hankala sisareni..

Sanna-73

Haluaisin kysyä seuraavaa asiaa joltain oikeelta JT:ltä jos täällä niitä yleensäkkään edes täällä on..Mutta asiaan minun siskoni on JT ja hän ei hyväksy minun miestäni, koska hän on, tai olen sen käsityksen saanut siis,mieheni on ulkomaalainen ja hän on hyvin epäluuloinen häntä kohtaan. Mieheni on aivan varmasti mitä rakastettavin, kunnollisin ja rehellisin mies. Jokainen joka hänet tuntee, ei epäile sitä. Hän suhtautuu myönteisesti Jehovan Todistajiin, joita meillä käy myös ja on aina yhtä vieraanvarainen ja ystävällinen heitä kohtaan ja yleensä kaikki muutkin pitävät hänestä. Mutta siskoni haukkuu ja arvostelee meitä,vaikka hän asuu eri paikkakunnalla emmekä edes tapaa kovin usein. Hän on syyttänyt meitä lumeavioliitosta jne,ja sanoin hänelle että jos hän on varma asiasta hänellä on oikeus ilmoittaa epäilynsä ulkomaalaisviranomaisille. Minä tiedän itse että meidän avioliitto on aito ja oikea rakkausliitto, mutta siskoni oli epäilevä mieheni suhteen jo ennenkuin oli edes tavannut häntä ja ilmoitti "ystävällisesti" että emme saa missääntapauksessa yöpyä hänen luonaan vierailessamme ensi kertaa yhdessä avioparina paikkakunnalla ja syyksi sanoi että hän ei halua siivota meidän jälkiämme. Me emme asuneet avoliitossa ennen avioliittoa, emmekä muutenkaan vietä epämääräistä elämää. Käymme työssä,emme juo emmekä bailaa jne. Mieheni on aina pyytänyt häntä meille kylään eikä hän tiedä siskoni asenteesta ja puheista yhtään mitään, en halua kertoa. Minä kirjoitan tällä koska minä en tiedä kelle puhuisin asiasta, minusta tuntuu ettei kukaan edes uskois minua vaikka kaikki mitä kerroin tässä on totta. Hän kun on kuitenkin säännöllinen julistaja. Siskoni luonetta leimaa muutoinkin itsekkyys, epäkunniottavuus lähes kaikkia paitsi omia uskonsisaria ja veljiä kohtaan (varisinkin omia sukulaisia kohtaan, mm.meidän äitimmekin kohtaan hän on myös useasti hyvin epäkohtelias) ja kovuus, perintönä meidän isältämme. Tämä miten hän suhtautuu meidän avioliitton on syvästi loukannut minua, me olemme onnellisia mieheni kanssa ja tiedän että hän on minulle se oikea. Tiedän myös että ei kaikki JT:t ole samalaisia ja voi olla että olen typeräkin kun tänne kirjoittelen ja pyydän anteeksi jos tämä loukkaan jotakuta mutta minusta tuntuu että en kestä enää. Mutta onko tämä oikeaa käytöstä uskovaiseltä ihmiseltä? Miten minun tulisi toimia tässä asiassa?

17

1355

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • nimimerkki

      No jos siskosi on tuollainen kusipää niin jätä hänet omaan arvoonsa.

      Varmastikaan asiaa ei voi puhumalla selvittää koska sinä olet maailmallinen, joten siis automaattisesti väärässä kaikissa asioissa. Hänen seurakuntaansakaan lienee turha ilmoitella koska olet kuitenkin kuoleman ansaitseva pakana ja siskosi rakastettu hengellinen sisar.

      Jos hyvä tuuri käy niin siskosi huomaa joskus tulleensa harhaanjohdetuksi ja jättää lahkonsa. Silloin hän todennäköisesti pahoittelee armotonta käytöstään myös sinulle.

      Toivottavasti se tapahtuu ennemmin mieluummin kuin myöhemmin.

    • Joskos

      ottaisit yhteyttä sisaresi seurakunnan vanhimpiin, ja keskustelisit heidän kanssaan asioista.

      • Lähimmäinen.

