Rva. Aarne Jalkanen

...tai joiden epäköhtaa sovakko ei ymmärrä?

plum kirjoitti:

...tai joiden epäköhtaa sovakko ei ymmärrä?

Otas nyt taas oikein järki käteen ja mieti toi sun juttus "käänteisesti" ...luuletko että miehet vetäs samanlaisesta herneen nenään?

Ei kiinnosta taaskaan. Miksi sitten olet feminismipalstalla, jossei kerran kiinnosta, ilmoittelemassa täällä vaan, ettei kiinnosta? Pitäisikö meitä sitten Kiinnostaa sinun baariseikkailusi?

Qusai kirjoitti:

Otas nyt taas oikein järki käteen ja mieti toi sun juttus "käänteisesti" ...luuletko että miehet vetäs samanlaisesta herneen nenään?

Jos miehiä esiteltäisiin esim: Tässä aviomies, Herra Pirkko Mäkäräinen.

cisma kirjoitti:

Jos miehiä esiteltäisiin esim: Tässä aviomies, Herra Pirkko Mäkäräinen.

...tuon sorttinen esittely mutta totuuden nimissä ei mua jaksais kyllä haitatakkaan vaikka naiset sitä käyttäisivätkin.

cisma kirjoitti:

Ei kiinnosta taaskaan. Miksi sitten olet feminismipalstalla, jossei kerran kiinnosta, ilmoittelemassa täällä vaan, ettei kiinnosta? Pitäisikö meitä sitten Kiinnostaa sinun baariseikkailusi?

Lue lisää

...ei se baarissa oleminen ollut mikään tarinan tärkein asia, se oli vain jutun kulissit, mutta se keskustelu mikä käytiin oli jutun pointti, hukkasitkohan sen?

PS. Sinun kiinnostuksesi taso minun juttujani kohtaan ei merkitse minulle mitään oli se sitten mikä tahansa.

Qusai kirjoitti:

...ei se baarissa oleminen ollut mikään tarinan tärkein asia, se oli vain jutun kulissit, mutta se keskustelu mikä käytiin oli jutun pointti, hukkasitkohan sen?

PS. Sinun kiinnostuksesi taso minun juttujani kohtaan ei merkitse minulle mitään oli se sitten mikä tahansa.

Lue lisää

Ja minua se nyt ei kiinnostanutkaan. Aloituksen luin, se siitä. Eipä tullut mieleen mennä siihen kirjoittamaan, että ei kiinnosta.

Ps. Minua taas ei kiinnosta kiinnostaako sinua minun kiinnostamiset.

Qusai kirjoitti:

...tuon sorttinen esittely mutta totuuden nimissä ei mua jaksais kyllä haitatakkaan vaikka naiset sitä käyttäisivätkin.

Taidankin ruveta kutsumaan sinua Neiti Qusaiksi.

cisma kirjoitti:

Taidankin ruveta kutsumaan sinua Neiti Qusaiksi.

...jos hyvältä tuntuu

Qusai kirjoitti:

...jos hyvältä tuntuu

Taidan vain pojitella. Se kuulostaa oikeammalta.

Miksi muuten aiemmin antamani esimerkki kuulosti tyhmältä?

cisma kirjoitti:

Ja minua se nyt ei kiinnostanutkaan. Aloituksen luin, se siitä. Eipä tullut mieleen mennä siihen kirjoittamaan, että ei kiinnosta.

Ps. Minua taas ei kiinnosta kiinnostaako sinua minun kiinnostamiset.

Lue lisää

...kuitenkin kiinnostavan että aloit kuitenkin pitämään saarnaa aiheesta minulle.

Qusai kirjoitti:

...kuitenkin kiinnostavan että aloit kuitenkin pitämään saarnaa aiheesta minulle.

Toinen kerta jo särähtää, vaikket edes minulle vastannut.

cisma kirjoitti:

Taidan vain pojitella. Se kuulostaa oikeammalta.

