullut hankkineen aseita aikuistuttuaan. Ei metsästys eikä harrastus mielessä. Mutta kalastusvälineitä kylläkin.
Mitä olen tässä parina vuosikymmenenä seurannut, niin poikien leikkeihin on tunkeutunut mitä erilaisemmat heiluma-astalot valomiekoista taikasauvoihin. Onko pyssyjä enää kaupankaan muualla kuin amerikoissa?
Niin ja netissähän ihminen ammutaan nykyisin. Räiskintä rätä tättää peleissä.Pyssyjen ostamiseen tarvitaan lupa ja niitä myönnetään vain tarpeellisille aseille, työ-, harrastus- tai metsästystarkoituksiin. Kaikissa tapauksissa aseen käsittelyyn ja ampumiseen pitää suorittaa koulutus, ennen kuin sellaisen saa haltuunsa, eikä lupia myönnetä ihan kenelle tahansa.
- Haikea.tytsykkä
Kunpa saisi asua niin, että olisi oma piha, vaikka pienikin, siinä olisi ajankulu, askaretta ja iloa
keväästä syysmyöhäiseen .
Minulla oli piha, kukkapuutarha ja vähän yrttejä.
Kummasti sai koko päivä kulumaan pihassa ja ulkona yleensä.
Jotakin simppeliä ruokaakin joskus valmistin pallogrillissä (vain) mutta oli kiva sekin.
Jouduin kerrostaloon.
Ei ollut oma valintani.
Elämä ei ole enää samaa.
Kerrostalossa on paljon ihmisiä, mutta tuntee itsensä yksinäiseksi.
Pihassa yksin en koskaan tuntenut niin.
Eikä asunnossa ole sellaista ihanaa puuhaa kuin pihassa.- O-Orvokki
Miksi et alkanut tai alkaisi puuhastella kerrostalon pihassa? Voisit ilahduttaa muitakin.
Itse aloitin aikoinaan tulppaanien ja muiden kevätkukkasipulien istuttamisella ja siitä alkoi monenlainen puuhastelu, johon muutamat naapurit osallistuivat ja vielä useammat kiittelivät.
- terapiaan
Miksi Majava meni terapiaan, se oli padonnut tunteensa.
- Miksi.aina.miksi
2lesken kirjoitti:
terapia
Miksi elefantti meni hiiren hautajaisiin?
Hiiri oli kuollut.Miksi hiiri vittuili kissalle?
Kissa oli puussa eikä uskaltanut tulla alas. Ja kissan kaveri oli häkissä.
Musiikistakin hyvää apua, halvempaakin:
https://www.youtube.com/watch?v=oSmbKoXVvHI
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa762509En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos361809- 101654
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3721597Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly181552Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681417- 1181204
- 131146
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91116- 201019