        Minulla on ollut monta maahanmuuttajaa työkaverina,Irakista,Iranista, Sudanista ym. minulla on vain hyvää sanottavaa heistä! ja Jumalan silmissä me olemme kaikki samanarvoisia, joten, siskosi ei ajattele niinkuin Raamattu opettaa, kehoittaisin sinua juttelemaan ensin kahden kesken hänen kanssaan ja jos se ei auta JT vanhimpien kanssa seurakunnassa.


      • salaisuus?

        juoksevat karkuun.


    • Jari-Jt

      Sisaresi suhtautumisella puolisoosi ei kyllä ole mitään tekemistä Jehovan todistajuuden kanssa.

      Kuten itse totesitkin, niin osa hänen luonteestaan ns. 'kulkee suvussa' ollen perintöä isältä.

      Asiaa on turha täältä ruveta hirveästi puntaroimaankaan, mutta yksi vaikuttava seikka saattaisi liittyä siihen, että kuinka vähän aikaa sisaresi on ollut Jehovan todistaja. Lisäksi asiaan voi myös vaikuttaa ne paineet, joita hän mahdollisesti on kohdallaan kokenut tuttaviensa ja sukulaistensa taholta silloin, kun hänestä tuli Jehovan todistaja. Luultavasti hän on tuolloin saanut kohtuullisen määrän epäluuloa ja painostusta osakseen.

      Tilanne ei ole helppo ratkoa. Jossain vaiheessa sinun on kuitenkin tehtävä selväksi, että vaikka et haluakaan riidellä hänen kanssan puolisoasi koskevista kysymyksistä, niin sinun on kuitenkin todettava tavalla tai toisella, että kannat itsenäisenä ihmisenä vastuuta puolisosi valinnasta ihan samoin kuten hänkin on tehnyt itsenäisiä ratkaisuja ja valintoja mm. uskontonsa suhteen. Kerro hyväksyväsi hänen ratkaisunsa jos todella hyväksyt sen. Voit myös kertoa hänelle siitä, miltä sinusta tuntuu hänen syytöksensä siitä, että sinua vain käytetään hyväksi tuossa avioliitossa ja kysy, että miltä hänestä tuntuisi, jos sinä väittäisit häntä vain käytettävän hyväksi hänen uskonnossaan.

      No Tässä nyt oli jokunen kommentti ihan 'oikeelta Jt:ltä'.

      • sanna-73

        En ajatellutkaan että se johtuu Jehovan todistajuudesta, tiedän että hänen käytös on ristiriidassa sen kanssa että hän on julistaja.
        Meidän suvussa on useita JT:itä, hän ei ole ainoa. Enkä usko että hän on kokenut ainakaan suvun taholta vastustusta, minä en ole koskaan vastustanut asiaa millään tavalla ja olen esim. itksekkin kirkosta eronnut.Siis päinvastoin, se asia on meidän suvussa aika tuttu ja hyväksytty asia.
        Mutta veren perintöä se luonne ainakin on. esim. hän sanoo usein äidillekkin tosi ilkeästi ja äiti soittaa minulle itku kurkussa ja onpa joskus itkenytkin kun sisko on käskenyt häipymään ja huutanut vielä perään että ei tartte näyttää naamansa hänen ovellaan vastedes. Minun mielestä jopa ei-uskovaisen käytökseksi tämä ois jo aika raakaa touhua, saati uskovaisen ihmisen taholta. Meidän isä oli ihan samalainen höyrypää. Sitten jos sisko on joskus väärässä jossain asiassa, ja hänelle sanoo siitä hän suuttuu siitä aivan hirveesti ja kauhee huuto alkaa! Hän ei voi ikinä myöntää että ois joskus väärässä. Sitten hän saattaa luvata jonkun asian ja sitten muuttaa mieltään ja peruu kokoa asian. esim. hän on luvannut äidille viedä hänet teatteriin ja äiti on valmistautunut ja sitten hän soittaakin että ei jaksakkaan lähteä, että on väsynyt. Tämä on ihan tavallista ja jos siitä sanoo, niin hän suuttu aivan hirveesti ja sanoo että hän saa tehdä juuri niinkuin itse haluaa. Hän ei kunnioita muita.
        Sisko on kastettu aika hurjan nuoruuden jälkeen vähän alle parikymppisenä ja siitä on jo vuosia aikaa. Hän seurusteli jonkun ei-uskovan kanssa joku aika sitten, mutta juttu päättyi koska mies ei ollut kiinnostunut uskonasioista.
        Minä en ole miehelleni kertonut hänen menneisyydestään mitään, mutta sisko epäilee sitäkin että olen kertonut kaikki hänestä ja lisännyt jopa omiani joukkoon. Että sellanen sisko..
        Mutta kiitän kommenteista ja varsinkin sinua Jari-JT sydämmestäni, tiedän ainakin mitä sanon hänelle seuravalla kerralla.


