Onko paikalla kielipoliiseita

tottumuskysymys.
Minulle taas tuo "minkä tähden" tuo auttamattomasti mieleen taivaalla olevan tähden.
Kaikki - takia, vuoksi ja tähden ovat kyllä ihan kirjakieltä, eivät mitään murresanoja.

minkä tähden, minkä vuoksi ja minkä takia voi yksinkertaisesti korvata sanalla miksi.

poron kielet hyviä, kun ne keittää ja kylemänä leikkaa leivän päälle. NAM.
Siitä on kauan vai kauvan, kun viimeksi söin kieltä.
Äskön makustelin sanoja, nyt maistuis poron kieli.

Reenu kirjoitti:

poron kielet hyviä, kun ne keittää ja kylemänä leikkaa leivän päälle. NAM.
Siitä on kauan vai kauvan, kun viimeksi söin kieltä.
Äskön makustelin sanoja, nyt maistuis poron kieli.

Lue lisää

Tunnustetaan ylellisyyksisi myös muissa gourmetmaisemissa.

http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/sanaind.html
Raholan syötäviä sanoja, indeksi

että "takia". Varmaan sen vuoksi, että "sanua" ei oo suomea vaan pittää sanua että "sanoa" ja "pittää" ei oo suomea kun pittää sanua että "pitää" ja ei saa sanoa että oo kun pitää sanoa että "ole". Minkähän takia ei jokkainen saa sanua niinku haluaa ? Oulussa ainaski on toripolliisi ja se kirijotettaan kahella ällällä mutta lausutaan kolomellla älllälllä "pollliisi". Kyllä me avojalakaset se tiijetään ja jotku on siinäki asiassa palijasjalakasia eikä avojalakasia. Se tarkottaa sitä sammaa että on Ouluun tullu ensi kerran iliman sukkia ja kenkiä sen takia että on syntyny täällä Oulusa ja ollu Oulusa koulusa. Kyllä siellä koulusa puhuttiin siitä vuoksi ja luode ilmiöstäki jottain. Tähdenlentojaki täällä Oulusa näkkyy aina talavella ku on pimijää. Kesällähän täällä on ihan valosaa sen takia ku ollaan niin pohojosessa.

ei saa sanua kirjoitti:

että "takia". Varmaan sen vuoksi, että "sanua" ei oo suomea vaan pittää sanua että "sanoa" ja "pittää" ei oo suomea kun pittää sanua että "pitää" ja ei saa sanoa että oo kun pitää sanoa että "ole". Minkähän takia ei jokkainen saa sanua niinku haluaa ? Oulussa ainaski on toripolliisi ja se kirijotettaan kahella ällällä mutta lausutaan kolomellla älllälllä "pollliisi". Kyllä me avojalakaset se tiijetään ja jotku on siinäki asiassa palijasjalakasia eikä avojalakasia. Se tarkottaa sitä sammaa että on Ouluun tullu ensi kerran iliman sukkia ja kenkiä sen takia että on syntyny täällä Oulusa ja ollu Oulusa koulusa. Kyllä siellä koulusa puhuttiin siitä vuoksi ja luode ilmiöstäki jottain. Tähdenlentojaki täällä Oulusa näkkyy aina talavella ku on pimijää. Kesällähän täällä on ihan valosaa sen takia ku ollaan niin pohojosessa.

Lue lisää

Ole ylpeä omasta murteestasi, se on Sinulle suuri aarre!Ja sitä ei kukaan voi Sinulta riistää.
Ajatelepa, jos kaikki puhuisivat ns yleiskieltä. Se on mielestäni juuri niin kuivaa ja tylsää, että hereillä pysyminen on niin ja näin. Eduskunnassa sitä kapulakieltä kuulee parhaimmillaan. Mahtavatko siellä kaikki kuulijat ymmärtää kaiken kuulemansa saati pysyä aina edes hereillä? Tämän kirjoitin tietoisesti kärjistäen.
Oman murteen, sen omimman itseilmaisun takia kenenkään ei pidä tuntea alemmuutta!

ei saa sanua kirjoitti:

että "takia". Varmaan sen vuoksi, että "sanua" ei oo suomea vaan pittää sanua että "sanoa" ja "pittää" ei oo suomea kun pittää sanua että "pitää" ja ei saa sanoa että oo kun pitää sanoa että "ole". Minkähän takia ei jokkainen saa sanua niinku haluaa ? Oulussa ainaski on toripolliisi ja se kirijotettaan kahella ällällä mutta lausutaan kolomellla älllälllä "pollliisi". Kyllä me avojalakaset se tiijetään ja jotku on siinäki asiassa palijasjalakasia eikä avojalakasia. Se tarkottaa sitä sammaa että on Ouluun tullu ensi kerran iliman sukkia ja kenkiä sen takia että on syntyny täällä Oulusa ja ollu Oulusa koulusa. Kyllä siellä koulusa puhuttiin siitä vuoksi ja luode ilmiöstäki jottain. Tähdenlentojaki täällä Oulusa näkkyy aina talavella ku on pimijää. Kesällähän täällä on ihan valosaa sen takia ku ollaan niin pohojosessa.

