Aika paksua

Meidän äidinkielen tunneilla ei oikeastaan muuta lueskeltukaan, kuin naisten teoksia. Noh, opettaja kyllä suositteli, että Seitsemän Veljestä tulisi lukea, mutta sitä ei käsitelty.

Minna Canthista puhuttiin lähes joka tunti.

Dekas kirjoitti:

Meidän äidinkielen tunneilla ei oikeastaan muuta lueskeltukaan, kuin naisten teoksia. Noh, opettaja kyllä suositteli, että Seitsemän Veljestä tulisi lukea, mutta sitä ei käsitelty.

Minna Canthista puhuttiin lähes joka tunti.

Lue lisää

Ajat ovat ehkä muuttuneet. Omista kouluvuosistani lienee jo 150 vuoden paikkeilla. :)

eikös aika moni "nuori vuodentaiteilija " ole nainen, ainakin viimeisten vuosien ajan. Aika esikoiskirjailija on myös vihainen nuori nainen.

Taitaa olla niinpäin, että nuoren mieskirjailijan kannattaisi kieroittaa nais pseudona.

Taas mitä tulee "mestareihin" niin jotain Da Vinci:ä voi olla vähän vaikea ylittää... kenenkään, nykyään.

Kuka sanoi että sitä harlekiinihömppää pitäisi lukea? Onhan naiset kirjoittaneet vaikka mitä. Esim. Agatha Christien kirjat kai sentään kelpaa miehillekin, nehän ovat selvästi dekkarikirjallisuuden parhaimmistoa. Jane Austenin romaanit ja Mitchellin Tuulen viemää taas ovat aika lailla romanttisen hömpän maineessa, vaikka niissä on paljon muutakin.

Hiukan muuten epäilen sitäkin karkottaako romanttinen hömppä oikeasti miehet ja pojat, mahtuuhan sitä nimittäin myös "miesten kirjallisuuteen". Erityisesti monessa vanhassa klassikossa, mutta myös uudemmissa (esim. jotkut Clancyn, Higginsin ja DeMillen trillerit). Usein se on muka sivujuonena mutta silti turhankin vahvasti esillä.

Omiin lukutottumuksiini kuuluvat filosofian teokset, scifi sekä yhteiskunnalliset pohdinnat.(täydentävät yllättävän mukavasti toisiaan)

Eivät tosin nämä romanttiset harlekiini/lääkärisarja/muu hömppä kirjallisuus.

Kai minä sitten naisnäkökulmasta luen väärin. Haluan kuitenkin, että lukemani saa minut myös ajattelemaan, ehkä myös oppimaan jotain. Pelkkä viihdehömppä ei kiinnosta.

Inssi kirjoitti:

Omiin lukutottumuksiini kuuluvat filosofian teokset, scifi sekä yhteiskunnalliset pohdinnat.(täydentävät yllättävän mukavasti toisiaan)

Eivät tosin nämä romanttiset harlekiini/lääkärisarja/muu hömppä kirjallisuus.

Kai minä sitten naisnäkökulmasta luen väärin. Haluan kuitenkin, että lukemani saa minut myös ajattelemaan, ehkä myös oppimaan jotain. Pelkkä viihdehömppä ei kiinnosta.

Lue lisää

Miksi tähän vedetään "romanttiset harlekiini-" etc. kirjat?

Keskusteluhan virisi naisten kirjoittamasta kirjallisuudesta.

Hertha kirjoitti:

Miksi tähän vedetään "romanttiset harlekiini-" etc. kirjat?

Keskusteluhan virisi naisten kirjoittamasta kirjallisuudesta.

Taivasten tekijät!

Menevätkö sinulta yöunet, jos joku tuntee vastenmielisyyttä feminismiä kohtaan?

Hertha kirjoitti:

Menevätkö sinulta yöunet, jos joku tuntee vastenmielisyyttä feminismiä kohtaan?

Ei saa kesken unosten herättää.

Hertha kirjoitti:

Menevätkö sinulta yöunet, jos joku tuntee vastenmielisyyttä feminismiä kohtaan?