Miksi muuten aiemmin antamani esimerkki kuulosti tyhmältä?

...mitä täällä sanot, en siitä ajatellu hermostua millään tavalla.

Kai noi vanhat tavat aina vähän kuulostaa tyhmiltä, kuten teitittelykin. Mutta eipä niistä tarvi mitään tressiä ottaa ellei oo pilkunnussija.

Qusai kirjoitti:

...mitä täällä sanot, en siitä ajatellu hermostua millään tavalla.

Kai noi vanhat tavat aina vähän kuulostaa tyhmiltä, kuten teitittelykin. Mutta eipä niistä tarvi mitään tressiä ottaa ellei oo pilkunnussija.

Lue lisää

..se on hyvä, ettet hermostu.

Kielellistä ilmaisua tärkempää toki on mm. se, saako poika pitää pipoa päässään koulun tunnilla vaiko eikö.

Qusai kirjoitti:

...ei se baarissa oleminen ollut mikään tarinan tärkein asia, se oli vain jutun kulissit, mutta se keskustelu mikä käytiin oli jutun pointti, hukkasitkohan sen?

PS. Sinun kiinnostuksesi taso minun juttujani kohtaan ei merkitse minulle mitään oli se sitten mikä tahansa.

Lue lisää

..kun täällä olet aktiivisesti päivästä toiseen huutamassa, kuinka vähän sinua kiinnostaa olla täällä :)

plum kirjoitti:

..kun täällä olet aktiivisesti päivästä toiseen huutamassa, kuinka vähän sinua kiinnostaa olla täällä :)

Jaa, milloin?

Onpa kumma kun miehiä ei tällainen asia kiinnosta, tai eivät huomaa sanoissa mitään outoa...

Mitäs jos itse joutuisitte nimettömiksi, silloin siitä paasaisitte täällä kokoajan.

Näin sen täytyy siis olla. Jos en halua itseäni kutsuttavan miehen nimellä, täytyy minun siis suosia:

-modernia tyhjänpäiväistä pinnallisuutta
-kertakäyttökulttuuria
-kaiken häpäisyä
-nolaamista
-naurettavaksi tekemistä
-kaiken vanhan pilkkaamista

Jonka lisäksi myös vastustan arvokkuutta. Hyvä homma.

Tällaisia asioita kohdatessa ei varmasti ensimmäisenä tulekaan mieleen, että onpa loukkaavaa -ellei ole valveutunut. Nainen kokee kaikenlaista epäoikeudenmukaisuutta ja alistamista päivittäin, ja osa meistä on siihen niin pienestä kasvatettu, ettemme huomaa siinä edes mitään erikoista. Varsinkin vanhemmista naisihmisistä tämän huomaa - heidän kodeissaan on tiukasti jaettu sukupuoliroolit, ja nyt vanhempina he ovat niitä itse, surullista kyllä, puolustamassa. Tiesitkö muuten, että 44% prosenttia nigerialaisnaisista kokee viikoittaista pahoinpitelyä mieheltään, ja pitää miehensä käytöstä oikeudenmukaisena ja hyväksyttävänä?

Asioita pitääkin ajatella vähän pidemmälle. Sanat kertovat paljon yhteiskunnan asetelmista ja ne vaikuttavat myös paljon mielikuviin ja asenteisiin.
Mistä luulet, että kyseinen nimitys juontaa juurensa?

Mies on kautta historian ollut aktiivinen osapuoli, subjekti, joka on ylipäätään tehnyt maailmassa kaiken (pääosin keksinnöt, tieteet, johtanut, politikoinut, säveltänyt, opettanut, kirjoittanut jne.). Naisen ei ole edes annettu osallistua yhteiskuntaan, vaan hän on ollut kotona, hiljaa, katsonut vierestä ja ollut objekti. Tämä asetelma juontaa juurensa tietenkin viidakon lakiin, jossa fyysisesti vahvempi johtaa laumaa.