Lue lisää

Tuli hyvä mieli, kun luin "pakinasi!.
Kiitos siitä.

ei saa sanua kirjoitti:

että "takia". Varmaan sen vuoksi, että "sanua" ei oo suomea vaan pittää sanua että "sanoa" ja "pittää" ei oo suomea kun pittää sanua että "pitää" ja ei saa sanoa että oo kun pitää sanoa että "ole". Minkähän takia ei jokkainen saa sanua niinku haluaa ? Oulussa ainaski on toripolliisi ja se kirijotettaan kahella ällällä mutta lausutaan kolomellla älllälllä "pollliisi". Kyllä me avojalakaset se tiijetään ja jotku on siinäki asiassa palijasjalakasia eikä avojalakasia. Se tarkottaa sitä sammaa että on Ouluun tullu ensi kerran iliman sukkia ja kenkiä sen takia että on syntyny täällä Oulusa ja ollu Oulusa koulusa. Kyllä siellä koulusa puhuttiin siitä vuoksi ja luode ilmiöstäki jottain. Tähdenlentojaki täällä Oulusa näkkyy aina talavella ku on pimijää. Kesällähän täällä on ihan valosaa sen takia ku ollaan niin pohojosessa.

Lue lisää

...ei saes vanova ninku haluvaa

ei saa sanua kirjoitti:

että "takia". Varmaan sen vuoksi, että "sanua" ei oo suomea vaan pittää sanua että "sanoa" ja "pittää" ei oo suomea kun pittää sanua että "pitää" ja ei saa sanoa että oo kun pitää sanoa että "ole". Minkähän takia ei jokkainen saa sanua niinku haluaa ? Oulussa ainaski on toripolliisi ja se kirijotettaan kahella ällällä mutta lausutaan kolomellla älllälllä "pollliisi". Kyllä me avojalakaset se tiijetään ja jotku on siinäki asiassa palijasjalakasia eikä avojalakasia. Se tarkottaa sitä sammaa että on Ouluun tullu ensi kerran iliman sukkia ja kenkiä sen takia että on syntyny täällä Oulusa ja ollu Oulusa koulusa. Kyllä siellä koulusa puhuttiin siitä vuoksi ja luode ilmiöstäki jottain. Tähdenlentojaki täällä Oulusa näkkyy aina talavella ku on pimijää. Kesällähän täällä on ihan valosaa sen takia ku ollaan niin pohojosessa.

Lue lisää

paljasjalkaisia turkulaisia, muut ei ole mitään!
Sitten pitäisi olla vielä Heidekenillä syntynytkin.

Pelle1Peloton kirjoitti:

...ei saes vanova ninku haluvaa

haluvaa, mutta kirijottaa onki sitte vähä eri asija. Kirijotustaha on palijo vaikijampi hahamottaa, ku puhetta. Mennee palijo enempi aikaa älytä, mitä murteella on kirijotettu, ku ihan kirijakielellä.

sen takia ja sitä varte ku meil ei ol ollenka kiälipolisei.Toi TyräkkäiNen olem mää,en huamannu ku olin jo laittanu kirjotuksen enkä jaksanu uussi sitä.Sanota meil kyl sen tährenkin!

Suomen kielessä, toisin kuin monissa muissa, on mm. monikon taipuminen mahdollista monin eri tavoin.

Voihan sanoa esim: harakkain, harakoiden, harakoitten, näkyypä vielä joskus harakkojen.
Jäiköhän vielä puuttumaan?

oikein. kirjoitti:

Suomen kielessä, toisin kuin monissa muissa, on mm. monikon taipuminen mahdollista monin eri tavoin.

Voihan sanoa esim: harakkain, harakoiden, harakoitten, näkyypä vielä joskus harakkojen.
Jäiköhän vielä puuttumaan?

Lue lisää

aivan vieraalta kuulosti kun sanaa maistelin.
Murteista on paljon kiinni.
Siitä poliiseita tuo meidänkin murteen kiälipolisei on varmaan tullut,muta jos täällä päin puhutaan poliiseista se on poliiseja.
Mulle ei taas tuo mitään vaikeutta sanoa tähden,vuoksi tai takia..kaikki menee ihan yhtä lailla tuomatta mitään eri tunteita.