Eivät kaikki lue kirjoja, eivät naiset, eivät miehet. Kukaan ei myöskään jaksa lukea tylsänä pitämäänsä kirjaa vain sen vuoksi, että sen on kirjoittanut nimenomaan nainen tai nimenomaan mies. Onko kovin vaikeaa käsittää, ettei kirjan tekijän sukupuoli ole lukijalle mitenkään tärkeä asia.

Suomessa ovat etevät naiset saaneet tunnustusta kirjailijoina: Minna Canth, Aino Kallas, Maila Talvio, Maria Jotuni - kaikki kirjallisia suuruuksia jo Suomen itsenäistyessä. Luetteloa voisi jatkaa pitkään, lisään sotaa edeltäneeltä ajalta vain Edith Södergranin, L. Onervan, Hella Vuolijoen ja Helvi Hämäläisen. Näitä mainitsemiani lukevat kaikki vakavamman kirjallisuuden harrastajat, miehet ja naiset, sanokoot Kortelaiset mitä tahansa. Sen valittaminen, että naisia muka sorretaan kirjailijoina ja että miehet eivät muka lukisi naisten kirjoittamia tekstejä, on täysin turhaa.

Nykyisin tuntuu kirjailijoiden joukossa olevan enemmän naisia kuin miehiä,mutta jo Jane Austenin aikaan oli paljon kirjoittavia naisia. Englannissa oli jopa kustantamo, joka julkaisi pelkästään naisten kirjoittamia romaaneja. Kuitenkin vain harva kirjoittaja jää kirjallisuudenhistoiraan. Jane Austen on yksi, ja myös hänen parodiointinsa kohde Ann Radcliffe on saanut paikan 1700-luvun pikkuklassikkojen joukossa. Brontën sisarukset, Mrs. Gaskell, George Elliot (Mary Ann Evans) ja Christina Rosetti ovat 1800-luvun klassikkoja. Suurimman siihenastisen bestsellerin kirjoitti Marie Corelli 1890-luvulla ja sitä lukivat niin miehet kuin naiset.

Historian kulkuun ovat vaikuttaneet Harriet Beecher Stowe, jonka Setä Tuomon tupa oli suuri propagandaväline orjuuden poistamiseksi USA:n etelävaltioissa, ja Bertha Suttner, jonka romaani Aseet pois vaikutti Alfred Nobeliin ja oli yksi Nobelin rauhanpalkinnon perustamiseen johtaneista tekijöistä. Yhteiskunnallista merkitystä oli omana aikanaan niin Mme de Staëlin kuin George Sandin teoksilla.

Marisemisen sijaan tulisi todeta, että kirjailijoiden joukossa on niin miehiä kuin naisia, ja että jo 1800-luvulla naiskirjailijat olivat saaneet merkittävän ja vaikutusvaltaisen aseman. Ei pidä paikkaansa, että miehet eivät muka lukisi naisten kirjoittamia tekstejä. Aina voidaan tietysti ottaa esimerkiksi joku Barbara Cartland tai muu kioskikirjailija, joita miehet eivät yleensä lue eivätkä monet naisetkaan, mutta on naiskirjailijoita loukkaavaa tehdä tämän nojalla pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Lukijan huoli kirjoitti:

Eivät kaikki lue kirjoja, eivät naiset, eivät miehet. Kukaan ei myöskään jaksa lukea tylsänä pitämäänsä kirjaa vain sen vuoksi, että sen on kirjoittanut nimenomaan nainen tai nimenomaan mies. Onko kovin vaikeaa käsittää, ettei kirjan tekijän sukupuoli ole lukijalle mitenkään tärkeä asia.

Suomessa ovat etevät naiset saaneet tunnustusta kirjailijoina: Minna Canth, Aino Kallas, Maila Talvio, Maria Jotuni - kaikki kirjallisia suuruuksia jo Suomen itsenäistyessä. Luetteloa voisi jatkaa pitkään, lisään sotaa edeltäneeltä ajalta vain Edith Södergranin, L. Onervan, Hella Vuolijoen ja Helvi Hämäläisen. Näitä mainitsemiani lukevat kaikki vakavamman kirjallisuuden harrastajat, miehet ja naiset, sanokoot Kortelaiset mitä tahansa. Sen valittaminen, että naisia muka sorretaan kirjailijoina ja että miehet eivät muka lukisi naisten kirjoittamia tekstejä, on täysin turhaa.

