Holhousvaltion vastustajat

Talouden ja yhteiskunnan suhteen voisi ryhmitellä karkealla tavalla vaikkapa seuraavasti:

1)Uusliberalistinen ja monetaristinen talouspolitiikka. Se tarkoittaa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja talouden erottamista niin paljon kuin mahdollista. Oppi alkoi levitä taloustieteilijä Milton Friedmanin kautta ja poliittisesti sitä tukivat Ronald Reaganin ja Margareth Thactherin hallinnot. Vähitellen oppia alettiin omaksua myös muissa maissa. Hyvä esimerkki on Viro, mihin on nyt ennustettu syvää taloudellista taantumaa ja suuria vaikeuksia, kun yhteiskunta on erotettu taloudellista päätöksenteosta. Viron talous perustuu halvalla lainarahalla rakentamiseen. Uusliberalistinen talouspolitiikka on tuottanut jättisuuria voittoja ennen muuta globaaleille suuryrityksille. Se ei jakanut kokonaistuotostaan vain murto-osan osia esim. sellaisten maiden kuin Kiinan ja Intian väestölle siirtäessään toimintojaan näihin halpatyövoimavaltioihin. Kartellisoitunut kapitalismi on ollut sääntö eikä poikkeus tällaisen talouspolitiikan omaksumisesta.

2)Lievästi säännelty markkintalous. Tämä oppi on ollut vallalla ns. vanhassa Euroopassa Thatcherin Englantia lukuunottamatta. Sääneltyä markkinataloutta kannattavat näiden valtioiden maltilliset oikeistopuolueet, joita meillä Suomessa ovat ennen muuta Kokoomus, mutta myös Kepu on siirtynyt tähän samaan suuntaan. Historiallisesti tämä suuntaus on koko ajan joutunut antamaan periksi uusliberalisteille tai nostanut kädet pystyyn, kun keinoja sääntelyyn ei ole löytynyt. USAssa demokraattinen puolue ajaa vastaavanlaista politiikkaa, kun rebuplikaanit kannattavat enimmäkseen uusliberalistisia oppeja.

3)Suhteellisen vahvasti säännelty ja ohjattu markkinatalous eli ns. sekatalousjärjestelmä. Tällaista mallia ovat ajaneet eurooppalaiset vasemmistopuolueet. EU:n on kuviteltu olevan yksi keino harjoittaa sääntelyä ja ohjausta johdonmukaisemmalla tavalla koko Euroopan alueella. Tämä järjestelmä perustui aiemmin keyneslaiseen talousmalliin, mutta globaali kehitys, missä valtion rooli vähenee tai häviää, ei ole mahdollistanut enää tällaisen politiikan harjoittamista. Vasemmistolaisen talouspolitiikan keinot ovat minimaaliset, se on joutunut nostamaan myös kädet pystyyn ja katsomaan menoa enemmän sivusta vahingot listaten mutta niille mitään mahtamatta.

4)Puolisosialistinen talouspolitiikka. Tässä mallissa tappioita ja kustannuksia sekä muita vahinkoja sosialisoidaan surutta. Roskapankit ovat hyvä esimerkki tällaisesta sosialismista. Suomessa valtio ei edes ottanut vastineeksi pankkien osakkeita avustaan, vaan antoi pankkien jakaa edelleen kaikki myöhemmät voittonsa omistajilleen, vaikka omistajien omaisuus olisi nollautunut ilman yhteiskunnan apua. Maataloustukijärjestelmä talikkokommunismi)on taas esimerkki kustannusten jakamisesta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On vaikea ymmärtää, mitä voittoa yhteiskunta tästä saa vastineeksi. Jos nimittäin tukijärjestelmä poistettaisiin koko EU-alueelta, leikkautuisi pois vain ylituotanto ja hallinnointikulut, mutta markkinatalous takaisi yrittäjien entisen tulotason. Työttömyysvahingot tulevat aina yhteiskunnan kannettavaksi. Yhteiskunnalla on siis sosialisointioikeus työttömien elättämiseen suhdannevaihtelujen takia, mutta ei erityistä oikeutta vastaavasti yritysten voittojen saamiseen samojen suhdannevaihteluiden takia hyvinä aikoina.

