Eli... tilanteeni on tämä:
Olen eronnut vaimostani eikä hänen kanssaan ole enää mitään intressejä, olin itse se jättävä osapuoli. Olen yhteishuoltaja kahdelle lapselle ja käytännön saneleman pakon edessä asutaan yhä saman katon alla kämppiksinä. Suhteemme eivät ole huonot (emme eronneet riidoissa tai katkerana) ja ex-vaimoni haikailee olla kanssani edelleen, pitää kuitenkin etäisyyden. Yhdessä siis asumme koska ostimme talon johon meillä oli varaa, olen töissäkäyvä, en rikas... mutta tulen toimeen omillani. Tosin jos ex-vaimo lähtee muualle ja joudun maksamaan elatusapuja ja asunnon yksin niin menee jo liian tiukaksi minun budjetilleni. Samoin exäni elämä lasten kanssa muuttuisi monta kertaluokkaa raskaammaksi, eli kiteytettynä velvollisuus vanhempana ja taloudellinen tilanne ajaa tähän juttuun.
Deittaisitko vai häiritsisikö liikaa se että nukun joka yöni lasteni ja ex-vaimoni ollessa kahden ovenaukaisun päässä? Se että toisin potentiaalisen kumppanin kotiin ei ole mahdoton mutta tiedän että jännitteitä exän kanssa tulisi taatusti, joten olisiko se liikaa - tai jättäisitkö tulematta?
Eli, jos haikailen naista vierelleni täytyykö ajaa itsensä talouskriisiin ja eroon lapsistakin? *huokaisee*
Onko kovinkin paha?
14
1125
Vastaukset
- kysymys...
Jos saat tuohon mukaan jonkun uuden tyttöystävän niin onnittelen. Kyllä on typerin selitys aikoihin, taloudellinen tilanne pakottaa tähän. No monelle se raha ratkaisee, ei rakkaus. Oletko yhtään ajatellut mitä lapsesi tuumaisivat tuosta järjestelystä, varsinkin jos ex vielä haikailee perääsi?
Itse en lähtisi edes treffeille koska ero on läpikäymättä, todellisuudessa ne erot ei suju niin hyvin kuin aluksi näyttää, eikä kukaan itsestään vähäänkään välittävä ihminen jaksa olla siinä välissä. Ei edes siinä sun mainostamassa hyvässä vaiheessa, kun kuitenkin tulee riitoja lastenhoidosta/vapaista, tiskeistä, ruuanlaitosta...
Miksi et itse pidä lapsia ja jää asumaan sinne, ei tarvii olla kaukana heistä ja saat vielä sitä paljon mainostettua elatustukeakin (jolla kuulemma pärjää todella hyvin, ainakin katkerien ex-miesten kirjoituksista päätellen).- Käkikukko
"Oletko yhtään ajatellut mitä lapsesi tuumaisivat tuosta järjestelystä, varsinkin jos ex vielä haikailee perääsi? "
Hei haloo, vanhemman yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla läsnä. Se ainakin täyttyy tässä`puolin ja toisin.
"koska ero on läpikäymättä"
Ei ole. Ero on jo hyvin selvä, lukuunottamatta asuntoa joka on lasten kannalta - ja vanhempien jaksamisen kannalta - paras vaihtoehto. Tiesitkö että kaikki erot ei pääty tilanteeseen jossa exät ei pysty edes katsomaan toisiaan silmiin eivätkä halua olla missään tekemisissä toistensa kanssa?
"Miksi et itse pidä lapsia ja jää asumaan sinne"
Koska lasten äidille ero lapsista olisi katastrofi (ja lain puitteissa sitäpaitsi mahdottomuuskin) ja lapsille ero äidistä olisi tietenkin katastrofi myös. Minulla ei ole mitään oikeutta tai halua jättää lapsiani äidittömäksi. Vaikka parisuhteen olenkin lopettanut ei se tarkoita etteikö hyvä vanhemmuus olisi myös ex-vaimoni vanhemmuuden tukemista.