Olemme ohittaneet jo onneksi viidakon, ja nykypäivänä pärjäämmekin paremmin älyllämme kuin voimallamme. Siksi nainenkin on alkanut saamaan ääntään kuuluviin - olemme nähneet jo naissäveltäjiä, kirjailijoita, poliitikkoja ja jopa presidenttejä. Silti vanha asetelma työntää yhä itseään esiin puheissa, nimityksissä, virkanimikkeissä. On puhemies Riitta Uosukaista ja rouva aarne jalkasta. Nämä vanhaa asetelmaa toistavat virhenimitykset pitäisi poistaa, jotta naisten kehitys etenisi estoitta. Jo nyt naisten etenemisen tiellä on jo tarpeeksi ennakkoasenteita ja stereotypioita ja perinteitä (miksi valita yhtäkkiä nainen, kun mies on aina ollut?), emmekä tarvitse niitä enää lisää.

Vaikka tällaiset vanhat nimitykset eivät suurin epäkohta tasa-arvo-ongelmassa olekaan, täytyy muistaa, että ne nimitykset pahentavat ja ylläpitävät sitä ongelmaa.

Etteivät kaikki huomaa epätasa-arvoa, vaan menevät lankaan.

Mutta mitäs siinä jos ei ole väliä sillä mainitaanko toisen nimeä lainkaan, vaan se esim. kuulostaa arvokkaalta, niin unohtakaamme sitten miesten nimet ja käytetään heistä naisen nimeä.

Eihän se ole alistavaa eikä mitenkään loukkaavaa, päinvastoin.

plum kirjoitti:

Tällaisia asioita kohdatessa ei varmasti ensimmäisenä tulekaan mieleen, että onpa loukkaavaa -ellei ole valveutunut. Nainen kokee kaikenlaista epäoikeudenmukaisuutta ja alistamista päivittäin, ja osa meistä on siihen niin pienestä kasvatettu, ettemme huomaa siinä edes mitään erikoista. Varsinkin vanhemmista naisihmisistä tämän huomaa - heidän kodeissaan on tiukasti jaettu sukupuoliroolit, ja nyt vanhempina he ovat niitä itse, surullista kyllä, puolustamassa. Tiesitkö muuten, että 44% prosenttia nigerialaisnaisista kokee viikoittaista pahoinpitelyä mieheltään, ja pitää miehensä käytöstä oikeudenmukaisena ja hyväksyttävänä?

Asioita pitääkin ajatella vähän pidemmälle. Sanat kertovat paljon yhteiskunnan asetelmista ja ne vaikuttavat myös paljon mielikuviin ja asenteisiin.
Mistä luulet, että kyseinen nimitys juontaa juurensa?

Mies on kautta historian ollut aktiivinen osapuoli, subjekti, joka on ylipäätään tehnyt maailmassa kaiken (pääosin keksinnöt, tieteet, johtanut, politikoinut, säveltänyt, opettanut, kirjoittanut jne.). Naisen ei ole edes annettu osallistua yhteiskuntaan, vaan hän on ollut kotona, hiljaa, katsonut vierestä ja ollut objekti. Tämä asetelma juontaa juurensa tietenkin viidakon lakiin, jossa fyysisesti vahvempi johtaa laumaa.

Olemme ohittaneet jo onneksi viidakon, ja nykypäivänä pärjäämmekin paremmin älyllämme kuin voimallamme. Siksi nainenkin on alkanut saamaan ääntään kuuluviin - olemme nähneet jo naissäveltäjiä, kirjailijoita, poliitikkoja ja jopa presidenttejä. Silti vanha asetelma työntää yhä itseään esiin puheissa, nimityksissä, virkanimikkeissä. On puhemies Riitta Uosukaista ja rouva aarne jalkasta. Nämä vanhaa asetelmaa toistavat virhenimitykset pitäisi poistaa, jotta naisten kehitys etenisi estoitta. Jo nyt naisten etenemisen tiellä on jo tarpeeksi ennakkoasenteita ja stereotypioita ja perinteitä (miksi valita yhtäkkiä nainen, kun mies on aina ollut?), emmekä tarvitse niitä enää lisää.