TyrNimaNteli kirjoitti:

aivan vieraalta kuulosti kun sanaa maistelin.
Murteista on paljon kiinni.
Siitä poliiseita tuo meidänkin murteen kiälipolisei on varmaan tullut,muta jos täällä päin puhutaan poliiseista se on poliiseja.
Mulle ei taas tuo mitään vaikeutta sanoa tähden,vuoksi tai takia..kaikki menee ihan yhtä lailla tuomatta mitään eri tunteita.

Lue lisää

Tää periturkulaine kui? Eiks se tarkota samaa?

Minusta ne kaikki ovat synonyymejä, mutta tuo vuoksi tuntuu ainakin minun suussani liian "hienolta", kun siitä tulee lausuttuna kuitenkin vuaksi ja se taas kuulostaa hassulta. :)

Abuela kirjoitti:

Tää periturkulaine kui? Eiks se tarkota samaa?

Minusta ne kaikki ovat synonyymejä, mutta tuo vuoksi tuntuu ainakin minun suussani liian "hienolta", kun siitä tulee lausuttuna kuitenkin vuaksi ja se taas kuulostaa hassulta. :)

Lue lisää

eiks sen vuaks olis kiva mennä ku sen tähre menttinkki et voitais kyssy minkä takia se sanos kui?;)
KUI on meillä myös miksi,siis sitä tarkoitat?Kui on monessa paikassa asiapitoinen sana;)pitää vaan tietää mihin se kuuluu.MInkä tähden?On sama kuin KUI.

TyrNimaNteli kirjoitti:

eiks sen vuaks olis kiva mennä ku sen tähre menttinkki et voitais kyssy minkä takia se sanos kui?;)
KUI on meillä myös miksi,siis sitä tarkoitat?Kui on monessa paikassa asiapitoinen sana;)pitää vaan tietää mihin se kuuluu.MInkä tähden?On sama kuin KUI.

Lue lisää

Sillai kuissi, millaissi!!!

TyrNimaNteli kirjoitti:

eiks sen vuaks olis kiva mennä ku sen tähre menttinkki et voitais kyssy minkä takia se sanos kui?;)
KUI on meillä myös miksi,siis sitä tarkoitat?Kui on monessa paikassa asiapitoinen sana;)pitää vaan tietää mihin se kuuluu.MInkä tähden?On sama kuin KUI.

Lue lisää

Monikäyttöinen sana toi kui. Eikös se tarkoita kans samaa ku kuinka, eli kummottis?

Taidetaan olla Turun pualest molemmat vai kui?

TyrNimaNteli kirjoitti:

eiks sen vuaks olis kiva mennä ku sen tähre menttinkki et voitais kyssy minkä takia se sanos kui?;)
KUI on meillä myös miksi,siis sitä tarkoitat?Kui on monessa paikassa asiapitoinen sana;)pitää vaan tietää mihin se kuuluu.MInkä tähden?On sama kuin KUI.

Lue lisää

taas tökkii. Tuota, mitä pitikään sanoa ... Ai niin, synnyinseudullani kui/kuis oli sama kuin kuinka, miten, miksi.

kalskahti pahasti tuo "kielipoliiseita". "
"Kielipoliiseja" tuntuisivat oikeammilta.
Tosin oma suomenkieleni on pahasti vanhentunutta.
Siksi roikunkin näillä palstoilla, että joten kuten
pysyisin ajan hengessä mukana.

Itäsuomalainen kielimuistini tunnistaa muodon "poliiseja", apteekin "proviisorit" ja luostarin "noviisit". Niinpä apteekkiin haettaneen proviisoreja ja luostariin noviiseja.
Tässä on uusi mielenkiintoinen aihe opiskella ja vahvistaa äidinkielen tuntemusta!
En ole äidinkielenopettaja. Haluaisin keskustella ihan tavallisella jokamiehen omalla kielellä: oppia, oivaltaa, ymmärtää ja ennen kaikkea harjoittaa edes pientä aivojumppaa näin turvallisessa ympäristössä.
Uskon, että tänne ei synny minkäänlaista - miinuskirjoittelua!
Seuraavan kerran pääsen tänne ti-iltana. Olisinpa iloinen, jos täällä olisi jo käynnissä iloinen hyväntahtoinen purpatus ajankohtaisista asioista: kyselyä, ihmettelyä, VOISINKO MINÄKIN?, entä jos, mitä sitten? Ja mitä sitten tapahtui, eikö vain kannatanutkin, yms??
Näihin mietteisiin lopetan nyt ja toivon saavani palautetta!
Tämän kirjoitin tarkoituksellisesti ja toivoen saavani palautetta.

Abuela kirjoitti:

Monikäyttöinen sana toi kui. Eikös se tarkoita kans samaa ku kuinka, eli kummottis?