      • sanna-73 kirjoitti:

        En ajatellutkaan että se johtuu Jehovan todistajuudesta, tiedän että hänen käytös on ristiriidassa sen kanssa että hän on julistaja.
        Meidän suvussa on useita JT:itä, hän ei ole ainoa. Enkä usko että hän on kokenut ainakaan suvun taholta vastustusta, minä en ole koskaan vastustanut asiaa millään tavalla ja olen esim. itksekkin kirkosta eronnut.Siis päinvastoin, se asia on meidän suvussa aika tuttu ja hyväksytty asia.
        Mutta veren perintöä se luonne ainakin on. esim. hän sanoo usein äidillekkin tosi ilkeästi ja äiti soittaa minulle itku kurkussa ja onpa joskus itkenytkin kun sisko on käskenyt häipymään ja huutanut vielä perään että ei tartte näyttää naamansa hänen ovellaan vastedes. Minun mielestä jopa ei-uskovaisen käytökseksi tämä ois jo aika raakaa touhua, saati uskovaisen ihmisen taholta. Meidän isä oli ihan samalainen höyrypää. Sitten jos sisko on joskus väärässä jossain asiassa, ja hänelle sanoo siitä hän suuttuu siitä aivan hirveesti ja kauhee huuto alkaa! Hän ei voi ikinä myöntää että ois joskus väärässä. Sitten hän saattaa luvata jonkun asian ja sitten muuttaa mieltään ja peruu kokoa asian. esim. hän on luvannut äidille viedä hänet teatteriin ja äiti on valmistautunut ja sitten hän soittaakin että ei jaksakkaan lähteä, että on väsynyt. Tämä on ihan tavallista ja jos siitä sanoo, niin hän suuttu aivan hirveesti ja sanoo että hän saa tehdä juuri niinkuin itse haluaa. Hän ei kunnioita muita.
        Sisko on kastettu aika hurjan nuoruuden jälkeen vähän alle parikymppisenä ja siitä on jo vuosia aikaa. Hän seurusteli jonkun ei-uskovan kanssa joku aika sitten, mutta juttu päättyi koska mies ei ollut kiinnostunut uskonasioista.
        Minä en ole miehelleni kertonut hänen menneisyydestään mitään, mutta sisko epäilee sitäkin että olen kertonut kaikki hänestä ja lisännyt jopa omiani joukkoon. Että sellanen sisko..
        Mutta kiitän kommenteista ja varsinkin sinua Jari-JT sydämmestäni, tiedän ainakin mitä sanon hänelle seuravalla kerralla.

        Eikö rakkaitaan vasiten (tai luonnevikaisuuteen vedoten) epäkunnioittavasti tai halveksivasti kohdeltavan tulisi hankkia apua ammattiauttajalta? "Höyrypäisyys" tai jatkuva ihmisten alistaminen kun ei ole tervettä, varsinkaan jos tämä kohdistuu omiin sukulaisiin.

        ps. En ole enää jt, mutta ihminen sitäkin enemmän. Ja kun totesit, ettei jehovan todistajuudella ole asian kanssa paljoakaan tekemistä niin muutkin saavat täten kai vastailla?


    • am.ha_arets

      Yleensä tällainen käytös johtuu siitä, että ihminen ei osaa suhtautua käsiteltävään asiaan. Siskollasi on parikin asiaa joihin hänen on vaikea suhtautua.