Nykyisin tuntuu kirjailijoiden joukossa olevan enemmän naisia kuin miehiä,mutta jo Jane Austenin aikaan oli paljon kirjoittavia naisia. Englannissa oli jopa kustantamo, joka julkaisi pelkästään naisten kirjoittamia romaaneja. Kuitenkin vain harva kirjoittaja jää kirjallisuudenhistoiraan. Jane Austen on yksi, ja myös hänen parodiointinsa kohde Ann Radcliffe on saanut paikan 1700-luvun pikkuklassikkojen joukossa. Brontën sisarukset, Mrs. Gaskell, George Elliot (Mary Ann Evans) ja Christina Rosetti ovat 1800-luvun klassikkoja. Suurimman siihenastisen bestsellerin kirjoitti Marie Corelli 1890-luvulla ja sitä lukivat niin miehet kuin naiset.

Historian kulkuun ovat vaikuttaneet Harriet Beecher Stowe, jonka Setä Tuomon tupa oli suuri propagandaväline orjuuden poistamiseksi USA:n etelävaltioissa, ja Bertha Suttner, jonka romaani Aseet pois vaikutti Alfred Nobeliin ja oli yksi Nobelin rauhanpalkinnon perustamiseen johtaneista tekijöistä. Yhteiskunnallista merkitystä oli omana aikanaan niin Mme de Staëlin kuin George Sandin teoksilla.

Marisemisen sijaan tulisi todeta, että kirjailijoiden joukossa on niin miehiä kuin naisia, ja että jo 1800-luvulla naiskirjailijat olivat saaneet merkittävän ja vaikutusvaltaisen aseman. Ei pidä paikkaansa, että miehet eivät muka lukisi naisten kirjoittamia tekstejä. Aina voidaan tietysti ottaa esimerkiksi joku Barbara Cartland tai muu kioskikirjailija, joita miehet eivät yleensä lue eivätkä monet naisetkaan, mutta on naiskirjailijoita loukkaavaa tehdä tämän nojalla pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Lue lisää

Mitä minä muuten olen marissut?

Hertha kirjoitti:

Mitä minä muuten olen marissut?

Niille, jotka naisasiaa julistavat, on aina silloin tällöin kerrottava naisten todellisista saavutuksista, jotka ovat paljon suurempia kuin nämä marisijat haluavat tunnustaa. Feminismi selviää kyllä vastustajistaan, mutta varana sillä on innokkaat, mutta harkitsemattomat tukijat niin kuin tämä taidehistorioitsija.

Kummallista, että monien miesten naisihanne on juuri harlekiini-tyyppinen nuorikaunisköyhä nainen, joka sekoo ja voipuu miehekkäänkarskin ja ottavanomistavan miehen testosteronikoronan ja yhteiskunnallisen ylivoimaisuuden vaikutuksesta.

Hertha kirjoitti:

Kummallista, että monien miesten naisihanne on juuri harlekiini-tyyppinen nuorikaunisköyhä nainen, joka sekoo ja voipuu miehekkäänkarskin ja ottavanomistavan miehen testosteronikoronan ja yhteiskunnallisen ylivoimaisuuden vaikutuksesta.

Lue lisää

Luulisi, että ihanne & vakaumus oikein paperille präntättynä kiinnostaisivat kyseisiä tosimiehiä (poislukien Kurre, siinon erilainen tosimies).