Taidetaan olla Turun pualest molemmat vai kui?

on tiätty kummottis.Simmotis sitä sanota ja siält me vissi olla kumpiki.Kummalt pualt jokke sää olet?

KristaTee kirjoitti:

taas tökkii. Tuota, mitä pitikään sanoa ... Ai niin, synnyinseudullani kui/kuis oli sama kuin kuinka, miten, miksi.

meilpäi sanota.Kuissi?Eiks see ol Porist tai Ukist päi?

TyrNimaNteli kirjoitti:

meilpäi sanota.Kuissi?Eiks see ol Porist tai Ukist päi?

sieltäpäinkään, mutta meillä kyllä sanottiin esimerkiksi kuis siä noin ton teet.

suomen kielen kirjakieli ole vain yksisanainen, vaan ihan kirjakieli suvaitsee useita erilaisia muotoja.

Eivät siis suinkaan ole mitään murretta.

voi, ettei kirjoitti:

suomen kielen kirjakieli ole vain yksisanainen, vaan ihan kirjakieli suvaitsee useita erilaisia muotoja.

Eivät siis suinkaan ole mitään murretta.

"poliiseita" kirjakieltä? Nuo kolme pientä sanaa kylläkin kuuluvat suomenkielen perussanastoon.

kirjakielisiä ilmauksia.

Minkä takia, minkä vuoksi, minkä tähden? = MIKSI? Yhdellä sanalla ilmaisee saman asian. Puhekieli rönsyää, tarvitaan lisäsanoja ilmaisemaan tunteita, ikäänkuin jatkamaan ajatusta. Että jos kuitenkin - niin tai näin tai sitten jotenkin.
Puhun itämurretta. Minulle "takia" ja "tähen" tuntuvat omimmilta.
Rakastan sanoja ja niillä leikittelemistä. Lisäksi olen oikea pilikunnussija, muistona koulusta "lauseenjäsennys". Jos koenumero oli alle 9, se oli melkein katastrofi. En tiedä, miten tarkkaan nykyään opetetaan oikeinkirjoitusta ja välimerkitystä. En muista enää esim. yhdyssanojen oikeaa kirjoittamista. Liekö tärkeää, ja voi hakea tietoa.
Nyt leikittelen sanoilla puhumalla eli osallistumalla oman paikkakunnan aikuisteatteriin. Se on tosi lystiä hommaa. Tuotamme kaiken itse improvisoimalla, ei tarvitse muistaa tarkkoja vuorosanoja. Ja minkä tähen? Siksi, että tuotamme iloa muille ja iloitsemme itse!
Nyt pittää lopettoo, meillä on tännään tärkeä esitys iltapäevällä. Klovni Klooriana suan olla ihan oma ihteni, eikä tarvii kysyä että MINKÄ TÄHEN TAE TAKIA.
PS. Saisimmeko aikaan hyvän mielen tarinoinnin? Sellaisen, jossa kannustamme toisiamme ja huolehdimme hyvästä kielestä. Äh ja voih, ymmärrättekö?

Kirjan on toimittanut Pirkko Muikku-Werner.Testaa omat taitosi ja ilmianna kielirikolliset .Pikkutarkkana lainvartijana tehtäväsi on suomen kielen väärinkäytösten estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.Armoa ei, Siperiaan!

Ruuneperillä on ehkä traumaattisia kokemuksia, jotka selittävät hänen näkemyksiään suomen kirjakielen kehittymisestä tai kehittymättömyydestä.Onhan näistä puhuttukin jo joissakin ketjuissa ja varmaan jatkossakin keskustellaan.

Minkä tähen, minkä taatta - näin savon murteessa. Komeinta on pohojalaanen minkä tähären.Miksi, oi miksi , kyllä sekin menettelee, kunhan ei sano : mistä johtuen.

Suomi vielä kehittymätön kieli? Siitäkö se muka näkyy, ettei siinä ole persoonapronomineja eri suvuille yksikön kolmannessa persoonassa? Kieleme on päin vastoin niin kehittynyt, ettei se tarvitse kyseistä erottelua.

"Murteet ovat ainoita, joissa kieli vielä kehittyy."
- Millähän tavoin ne murteet kehittyvät niin valtavasti? Päin vastoin kirjakieli kehittyy, siihen otetaan uusia sanoja, eivätkä ne suinkaan tulee murteista.

" ... oman kielemme merkitystä, jonka aikaansaivat suomen ruotsalaiset."
- Siis Suomen ruotsalaiset saivat aikaan suomen kielen merkityksen. Mitähän tuo tarkoittaa? Siis senkö, että suomen kieli on tärkeä vai ei tärkeä?