5)Sosialistinen talousjärjestelmä. Tässä mallissa koko tuotantojärjestelmää hallitsee yhteiskunta eikä yksityisyritysten toiminta ole sallittua. Järjestlmä oli käytössä ns. reaalisosialistisissa maissa. Ongelmana oli tuottavuuden matala taso ja laadun heikkous, minkä vuoksi nämä järjestelmät muiden syiden ohella sitten kaatuivatkin.

Talousjärjestelmissä siis kilpailevat ikään kuin muusta yhteiskunnasta erilleen nostettu itsellinen talous, jossa omistusoikeus on pyhitetty, ja sen vastakohtana tasa-arvoisuuteen perustuva talousjärjestelmä, missä taloudellisen hyvinvoinnin katsotaan olevan ihmisten perusoikeus, minkä saavuttaminen on arvokkaampaa kuin voittojen maksimointi. Tasa-arvomalli on valmis tämän hintana leikkaamaan osan elintasosta ja kokonaistuottavuudesta. Silloin menetetään ensimmäisinä rokkaavat joulupukit ja isojen poikien mönkijälelut yms. Onko se sitten suurikin menetys, on arvostuksenvarainen asia.

Vastauksena voi todeta, että finanssikriisi kuuluu osana tähän markkinatalouteen. En ole nimittäin havainnut sellaista, että esim. Kokoomus olisi meitä tämänkaltaisista tapahtumista etukäteen varoitellut ja vaatinut vapaan markkinatalouden nimissä puuttumista asioihin. Vastuuta ei voi sysätä jonnekin Islantiin ikään kuin Islannissa harjoitettaisiin jotain muuta kuin vapaata markkinataloutta. Poliittinen oikeisto on tähän saakka nimenomaisesti kieltäytynyt puuttumasta finassimarkkinoilla toimievien rahoituslaitosten vapauteen toimia vapaasti, koska rajoittamisen on katsottu vaarantavan vapaata markkinataloutta ja sekoittavan markkinoita.

Vapaa markkinatalous edellyttää minustakin sääntelyä. Nyt voi vaan kysyä, että missä se sääntely oikein luuraa, kun tällaista pääsee tapahtumaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Talouden ja yhteiskunnan suhteen voisi ryhmitellä karkealla tavalla vaikkapa seuraavasti:

1)Uusliberalistinen ja monetaristinen talouspolitiikka. Se tarkoittaa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja talouden erottamista niin paljon kuin mahdollista. Oppi alkoi levitä taloustieteilijä Milton Friedmanin kautta ja poliittisesti sitä tukivat Ronald Reaganin ja Margareth Thactherin hallinnot. Vähitellen oppia alettiin omaksua myös muissa maissa. Hyvä esimerkki on Viro, mihin on nyt ennustettu syvää taloudellista taantumaa ja suuria vaikeuksia, kun yhteiskunta on erotettu taloudellista päätöksenteosta. Viron talous perustuu halvalla lainarahalla rakentamiseen. Uusliberalistinen talouspolitiikka on tuottanut jättisuuria voittoja ennen muuta globaaleille suuryrityksille. Se ei jakanut kokonaistuotostaan vain murto-osan osia esim. sellaisten maiden kuin Kiinan ja Intian väestölle siirtäessään toimintojaan näihin halpatyövoimavaltioihin. Kartellisoitunut kapitalismi on ollut sääntö eikä poikkeus tällaisen talouspolitiikan omaksumisesta.

2)Lievästi säännelty markkintalous. Tämä oppi on ollut vallalla ns. vanhassa Euroopassa Thatcherin Englantia lukuunottamatta. Sääneltyä markkinataloutta kannattavat näiden valtioiden maltilliset oikeistopuolueet, joita meillä Suomessa ovat ennen muuta Kokoomus, mutta myös Kepu on siirtynyt tähän samaan suuntaan. Historiallisesti tämä suuntaus on koko ajan joutunut antamaan periksi uusliberalisteille tai nostanut kädet pystyyn, kun keinoja sääntelyyn ei ole löytynyt. USAssa demokraattinen puolue ajaa vastaavanlaista politiikkaa, kun rebuplikaanit kannattavat enimmäkseen uusliberalistisia oppeja.

