Vale VL:iä

Täällä pyörii ja piikittelee paljon lestadiolaisissa kodeissa kasvaneita, ja pois poikenneita. Sontakasoja tonkivat ja kääntelevät haju ei lakkaa..

kiusallinen palsta tämä on. täällä kun saa arvostella ja kritisoida. taitaa olla niin, että tällä palstalla on enemmän lukijoita kuin Päivämiehellä konsanaan...hermostuttaako? kristillisyydessämme on muutos käynnissä, tämä kanava on yksi osoitus siitä. muutos terveeseen suuntaan, pois ulkonaisesta kohti sisäistä rauhaa.

nauruun. :))

PS. Hermostuttaako tämä palsta siellä SRK:n piirissä?

pesä kunnossa.

"Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin, ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa vaan löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin. (Ps. 1)"

Oletan että tutkit siis Herran lakia päivin ja öin. Fariseus?

..siitä,että kun rekisteröityy,niin silloin täytyy pitää alkamaansa linjaa kirjoituksissa, mutta kun kirjoittaa "tuhannella nicillä" voi kirjoittaa eli puhua mitä sylki suuhun tuo.

Joskus tekisi mieli vaikka vähän kettuilla, niin sitä joutuu asetelemaan sanansa sievästi,ettei iso luuta lakaise "huitsin nevadaan"

mariamilla kirjoitti:

..siitä,että kun rekisteröityy,niin silloin täytyy pitää alkamaansa linjaa kirjoituksissa, mutta kun kirjoittaa "tuhannella nicillä" voi kirjoittaa eli puhua mitä sylki suuhun tuo.

Joskus tekisi mieli vaikka vähän kettuilla, niin sitä joutuu asetelemaan sanansa sievästi,ettei iso luuta lakaise "huitsin nevadaan"

Lue lisää

Niinpä niin.

Näissä uskonasioissa varsinkin on niin mukavaa olla mitä mieltä milloinkin.

t-i-u-k-u kirjoitti:

Niinpä niin.

Näissä uskonasioissa varsinkin on niin mukavaa olla mitä mieltä milloinkin.

tahallasi väärin sanomani, tarkoitin kuitenkin muita asioita kuin uskon asioita, sillä täällähän puhutaan
paljon muustakin, ja "uskonasioiden" kirjoittajia varsinkin on monenlaisia.

mariamilla kirjoitti:

tahallasi väärin sanomani, tarkoitin kuitenkin muita asioita kuin uskon asioita, sillä täällähän puhutaan
paljon muustakin, ja "uskonasioiden" kirjoittajia varsinkin on monenlaisia.

Lue lisää

Käsitin käsitin. Olen kuitenkin tarinoinut jo tovin täällä "kaksnelosella" ja tokihan näitä nikinvaihtajia on tuhannesti enemmän kuin nimimerkillä kirjoittajia. Ja totta, pelkuruutta se on. Nimenomaan sanoistaan vastuun ottamisen pelkoa ja sanojensa takana seisomisen pelkoa.

t-i-u-k-u kirjoitti:

Käsitin käsitin. Olen kuitenkin tarinoinut jo tovin täällä "kaksnelosella" ja tokihan näitä nikinvaihtajia on tuhannesti enemmän kuin nimimerkillä kirjoittajia. Ja totta, pelkuruutta se on. Nimenomaan sanoistaan vastuun ottamisen pelkoa ja sanojensa takana seisomisen pelkoa.

Lue lisää

NYT tyytyväinen.

mariamilla kirjoitti:

..siitä,että kun rekisteröityy,niin silloin täytyy pitää alkamaansa linjaa kirjoituksissa, mutta kun kirjoittaa "tuhannella nicillä" voi kirjoittaa eli puhua mitä sylki suuhun tuo.