Helvetti että tuli raudanmaku suuhun noin äärinegatiivisesta tulkinnasta. - kysyit
Käkikukko kirjoitti:
"Oletko yhtään ajatellut mitä lapsesi tuumaisivat tuosta järjestelystä, varsinkin jos ex vielä haikailee perääsi? "
Hei haloo, vanhemman yksi tärkeimmistä tehtävistä on olla läsnä. Se ainakin täyttyy tässä`puolin ja toisin.
"koska ero on läpikäymättä"
Ei ole. Ero on jo hyvin selvä, lukuunottamatta asuntoa joka on lasten kannalta - ja vanhempien jaksamisen kannalta - paras vaihtoehto. Tiesitkö että kaikki erot ei pääty tilanteeseen jossa exät ei pysty edes katsomaan toisiaan silmiin eivätkä halua olla missään tekemisissä toistensa kanssa?
"Miksi et itse pidä lapsia ja jää asumaan sinne"
Koska lasten äidille ero lapsista olisi katastrofi (ja lain puitteissa sitäpaitsi mahdottomuuskin) ja lapsille ero äidistä olisi tietenkin katastrofi myös. Minulla ei ole mitään oikeutta tai halua jättää lapsiani äidittömäksi. Vaikka parisuhteen olenkin lopettanut ei se tarkoita etteikö hyvä vanhemmuus olisi myös ex-vaimoni vanhemmuuden tukemista.
Helvetti että tuli raudanmaku suuhun noin äärinegatiivisesta tulkinnasta.Hienoa että ajattelet lähellä olon olevan kaikkein tärkeintä, mutta miten meinaat jakaa ajan kahden naisen ja lasten kanssa niin ettei lapset mukamas kärsisi tilanteesta ollenkaan?
No eihän se ero ole läpikäyty jos exäsi haikailee perääsi. Ehkä ero on sinulle selvä, mutta ei kaikille osapuolille ja jos haikailua on, kyllä se lävähtää vielä sinunkin eteesi, viimeistään silloin jos saat jonkun naisen asumaan luoksenne.
Oletko muuten kysynyt exäsi mielipidettä siihen että talouteen tulisi uusi nainen?
Mikä laki kieltää lasten asumisen isän luona? Ei ole oikeutta jättää äidittömäksi? Tarkoittaako ero muka sitä että lapsi hylätään?
Ero on aina katastrofi lapsille kuin myös vanhemmille, mutta hyvä ero parempi kuin katsoa vanhempien riutuvan (lue asuvan saman katon alla "olosuhteiden pakosta").
Paha maku saakin jäädä suuhun, vai luulitko kaikkien naisten vastaavan innoissaan että ihanaa kun mies välittää exästä, lapsista ja rahasta noin paljon, aivan mun ihannemies, ihanaa muuttaa asuntoo jossa toinen nainen tekee ruokaa jne???
Tämä oli mun mielipide, löydät varmaan muunkinlaisia ja saat kannatusta ehdotukselle, ainakin toivottavasti koska olet mielestäsi keksinyt loistavan idea pitää kaikki itselläsi.
- aikapa paha
Eikö lapset voisi olla viikon äitillä, viikon isällä jne. niin kummankaan ei käsittääkseni tarvi maksaa elatusmaksuja, siis yhä yhteishuoltajuus. Jos ei omakotitaloon ole yksin varaa niin sen voi myydä. Ei se ole vielä talouskriisi! *huokaisee*
En deittaisi. En tosiaankaan, vaihtoehtoja on aina. Ei minunkaan mielestäni ole täysin lasten edun mukaista aina että vanhemmat pysyvät "yhdessä". Jos äiti haikailee isän perään ja on onneton, ja isä ettii uutta tyttöystävää mutta rahan takia on täällä meiän kanssa. Ja mitä sitten jos alatkin seurustelemaan? Eikö lasten etu sitten olekaan enää niin tärkeä kun löydät uuden naisen vai talousko siitä kohenee, vai ajttelitko sittenkin vain jatkaa normaalia perhe-elämääsi? Mikä olisi roolini tässä kuvioissa jos deittaisin?