Minunlaisella uteliaalla feministillä jäi tuo romantiikka muinoin nuppuunsa, kukkaan puhkeamatta, alkoi kiinnostaa elämä laidasta laitaan. Ja kun ei sitä kukaan hullu viitsi eikä ehdi itse yrityksen ja erehdyksen menetelmällä kokea - siis laidasta laitaan - niin lukemalla tutustuu kaikkeen, melkein kaikkeen. Ei tulisi mieleenkään karsia mieskirjailijoita, perusteet ovat muu kuin sukupuoli. Mutta myönnän, suosin naiskirjoittajia, osuvat lähelle.

kaikkien miesten puolesta pysty vastaamaan, mutta itse luen(pyrin lukemaan) yhden naiskirjailian romaanin kuukaudessa(tosin lipsahtelee..)

Koko juttu alkoi kun, ystäväni(nainen) kysyi kuinka monta naisen kirjoittamaa kirjaa olin lukenut. Ja kun vastaus oli vähintäänkin välttelevä, päätin lainata ainakin yhden naiskirjailian kirjan joka kerran kun kirjoja lainasin.

Ei kirjasta tee hyvää(tai huonoa) kirjailijan sukupuoli. Naiskirjailioissa on tosin enemmän "asenteellisuutta", josta en pidä. Suhtaudun propagandaan muutenkin nihkeästi.

Minä en juurikaan kuvittele...

Tasunka Witko kirjoitti:

kaikkien miesten puolesta pysty vastaamaan, mutta itse luen(pyrin lukemaan) yhden naiskirjailian romaanin kuukaudessa(tosin lipsahtelee..)

Koko juttu alkoi kun, ystäväni(nainen) kysyi kuinka monta naisen kirjoittamaa kirjaa olin lukenut. Ja kun vastaus oli vähintäänkin välttelevä, päätin lainata ainakin yhden naiskirjailian kirjan joka kerran kun kirjoja lainasin.

Ei kirjasta tee hyvää(tai huonoa) kirjailijan sukupuoli. Naiskirjailioissa on tosin enemmän "asenteellisuutta", josta en pidä. Suhtaudun propagandaan muutenkin nihkeästi.

Minä en juurikaan kuvittele...

Lue lisää

Nostan olematonta hattuani, sinun arviosi perustuu tähänastiseen kokemukseesi. Kukaan ei voi väittää sitä vastaan, jokaisella on oma makunsa ja omat mieltymyksensä, kenellä muka oisi oikeus asettaa niitä oikeellisuusjärjestykseen. Minäkin luen sekaisin vähän kaikkea, on joskus yllättävää, mistä tulee pitäneeksi. Niistä arvostetuista en aina.

Soh-vi kirjoitti:

Nostan olematonta hattuani, sinun arviosi perustuu tähänastiseen kokemukseesi. Kukaan ei voi väittää sitä vastaan, jokaisella on oma makunsa ja omat mieltymyksensä, kenellä muka oisi oikeus asettaa niitä oikeellisuusjärjestykseen. Minäkin luen sekaisin vähän kaikkea, on joskus yllättävää, mistä tulee pitäneeksi. Niistä arvostetuista en aina.

Lue lisää

Jos täällä ei yksi tietty henkilö koko ajan laittaisi pärstäkertoimen mukaan mielipiteitä oikeellisuusjärjestykseen, täällä voisi sanoa jopa viihtyvänsä.

Realismiko on kirjoittamisen taidon mittari?

tietäisit, että Toni Morrsion on nobel-palkittu naispuolinen kirjailija.

kirjan niin kirjoitti:

tietäisit, että Toni Morrsion on nobel-palkittu naispuolinen kirjailija.

Harva nainen kuitenkaan osaa hyvin kirjoittaa. Naiskirjailijoilla ei yleensä ole paljoakaan annettavaa kirjalisuudelle. Ehkä jotain omaelämäkerrallisia kokemusmerkintöjä, tai fiktiivisiä historiallisia romaaneja voi väsätä kustantajan mieliksi. Lähinnä siinä on kyse silloinkin oikeiden kirjailijoiden matkimisesta. Imitaatio on tietysti toisista viihdyttävää, mutta ei siinä sen enempää merkityksellistä sisältöä ole. Tai yhteiskunnallisesti tärkeää sanomaa kuten on monen merkittävän mieskirjailijan tuotanto saanut muutoksia yhteiskunnissa aikaan.