Vaikka tällaiset vanhat nimitykset eivät suurin epäkohta tasa-arvo-ongelmassa olekaan, täytyy muistaa, että ne nimitykset pahentavat ja ylläpitävät sitä ongelmaa.

Lue lisää

Ensin kiitos: kirjoitat hienosti - asiallisesti ja vailla turhaa kiihkoilua. Siksi on mukava vastata ja ihan ajatuksen kanssa. Usein tulee vastattua vain siksi, kun provosoituu hölmöistä kommenteista, eivätkä omatkaan perustelut ole sitten niin kummoisia.

Olet toki oikeassa siinä, että silloin, kun tuollaisia nimityksiä käytettiin, oltiin aivan erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin nyt. Naisten asema oli erilainen ja monin tavoin huonompi. Toki vanha puhuttelutapa henkii vielä tuota ajattelutapaa ja siinä mielessä voidaan kokea tasa-arvon vastaisena.

Tasa-arvon lähtökohtanahan on se, että ihminen kohtelee muita ihmisiä vertaisenaan. Ihmisluonteelle tyypillistä on, että ihminen kohtelee toista hyvin silloin kun toinenkin niin tekee. Tämä oli tietysti karkea yleistys, mutta pääasiassa näin on. Looginen seuraus on siis se, että vanha raamatun kultainen sääntö on tasa-arvoasiassakin hyvä lähtökohta.

Itse en huomaa arkielämässäni kokevani juurikaan epäoikeudenmukaisuutta ja alistamista sukupuoleni vuoksi. Ehkä en ole riittävän valveutunut niitä huomatakseni. On tietenkin epäkohtia, joihin puutun siinä mittakaavassa kuin omat voimavarani sen sallivat. Näillä epäkohdilla tarkoitan lähinnä yksittäisten henkilöiden asenteita ja muita pieniä asioita. Minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä riittävästi aikaa ja voimia suurempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Kaikki epäkohdat, joiden korjaamiseen pyrin, eivät koske naisia. Ne koskevat lapsia, miehiä, seksuaalisia vähemmistöjä jne. Ymmärrän siksi, mitä tarkoitat sillä, että nimitykset voivat tehdä hallaa tasa-arvoasialle. Mielestäni yksi ikävä esimerkki on se, kun muuan kansanedustaja nimitti istuvaa presidenttiä lesboksi. Nousi valtava kansanliike puolustamaan presidenttiä. Minä jäin ihmettelemään, miksi lesbo on haukkumasana. Jos presidenttiä olisi nimitetty vaikkapa hinduksi, samanlaista kansanliikettä olisi tuskin noussut.

Itse uskon saavani tasa-arvoista kohtelua, koska itsekin kohtelen ihmisiä tasa-arvoisesti (tai ainakin pyrin siihen). Hyväksyn miehet vertaisikseni enkä tee yleistyksiä sukupuolen perusteella, lukuunottamatta tiettyjä kiistämättömiä eroja (esim. mahdollisuus synnyttää). Saatan "pitää yllä" joitakin sukupuolirooleja käytännön syistä. Meillä esimerkiksi mies ajaa nurmikon ja vaihtaa renkaat. Hänellä sattuu olemaan enemmän fyysistä voimaa, joten tietyt hommat sujuvat helpommin. Eikä minua sitäpaitsi kiinnosta ruohonleikkuu pätkääkään. Saati renkaiden vaihto.