      Ensimmänen on aviomiehesi. Hän on varmasti kuullut monista "järjestetyistä" avioliitoista joilla hankitaan vain jonkin maan kansalaisuus toiselle henkilölle. Tulkitsisin tämän loppujen lopuksi siten, että siskosi on huolissaan sinusta. Hän ei saa sinulta toivomaasi vastaanottoa kun hän yrittää keskustella asiasta, oikeastaan hän ei edes tiedä mitä yrittään sanoa. Tärkeää tässä tilanteessa olisi istua alas ja keskeyttämättä antaa siskosi puhua. Vaikka siskosi on se "hankala tapaus" niin sinä voit laukaista tilanteen kuuntelemalla häntä. On tärkeää ettet ala väittämään vastaan kun hän puhuu sinulle, vaikka miten hänen epäilynsä olisivat turhia. Äläkä missään tapauksessa neuvo häntä. Ohjaa keskustelua kysymyksillä. Loppujen lopuksi siskosi on vain huolissaan sinusta. Tämä asia vaatii aikaa. Sitä ei ole helppo saada korjattua. Siskosi pitää tutustua mieheesi... tai oikeastaan sinun perheeseesi. Kärsivällisyyttä, kuuntelemista, kärsivällisyyttä, kuuntelemista ja vielä kerran kärsivällisyyttä.

      Toinen asia mistä puhuit on siskosi suhtautuminen vanhempiinne tai äitiinne. Tämä on hyvin hankala asia, koska se on kehittynyt pitkän ajan kuluessa. Ja myöskään tämä asia ei korjaudu ihan hetkessä. Tai oikeastaan se ei tapahdu itsestään, sitä ei korjata ihan hetkessä.

      Tässä tapauksessa on hyvin helppo syyttää vanhempia, mutta siitä ei ole enää mitään hyötyä. Jokainen isä ja äiti on epätäydellinen. Siskosi on ilmeisesti jäänyt vaille vanhempien huomiota.. ehkä ihmisen vaikeimmassa iässä.. teini-iässä. En tarkoita sitä, että häntä olisi suoranaisesti laiminlyöty mutta vanhempasi eivät vain ole osanneet osoittaa oikeanlaista huomiota häntä kohtaan. Hän voi kokea jääneensä ilman rakkautta. Hän voi tuntea olleensa ilman tukea monessa vaikeassa tilanteessa.

      Tähän sinä voit vaikuttaa oikeastaan aika vähän. Voit keskustella asiasta äitinne kanssa mutta siskollesi sinun on turha sanoa mitään. Siskosi ei tee sitä tietoisesti vaan hänen suhtautumisensa on alitajuista. Aloitteen tulee lähteä äidiltänne. Hän tuntee äitinne syypääksi oloonsa (alitajuisesti) ja sen vuoksi aloitteen on tultava äidiltänne. Anja Laurila on kirjoittanut hyvän kirjan (en nyt muista sen nimeä), joka käsittelee äiti-tytär suhdetta ja sen vaikeita asioita. Voisit suositella sitä äidillesi luettavaksi.. joka sen luettuaan voisi suositella sitä siskollesi... Otan kirjan nimen selville ja laitan sen viestiketjuun ehkä jo huomenna.

      Asialla on tässä kaksi puolta. Äitisi ei ole tietoisesti tehnyt mitään vahingoittaakseen tytärtään. Hän ei osaa tunnistaa ongelmaa. Siskosi taas ei tiedä mistä hänen käytöksensä johtuu. Hän saattaa olla todella pahoillaan myöhemmin tekojensa johdosta. He molemmat tarvitsevat jostain kipinän parantaakseen suhdettaan.

      On paljon loistavaa kirjallisuutta joka käsittelee syvällisesti ihmisten välisiä suhteita. Kannattaa lukea. Ne eivät aina ole ajanhukkaa.

      Nämä ovat tärkeitä asioita varsinkin meille suomalaisille. Me emme osaa keskustella toistemme kanssa ja mikä vielä pahempaa me emme osaa näyttää tunteitamme ihmisille. Me oletamme asioita ja näin syntyy sekasotkuja, jotka voivat vaikuttaa läpi elämämme.

      Tässä joitain ajatuksia... toivottavasti näillä pääset alkuun! Tsemppiä!

      Minulle voi myös kirjoittaa osoitteeseen:

      answer@rock.com

      autan mielelläni!