Kirjan lukija kirjoitti:

Harva nainen kuitenkaan osaa hyvin kirjoittaa. Naiskirjailijoilla ei yleensä ole paljoakaan annettavaa kirjalisuudelle. Ehkä jotain omaelämäkerrallisia kokemusmerkintöjä, tai fiktiivisiä historiallisia romaaneja voi väsätä kustantajan mieliksi. Lähinnä siinä on kyse silloinkin oikeiden kirjailijoiden matkimisesta. Imitaatio on tietysti toisista viihdyttävää, mutta ei siinä sen enempää merkityksellistä sisältöä ole. Tai yhteiskunnallisesti tärkeää sanomaa kuten on monen merkittävän mieskirjailijan tuotanto saanut muutoksia yhteiskunnissa aikaan.

Lue lisää

Naiskirjailijoilla ei ole "annettavaa" kirjallisuudelle (kun puhutaan naisista, pitää muistaa aina mainita verbi "antaa").

Naiskirjailijoiden tuotanto ON osa kirjallisuutta.

Kirjan lukija kirjoitti:

Harva nainen kuitenkaan osaa hyvin kirjoittaa. Naiskirjailijoilla ei yleensä ole paljoakaan annettavaa kirjalisuudelle. Ehkä jotain omaelämäkerrallisia kokemusmerkintöjä, tai fiktiivisiä historiallisia romaaneja voi väsätä kustantajan mieliksi. Lähinnä siinä on kyse silloinkin oikeiden kirjailijoiden matkimisesta. Imitaatio on tietysti toisista viihdyttävää, mutta ei siinä sen enempää merkityksellistä sisältöä ole. Tai yhteiskunnallisesti tärkeää sanomaa kuten on monen merkittävän mieskirjailijan tuotanto saanut muutoksia yhteiskunnissa aikaan.

Lue lisää

puhua selvää ennakkouuloisen typerää paskaa. Ei anna aihetta jatkaa.

Hertha kirjoitti:

Naiskirjailijoilla ei ole "annettavaa" kirjallisuudelle (kun puhutaan naisista, pitää muistaa aina mainita verbi "antaa").

Naiskirjailijoiden tuotanto ON osa kirjallisuutta.

Lue lisää

Lähikaupan mainos on myös näin ollen osa kirjallisuutta jos kaikki kirjoitettu teksti pitää väkisin niputtaa samaan katekoriaan.

Kirjan lukija kirjoitti:

Lähikaupan mainos on myös näin ollen osa kirjallisuutta jos kaikki kirjoitettu teksti pitää väkisin niputtaa samaan katekoriaan.

Voiko esim. syvällisenä kirjallisuuspohdintana pitää sitä, että saako kirjaa lukea sängyssä makuullaan vai pitääkö sitä lukea aina istuma-asennossa? (Jatkaen siis lähikaupan mainos linjalla.)

pokkaa kirjoitti:

puhua selvää ennakkouuloisen typerää paskaa. Ei anna aihetta jatkaa.

Ennakkoluulot sikseen koska tosiasiallisesti lähes kaikki vähänkään yhteiskunnallisesti merkittävät kirjallisuusteokset ovat yksin omaa miesten kirjoittamia. Naiset yleensä kirjoittavat omaksi huvikseen viihdettä tai jotain kokeilevaa runoutta.

Kirjan lukija kirjoitti:

Ennakkoluulot sikseen koska tosiasiallisesti lähes kaikki vähänkään yhteiskunnallisesti merkittävät kirjallisuusteokset ovat yksin omaa miesten kirjoittamia. Naiset yleensä kirjoittavat omaksi huvikseen viihdettä tai jotain kokeilevaa runoutta.

Lue lisää

....tyyliin Jerry Cotton. ;)

Kirjan lukija kirjoitti:

Lähikaupan mainos on myös näin ollen osa kirjallisuutta jos kaikki kirjoitettu teksti pitää väkisin niputtaa samaan katekoriaan.

Varmaan huomasit, että käytin sanaa "naiskirjailija".