3)Suhteellisen vahvasti säännelty ja ohjattu markkinatalous eli ns. sekatalousjärjestelmä. Tällaista mallia ovat ajaneet eurooppalaiset vasemmistopuolueet. EU:n on kuviteltu olevan yksi keino harjoittaa sääntelyä ja ohjausta johdonmukaisemmalla tavalla koko Euroopan alueella. Tämä järjestelmä perustui aiemmin keyneslaiseen talousmalliin, mutta globaali kehitys, missä valtion rooli vähenee tai häviää, ei ole mahdollistanut enää tällaisen politiikan harjoittamista. Vasemmistolaisen talouspolitiikan keinot ovat minimaaliset, se on joutunut nostamaan myös kädet pystyyn ja katsomaan menoa enemmän sivusta vahingot listaten mutta niille mitään mahtamatta.

4)Puolisosialistinen talouspolitiikka. Tässä mallissa tappioita ja kustannuksia sekä muita vahinkoja sosialisoidaan surutta. Roskapankit ovat hyvä esimerkki tällaisesta sosialismista. Suomessa valtio ei edes ottanut vastineeksi pankkien osakkeita avustaan, vaan antoi pankkien jakaa edelleen kaikki myöhemmät voittonsa omistajilleen, vaikka omistajien omaisuus olisi nollautunut ilman yhteiskunnan apua. Maataloustukijärjestelmä talikkokommunismi)on taas esimerkki kustannusten jakamisesta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On vaikea ymmärtää, mitä voittoa yhteiskunta tästä saa vastineeksi. Jos nimittäin tukijärjestelmä poistettaisiin koko EU-alueelta, leikkautuisi pois vain ylituotanto ja hallinnointikulut, mutta markkinatalous takaisi yrittäjien entisen tulotason. Työttömyysvahingot tulevat aina yhteiskunnan kannettavaksi. Yhteiskunnalla on siis sosialisointioikeus työttömien elättämiseen suhdannevaihtelujen takia, mutta ei erityistä oikeutta vastaavasti yritysten voittojen saamiseen samojen suhdannevaihteluiden takia hyvinä aikoina.

5)Sosialistinen talousjärjestelmä. Tässä mallissa koko tuotantojärjestelmää hallitsee yhteiskunta eikä yksityisyritysten toiminta ole sallittua. Järjestlmä oli käytössä ns. reaalisosialistisissa maissa. Ongelmana oli tuottavuuden matala taso ja laadun heikkous, minkä vuoksi nämä järjestelmät muiden syiden ohella sitten kaatuivatkin.

Talousjärjestelmissä siis kilpailevat ikään kuin muusta yhteiskunnasta erilleen nostettu itsellinen talous, jossa omistusoikeus on pyhitetty, ja sen vastakohtana tasa-arvoisuuteen perustuva talousjärjestelmä, missä taloudellisen hyvinvoinnin katsotaan olevan ihmisten perusoikeus, minkä saavuttaminen on arvokkaampaa kuin voittojen maksimointi. Tasa-arvomalli on valmis tämän hintana leikkaamaan osan elintasosta ja kokonaistuottavuudesta. Silloin menetetään ensimmäisinä rokkaavat joulupukit ja isojen poikien mönkijälelut yms. Onko se sitten suurikin menetys, on arvostuksenvarainen asia.