      • am.ha_arets

        Kirja josta edellisessä viestissä puhuin on Anja Laurilan "Äiti ja tytär: vallan ja rakkauden kehissä"

        Haluan vielä korostaa sitä, että äitinne ei ole missään tapauksessa tehnyt tahallaan mitään väärin. Hänen itsensä on myös tajuttava se, ettei hän turhaan alkaisi syyttämään itseään asioista, jotka ovat tapahtuneet jo aikoja sitten.. tai oikeastaan ovat jääneet tapahtumatta. Enkä MISSÄÄN tapauksessa halua syyttää vanhempianne tapahtuneesta. Tämäkin asia on vain jotain mikä sattunut tapahtumaan ja se on vaikuttanut siskoosi tietyllä tavalla. Suurin korjaaminen on kuitenkin siskosi asenteessa ja siihen muut voivat vaikuttaa todella vähän. Jokainen aikuinen on kuitenkin loppujen lopuksi vastuussa itsestään ja omista tekemisistään.

        Nämä ovat todella monimutkaisia asioita ja nyt olen raapaissut vain pintaa. Sen voin ainoastaan varmasti sanoa, että aidolla välittämisellä ja kuuntelemisella voit muuttaa toisen ihmisen asenteita.

        "Huutamalla voi saada kiven itkemään
        vaan ei puhumalla toista anteeksi pyytämään.."


      • Sanna-73

        Kiitokset vastuksesta,neuvoista sinulle ja kaikille muille myös ja hankin sen kirjan heti kun vaan sen jostain löydän. Minun siskoni on sanonut useasti että hän syyttää äitiä vaikeasta murrosiästään ja siitä että tunsi tulleensa hylätyksi. Isää hän ei syytä mistään, vaikka isä oli väkivaltainen ja täysin tunteeton ihminen. Hän suuttuu siitä myös jos isästä puhutaan pahaa. Sama juttu oli minulla, mutta en kanna kaunaa asiasta kellekkään enää. Minä rakastan äitiä ja haluan hänelle vain parasta. Ymmärrän että hänelläkin oli vaikea elämä ja haluan että hän saa elää tasapainoista, rauhallista elämää nyt kun on yksin ja lapset maailmalla.
        Mutta laitan sinulle myöhemmin meiliä ja kerron lisää asiasta..


      • am.ha_arets
        Sanna-73 kirjoitti:

        Kiitokset vastuksesta,neuvoista sinulle ja kaikille muille myös ja hankin sen kirjan heti kun vaan sen jostain löydän. Minun siskoni on sanonut useasti että hän syyttää äitiä vaikeasta murrosiästään ja siitä että tunsi tulleensa hylätyksi. Isää hän ei syytä mistään, vaikka isä oli väkivaltainen ja täysin tunteeton ihminen. Hän suuttuu siitä myös jos isästä puhutaan pahaa. Sama juttu oli minulla, mutta en kanna kaunaa asiasta kellekkään enää. Minä rakastan äitiä ja haluan hänelle vain parasta. Ymmärrän että hänelläkin oli vaikea elämä ja haluan että hän saa elää tasapainoista, rauhallista elämää nyt kun on yksin ja lapset maailmalla.
        Mutta laitan sinulle myöhemmin meiliä ja kerron lisää asiasta..

        Mukava kuulla, että minusta on apua!

        Kirja löytyy kirjastoista ja useimmista kirjakaupoista. Se on kirjoitettu -96. Ja vaikka se kertookin äidin ja tyttären suhteesta niin se on todella hyvää luettavaa yleensäkin ihmissuhteista.

        Semmoista nuorta ei varmaankaan nykyään ole, joka ei jostain asiasta syyttäisi tai olisi syyttänyt vanhempiaan. Tai jos löytyy niin joko hän tai hänen vanhempansa ovat hyvin lähellä täydellisyyttä. :)

        Murrosikään ei ole kukaan tainnut vielä keksiä lääkettä. Nuoret ovat silloin hyvin hauraita. Ja vaikka he haluavat itsenäistyä, se on aika jolloin he tarvitsevat runsaasti rakkautta, huomiota ja huolenpitoa. Ihmisen syvimmät tunneperäiset haavat syntyvät joko lapsuudessa (vanhemmat yleensä jättävät heitteille tms. järkyttävä kokemus) tai sitten murrosiän kourissa (vanhemmat eivät vain yksinkertaisesti osaa käsitellä nuoren tunteita, vaikka muuten huolehtisivat hyvin lapsestaan).