Kuka on väittänyt, että lähikaupan mainokset ovat kirjallisuutta? Minäkö?

jorojukka-kukka kirjoitti:

Voiko esim. syvällisenä kirjallisuuspohdintana pitää sitä, että saako kirjaa lukea sängyssä makuullaan vai pitääkö sitä lukea aina istuma-asennossa? (Jatkaen siis lähikaupan mainos linjalla.)

Lue lisää

Naisten kirjoittamaa kirjaa luettakoon makuuasennossa. Sitten kirjalla on jotakin annettavaa.

Kirjan lukija kirjoitti:

Ennakkoluulot sikseen koska tosiasiallisesti lähes kaikki vähänkään yhteiskunnallisesti merkittävät kirjallisuusteokset ovat yksin omaa miesten kirjoittamia. Naiset yleensä kirjoittavat omaksi huvikseen viihdettä tai jotain kokeilevaa runoutta.

Lue lisää

Siinä se on taas.

Mikä on "yhteiskunta"? Sama asia kuin miesten maailma?

Entäs "veronmaksajat"? Puhuttaiasiinko vaihteeksi siitäkin?

Hertha kirjoitti:

Naisten kirjoittamaa kirjaa luettakoon makuuasennossa. Sitten kirjalla on jotakin annettavaa.

Niin se varmasti on.

Hertha kirjoitti:

Varmaan huomasit, että käytin sanaa "naiskirjailija".

Kuka on väittänyt, että lähikaupan mainokset ovat kirjallisuutta? Minäkö?

No, ainakin minulle lähimarketin mainokset sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävämpää informaatiota mitä kaikkien naiskirjailijoiden tuotanto yhteensä.

Se jo osaltaan kertoo totuuden naiskirjallisuuden vaikuttavuudesta yksilön valintoihin tai yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon yleensä.

Kirjan lukija kirjoitti:

No, ainakin minulle lähimarketin mainokset sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävämpää informaatiota mitä kaikkien naiskirjailijoiden tuotanto yhteensä.

Se jo osaltaan kertoo totuuden naiskirjallisuuden vaikuttavuudesta yksilön valintoihin tai yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon yleensä.

Lue lisää

"...minulle lähimarketin nainokset sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävämpää informaatiota mitä kaikkien naiskirjailijoitten tuotanto yhteensä."

Hih. Eh tainnut huomata, mitä kerroit itsestäsi juuri.

jorojukka-kukka kirjoitti:

"...minulle lähimarketin nainokset sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävämpää informaatiota mitä kaikkien naiskirjailijoitten tuotanto yhteensä."

Hih. Eh tainnut huomata, mitä kerroit itsestäsi juuri.

Lue lisää

Pitää olla mainokset. Nainokset on freudilainen lipsus, nainnokset.

Kirjan lukija kirjoitti:

Pitää olla mainokset. Nainokset on freudilainen lipsus, nainnokset.

Pahoittelen kirjoitusvirhettäni, mutta asia tuli selväksi siitäkin huolimatta.

Kirjan lukija kirjoitti:

No, ainakin minulle lähimarketin mainokset sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävämpää informaatiota mitä kaikkien naiskirjailijoiden tuotanto yhteensä.

Se jo osaltaan kertoo totuuden naiskirjallisuuden vaikuttavuudesta yksilön valintoihin tai yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon yleensä.

Lue lisää

Oletko ehkä pääministeri?

Hänkin löysi ostarilta - kirjallisuuden lisäksi - tyttöystävän.

Kirjan lukija kirjoitti:

No, ainakin minulle lähimarketin mainokset sisältävät yhteiskunnallisesti merkittävämpää informaatiota mitä kaikkien naiskirjailijoiden tuotanto yhteensä.

Se jo osaltaan kertoo totuuden naiskirjallisuuden vaikuttavuudesta yksilön valintoihin tai yhteiskunnalliseen päätöksen tekoon yleensä.

Lue lisää

Lähimarkettien mainokset sisältävät huomattavasti enemmän informaatiota kuin sinun sönsötyksesi.

huomioon kirjoitti:

Lähimarkettien mainokset sisältävät huomattavasti enemmän informaatiota kuin sinun sönsötyksesi.