Edelleen: takia, tähden ja vuoksi voidaan korvata sanalla miksi, eli ... huonon sään vuoksi/ takia/ tähden lentokone joutui ... voidaan ilmaista tyylikkäämmin: ... huonon sään miksi lentokone joutui ... . (Ei taida sekään olla murteesta lähtöisin...)

(Pelkästään MINKÄ/ JONKA takia jne voidaan korvata sanalla miksi.)

Täydennyksenä tuohon voi vielä sanoa, että synonyymejä ovat takia, tähden vuoksi ja johdosta, ja usein sopii juuri viimeksi mainittu.

"Olen aina sanonut, että suomi on kehittymätön kieli."

Suomi on kaikessa jäljessä, ei yksin kielessä.
Autoilussakin ollaan jäljessä jopa Ruotsista 10–20 vuotta.

Se olisin uusi kysymys,
missä asiassa Suomi en jotain muuta Euroopan maata edellä.

No, ehkä omankehussa ollaan edellä, ei missään muualla ja
alkoholin humalakäytössä.

ruotsalaiset? Ei kyllä yhtään avautunut kirjoituksestasi.
Mitä heillä on tekemistä kielemme merkityksen mielessä??
Meilläkö ei enää ole mahdollisuutta sivistyä??

Kuka sen meiltä vei?

!!!

aikaan Suomen kirjoitti:

ruotsalaiset? Ei kyllä yhtään avautunut kirjoituksestasi.
Mitä heillä on tekemistä kielemme merkityksen mielessä??
Meilläkö ei enää ole mahdollisuutta sivistyä??

Kuka sen meiltä vei?

Lue lisää

Suomen ruotsalaiset, Snellman etunenässä. Eiköhän Agricolakin ollut ruotsinkielinen äidinkieleltään.

Kielellä on merkitys sellaisenaan. Suomalaista sivistyneistöä ei ollut, joten joidenkin oli homma hoidettava.

Täytyy erikseen tarkistaa missä olen väittänyt, ettei meillä enää ole sivistysmahdollisuutta?

Kenen mahdoin väittää vieneen?

ei s....nan kirjoitti:

!!!

Heitin tuon Akrikolan hiukan huomaamatta. Nämä Agricolan kopiot eivät suomea kehitä.

tapani .. ... kirjoitti:

Suomi vielä kehittymätön kieli? Siitäkö se muka näkyy, ettei siinä ole persoonapronomineja eri suvuille yksikön kolmannessa persoonassa? Kieleme on päin vastoin niin kehittynyt, ettei se tarvitse kyseistä erottelua.

"Murteet ovat ainoita, joissa kieli vielä kehittyy."
- Millähän tavoin ne murteet kehittyvät niin valtavasti? Päin vastoin kirjakieli kehittyy, siihen otetaan uusia sanoja, eivätkä ne suinkaan tulee murteista.

" ... oman kielemme merkitystä, jonka aikaansaivat suomen ruotsalaiset."
- Siis Suomen ruotsalaiset saivat aikaan suomen kielen merkityksen. Mitähän tuo tarkoittaa? Siis senkö, että suomen kieli on tärkeä vai ei tärkeä?

Edelleen: takia, tähden ja vuoksi voidaan korvata sanalla miksi, eli ... huonon sään vuoksi/ takia/ tähden lentokone joutui ... voidaan ilmaista tyylikkäämmin: ... huonon sään miksi lentokone joutui ... . (Ei taida sekään olla murteesta lähtöisin...)

(Pelkästään MINKÄ/ JONKA takia jne voidaan korvata sanalla miksi.)

Täydennyksenä tuohon voi vielä sanoa, että synonyymejä ovat takia, tähden vuoksi ja johdosta, ja usein sopii juuri viimeksi mainittu.

Lue lisää

Onko kehittyneisyyttä se, että pitää erikseen selittää kuka on hän.

Murteet kehittyvät kansan suussa, sinne voi mennä estämään vain hammaslääkäri.

Uusia sanoja otetaan käyttöön kun on pakko.

Ehkä possessiivisuffiksien pois jättäminen on ollut tarkoittamaani luonnollista kehitystä, karmeana sen kyllä olen itse kokenut.

Ketka siis, Sinusta, kehittivät suomen kielen?

Eikö omalla kielellä ole merkitystä? Sanonko asian nyt selvemmin ja saanko sanoa mitään.

Miksi sanaa ehdotin vain viestin avaajan kysymään tarkoitukseen. Mollatahan aina saa jos haluaa.

Ruuneperi kirjoitti:

Suomen ruotsalaiset, Snellman etunenässä. Eiköhän Agricolakin ollut ruotsinkielinen äidinkieleltään.

Kielellä on merkitys sellaisenaan. Suomalaista sivistyneistöä ei ollut, joten joidenkin oli homma hoidettava.

