Lopullinen perusteltu

Matt 28:19,20. Toinen asia, jolla on saatettu perustella lasten kastamista, on Jeesuksen lähetyskäsky Matteuksen 28. luvussa. Sillä joissakin käännöksissä, kuten esim. v. 1938 Raamatun suomenkielisessä käännöksessä, voi ymmärtää, että ihmisiä tehdään opetuslapsiksi kastamalla ja opettamalla. Tämä lähetyskäsky kuuluu seuraavasti v. 1938 käännöksessä:



- (Matt 28:19,20) Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."



On kuitenkin hyvä huomioida, että alkukielellä nämä jakeet sisältävät kolme partisiippimuotoa, jotka ovat tavallaan "samanarvoisia", eli jae kuuluu alkukielellä seuraavasti:



"Mennen siis opetuslapseuttakaa kaikki kansat, kastaen heidät nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, opettaen heidät pitämään kaikki, mitä käskin teille."



Niinpä meidän täytyy ymmärtää, että näissä jakeissa on kolme verbiä, jotka seuraavat aikajärjestyksessä toisiaan. Kaksi viimeistä verbiä eivät ole "alisteisia" ensimmäiselle verbille, vaan kyseessä on aikajärjestys (Ts. ensin tehdään opetuslapsia, sitten kastetaan heitä ja lopuksi opetetaan). Siten jae olisi hyvin voitu kääntää sillä tavalla, että kyseisten verbien tilalla olisi lukenut: "Menkää... kastakaa... opettakaa." Tämä järjestys, eli että ensin tehdään opetuslapsia, ja vasta sitten kastetaan ja opetetaan pitämään heitä kaikki, käy ilmi myös muista käännöksistä. Siitä ovat esimerkkinä mm. allaolevat käännökset:



"Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia ja kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki mitä olen teille käskenyt." (Aapeli Saarisalon käännös)



"Menkää siis ja opettakaa kaikkia kansoja ja kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." (Lutherin käännös Matt 28:19:sta)



"Teidän on siis mentävä ja tehtävä kaikista kansoista opetuslapsia ja kastettava heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." (Phillipsin käännös)



Toisaalta jos opetuslapsia todella tehtäisiin käyttämällä apuna kahta keinoa eli 1) kastamalla ja 2) opettamalla pitämään heitä kaikki, tultaisiin silloin merkilliseen harhaoppiin, jossa ihmisen täytyisi ensin, kasteen lisäksi, osata kaikki Jeesuksen käskyt ennenkuin hän voisi pitää itseään opetuslapsena ja pelastettuna. Eli itseasiassa pelastus perustuisi silloin ihmisen tekoon, ja kuinka hyvin hän on oppinut Raamattua ulkoa. On selvä, että tämä ei ole Raamatun yleinen opetus, vaan me voimme pelastua yksinkertaisesti vastaanottamalla Jeesuksen elämäämme, heti välittömästi:



- (Joh 1:12) Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,



Edelleen kun Matt 28:19,20 on Jeesuksen aikaisille opetuslapsille annettu lähetyskäsky, niin voimme kysyä, että keitä he oikein olisivat kastaneet, jos evankeliumin julistus ja sitä seuraava usko tuli vasta kasteen jälkeen? Eikö tämän lähetyskäskyn noudattaminen olisi ollut aivan mahdotonta senaikaisessa yhteiskunnassa, koska eihän aikuisia ihmisiä tai heidän lapsiaan voitu heidän tahtomattaan kastaa ja näin tehdä opetuslapsiksi?

Niinpä meidän täytyy ymmärtää, että senaikaisessa yhteiskunnassa ja nykyisissäkin lähetystilanteissa ei voida aloittaa kasteen kautta, vaan aina ensin seuraa evankeliumin julistus (eli lähetystilanteessa, johon Jeesuksen käsky viittaa, olisi asian toteuttaminen ollut kaikkein ongelmallisinta).Tämän julistuksen seurauksena ihmiset voivat sitten saada uskon ja käydä kasteellakin, mutta kaste on tosiaankin aina vain uskon seuraus.



Perhekuntakasteet. Kolmas asia, jolla lapsikastetta on saatettu perustella, ovat perhekuntakasteet. Sillä kun Uudessa testamentissa ei missään suoraan mainita pikkulapsia kastetun - kuten meidän on vaikea löytää mainintoja esim. kummijärjestelmästä tai kasteen armosta -, on ehkä ajateltu, että perhekuntakasteet voivat kuitenkin olla eräs osoitus kyseisestä asiasta.