Sukupuolten välinen - saati ihmisten välinen - tasa-arvo ei vaadi toteutuakseen sitä, että kaikista rooleista ja tavoista luovutaan. Suhde ei ole vähemmän tasa-arvoinen, vaikka minä pesenkin pyykit ja mies korjaa auton. Suhde on tasa-arvoinen niin kauan kuin kummallakin on valta ja vapaus valita ne tehtävät, joiden tekeminen on mielekästä ja kivaa - tai ainakin siedettävää. Epätasa-arvoisessa suhteessa mies/nainen sanelee puolisolleen ne tehtävät, jotka tämän tehtäväksi kuuluvat.

Kotityöt ovat vain yksi esimerkki. Yhtä hyvin voidaan puhua vaikkapa baari-illoista, lasten kasvatusvastuusta, rahan käytöstä tms. Sama ajattelumalli voidaan ulottaa myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tasa-arvoinen yhteiskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kehittyä ja toimia itseään tyydyttävällä tavalla - tai joissain tapauksissa edes siedettävällä tavalla.

Tasa-arvon nimissä siis on suotava myös perinteistä toisin ajatteleville oikeus elää kunnioittamiensa tapojen mukaan. Tietenkin sillä edellytyksellä, etteivät kyseiset perinteet vahingoita ketään (vrt. ympärileikkaus). Perinteisten sukupuoliroolien noudattamista ei mielestäni pitäisi nähdä asiana, josta tulisi luopua. Sillä tasa-arvon ei pitäisi olla erilaisten ajattelutapojen tuomitsemista vaan molemminpuolista kunnioittamista.

Oma perheeni ei ole elänyt perinteisten sukupuoliroolien määrittämää elämää, mutta joitakin piirteitä siitä toki esiintyy, kuten edellä kerroin. Tämä ei kuitenkaan tee suhteestamme tasa-arvoista. Tasa-arvo suhteessamme syntyy molemminpuolisesta kunnioituksesta ja valinnanvapaudesta. Näitä asioita, suvaitsevaisuuden ohella, olemme pyrkineet myös lapsillemme välittämään.

mariamagda kirjoitti:

Etteivät kaikki huomaa epätasa-arvoa, vaan menevät lankaan.

Mutta mitäs siinä jos ei ole väliä sillä mainitaanko toisen nimeä lainkaan, vaan se esim. kuulostaa arvokkaalta, niin unohtakaamme sitten miesten nimet ja käytetään heistä naisen nimeä.

Eihän se ole alistavaa eikä mitenkään loukkaavaa, päinvastoin.

Lue lisää

voisi tietysti puhutella. Mutta tällaisella puhuttelulla ei olisi minkäänlaista perinnearvoa. Mitään muuta arvoa ei mielestäni ole sillä "rouva aarne jalkasellakaan".

Mutta huomaatkos, suhtaudut itse minuun ja kanssani samoin ajatteleviin (jos sellaisia on) alentuvasti. Senkin voi kokea alentavana ja loukkaavana. Ja siksipä sinunkin kirjoitustasi voisi pitää tasa-arvon vastaisena - ihmisten välisen tasa-arvon siis.

Jos tasa-arvon voi mielestäsi määritellä vain sillä perusteella, mikä sinusta tuntuu oikealta, asetat itsesi toisin ajattelevien yläpuolelle. Tuolloin tasa-arvo ei voi toteutua, koska tasa-arvo perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

Ja niin, surullista on minustakin se, kun epätasa-arvoa ei huomata.

anina kirjoitti:

voisi tietysti puhutella. Mutta tällaisella puhuttelulla ei olisi minkäänlaista perinnearvoa. Mitään muuta arvoa ei mielestäni ole sillä "rouva aarne jalkasellakaan".

Mutta huomaatkos, suhtaudut itse minuun ja kanssani samoin ajatteleviin (jos sellaisia on) alentuvasti. Senkin voi kokea alentavana ja loukkaavana. Ja siksipä sinunkin kirjoitustasi voisi pitää tasa-arvon vastaisena - ihmisten välisen tasa-arvon siis.

Jos tasa-arvon voi mielestäsi määritellä vain sillä perusteella, mikä sinusta tuntuu oikealta, asetat itsesi toisin ajattelevien yläpuolelle. Tuolloin tasa-arvo ei voi toteutua, koska tasa-arvo perustuu keskinäiseen kunnioitukseen.