Täytyy erikseen tarkistaa missä olen väittänyt, ettei meillä enää ole sivistysmahdollisuutta?

Kenen mahdoin väittää vieneen?

Lue lisää

Ennen 1800-luvun puoliväliä, Suomessa tuskin puhuttiin Suomen ruotsalaisista; se oli sääty-yhteiskunnan aikaa.

Opintien kauttaa noustiin yhteiskunnan portaita; opintie oli ruotsiksi viitoitettua, ja niinpä moni kotonaan suomea puhunut "ruotsalaistui" sitä kautta, olematta silti nykykannalta katsoen Suomen ruotsalaisväestöön kuuluva.

Mikael Agricolan syntyperästä tiedetään vähän, mutta ruotsinkielisenä häntä ei pidetä. Luultavasti hän oli suomenkielinen, joka jo lapsena joutui kuulemaan ruotsia.

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, oliko järkevää, että Suomen suuriruhtinaskunnassa vallitsevaksi tuli suomen kieli, ensisijaisesti J.W.Snellmanin ansiosta.

Jos näin ei olisi käynyt, täällä olisi nyt ruotsi vallitsevana kielenä. Suomi olisi jäänyt meidän sukupolvemme isovanhempien kieleksi, omat vanhempamme olisivat käyneet koulunsa ruotsiksi, samoin me.

Siellä täällä olisi ihmisiä, jotka osaavat vielä suomea, olisi intomielisiä suomen kielen opiskelijoita, yliopistotasolla tutkiskeltaisiin Kalevalaa.

Suomalaiset yksikieliset paikannimet olisivat säilyneet, mutta uudemmat paikannimet olisivat ruotsinkielisiä. Kaupungin nimi saattaisi olla edelleen selvä suomenkielinen, esim. Jyväskylä, mutta sen uudemmat kaupunginosat olisivatkin ruotsinkielisiä.

Olisiko tämä ollut parempi ratkaisu? Meillä olisi yksi kielellinen este vähemmän. Olisi yhteinen kieli länsinaapurin ja paljolti yhteinen muun Pohjois-Euroopan kanssa.

yx-vaan kirjoitti:

"Olen aina sanonut, että suomi on kehittymätön kieli."

Suomi on kaikessa jäljessä, ei yksin kielessä.
Autoilussakin ollaan jäljessä jopa Ruotsista 10–20 vuotta.

Se olisin uusi kysymys,
missä asiassa Suomi en jotain muuta Euroopan maata edellä.

No, ehkä omankehussa ollaan edellä, ei missään muualla ja
alkoholin humalakäytössä.

Lue lisää

missä ollaan ainakin Ruotsia edellä ja se on euro - valitettavasti!

tapani . kirjoitti:

Ennen 1800-luvun puoliväliä, Suomessa tuskin puhuttiin Suomen ruotsalaisista; se oli sääty-yhteiskunnan aikaa.

Opintien kauttaa noustiin yhteiskunnan portaita; opintie oli ruotsiksi viitoitettua, ja niinpä moni kotonaan suomea puhunut "ruotsalaistui" sitä kautta, olematta silti nykykannalta katsoen Suomen ruotsalaisväestöön kuuluva.

Mikael Agricolan syntyperästä tiedetään vähän, mutta ruotsinkielisenä häntä ei pidetä. Luultavasti hän oli suomenkielinen, joka jo lapsena joutui kuulemaan ruotsia.

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, oliko järkevää, että Suomen suuriruhtinaskunnassa vallitsevaksi tuli suomen kieli, ensisijaisesti J.W.Snellmanin ansiosta.

Jos näin ei olisi käynyt, täällä olisi nyt ruotsi vallitsevana kielenä. Suomi olisi jäänyt meidän sukupolvemme isovanhempien kieleksi, omat vanhempamme olisivat käyneet koulunsa ruotsiksi, samoin me.

Siellä täällä olisi ihmisiä, jotka osaavat vielä suomea, olisi intomielisiä suomen kielen opiskelijoita, yliopistotasolla tutkiskeltaisiin Kalevalaa.

Suomalaiset yksikieliset paikannimet olisivat säilyneet, mutta uudemmat paikannimet olisivat ruotsinkielisiä. Kaupungin nimi saattaisi olla edelleen selvä suomenkielinen, esim. Jyväskylä, mutta sen uudemmat kaupunginosat olisivatkin ruotsinkielisiä.

Olisiko tämä ollut parempi ratkaisu? Meillä olisi yksi kielellinen este vähemmän. Olisi yhteinen kieli länsinaapurin ja paljolti yhteinen muun Pohjois-Euroopan kanssa.

Lue lisää

Jos noin olisi olisimme askeleen lähempänä kansainvälisyyttä.