Meidän on kuitenkin hyvä nähdä, että vaikka helluntaina kastetuillakin oli lapsia, niin kastettiin vain ne, jotka ottivat sanan vastaan - eli muiden kasteesta ei puhuta mitään. Tai jos muitakin olisi kastettu, olisi se melko pian, eli joidenkin vuosikymmenien kuluttua, johtanut siihen, että suurin osa seurakunnan jäsenistä olisi ollut pelastuksesta ja uskosta osattomia:



- (Apt 2:41) Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.



Samoin perhekuntakasteissa huomaamme saman asian; eli että kastetta edelsi aina ensin sanan vastaanottaminen. Tämä mainitaan neljässä perhekuntakasteessa, kun niitä yhteensä on Uudessa testamentissa viisi. Nämä kohdat esiintyvät Ut:ssa seuraavasti:



Korneliuksen perhekunta



(Apt 11:14) hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi.'



- (Apt 10:1, 2, 33, 43-48) Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa.

2. Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa.

33. Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua."

43. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."

44. Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.

45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,

46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:

47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"

48. Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.



- (Apt 15:7,9) Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitten teki teidän keskuudessanne sen valinnan, että pakanat minun suustani saisivat kuulla evankeliumin sanan ja tulisivat uskoon.

9. eikä tehnyt mitään erotusta meidän ja heidän kesken, sillä hän puhdisti heidän sydämensä uskolla.



Lyydian perhekunta



- (Apt 16:13-15, 40) Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.

14. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.

15. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä." Ja hän vaati meitä.

40. Niin he lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he lähtivät pois.



Filippin vanginvartija



- (Apt 16:27, 31-34) Kun vanginvartija heräsi ja näki vankilan ovien olevan auki, veti hän miekkansa ja aikoi surmata itsensä, luullen vankien karanneen.

31. Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi."

32. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.

33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.



Krispuksen perhekunta



- (Apt 18:5, 8) Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

8. Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.



Stefanaan perhekunta



- (1 Kor 1:16, 16:15,16) Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.

15. Mutta minä kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan perhekunnan ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja että he ovat antautuneet pyhien palvelukseen.

16. Olkaa tekin kuuliaisia heidän kaltaisilleen ja jokaiselle, joka heidän kanssaan työtä tekee ja vaivaa näkee.



TIETOINEN ASIA JA VALINTA



Kun Uudessa testamentissa puhutaan kasteesta, jopa perhekuntakasteista, niin liittyy siihen siis kääntymys, parannus, usko ja lupauksiin luottaminen sekä hyvän omantunnon pyytäminen Jumalalta. Ne ovat kaikki asioita, joita ei pienillä sylilapsilla voi vielä olla, koska eihän heillä voi olla samanlaista mielenmuutosta ja sanan lupauksiin tarttuvaa uskoa kuin vähän vanhemmilla ihmisillä yleensä saattaa olla. He eivät vielä ymmärrä näitä asioita kunnolla, eivätkä siksi voi olla samalla tavalla vastuullisia kuin muut ihmiset.

Joka tapauksessa me voimme löytää Uudesta testamentista hyvin sen linjan, että apostolit aina ensin saarnasivat sanaa ja kehoittivat ihmisiä parannukseen, eli mielenmuutokseen suhteessa Jumalaan, joka sitten saattoi johtaa siihen, että nämä lopulta menivät kasteellekin. Tämä oli heidän linjansa heti alusta alkaen:



- (Luuk 24:47) ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.



- (Apt 2:37,38) Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?"

38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.



- (Apt 3:19) Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois,



- (Apt 4:4) Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat, ja miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.



- (Apt 8:12) Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.



- (Apt 11:20,21) Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta.

21. Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen.



- (Apt 17:2-4) Ja tapansa mukaan Paavali meni sisälle heidän luoksensa ja keskusteli kolmena sapattina heidän kanssansa, lähtien kirjoituksista,

3. selitti ne ja osoitti, että Kristuksen piti kärsimän ja nouseman kuolleista, ja sanoi: "Tämä Jeesus, jota minä teille julistan, on Kristus."

4. Ja muutamat heistä tulivat uskoon ja liittyivät Paavaliin ja Silaaseen, niin myös suuri joukko jumalaapelkääväisiä kreikkalaisia sekä useat ylhäiset naiset.



- (Apt 17:10-12) Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.

11. Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.

12. Ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet.



- (Apt 18:4,5) Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan.

5. Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.



- (Apt 20:21) vaan olen todistanut sekä juutalaisille että kreikkalaisille parannusta kääntymyksessä Jumalan puoleen ja uskoa meidän Herraamme Jeesukseen Kristukseen.



- (Apt 26:18-20) avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.'

19. Sentähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä,

20. vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja



- (1 Piet 3:20,21) 20. jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.

21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,



MITÄ ONGELMIA SEURAA LAPSIKASTEESTA?



Jos pidämme kiinni lapsikasteesta, niin seuraa sen käytöstä helposti erinäisiä ongelmia, koska sitä ei ole säädetty Jumalan sanassa. Se voi nimittäin johtaa ainakin siihen, että me alamme pitää kirkkoa Kristuksen ruumiina, ja jolloin seurakunta olisi itseasiassa sama kuin maailma. Eli me emme tällöin ymmärrä sitä yksinkertaista tosiasiaa, että alkuseurakunta koostui vain uskovista ja pyhistä (Room 1:7, 1 Kor 1:2, 2 Kor 1:1, Ef 1:1, Fil 1:1, Kol 1:2...), ja että se lisääntyi vain pelastuksen vastaanottaneista (Apt 2:47) eikä suinkaan lihan mukaan syntyneistä (Joh 3:6).

Itse kirkko-sanaa ei niinikään silloin edes tunnettu, vaan se tuli vasta sen myötä, kun käsitteet maailma ja seurakunta menivät sekaisin, ja kun luopumus tuli seurakuntaan. Nykyinen kirkkokäsitys, jolloin lähes kaikki jonkun paikkakunnan uskosta osattomatkin jäsenet kuuluvat kirkkoon tai "seurakuntaan", on siten helposti nähtävissä vain tämän luopumuksen loogiseksi seuraukseksi.

Kuitenkin pahin asia ihmisten kannalta on juuri se, että he voivat ajatella olevansa taivaskelpoisia pelkästään lapsikasteensa - tämä vaara on tietysti mahdollinen muulloinkin suoritetun kasteen perusteella - pohjalta. Eli he voivat tuudittautua väärään rauhaan, koska heidät on joskus pienenä kastettu.

Niinpä seuraava 1800-luvulla vaikuttaneen Charles G. Finneyn kertoma esimerkki ("Ihmeellisiä herätyksiä" s. 211) kuvaa tätä tilannetta hyvin. Siinä ihmiset luulivat olevansa kristittyjä kasteen ja varsinkin Herran ehtoollisen kautta, vaikkeivät he olleet kokeneet mitään uudestisyntymistä. Tämä asia oli esteenä sille, että heidän oli vaikea ottaa pelastusta vastaan:



Monessa suhteessa tapahtui tässä herätyksessä paljon liikuttavaa ja kiintoisaa. Sehän liikkui väestön keskuudessa, jolla ei ollut minkäänlaista käsitystä hengellisistä herätyksistä. Saksalaiset kuvittelivat olevansa "kristityitä" kasteensa ja varsinkin Herran ehtoollisen nauttimisen pohjalla. Melkein kaikki, joilta kysyttiin, tahtoivatko he tulla uskovaisiksi, vastasivat silloin ja silloin nauttineensa ehtoollista sen tai sen saksalaisen papin jakamana. Ja kun kysyin, oliko tämä heidän mielestään "uskontoa", he vastasivat niin ajattelevansa. Ja niin ajatteli heidän pastorinsakin. Kun astuin hänen rinnallaan tohtori Greerin hautajaisissa, hän kertoi minulle tämän seurakunnan papina ollessaan kasteen ja Herran ehtoollisen nauttimisen kautta "tehneensä" 160 kristittyä. Hän ei näyttänyt itsekään tuntevan muuta tietä kristillisyyteen kuin katkismuksen opetuksen, kasteen ja Herran ehtoollisen. Tähän käsitykseen herätys joutui törmäämään.



Niinikään seuraava esimerkki kuvaa hyvin, miten ihmisille voidaan uskotella heidän olevan Jumalan lapsia kasteensa perusteella, vaikka he myöhemmin voivat täysin kieltää Jumalan eivätkä elä hänelle. Tämä esimerkki, jonka tunnettu saarnaaja Niilo Yli-Vainio kertoo ("Kristitty vai käännynnäinen", s. 35), ei ole edes mitenkään epätavallinen, vaan se kuvaa hyvin sen kansan tilaa, joka yleensä lapsena on saanut kasteen. Se osoittaa, että vaikka olisimme saaneet lapsena kasteen, ei siitä ole ollut meille hyötyä suuntaan eikä toiseen:



Molemmat todistajat vakuuttivat voimakkaasti kuulijoilleen, miten heidät oli lapsena kastettu ja he olivat Jumalan lapsia.