Vastauksena voi todeta, että finanssikriisi kuuluu osana tähän markkinatalouteen. En ole nimittäin havainnut sellaista, että esim. Kokoomus olisi meitä tämänkaltaisista tapahtumista etukäteen varoitellut ja vaatinut vapaan markkinatalouden nimissä puuttumista asioihin. Vastuuta ei voi sysätä jonnekin Islantiin ikään kuin Islannissa harjoitettaisiin jotain muuta kuin vapaata markkinataloutta. Poliittinen oikeisto on tähän saakka nimenomaisesti kieltäytynyt puuttumasta finassimarkkinoilla toimievien rahoituslaitosten vapauteen toimia vapaasti, koska rajoittamisen on katsottu vaarantavan vapaata markkinataloutta ja sekoittavan markkinoita.

Vapaa markkinatalous edellyttää minustakin sääntelyä. Nyt voi vaan kysyä, että missä se sääntely oikein luuraa, kun tällaista pääsee tapahtumaan.

Lue lisää

Kirjoitit poitkän ja perusteellisen analyysin. Siitä kiitän enkä kinaa vastaan, vaikka joitain detaljeja olisi aihetta täsmentää. En ole kuitenkaan niin paljoa eri mieltä eri talousjärjestelmien analyysistäsi, että ryhtyisin nyt niistä keskustelemaan. Jatkan mieluummin vapaan markkinatalouden käsitteestä.

Vapaus sisältää aina tasa-arvon, etenkin mahdollisuuksien tasa-arvon. Kun siis puhutaan vapaasta markkinataloudesta, ei tarkoiteta suinkaan sääntelemätöntä markkinataloutta, koska vapautta ei koskaan synny missään ilman sääntelyä.

Tästä seuraa loogisesti, että pitää keskustella sääntelyn asteesta: mitä asioita säännellään ja miten paljon. On itsestään selvää, että yhteiskunnan poliittisen päätöksenteon ja yksityisen sektorin toiminnan välillä tulee olla työnjako.

Ääripäitähän tässä ovat sosialistinen malli, jossa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet eikä yksityistä sektoria ole muuta kuin ehkä käsityöammateissa- Toinen ääripää on yltiölibertaristien hellimä ns. yövartijayhteiskunta, jossa yksityinen sektori toimii niin vapaana kaikesta sääntelystä kuin mahdollista. Muut vaihtoehddot ovat sitten välimuotoja niin kuin edellä selkeästi erittelit

Nykyinen rahoitusmarkkinoiden kriisi osoittaa, ettei yhteiskunnalliunen sääntely eikä etenkään valvonta ole ollut riittävää. Vapaiden markkinoiden on annettu keskittyä harvojen, suurien toimijoiden käsiin eikä näiden toimia ole valvottu. Seuraukset näemme nyt, kun isojen pankkien keskenään rakentama ristikkäisten lainojen ja takausten kupla kasvoi niin suureksi, että se puhkesi.

Vapaata markkinataloutta ei tästä voi syyttää. Pikemminkin tilanne osoittaa sen, ettei yhteiskunta ole hoitanut tehtäviään, kun markkinat on päästetty keskittymään ja rajattomalle ahneudelle annettu vallat. Toivottavasti tästä opitaan. USA, britit, Saksa ja etenkin Islanti ovat nyt tilanteessa, joka pitää tarkasti käydä läpi ja eritellä syyt ja seuraukset. Tuloksena on takuulla uutta lainsäädäntöä, jolla varmistetaan se, ettei pankkien vapaus enää saa talloa muiden, esim. lainanottajien oikeutta siten, että pankit ajavat itsensä tilanteeseen, jossa niiden vakavaraisuus ei enää riitäkään vastaamaan lainasopimuksissa pankeille kuuluvia velvoitteita.

Mitä politiikkaan ja poliitikkoihin tulee, niin olet mielestäni melko jälkiviisas, kun heittelet syytöksiä siitä, että tähän olisi pitänyt puuttua aiemmin. Keskittyvässä ja globalisoituvassa maailmassa on kuitenkin edelleen niin paljon valtioita ja toimijoita, ettei sellainen ole mahdollista, että yksi valtio ryhtyy muista poikkeaviin toimenpiteisiin. Juuri se johtaisi markkinoiden vääristymiin ja täysin arvaamattomiin seurauksiin.