Joskus tekisi mieli vaikka vähän kettuilla, niin sitä joutuu asetelemaan sanansa sievästi,ettei iso luuta lakaise "huitsin nevadaan"

Lue lisää

totuuden kirjoitti:

****Ei kai tuo välttämättä pidä paikkaansa. Oliskohan tässä vastauksessa vähän ylilyöntiä. Ainankin vähän...Oli aika paksua tekstiä.***


Ihan "ohkasta" tekstiä tuo on, vai katsotko suurennuslasin läpi?:) Näinhän se on käytännössä.

.*****siitä,että kun rekisteröityy,niin silloin täytyy pitää alkamaansa linjaa kirjoituksissa, mutta kun kirjoittaa "tuhannella nicillä" voi kirjoittaa eli puhua mitä sylki suuhun tuo.******


Nämä "tuhatnickiset" kirjoittelevat yleensä hyökkäävämmät ja loukkaavammat vastaukset, tai syytökset,. En nyt viitsi ottaa esimerkkejä, mutta tottahan tämä on.

mariamilla kirjoitti:

****Ei kai tuo välttämättä pidä paikkaansa. Oliskohan tässä vastauksessa vähän ylilyöntiä. Ainankin vähän...Oli aika paksua tekstiä.***


Ihan "ohkasta" tekstiä tuo on, vai katsotko suurennuslasin läpi?:) Näinhän se on käytännössä.

.*****siitä,että kun rekisteröityy,niin silloin täytyy pitää alkamaansa linjaa kirjoituksissa, mutta kun kirjoittaa "tuhannella nicillä" voi kirjoittaa eli puhua mitä sylki suuhun tuo.******


Nämä "tuhatnickiset" kirjoittelevat yleensä hyökkäävämmät ja loukkaavammat vastaukset, tai syytökset,. En nyt viitsi ottaa esimerkkejä, mutta tottahan tämä on.

Lue lisää

"Nämä "tuhatnickiset"..."

Ottaen huomioon kenelle vastasit juuri, olisi "tuhatkickiset" ollut ehkä tarkemmin sanottu. :P

ensimmäinen kirjoitti:

"Nämä "tuhatnickiset"..."

Ottaen huomioon kenelle vastasit juuri, olisi "tuhatkickiset" ollut ehkä tarkemmin sanottu. :P

Osuit oikeaan:)

Juhanin avoimuutta koskevaa viestiä lukiessani tarttuivat silmiini sanat "tervettä kriittisyyttä omaavat vl-kirjoittelijat". Itse ymmärrän, että avoimuus on muutakin kuin kritiikkiä. Itse asiassa kritiikkiin ei taida tarvita avoimuutta lainkaan.

En tiedä johtuuko se näistä vl-silmälaseistani, mutta uskonasioista puhuttaessa sana kritiikki kalskahtaa hankalasti.Siinähän on aina kysymys henkilökohtaisesta suhteesta uskoon, joten se kritiikki on siten arviointia siitä, millaisena itse sen suhteensa näkee.

En tällä tarkoita, etteikö uskoa ja sen perusteita ja opetusta tulisi tarkastella ja arvioida. Sitähän jokaisen tulisikin tehdä niillä lahjoilla ja taidoilla, joita hänellä on. Ja arvelen, että se, joka on aidosti uskomassa, niin tekeekin joka päivä ja joka hetki. Eikö se juuri ole sitä uskossa elämistä? Ja siinä kohti, kun tuntuu, että omat ajatukset ja opetus eivät ole samassa linjassa, siihen on syytä puuttua, jotta usko ei kuivu. Silloin toista tai toista tulee muuttaa, ja oma kokemukseni on, että tähän asti on aina pitänyt itse sitä muutosta hankkiutua tekemään.

JIA kirjoitti:

Juhanin avoimuutta koskevaa viestiä lukiessani tarttuivat silmiini sanat "tervettä kriittisyyttä omaavat vl-kirjoittelijat". Itse ymmärrän, että avoimuus on muutakin kuin kritiikkiä. Itse asiassa kritiikkiin ei taida tarvita avoimuutta lainkaan.