Suomi puhekielenä lienee siis ollut kansan kielenä. Halu sivistää näitä metsäläisiksi koettuja oppimattomia, lienee synnyttänyt suomen kirjakielen. Mahdollisuus opettaa uskontoa näille pakanoille on varmaan myös vaikuttanut.

Mahtoikohan mainitsemaasi aikaan olla niin äveriäitä suomenkielisiä, että olisivat voineet lähteä opintielle.

Suomalaiset olivat nimiltäänkin vain Matin-ja Jussinpoikia kunnes heidät "aateloitiin" nen-päätteisiksi.

vastata kirjoitti:

missä ollaan ainakin Ruotsia edellä ja se on euro - valitettavasti!

Jos €uro on valuuttana niin arvokas, sitten olemme edellä.

Mutta Ruotsi on saanut valuuttaansa noin 15-20 % hyödyn, kun ei liittynyt euroon.


Samoin me olemme maksaneet uusista rahoista jokainen keskimäärin,
yli 200 €, heti kertakuluina.

Ja joka vuosi jäämme jälkeen talousmielessä.

Siksi meillä onkin niin huonosti, korkea verotus, heikot palvelut,
vaikka Suomi on kaikkein rikkain kautta aikojen.

Kuinkahan on kun tulee lama.

Ruuneperi kirjoitti:

Jos noin olisi olisimme askeleen lähempänä kansainvälisyyttä.

Suomi puhekielenä lienee siis ollut kansan kielenä. Halu sivistää näitä metsäläisiksi koettuja oppimattomia, lienee synnyttänyt suomen kirjakielen. Mahdollisuus opettaa uskontoa näille pakanoille on varmaan myös vaikuttanut.

Mahtoikohan mainitsemaasi aikaan olla niin äveriäitä suomenkielisiä, että olisivat voineet lähteä opintielle.

Suomalaiset olivat nimiltäänkin vain Matin-ja Jussinpoikia kunnes heidät "aateloitiin" nen-päätteisiksi.

Lue lisää

mm.nen-päätteisistä sukunimistä:

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi98s.htm#Alku

yx-vaan kirjoitti:

Jos €uro on valuuttana niin arvokas, sitten olemme edellä.

Mutta Ruotsi on saanut valuuttaansa noin 15-20 % hyödyn, kun ei liittynyt euroon.


Samoin me olemme maksaneet uusista rahoista jokainen keskimäärin,
yli 200 €, heti kertakuluina.

Ja joka vuosi jäämme jälkeen talousmielessä.

Siksi meillä onkin niin huonosti, korkea verotus, heikot palvelut,
vaikka Suomi on kaikkein rikkain kautta aikojen.

Kuinkahan on kun tulee lama.

Lue lisää

sitä viimeistä sanaa? Sanoin valitettavasti ja se tarkoittaa, että en minä ainakaan sen tähden nokka pystyssä kulje!

Tämä meni nyt vähän asian vierestä, mutta niinhän täällä asiat rönsyilee.

huomannut kirjoitti:

sitä viimeistä sanaa? Sanoin valitettavasti ja se tarkoittaa, että en minä ainakaan sen tähden nokka pystyssä kulje!

Tämä meni nyt vähän asian vierestä, mutta niinhän täällä asiat rönsyilee.

Lue lisää

olen aloitaja,
vaivaa kun sanotaa tv-radiossa aina TAKIA.

vain pari kertaa vuodessa joku sanoo VUOKSI.

Mutta
olen saanut jo kyllä ihan hyviä vastauksia.

yx-vaan kirjoitti:

Jos €uro on valuuttana niin arvokas, sitten olemme edellä.

Mutta Ruotsi on saanut valuuttaansa noin 15-20 % hyödyn, kun ei liittynyt euroon.


Samoin me olemme maksaneet uusista rahoista jokainen keskimäärin,
yli 200 €, heti kertakuluina.

Ja joka vuosi jäämme jälkeen talousmielessä.

Siksi meillä onkin niin huonosti, korkea verotus, heikot palvelut,
vaikka Suomi on kaikkein rikkain kautta aikojen.

Kuinkahan on kun tulee lama.

Lue lisää

Ilman isoo resuamista ja satsausta pääkielemme ois venäjä.
Ruotsi tais enemmän hyötyä kuin menettää sodassa; myi aseita ja asemateriaaleja maailmalle.

Olemme olleet suojavyöhykkeenä svenskeille kautta historian. Muuten.
Uskovaiset ja soinilaiset ovat kiihkeimpiä eurokriitikoita.
Edelliset siks, että raamatuissa ei puhuta eurosta, soinilaiset populistisista syistä.

tietoa kirjoitti:

mm.nen-päätteisistä sukunimistä:

http://www.genealogia.fi/nimet/nimi98s.htm#Alku

Lue lisää

Ruuneperi

yx-vaan kirjoitti:

olen aloitaja,
vaivaa kun sanotaa tv-radiossa aina TAKIA.

vain pari kertaa vuodessa joku sanoo VUOKSI.