Äh, kuulostaa painajaismaiselta. - Hijo De La Luna
kun tuo omatunto vielä kolkuttaa lasten perään mikä mielestäni on hyvin tervettä. Oma eroni meni myös ystävyydessä ja pulitin aika paljon okt:sta. Poika jäi asumaan luokseni. Muuten oli ihan sama tilanne kun sinulla.
Talous vaikuttaa jonkun verran onnellisuuden määrään enkä usko rutiköyhään mutta onnelliseen ihmiseen ellei asu maalla ja on ikänsä harjoitellut luontaistaloutta.
Tunnut sellaiselta ihmiseltä joka tulee varmaan toimeen uuden deittiseuran kanssa ja joka kykenee selittämään tilanteen uudelle naiselle. Exäsi voi olla kuitenkin vähän mustis ja arvaan että ei suhtaudu kovin suopeasti uuteen "juttuun". Uuden naisen asunto on tietty helppo ratkaisu mutta edelleen öiden poissaolo rassaa exääsi. Olen aika varma siitä. En kykene ratkaisemaan yhtälöäsi muuten kuin teiden lopullisella eroamisella.
Jos suhteenne on ollut edes aika ok niin voi mennä lopullisesta eroamisesta ehkä 1-2 vuotta ennen kuin pääset kokonaan irti entisestä ja ajattelet elämää objektiivisesti eteenpäin. niin, aika huono tilanne. Itse en ehkä lähtisi tapailemaan miestä joka sinun tilanteessa olisi. Jotenkin siihen exään törmäily "kotonasi" tuntuisi liian omituiselta, ja voisi siinä ne teidän muksutkin olla vähän kummissaan... Ymmärrän kyllä että sinusta tilanne tavallaan on hallussa, arki toimii ja käytännöllistäkin on lasten kanssa asua saman katon alla... Mutta luulenpa että aika moni nainen tavallani ihmettelisi tälläistä järjestelyä. Ja se taloudellinen näkökulma ei kyllä taida nyt ihan riittää syyksi...Raha on hyvä motivaattori, mutta huono isäntä, tai jotain ;) Ja itse en pidä puolitiehen jätetyistä asioista, ja tämä tilanne vaikuttaisi minusta kovin keskeneräiseltä. Jotenkin naisena ajattelisin ettei tyyppi ole ihan varma vielä erostaan jos ei osaa irrottautua entisestä tilanteestaan...Noin muuten lapset/exät yms ei ole huono asia, aikuisilla ihmisillä tuppaa tuota historiaa ja taustaa olemaan.
- .........
No mietipä tilannetta näin päin. Alkaisitko itse suhteeseen naisen kanssa, joka asuu exmiehensä ja lastensa yläkerrassa. Ja vielä tietoisenä siitä, että tämä exmies ei mahdollisesti olisi vielä sulattanut koko eroa.
Niinpä. En minäkään. En missään nimessä. Mielenterveytensä voi menettää helpommillakin tavoilla. - Kukkomies
......... kirjoitti:
No mietipä tilannetta näin päin. Alkaisitko itse suhteeseen naisen kanssa, joka asuu exmiehensä ja lastensa yläkerrassa. Ja vielä tietoisenä siitä, että tämä exmies ei mahdollisesti olisi vielä sulattanut koko eroa.
Niinpä. En minäkään. En missään nimessä. Mielenterveytensä voi menettää helpommillakin tavoilla.Mutta en näe asiassa paljoakaan ongelmaa. Jos se ex-mies on normaali ihminen niin kyllä se nielee pettymyksensä lopulta ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Naisestahan se riippuu, jos systeemi on tuollainen ja se toimii niin eikä estä seurustelua vaikka tekisi siihen muutaman mutkan niin minä en näe asiassa mitään sen ihmeellisempää?
Jos se on ex niin se on ex oli se sitten 2 metrin tai 200 kilometrin päässä, ainakin sille naiselle jota tapailen. Tietenkin mielessä voisi käydä että onko suhde oikeasti loppu - mutta jos mitään hälyyttävää ei ilmene niin miksi sitten maalailla piruja seinille, etenkään jos se nainen on sen arvoinen!?