Esimerkkinä Irlanti, joka panikoitui ensimmäisenä takaamaan kaikki pankkiensa talletukset ja sai britit siirtämään rahansa Irlantiin, miskä aiheutti rahan pakenemisen brittipankeista ja kriisin leviämisen juuri siksi, että markkinoiden toimintaan puututtiin vain yhdessä valtiossa. Tämä aiheutti EU:n kriisikokouksen ja päätöksen yhteisestä talletusten takaamisesta sekä yhteisestä korkojen laskusta, mikä osoittaa, että vain yhteisillä ja samanaikaisilla toimenpiteillä voidaan saada aikaan, että markkinat toimivat ilman vääristymiä.

Syyttelysi kokoomuksen ja keskustan suuntaan ovat aika lapsellisia tässä yhteydessä. Meillä Suomessa nimittäin ei ollut mitään suurta huolta rahoitusmarkkinoilla, kun pankit ovat vakavaraisia eikä meillä ole rahoitettu kohtuuttomalla velanotolla juuri muuta kuin ehkä jossain määrin omistusasuntojen hankkimista.

Onneksi Suomen osakemarkkinoilla (pörssissä) ei nyt ole pelattu "kasinotaloutta" lainarahalla ja valuuttalainoilla niin kuin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Sen kuplan puhkeaminen on opettanut suomalaisia niin, että valtiontalouskin on pidetty tikasti käsissä huolimatta siitä, että SDP pani hallituksessa ollessaan kasvun tuoton menemään kulujen lisäykjseen ja nyt oppositiuossa huutaa jatkuvasti lisää rahaa julkisiin menoihin, koska "hallituksella on rahaa".

Maailma taitaa nyt mennä aika sekaisin, mutta me suomalaiset voimme kiittää nimenomaan kokoomusta ja keskustaa siitä, että tällä kertaa emme ole kaikkein surkeimmassa tilanteessa Islannin ja Baltian maiden joukossa, koska meidän maltillinen oikeistomme ei ole ollut yltiölibertaristinen vaan pitänyt jalat maassa ja jäitä hatussa huolimatta siitä, että parin viime vuoden talouskasvumme on ollut todella huimaa.

Tämä ja edellinenkin hallitus tekivät hyvin viisaasti, kun ne jarruttivat julksia investointeja ja lykkäsivät veronalennuksia silloin, kun talous kävi kuumana, mutta investoivat nyt julkiseen rakentamiseen ja päästägvät verorahaa yksityiseen kulutukseen, kun edessä on kasvun selvä hidastuminen ja kenties jopa nollakasvun kuoppa vuoden, parin päästä.

Vapaiden markkinoiden sääntely luuraa siis hieman jälkijunassa, ikävä kyllä. Suomen suhteen on kuitenkin todettava, että poliittriset päätökset ovat olleet 90-luvun alun pankkikriisin ja laman jälkeen erittäin viisaita, kun vanhojen virheiden toistolta on vältytty.

Ehkäpä sinäkin tämän myönnät, jos maltat olla innostumatta keskustelun provosointiin syyllisiä leimaamalla?

analyysistä kirjoitti:

Kirjoitit poitkän ja perusteellisen analyysin. Siitä kiitän enkä kinaa vastaan, vaikka joitain detaljeja olisi aihetta täsmentää. En ole kuitenkaan niin paljoa eri mieltä eri talousjärjestelmien analyysistäsi, että ryhtyisin nyt niistä keskustelemaan. Jatkan mieluummin vapaan markkinatalouden käsitteestä.

Vapaus sisältää aina tasa-arvon, etenkin mahdollisuuksien tasa-arvon. Kun siis puhutaan vapaasta markkinataloudesta, ei tarkoiteta suinkaan sääntelemätöntä markkinataloutta, koska vapautta ei koskaan synny missään ilman sääntelyä.

Tästä seuraa loogisesti, että pitää keskustella sääntelyn asteesta: mitä asioita säännellään ja miten paljon. On itsestään selvää, että yhteiskunnan poliittisen päätöksenteon ja yksityisen sektorin toiminnan välillä tulee olla työnjako.