En tiedä johtuuko se näistä vl-silmälaseistani, mutta uskonasioista puhuttaessa sana kritiikki kalskahtaa hankalasti.Siinähän on aina kysymys henkilökohtaisesta suhteesta uskoon, joten se kritiikki on siten arviointia siitä, millaisena itse sen suhteensa näkee.

En tällä tarkoita, etteikö uskoa ja sen perusteita ja opetusta tulisi tarkastella ja arvioida. Sitähän jokaisen tulisikin tehdä niillä lahjoilla ja taidoilla, joita hänellä on. Ja arvelen, että se, joka on aidosti uskomassa, niin tekeekin joka päivä ja joka hetki. Eikö se juuri ole sitä uskossa elämistä? Ja siinä kohti, kun tuntuu, että omat ajatukset ja opetus eivät ole samassa linjassa, siihen on syytä puuttua, jotta usko ei kuivu. Silloin toista tai toista tulee muuttaa, ja oma kokemukseni on, että tähän asti on aina pitänyt itse sitä muutosta hankkiutua tekemään.

Lue lisää

Jos tosiaan luet tarkasti kirjoitukseni, huomaat, että sanoin "tervettä kriittisyyttä", jolla tarkoitin sitä, että myös vähemmän positiivisia asioita uskalletaan tarkastella, arvostella ja niistä jopa puhua.

No, avoimuus on puolestaan sulkeutuneisuuden vastakohta ja muun muassa sitä, että kriittinenKIN tarkastelu hyväksytään (ei näytä tosiaan olevan vieläkään pahemmin muotia piireissä).

Eiköhän nämä käsitteet ole kuitenkin meille melko tuttuja, ainakin käsitteinä...

JIA kirjoitti:

Juhanin avoimuutta koskevaa viestiä lukiessani tarttuivat silmiini sanat "tervettä kriittisyyttä omaavat vl-kirjoittelijat". Itse ymmärrän, että avoimuus on muutakin kuin kritiikkiä. Itse asiassa kritiikkiin ei taida tarvita avoimuutta lainkaan.

En tiedä johtuuko se näistä vl-silmälaseistani, mutta uskonasioista puhuttaessa sana kritiikki kalskahtaa hankalasti.Siinähän on aina kysymys henkilökohtaisesta suhteesta uskoon, joten se kritiikki on siten arviointia siitä, millaisena itse sen suhteensa näkee.

En tällä tarkoita, etteikö uskoa ja sen perusteita ja opetusta tulisi tarkastella ja arvioida. Sitähän jokaisen tulisikin tehdä niillä lahjoilla ja taidoilla, joita hänellä on. Ja arvelen, että se, joka on aidosti uskomassa, niin tekeekin joka päivä ja joka hetki. Eikö se juuri ole sitä uskossa elämistä? Ja siinä kohti, kun tuntuu, että omat ajatukset ja opetus eivät ole samassa linjassa, siihen on syytä puuttua, jotta usko ei kuivu. Silloin toista tai toista tulee muuttaa, ja oma kokemukseni on, että tähän asti on aina pitänyt itse sitä muutosta hankkiutua tekemään.

Lue lisää

Paavali opettaa, että "Samoin profeetoista saa esiintyä vain kaksi tai kolme, ja toiset arvostelkoot (1.Kor 12)".

Itse näen avoimuuden vanhoillislestadiolaisuudessa nimenomaan siinä, että tavallisilla rivi-vl:lläkin on oikeus kysellä, arvostella ja kritisoidakin niin puheita kuin muita opetuksiakin. Jossakin muussa yhteisössä tämä lienee tuttu juttu, mutta meikäläisyydessä on eletty ja eletään edelleen sellaisessa kummallisessa ilmapiirissä, jossa terveen järjen käyttö on lähes syntiä. Vaikka Paavali opastaa kristittyjä juuri siihen. Kaikkea hulluutusta ei pidä uskoa! Varottavana esimerkkinä Päivämiehen kirjoitukset "itse kuvatuista videoista" tai kirkkokuoroista tai klassisen musiikin konserteista yms. Paavali nimittäin varoittaa juuri tällaisista itse keksityistä säännöistä:

"...miksi alistutte sellaisiin sääntöihin kuin "älä tartu", "älä maista", "älä kosketa"?
Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista. Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä. (Kol-kirje)"

On huomionarvoista että Paavali (kuten Jeesus) ei pitänyt tällaisia ylimääräisiä sääntöjä harmittomina. Mekin saatamme ajatella, että mitäpä tuosta jos katsoo vain "itse kuvattuja" tai ei käy kirkkokuoroissa tai ei käy klassisissa konserteissa yms., ei kai tuosta ole mitään haittaa. Mutta Paavali varoittaa. Tällainen opetus ennen pitkää palvelee "ihmisen ylpeyttä". Aletaan tahtomattaan keräämään pisteitä, erottelemaan ja luokittelemaan ihmisiä näiden itsekeksittyjen sääntöjen perusteella.

Siis varokaamme näitä ihmisten oppeja ja käskyjä! Jos näitä käskyjä tällä palsalla tai muualla kritisoi, niin se on Paavalin opetuksen mukaista.

JIA kirjoitti:

Juhanin avoimuutta koskevaa viestiä lukiessani tarttuivat silmiini sanat "tervettä kriittisyyttä omaavat vl-kirjoittelijat". Itse ymmärrän, että avoimuus on muutakin kuin kritiikkiä. Itse asiassa kritiikkiin ei taida tarvita avoimuutta lainkaan.

En tiedä johtuuko se näistä vl-silmälaseistani, mutta uskonasioista puhuttaessa sana kritiikki kalskahtaa hankalasti.Siinähän on aina kysymys henkilökohtaisesta suhteesta uskoon, joten se kritiikki on siten arviointia siitä, millaisena itse sen suhteensa näkee.

En tällä tarkoita, etteikö uskoa ja sen perusteita ja opetusta tulisi tarkastella ja arvioida. Sitähän jokaisen tulisikin tehdä niillä lahjoilla ja taidoilla, joita hänellä on. Ja arvelen, että se, joka on aidosti uskomassa, niin tekeekin joka päivä ja joka hetki. Eikö se juuri ole sitä uskossa elämistä? Ja siinä kohti, kun tuntuu, että omat ajatukset ja opetus eivät ole samassa linjassa, siihen on syytä puuttua, jotta usko ei kuivu. Silloin toista tai toista tulee muuttaa, ja oma kokemukseni on, että tähän asti on aina pitänyt itse sitä muutosta hankkiutua tekemään.

Lue lisää

Se on asioiden tarkastelua juuri sellaisina kuin ne näkee.

Ei niiden saattamista sen enempää positiiviseen kuin negatiiviseenkaan valoon, ei ylipäätään erityistä pyrkimystä johonkin oman mielen mukaiseen ja valmiiksi suunniteltuun lopputulokseen. Se on asioiden rehellistä ja olemassa olevasta todellisuudesta lähtöisin olevaa tarkastelua, jonka lopputulosta ei ole määritelty.

Sekä positiiviset että negatiiviset asiat saavat samanarvoisen kohtelun, sillä asian eri puolilla ei ole mitään arvojärjestystä silloin kun niitä pyritään tarkastelemaan rehellisesti.

Ja nämä rehelliset näkemykset samasta asiasta voivat eri ihmisillä olla ihan erit, ilman että kumpikaan puhuu palturia.

ma_ria kirjoitti:

Se on asioiden tarkastelua juuri sellaisina kuin ne näkee.

Ei niiden saattamista sen enempää positiiviseen kuin negatiiviseenkaan valoon, ei ylipäätään erityistä pyrkimystä johonkin oman mielen mukaiseen ja valmiiksi suunniteltuun lopputulokseen. Se on asioiden rehellistä ja olemassa olevasta todellisuudesta lähtöisin olevaa tarkastelua, jonka lopputulosta ei ole määritelty.

Sekä positiiviset että negatiiviset asiat saavat samanarvoisen kohtelun, sillä asian eri puolilla ei ole mitään arvojärjestystä silloin kun niitä pyritään tarkastelemaan rehellisesti.