Mulla ainakin on se kuuluisa perusluottamus ihmisiin tallella vaikken mikään sinisilmäinen olekaan. Joustavuutta ja ymmärrystäkin löytyy yllinkyllin, ei noi erot mitään helppoja systeemejä ole. Itselläkin sellainen takana.
Ja jos uusi parisuhde toimii tuollaisessa kuviossa hyvin niin siinä on se hyvä puoli että se tulee sitten toimimaan hyvin varmaankin myös jatkossa, vaikea startti voi olla suhdemielessä paras mahdollinen koetinkivi! - Hölmölän Hessu
Kukkomies kirjoitti:
Mutta en näe asiassa paljoakaan ongelmaa. Jos se ex-mies on normaali ihminen niin kyllä se nielee pettymyksensä lopulta ja alkaa elää omaa elämäänsä.
Naisestahan se riippuu, jos systeemi on tuollainen ja se toimii niin eikä estä seurustelua vaikka tekisi siihen muutaman mutkan niin minä en näe asiassa mitään sen ihmeellisempää?
Jos se on ex niin se on ex oli se sitten 2 metrin tai 200 kilometrin päässä, ainakin sille naiselle jota tapailen. Tietenkin mielessä voisi käydä että onko suhde oikeasti loppu - mutta jos mitään hälyyttävää ei ilmene niin miksi sitten maalailla piruja seinille, etenkään jos se nainen on sen arvoinen!?
Mulla ainakin on se kuuluisa perusluottamus ihmisiin tallella vaikken mikään sinisilmäinen olekaan. Joustavuutta ja ymmärrystäkin löytyy yllinkyllin, ei noi erot mitään helppoja systeemejä ole. Itselläkin sellainen takana.
Ja jos uusi parisuhde toimii tuollaisessa kuviossa hyvin niin siinä on se hyvä puoli että se tulee sitten toimimaan hyvin varmaankin myös jatkossa, vaikea startti voi olla suhdemielessä paras mahdollinen koetinkivi!Tämä on selkeä provo. Ellei ole, niin itse pysyisin kyllä helkkarin kaukana tuollaisesta kukosta! On kyllä kyseenalainen ajatusmalli hänellä tuosta parisuhteesta, ihan sairasta.
No, mutta minä olen myös sitä mieltä että tämä koko keskustelun avaus oli pelkkä joke! - polygamia
Hölmölän Hessu kirjoitti:
Tämä on selkeä provo. Ellei ole, niin itse pysyisin kyllä helkkarin kaukana tuollaisesta kukosta! On kyllä kyseenalainen ajatusmalli hänellä tuosta parisuhteesta, ihan sairasta.
No, mutta minä olen myös sitä mieltä että tämä koko keskustelun avaus oli pelkkä joke!Asuin jonkin aikaa Irlannissa. Siellä tuo yhdessä (samassa asunnossa) asuminen "separated" jälkeen on aika tavallista. Nyky-Irlannissa jo saa ihan avioeronkin, mutta vielä 5-6 vuotta sitten ei. Seli parit oli "separated" - eli tavallaan erossa, mutta esim. uutta avioliittoa ei voinut solmia.
Miehillä on elatusvelvollisuus myös vaimoihin, ja siksi usein on taloudellisesti mahdotonta perustaa uutta taloutta/perhettä.
- Mäkikana
Höpö höpö höpö, uskomatonta soopaa Käkikukko! Huono selitys.
Meillä oli tavallaan samantyyppinen tilanne erotessamme mutta homma hoidettiin niin, että minä (nainen) muutin ihan lähelle siitä yhteisestä omakotitalosta ja järjestettiin lapsien suhteen yhteishuoltajuus. Näin lapset saavat olla molempien vanhempiensa kanssa yhtä paljon ja koulumatkat sun muut järkkääntyvät hienosti. Kummankaan ei tarvitse maksaa elatusmaksua kun kerran lapset ovat molemmilla fifty-fifty.
Todella huono selitys tuo sinun juttusi ja mitä hämmennystä se saakaan lapsissa aikaan!! Isi ja äiti asuvat yhdessä, mutta isillä onkin uusi tyttöystävä ja äiti haikailee isin perään. Ei hyvää päivää. Ajattele nyt edes lapsiraukkoja!