Puheitten jälkeen pastori tuli kamarin puolelle, joka oli myös täynnä kansaa. Minäkin olin siellä. Kysyin pastorilta: - Ovatko kaikki nämä kuulijat opetuslapsia? Siihen hän vastasi: - Kyllä ovat.

Vieressäni seisoi eräs kyläkunnan miehistä. Kysyin häneltä: - Oletko sinä uskovainen? Mies vastasi heti: - En ole. Kysyin: - No, onko sinut lapsena kastettu? Mies vastasi: - On. Käännyin pastorin puoleen ja sanoin: - Tämä mies sanoo, että hänet on lapsena kastettu, mutta että hän ei ole uskovainen. Kansa ympärillämme kuunteli keskusteluamme.

Kokouksessa oli eräs vanha mies, kylän merkkihenkilö. Jotkut kyläläiset nimittivät häntä antikristukseksi, koska hän oli kyläläisille puhunut, että ei mitään Jumalaa olekaan. Mutta rovastin ja kappalaisen puheista sai sen käsityksen, että hänkin oli opetuslapsi, koska hänet kerran oli lapsena kastettu. Ainoat ei-opetuslapset olimme tuossa kokouksessa me, jotka olimme saarnaanneet herätyksen kylälle, ja ne vastakääntyneet, jotka olivat julkisesti tunnustaneet uskonsa Jeesukseen.











LUKU 3 -

Kasteen ulkonainen muoto









Kun mietimme kasteen ulkonaista muotoa, voi meillä joskus olla epäselvyyttä siitä, mikä tapa on oikea; onko se upotuskaste vai veden ripottelu, jota varsinkin kirkossa harjoitetaan.

Tästä asiasta ei ole kylläkään kovin paljoa puhetta Raamatussa, mutta jos katsomme joitakin harvoja kyseiseen asiaan liittyviä paikkoja, tuntuvat ne viittaavan upotuskasteeseen. Varsinkin verbi babtidzein, joka on allaolevissa Raaamatun kohdissa, ja jonka katsotaan alkukielellä merkitsevän veden sisään pistämistä, viittaa siihen. (Sama verbi esiintyy myös Vanhan testamentin kreikankielisen käännöksen Septuagintan kohdassa 2 Kun 5:14, missä puhutaan syyrialaisen sotapäällikön Naemanin sukeltamisesta Jordaniin.) Samoin Jeesuksen kuolema, hautaus ja ylösnousemus puhuu saman asian puolesta. Katsomme joitakin tälläisiä paikkoja:



- (Matt 3:13-16) Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen tykö hänen kastettavakseen.

14. Mutta tämä esteli häntä sanoen: "Minun tarvitsee saada sinulta kaste, ja sinä tulet minun tyköni!"

15. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Salli nyt; sillä näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus." Silloin hän salli sen hänelle.

16. Kun Jeesus oli kastettu, nousi hän kohta vedestä, ja katso, taivaat aukenivat, ja hän näki Jumalan Hengen tulevan alas niinkuin kyyhkysen ja laskeutuvan hänen päällensä.



- (Mark 1:5) Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.



- (Mark 1:9,10) Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.

10. Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen.



- (Joh 3:22,23) Sen jälkeen Jeesus meni opetuslapsineen Juudean maaseudulle ja oleskeli siellä heidän kanssaan ja kastoi.

23. Mutta Johanneskin kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä; ja ihmiset tulivat ja antoivat kastaa itsensä.



- (Apt 8:35,36,38,39) Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.

36. Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

38. Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

39. Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten.



- (Room 6:3,4) Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?

4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.



- (Kol 2:12) ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.









LUKU 4 -

Milloin kaste suoritetaan?









Edellä olemme jo jonkin verran puhuneet siitä, että kaste ei sellaisenaan voi meitä pelastaa ja viedä taivaaseen, vaan me tarvitsemme ensin myös mielenmuutosta suhteessa Jumalaan ja nimenomaan Jeesuksen Kristuksen vastaanottamista elämäämme (Joh 1:12: Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä). Vain silloin me saatamme pelastua, jos omakohtaisesti käännymme hänen puoleensa (Joh 5:40).

Mitä sitten tulee kasteen järjestykseen, niin liittyy se tähän samaan alueeseen. Siinäkin meidän on ensin syytä ottaa evankeliumin sana vastaan, eli uskoa siihen, ja kaste tulee vasta sen jälkeen. Sillä alkuseurakunnan aikana järjestys oli se, että ihmiset ottivat sanan vastaan ja menivät vasta sitten kasteelle. Katsomme tätä asiaa vielä muutamien sananpaikkojen valossa Apostolien teoista:



- (Apt 2:40,41) Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."

41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.