Niin pitää sisältääkin. Lähimarketin mainoksella on taloudellista merkitystä, usein laajalle yli kuntarakenteiden. Myös globaalille tasolle tämä vaikutus ylettyy, vaikkapa reilun kaupan tuotteiden tarjontana tai riistovapaiden tuotteiden suosimisena marketin myyntivalikoimassa. Myös tärkeää on tietää ovatko marketin kananmunat vapaiden vai häkkikanalassa kasvatettujen kanojen munia.

Sen sijaan minun "sönsötyksellä" ei ole kovinkaan suurta informaatio arvoa. Yleisestihän se jo tiedetään, että naiskirjailijoiden tuotanto on pääosin ohutta höttöä, usein peruskoulutasoista ainekirjoittamista kevyen viihteen tiimoilla.

Kirjan lukija kirjoitti:

Niin pitää sisältääkin. Lähimarketin mainoksella on taloudellista merkitystä, usein laajalle yli kuntarakenteiden. Myös globaalille tasolle tämä vaikutus ylettyy, vaikkapa reilun kaupan tuotteiden tarjontana tai riistovapaiden tuotteiden suosimisena marketin myyntivalikoimassa. Myös tärkeää on tietää ovatko marketin kananmunat vapaiden vai häkkikanalassa kasvatettujen kanojen munia.

Sen sijaan minun "sönsötyksellä" ei ole kovinkaan suurta informaatio arvoa. Yleisestihän se jo tiedetään, että naiskirjailijoiden tuotanto on pääosin ohutta höttöä, usein peruskoulutasoista ainekirjoittamista kevyen viihteen tiimoilla.

Lue lisää

Ne jaksavat minua aina huvittaa. "Yleisestihän se jo tiedetään" tai "ohutta höttöä" tai peruskoulutasoista ainakirjoittamista.

Heh!

- Meillä on punainen talo. Isä maalasi sen. Äitikin oli mukana. Minä tykkään uimisesta. Meillä on koira. Sen pituinen se. -

jorojukka-kukka kirjoitti:

Ne jaksavat minua aina huvittaa. "Yleisestihän se jo tiedetään" tai "ohutta höttöä" tai peruskoulutasoista ainakirjoittamista.

Heh!

- Meillä on punainen talo. Isä maalasi sen. Äitikin oli mukana. Minä tykkään uimisesta. Meillä on koira. Sen pituinen se. -

Lue lisää

Heh!

Meillä on verenpunainen talo, jota yleisesti tunnettuna tosiasiana kutsutaan Punaiseksi Taloksi. Kuten arvata saattaa, isäni maalasi sen omin käsin, - pensselit nimittäin olivat puutteellisesti varustetusta rautakaupasta loppuneet, vaikka kotimme kalliilla hinnalla ostettuun takorautaiseen postilaatikkoon jaettu mainoslehtinen toisin antoi ymmärtää, eikä mainio isäni ylen kiireisenä liikemiehenä voinut millään muotoa odottaa uuden maalausvälinetoimituksen saapumista enää seuraavalle viikolle, vaan talonmaalausurakka täytyi suorittaa välittömästi alta pois. Kuvan kaunis, mutta jo keski-ikäinen ja hiukan harmaantunut äitikin oli mukana ihastelemassa isän työskentelyä, ja suuri oli se auvo, joka äidin silmistä loisti hänen palvoessaan uurasta mutta yleisesti ahkerana tunnettua miestään.

Minä tykkään uimisesta, etenkin vedessä on mukava harjoittaa liukuen etenemistä vaakatasossa. Luultavasti tulen sitten aikuisena valitsemaan ammatin, jossa saa olla aina makuuasennossa ja tuntea pitkien liukujen aiheuttamat väristykset koko keholla. Meillä on myös yleisesti tunnettu narttu koira, mutta ei siitä sen enempää. Paitsi että samoin kuin äiti, niin myös yleisesti tunnettu narttu koiramme tottelee vain yhtä isäntää perheessämme, ja se valitettavasti en ole minä.