Mutta
olen saanut jo kyllä ihan hyviä vastauksia.

Lue lisää

vihainen, ei kukaan kai niin ole sanonutkaan?

Jossain laulussa lauletaan, minkä vuoksi on taivaalla tähdet...
En vain saa siitä mieleeni enempää ;)

Ruuneperi kirjoitti:

Heitin tuon Akrikolan hiukan huomaamatta. Nämä Agricolan kopiot eivät suomea kehitä.

saatuja, ei kopioita, eikä nimi miestä jne..

Mitäs tykkäät siitä, kun esim. telkkarin ruokaohjelmien toimittajat aloittvat joka toisen lauseen: Elikkä nyt sitten lisätään tämä kerma...
Eli-sanaa pitää käyttää vain samaa asiaa tarkoittavien välissä, esim. mänty eli petäjä .

Likka321 kirjoitti:

Mitäs tykkäät siitä, kun esim. telkkarin ruokaohjelmien toimittajat aloittvat joka toisen lauseen: Elikkä nyt sitten lisätään tämä kerma...
Eli-sanaa pitää käyttää vain samaa asiaa tarkoittavien välissä, esim. mänty eli petäjä .

Lue lisää

Aleksi ja teresa ainakin aloittavat melkein joka lauseen sanalla elikkä.

Likka321 kirjoitti:

Mitäs tykkäät siitä, kun esim. telkkarin ruokaohjelmien toimittajat aloittvat joka toisen lauseen: Elikkä nyt sitten lisätään tämä kerma...
Eli-sanaa pitää käyttää vain samaa asiaa tarkoittavien välissä, esim. mänty eli petäjä .

Lue lisää

ärsyttää suuresti ihmeellinen, lauseen loppussa nouseva ääntämys.

Likka321 kirjoitti:

Mitäs tykkäät siitä, kun esim. telkkarin ruokaohjelmien toimittajat aloittvat joka toisen lauseen: Elikkä nyt sitten lisätään tämä kerma...
Eli-sanaa pitää käyttää vain samaa asiaa tarkoittavien välissä, esim. mänty eli petäjä .

Lue lisää

Onhan se siinä kahden samaa tarkoittavan välissä.

Toisin sanoen kuvassa näytetään, kun kaataavat kermaa soosipannuun, ja samalla itse kertovat kaatavansa kermaa soosipannuun.
Kahden samaa tarkoittavan välissä siis.

PellePeloton kirjoitti:

Onhan se siinä kahden samaa tarkoittavan välissä.

Toisin sanoen kuvassa näytetään, kun kaataavat kermaa soosipannuun, ja samalla itse kertovat kaatavansa kermaa soosipannuun.
Kahden samaa tarkoittavan välissä siis.

Lue lisää

älä muuta viserrä, Pelle. Nythä mä vasta hokasin , että tostaha se kysymys onnii!

mutta yritän. Jos kysyit, kirjoitetaanko selitäppä, sanoppa?

Kun sanaan lisätään pa- tai pä-liite, niin mistä se ylimääräinen p-kirjain siihen tulisi?

Siis esim. mene tai tule, siihen liite, niin lopputulos on tulepa, menepä.
Kirjaillinen asu on yhdellä p:llä, äänneasu on eri asia.

vastaanko kysymykseesi, kirjoitti:

mutta yritän. Jos kysyit, kirjoitetaanko selitäppä, sanoppa?

Kun sanaan lisätään pa- tai pä-liite, niin mistä se ylimääräinen p-kirjain siihen tulisi?

Siis esim. mene tai tule, siihen liite, niin lopputulos on tulepa, menepä.
Kirjaillinen asu on yhdellä p:llä, äänneasu on eri asia.

Lue lisää

miehelleni,tuleppa armaani tänne tai meneppä siitä muualle istumaan,kun kainalossa kyhjäät,näin meillä päin.

monesti sanon kirjoitti:

miehelleni,tuleppa armaani tänne tai meneppä siitä muualle istumaan,kun kainalossa kyhjäät,näin meillä päin.

sanoakin.
Mutta kirjoitetaan vain yksi. :)

Niin minäkin äsken sanoin miehelleni, että tuoppa ne pyykit pantavaksi kuivumaan, mutta se kuuluu kirjoittaa "tuopa".

..."kamalan ihana" ole nykykielellä "SIKAMAKEE"

Pelle1Peloton kirjoitti:

..."kamalan ihana" ole nykykielellä "SIKAMAKEE"

tautisen ihku (siis ihana), sairaan söde.