Eikä kukaan fiksu ja itseään kunnioittava nainen lähde tuollaiseen tilanteeseen, tuollaisen tyypin heilaksi. Hoida nyt vaan se asia ensin kuntoon ja palaat sitten heilanhakuun. Jooko :) - Anna mun kaikki kestää
Tää jätähän on ihan pelle, ei voi olla kaikki ihan himassa. Tai sitten on provo.
Juu, minkähänlaisen naisen saat sinne joukkoonne kirjavaan? Olet muka kovasti lapsien parasta ajatellut, mutta kullä menee niin metsään kuin olla voi. Ei juma, naurattaa :D
Mietipä itse asiaa toisinpäin; alkaisitko seurustelemaan naisen kanssa joka asuu ex-miehensä kanssa samassa kämpässä ja mies vielä haaveilee naisesta? Sitä tuossa joku jo ehdottikin, mutta sama se.
Veikkaan että tämä on kuitenkin ihan vedätystä... - hyvin paha.
En missään tapauksessa ryhtyisi mihinkään tekemisiin kanssasi. Normaalistikin eronnut mies on usein pitkän aikaa kiinni edellisessä elämässään, mutta täysin sen keskellä elävä mies on käytännössä yhä aviomies.
Jos saisitkin jostain kummasta seuraksesi naisen, joka suostuisi kyläilemään sinun huoneessasi, mitä tekisit hänen kanssaan tulevaisuudessa? Menisitkö naimisiin ja asuisit nuorikkosi ja ex-vaimosi kanssa saman katon alla? Odottaisitko, että uudella naisystävälläsi olisi mahdollisesti tarjota sinulle uusi koti, johon voisit siirtyä sujuvasti joutumatta mainitsemaasi talouskriisiin? Mitäs muuten lapset sanoisivat siitä, että isin nainen istuu aamiaispöydässä tai sitten luikkii aamuvarhain takaovesta tiehensä?
Miksette myy taloanne, osta lasten kanssa jäävälle pientä asuntoa ja vuokraa yksin asuvalle vielä pienempää? Katsotko taloanne ja taloudellista tilannettanne jonkinlaisena saavutettuna etuna, josta ei missään tapauksessa pidä joutua tinkimään?
Olen tavannut kerran samankaltaisessa tilanteessa olleen miehen. Hän esitti eronnutta aika pitkään, mutta joutui sitten myöntämään, että kyllä hän asui exänsä kanssa yhdessä taloudellisista syistä. Lopulta hän joutui myöntämään, että ei hän ollut edes eronnut, oli vain etsimässä mukavampaa naista, jonka luokse "suoraan kotoa" muuttaessaan voisi välttää inhottavan poikamieselämän.
Jos ryhdyt hurmaamaan itsellesi naista, muista, että tuollaisessa tilanteessa rehellisyys on kaiken perusta. Voi olla, ettei sinua uskota, mutta eihän kaikkea voi kukaan saada. - polygamiaa
ovat liian rankkoja ihmisille.
En suostuisi tulla asumaan/käymään / seurustemaan minnekään hemmetin kolhoosiin, jossa exät pyörii sulassa sovussa jälkikasvun kanssa ja uuden kumppanini kanssa.... ei tulisi onnistumaan.
Ihmiset ei nyt kertakaikkiaan ole niin jaloja, että tuo onnistuisi.
Miten sinä itse? Miten sinulta sujuisi elämä, jos exäsi toisi siihen kovan karjun (eli uuden seksikkään rakastajansa) ja siinä söisittte aamiaismunia sulassa sovussa, vai? (Salli mun epäillä.)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa842605En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos361819- 101684
Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3701609Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly181562Nainen, olet jotenkin lumoava
Katselen kauneuttasi kuin kuuta, sen loistoa pimeässä. Sen kaunis valo on kaunista sekä herkkää ja lumoavaa. Olet naisel681417- 1191227
- 131166
En muuttaisi sinusta mitään
Ensin olit etäinen ja yritin pysyä tutkan alapuolella. Mutta ei silmiltäsi jää mitään huomaamatta, kuten minulla ei kuul91126- 201029