Ja niin, surullista on minustakin se, kun epätasa-arvoa ei huomata.

Lue lisää

"jos tasa-arvon voi mielestäsi määritellä vain sillä perusteella, mikä sinusta tuntuu oikealta"

Ei ole kysymys siitä miltä minusta tuntuu, vaan siitä että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta riippumatta.
Silloin ei voida sukupuolen/iän/ihonvärin/silmienvärin mukaan nimitellä ihmisiä.

anina kirjoitti:

Ensin kiitos: kirjoitat hienosti - asiallisesti ja vailla turhaa kiihkoilua. Siksi on mukava vastata ja ihan ajatuksen kanssa. Usein tulee vastattua vain siksi, kun provosoituu hölmöistä kommenteista, eivätkä omatkaan perustelut ole sitten niin kummoisia.

Olet toki oikeassa siinä, että silloin, kun tuollaisia nimityksiä käytettiin, oltiin aivan erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin nyt. Naisten asema oli erilainen ja monin tavoin huonompi. Toki vanha puhuttelutapa henkii vielä tuota ajattelutapaa ja siinä mielessä voidaan kokea tasa-arvon vastaisena.

Tasa-arvon lähtökohtanahan on se, että ihminen kohtelee muita ihmisiä vertaisenaan. Ihmisluonteelle tyypillistä on, että ihminen kohtelee toista hyvin silloin kun toinenkin niin tekee. Tämä oli tietysti karkea yleistys, mutta pääasiassa näin on. Looginen seuraus on siis se, että vanha raamatun kultainen sääntö on tasa-arvoasiassakin hyvä lähtökohta.

Itse en huomaa arkielämässäni kokevani juurikaan epäoikeudenmukaisuutta ja alistamista sukupuoleni vuoksi. Ehkä en ole riittävän valveutunut niitä huomatakseni. On tietenkin epäkohtia, joihin puutun siinä mittakaavassa kuin omat voimavarani sen sallivat. Näillä epäkohdilla tarkoitan lähinnä yksittäisten henkilöiden asenteita ja muita pieniä asioita. Minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä riittävästi aikaa ja voimia suurempaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Kaikki epäkohdat, joiden korjaamiseen pyrin, eivät koske naisia. Ne koskevat lapsia, miehiä, seksuaalisia vähemmistöjä jne. Ymmärrän siksi, mitä tarkoitat sillä, että nimitykset voivat tehdä hallaa tasa-arvoasialle. Mielestäni yksi ikävä esimerkki on se, kun muuan kansanedustaja nimitti istuvaa presidenttiä lesboksi. Nousi valtava kansanliike puolustamaan presidenttiä. Minä jäin ihmettelemään, miksi lesbo on haukkumasana. Jos presidenttiä olisi nimitetty vaikkapa hinduksi, samanlaista kansanliikettä olisi tuskin noussut.

Itse uskon saavani tasa-arvoista kohtelua, koska itsekin kohtelen ihmisiä tasa-arvoisesti (tai ainakin pyrin siihen). Hyväksyn miehet vertaisikseni enkä tee yleistyksiä sukupuolen perusteella, lukuunottamatta tiettyjä kiistämättömiä eroja (esim. mahdollisuus synnyttää). Saatan "pitää yllä" joitakin sukupuolirooleja käytännön syistä. Meillä esimerkiksi mies ajaa nurmikon ja vaihtaa renkaat. Hänellä sattuu olemaan enemmän fyysistä voimaa, joten tietyt hommat sujuvat helpommin. Eikä minua sitäpaitsi kiinnosta ruohonleikkuu pätkääkään. Saati renkaiden vaihto.