Ja nämä rehelliset näkemykset samasta asiasta voivat eri ihmisillä olla ihan erit, ilman että kumpikaan puhuu palturia.

Lue lisää

Olen joskus iskenyt täällä tarinaa ja voin sanoa, että ne ovat suuremmaksi osaksi olleet totta ja ne loputkin totta siinä mielessä, että joku muu on ne kokenut ja minä ne sitten kertonut ikäänkuin olisin itse ne kokenut. Tarinaa ei voi syntyä pelkästään omasta kokemuksesta, vaan siihen täytyy liittää myös kuultuja muiden ehkä värikkäämpiä kokemuksia, mikä taas merkitsee, ettei niiden toisten kertomusten todenperäisyydestä voi mennä takuuseen.
Mukava on ollut tänne joskus tarinoida, mutta lopetin sen, kun alkoi maa polttaa jalkojen alla. Kerroin liian selvästi omista kokemuksista, jolloin joku tarkkasilmäinen osasi yhdistää ne oikeaan henkilöön.
Jos nyt joskus tarinoinkin, niin niitä pitää muuttaa sen verran paljon, ettei niitä osata yhdistää oikeaan henkilöön.
En tiedä onko se feikkaamista tai provosoimista, jos kertoo muiden, eikä omista kokemuksistaan.

Omien kertomusten kertominen tietää sitä, että lähipiirihän tuntee ne myös ja silloin intimiteetti kärsii.

Kun kerron jotakin tarinaa, siihen on sotkettava mukaan sallaisia aineksia, ettei mahdollinen salapoliisi pysty jäljittämään.

Myös kirjoitustyyliä on osattava muuttaa jäljittäjien eksyttämiseksi.

Tullessani palstalle kirjoitin aivan liian avoimesti ja henkilökohtaisesti, jolloin lähipiiri tunnisti ja se on keljuttanut kovasti.
Julkisuuden henkilöt ovat eri asia, heidän on kestettävä julkisuuden paineet.
Lestadiolaisen julkkiksen on pystyttävä pitämään profiilinsa ryvettymättömänä.
Kun meikäläinen ei ole mikään julkkis koskaan ollut, ei sitä halua myöskään sellaiseksi tulla.
Jos ei pysty elämään täydellistä vanhollislestadiolaisen elämää, on se salattava, jotta pysyy joukossa huomaamattomana.

Sitä tässä ihmettelen. Eihän se kuulu kristitylle ja eikä maailmallinen puhetyyli.

Eihän se ole enää Jumalan työ jos ihminen on asialla.

liian rehellinen? kirjoitti:

Sitä tässä ihmettelen. Eihän se kuulu kristitylle ja eikä maailmallinen puhetyyli.

Eihän se ole enää Jumalan työ jos ihminen on asialla.

Siinä puhutaan erilaisista ilmoista. Oli myrskytuulta ja vienoa tuulta ja jotakin muuta siltä väliltä.
Mutta Jumlan henki ei ollut rajuilmassa,eikä missään muualla, vaan se löytyi vasta sieltä vienosta tuulen hyminästä.

Kannattais lukea, tämä luku. Se opettaa paljon siitä oikeasta hengestä mikä on sopivaa kristitylle.
Ja siitä että ei ihmismielellä lähdettäis asioimaan väärällä mielellä eikä tavalla. Ei repivällä ja hajottavalla tavalla, vaan että siinä olis Jumalan henki mukana ja että se rakentais.
Vaikka asioissa olis omasta mielestä aihettakin. Niin se tunne voi olla väärä.
Oikea tunne on kun itse tuntee arkuutta näissäkin asioissa.

Saakoon Jumala näyttää jokaiselle sen oman tilann, että se oma syntisyys näkyisi. Niin silloin sitä ei olis varaa kovin korkealta lyödä leipäveljeä eikä arvostella kovin kärkevästi ketään toista ihmistä. Oli tilanne mikä tahansa.