Ääripäitähän tässä ovat sosialistinen malli, jossa yhteiskunta omistaa tuotantovälineet eikä yksityistä sektoria ole muuta kuin ehkä käsityöammateissa- Toinen ääripää on yltiölibertaristien hellimä ns. yövartijayhteiskunta, jossa yksityinen sektori toimii niin vapaana kaikesta sääntelystä kuin mahdollista. Muut vaihtoehddot ovat sitten välimuotoja niin kuin edellä selkeästi erittelit

Nykyinen rahoitusmarkkinoiden kriisi osoittaa, ettei yhteiskunnalliunen sääntely eikä etenkään valvonta ole ollut riittävää. Vapaiden markkinoiden on annettu keskittyä harvojen, suurien toimijoiden käsiin eikä näiden toimia ole valvottu. Seuraukset näemme nyt, kun isojen pankkien keskenään rakentama ristikkäisten lainojen ja takausten kupla kasvoi niin suureksi, että se puhkesi.

Vapaata markkinataloutta ei tästä voi syyttää. Pikemminkin tilanne osoittaa sen, ettei yhteiskunta ole hoitanut tehtäviään, kun markkinat on päästetty keskittymään ja rajattomalle ahneudelle annettu vallat. Toivottavasti tästä opitaan. USA, britit, Saksa ja etenkin Islanti ovat nyt tilanteessa, joka pitää tarkasti käydä läpi ja eritellä syyt ja seuraukset. Tuloksena on takuulla uutta lainsäädäntöä, jolla varmistetaan se, ettei pankkien vapaus enää saa talloa muiden, esim. lainanottajien oikeutta siten, että pankit ajavat itsensä tilanteeseen, jossa niiden vakavaraisuus ei enää riitäkään vastaamaan lainasopimuksissa pankeille kuuluvia velvoitteita.

Mitä politiikkaan ja poliitikkoihin tulee, niin olet mielestäni melko jälkiviisas, kun heittelet syytöksiä siitä, että tähän olisi pitänyt puuttua aiemmin. Keskittyvässä ja globalisoituvassa maailmassa on kuitenkin edelleen niin paljon valtioita ja toimijoita, ettei sellainen ole mahdollista, että yksi valtio ryhtyy muista poikkeaviin toimenpiteisiin. Juuri se johtaisi markkinoiden vääristymiin ja täysin arvaamattomiin seurauksiin.

Esimerkkinä Irlanti, joka panikoitui ensimmäisenä takaamaan kaikki pankkiensa talletukset ja sai britit siirtämään rahansa Irlantiin, miskä aiheutti rahan pakenemisen brittipankeista ja kriisin leviämisen juuri siksi, että markkinoiden toimintaan puututtiin vain yhdessä valtiossa. Tämä aiheutti EU:n kriisikokouksen ja päätöksen yhteisestä talletusten takaamisesta sekä yhteisestä korkojen laskusta, mikä osoittaa, että vain yhteisillä ja samanaikaisilla toimenpiteillä voidaan saada aikaan, että markkinat toimivat ilman vääristymiä.

Syyttelysi kokoomuksen ja keskustan suuntaan ovat aika lapsellisia tässä yhteydessä. Meillä Suomessa nimittäin ei ollut mitään suurta huolta rahoitusmarkkinoilla, kun pankit ovat vakavaraisia eikä meillä ole rahoitettu kohtuuttomalla velanotolla juuri muuta kuin ehkä jossain määrin omistusasuntojen hankkimista.

Onneksi Suomen osakemarkkinoilla (pörssissä) ei nyt ole pelattu "kasinotaloutta" lainarahalla ja valuuttalainoilla niin kuin 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa. Sen kuplan puhkeaminen on opettanut suomalaisia niin, että valtiontalouskin on pidetty tikasti käsissä huolimatta siitä, että SDP pani hallituksessa ollessaan kasvun tuoton menemään kulujen lisäykjseen ja nyt oppositiuossa huutaa jatkuvasti lisää rahaa julkisiin menoihin, koska "hallituksella on rahaa".