Sukupuolten välinen - saati ihmisten välinen - tasa-arvo ei vaadi toteutuakseen sitä, että kaikista rooleista ja tavoista luovutaan. Suhde ei ole vähemmän tasa-arvoinen, vaikka minä pesenkin pyykit ja mies korjaa auton. Suhde on tasa-arvoinen niin kauan kuin kummallakin on valta ja vapaus valita ne tehtävät, joiden tekeminen on mielekästä ja kivaa - tai ainakin siedettävää. Epätasa-arvoisessa suhteessa mies/nainen sanelee puolisolleen ne tehtävät, jotka tämän tehtäväksi kuuluvat.

Kotityöt ovat vain yksi esimerkki. Yhtä hyvin voidaan puhua vaikkapa baari-illoista, lasten kasvatusvastuusta, rahan käytöstä tms. Sama ajattelumalli voidaan ulottaa myös ympäröivään yhteiskuntaan. Tasa-arvoinen yhteiskunta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden kehittyä ja toimia itseään tyydyttävällä tavalla - tai joissain tapauksissa edes siedettävällä tavalla.

Tasa-arvon nimissä siis on suotava myös perinteistä toisin ajatteleville oikeus elää kunnioittamiensa tapojen mukaan. Tietenkin sillä edellytyksellä, etteivät kyseiset perinteet vahingoita ketään (vrt. ympärileikkaus). Perinteisten sukupuoliroolien noudattamista ei mielestäni pitäisi nähdä asiana, josta tulisi luopua. Sillä tasa-arvon ei pitäisi olla erilaisten ajattelutapojen tuomitsemista vaan molemminpuolista kunnioittamista.

Oma perheeni ei ole elänyt perinteisten sukupuoliroolien määrittämää elämää, mutta joitakin piirteitä siitä toki esiintyy, kuten edellä kerroin. Tämä ei kuitenkaan tee suhteestamme tasa-arvoista. Tasa-arvo suhteessamme syntyy molemminpuolisesta kunnioituksesta ja valinnanvapaudesta. Näitä asioita, suvaitsevaisuuden ohella, olemme pyrkineet myös lapsillemme välittämään.

Lue lisää

Olet oikeassa, kun sanot, että tasa-arvo ei vaadi toteutuakseen kaikista rooleista ja tavoista luopumista (vaikkakaan en pidä sanasta rooli, ihminen on yksilö eikä minkään yleistyksen pitäisi saada häntä toimimaan tietyllä tavalla). Hyvänä esimerkkinä mainitsit pyykinpesun ja nurmenleikkuun. Se, kumpi on fyysisempi, tekee fyysisemmän, ja se, kumpi vähemmän fyysinen, tekee vähemmän fyysisen homman.

Kuitenkin usein käy niin, että puhuttaessa sukupuolisista eroista sekoitetaan tietyt asiat. Se, että olemme erilaisia, ei tarkoita että toinen on toista parempi. En minä esimerkiksi koitakaan puuttua siihen, että olemme sukupuolisesti erilaisia, vaan siihen, että olisin jollain tavalla huonompi kuin mies.

Hyväksyn sen, että minä synnytän koska minulla on kohtu. Hyväksyn senkin että mies ajaa nurmen, koska hänellä on enemmän voimaa. Kuitenkaan en hyväksy esimerkiksi sitä, että minua kutsutaan mieheni nimellä, ihan vain siksi, että historiassa nainen on ollut mistä vähäisemmässä arvossa ja asemassa. Tämähän tarkoittaa, että myös minua pidetään miestäni vähäisemmässä arvossa ja asemassa - siitäkin huolimatta että itse puhuttelija ei näin ajattelisikaan, nimitys kuitenkin juontaa juurensa tästä.

Ei siis pidä sekoittaa keskenään sukupuolista erilaisuutta ja sukupuolista tasa-arvoa. Jotkut asiat johtuvat biologisesta erilaisuudesta, jotkut siitä, että toista sukupuolta vain syrjitään. Naisen kutsuminen miehensä nimellä kuuluu valitettavasti jälkimmäiseen.