    • salaisuus?

      istahtaa hetkeksi miettimään tilannetta ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja. Todeta tilanne ja ja järjestää se itselle mieleiseksi. Joskus tekee hyvää ottaa vähän eteisyyttä joihinkin, mutta tyylikkäästi, niin ettei se toinen osapuoli edes huomaa.Onnea matkaan!!

    • ovat kateita

      Jos esimerkiksi ulkomaaliset nauttivat Suomen sosiaalietuja.
      Vanhimmat ovat sanoneet usein.
      -me otamme maailmasta minkä irti saamme lakia noudattaen mutta emme anna maailmaan mitään kun se on SAATANAN vallassa.
      monet todistajat ovat enenmmän tai vähemän tukien varassa katsos siivoojan palkoilla kun ei perhettä pelkästään elätetä.
      En tarkoita kaikkia todistajia vaan osaa niistä.
      Sitten kun pakolaiset tai maahanmuuttajt tulevat Suomeen niin heille ollaan kateita koska he koetaan kilpailijoiksi samasta kelan kakusta mitä itsekkin syödään.
      Tutkimusten mukaan eniten maahanmuuttajia vastustavat ja kadehtivat juuri ne jotka itsekkin käyvät sossun luukulla tai muuten ovat yhteiskunnan tukien varassa.
      Koskee myös ei todistajia.

      • fger.

        >>>Vanhimmat ovat sanoneet usein.
        -me otamme maailmasta minkä irti saamme lakia noudattaen mutta emme anna maailmaan mitään kun se on SAATANAN vallassa.


      • salaisuus?
        fger. kirjoitti:

        >>>Vanhimmat ovat sanoneet usein.
        -me otamme maailmasta minkä irti saamme lakia noudattaen mutta emme anna maailmaan mitään kun se on SAATANAN vallassa.

        >


    • Sisar

      mieltä kuin Lähimmäinen. Siskosi ei todellakaan käyttäydy kuin Jt kuuluisi käyttäytyä. Hän ei saisi käyttäytyä näin, joten minäkin kehotan sinua ensin puhumaan hänelle ja jos asiaan ei tuu muutosta niin mene vanhinten puheille. Älä jätä tätä asiaa tähän.

      • am.ha_arets

        Mitä sinä neuvoisit sanna-73:a kertomaan sisarelleen kun lähestyy tätä?

        Millä tavalla ihmisten käytöstä yleensä muutetaan toisen ihmiset toimesta?

        Mikä hyöty on siitä, että vanhimmat puuttuisivat asiaan?

        Mitä tekemistä sanna-73:n siskon käytöksellä on Jehovan todistajuuden kanssa?

        Miksi vetää uskonto sanna-73 siskon tunnepuolen ongelmiin mukaan?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tiedätkö, että haluaisin panna

      Sinua. Onko sinulla samanlaiset ajatukset ja tunteet?
      Ikävä
      172
      3310
    2. Se oli siinä sitten

      Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo
      NATO
      726
      2590
    3. Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?

      Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?
      Ikävä
      54
      2456
    4. Mikä sinua ja kaivattuasi

      Yhdistää?
      Ikävä
      146
      2321
    5. Ajelen varmaan siellä suunnalla

      taas yöllä, vahingossa käyn sun pihalla. 😏 m
      Ikävä
      67
      1976
    6. Trump tekee rauhan Amerikan ja Venäjän ehdoilla

      Ukraina luovuttaa Venäjän haluamat alueet Venäjälle. Ukraina luovuttaa Amerikan haluamat arvokkaat mineraalit Amerikall
      Maailman menoa
      284
      1850
    7. Hyväksytty kaivattusi

      Vartaloa vai et? Rehellinen vastaus
      Ikävä
      31
      1411
    8. Syvälliset keskustelut

      Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen
      Ikävä
      20
      1349
    9. Minulta loppuu aika

      Halusin olla täydellinen. Nyt näyttää siltä että viimeinen kiristys jää puolitiehen, sillä h-hetki on jo ihan kohta käsi
      Ikävä
      38
      1307
    10. Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi

      mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,
      Ikävä
      16
      1245
    Aihe