- (Apt 8:5,6,12) Ja Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi heille Kristusta.

6. Ja kansa otti yksimielisesti vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he kuulivat hänen sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.

12. Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.



- (Apt 8:35-39) Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.

36. Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: "Katso, tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?"

37. Niin Filippus sanoi hänelle: "Jos uskot koko sydämestäsi, niin se tapahtukoon." Hän vastasi ja sanoi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."

38. Ja hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat kumpikin veteen, sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus kastoi hänet.

39. Ja kun he olivat astuneet ylös vedestä, tempasi Herran Henki Filippuksen pois, eikä hoviherra häntä enää nähnyt. Ja hän jatkoi matkaansa iloiten.

(Jae 37 esiintyy vanhemmissa, mutta ei vuoden 1938 käännöksessä)



- (Apt 9:17,18) Niin Ananias meni ja astui huoneeseen, pani molemmat kätensä hänen päälleen ja sanoi: "Veljeni Saul, Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit - että saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi Pyhällä Hengellä."

18. Ja heti putosivat hänen silmistään ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi ja otti kasteen.



- (Apt 10:44,47,48) Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.

47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"

48. Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.



- (Apt 16:13-15) Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan, ja istuimme sinne ja puhuimme kokoontuneille naisille.

14. Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.

15. Ja kun hänet ja hänen perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä." Ja hän vaati meitä.



- (Apt 16:30-34) Ja hän vei heidät ulos ja sanoi: "Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä pelastuisin?"

31. Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi."

32. Ja he puhuivat Jumalan sanaa hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa olivat.

33. Ja hän otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen omaisensa kastettiin kohta.

34. Ja hän vei heidät ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja riemuitsi siitä, että hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan uskovaksi.



- (Apt 18:5,8) Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus.

8. Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.



- (Apt 19:1-5) Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.

2. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan."

3. Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella."

4. Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen."

5. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.

No kastaa pitää luterilaiset kun ne tulee uskoon.
Ja luterilaisia tulee pitää minuutti veden alla varmuuden vuoksi.

vallassa...ja omistautunut julistamiseen, mikä mainitaan selvästi myös Apt.;ssa ja Paavali sanoi, myös että ruumiillinen heikkous oli syynä evankeliumin julistamiseen...toiset apostolit huoletivat kastamisesta..!

puolustus eikä synnissä elävän kastetun pelastuksen puolustus, mutta merkillepantavaa on se, ettei Simoniakaan kehotettu uudelleen kasteelle, vaan parannukseen..

Pieni lapsi ei voi tehdä parannusta, koska hänellä ei vielä ole synnintuntoa. Pienet lapset tehdään opetuslapsiksi, jotka varjellaan lain alla kunnes parannuksen kautta saatava usko ilmenee. Simon noita tuli kasteessa Jeesuksen opetuslapseksi ja kasteen kautta pyhäksi Jumalan silmissä, mistä ei hänelle ollut kuitenkaan mitään hyötyä, koske oli parannusiässä, mutta parannus oli tekemättä!

lapsensa...he siunaavat ja rukoilevat, ettäJeesus tekisi heistä oikeita opetuslapsia...näin he tekevät, vaikka ylösnoussut Herra käski kuitenkin toimia toisin eli tehdä kaikista kansoista opetuslapsia kastamalla ja opettamalla...ei pelkästään rukoilemalla ja siunaamalla!

Jeesus eli maan päällä vanhan liiton aikana, jolloin oli VAIN AIKUISILLE tarkoitettu Johanneksen parannuksen vesikaste, jolla Jeesus ei kastanut ketään.(Joh.4:2)

Jeesuksella oli jo kuitenkin maan päällä eläissään valta antaa syntejä anteeksi ilman kastettakin. Syntinen nainen, ristinryöväri, lapset. Vanhemmat veivät väkisin lapsiaan saamaan Jeesuksen parantavaa, pelastavaa, ja siunaavaa "KOSKETUSTA",jossa voima eli Pyhä Henki siirtyi kosketettavaan.
Vanhemmat tiesivät tarkoin kirjoitukset ja lastensa aseman Jumalan edessä, jos mitään ei tehdä.
"Syntinen olin jo syntyessäni, synnin olle olen siinnyt jo äitini kohtuun." (Ps.51:7)

Noin vanhan liiton aikana lasten pelastus toteutui Jeesuksen "kosketuksen" avulla.

Jeesus valmisti UUDEN LIITON KASTEEN perhekunnittain annettavaksi vasta kärsimyksillään ja kuolemallaan ja antoi kastekäskyn vasta kuolemansa jälkeen (Matt.28:19-20).

"Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?" (Room.6:3)