Maailma taitaa nyt mennä aika sekaisin, mutta me suomalaiset voimme kiittää nimenomaan kokoomusta ja keskustaa siitä, että tällä kertaa emme ole kaikkein surkeimmassa tilanteessa Islannin ja Baltian maiden joukossa, koska meidän maltillinen oikeistomme ei ole ollut yltiölibertaristinen vaan pitänyt jalat maassa ja jäitä hatussa huolimatta siitä, että parin viime vuoden talouskasvumme on ollut todella huimaa.

Tämä ja edellinenkin hallitus tekivät hyvin viisaasti, kun ne jarruttivat julksia investointeja ja lykkäsivät veronalennuksia silloin, kun talous kävi kuumana, mutta investoivat nyt julkiseen rakentamiseen ja päästägvät verorahaa yksityiseen kulutukseen, kun edessä on kasvun selvä hidastuminen ja kenties jopa nollakasvun kuoppa vuoden, parin päästä.

Vapaiden markkinoiden sääntely luuraa siis hieman jälkijunassa, ikävä kyllä. Suomen suhteen on kuitenkin todettava, että poliittriset päätökset ovat olleet 90-luvun alun pankkikriisin ja laman jälkeen erittäin viisaita, kun vanhojen virheiden toistolta on vältytty.

Ehkäpä sinäkin tämän myönnät, jos maltat olla innostumatta keskustelun provosointiin syyllisiä leimaamalla?

Lue lisää

Varovaisuusaste on Suomessa ollut onneksi ihan toista luokkaa kuin velkarahalla nopeaan kasvuun pyrkivissä maissa tai islantilaismallisessa rahamarkkinabisneksessä. Tämä varovaisuus on seurausta omasta lamastamme. Jotain sentään opittiin edes vähäksi aikaa.

Pääpointtini on kuitenkin se, että globaalissa markkinatalousmallissa joudumme sopeutumaan sääntelemättömyyteen. Se kuuluu ikään kuin systeemiin, että mennään sen valtion ehdoilla, joka tarjoaa parhaimmat edut kuten Irlanti-esimerkkisi osoittaa. Muiden on vaan tultava perässä. Näin ollen sääntelemättömyys kuuluu olennaisesti markkinatalouden kehitykseen. Kun joku vapauttaa jotain, muidenkin on vapautettava kilpailuedun takaamiseksi. Tätä juuri tarkoitin, kun sanoin että sekä oikeisto että vasemmisto meillä on mahdollisista haluistaan huolimatta mahdottoman tehtävän edessä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Varovaisuusaste on Suomessa ollut onneksi ihan toista luokkaa kuin velkarahalla nopeaan kasvuun pyrkivissä maissa tai islantilaismallisessa rahamarkkinabisneksessä. Tämä varovaisuus on seurausta omasta lamastamme. Jotain sentään opittiin edes vähäksi aikaa.

Pääpointtini on kuitenkin se, että globaalissa markkinatalousmallissa joudumme sopeutumaan sääntelemättömyyteen. Se kuuluu ikään kuin systeemiin, että mennään sen valtion ehdoilla, joka tarjoaa parhaimmat edut kuten Irlanti-esimerkkisi osoittaa. Muiden on vaan tultava perässä. Näin ollen sääntelemättömyys kuuluu olennaisesti markkinatalouden kehitykseen. Kun joku vapauttaa jotain, muidenkin on vapautettava kilpailuedun takaamiseksi. Tätä juuri tarkoitin, kun sanoin että sekä oikeisto että vasemmisto meillä on mahdollisista haluistaan huolimatta mahdottoman tehtävän edessä.

Lue lisää

Rinnastat edelleen sääntelemättömyyden vapauteen. Ei se niin mene. Nyt on nähty, että sääntely on jättänyt porsaanreikiä järjestelmään ja valvonta on pettänyt. Järjestelmää pitää siis korjata kansainvälisin sopimuksin ja valvontaa pitää tiivistää, ettei vuotopaikkoja ole mahdollista käyttää. Kansainvälinen yhteistyö, etenkin EU:n puitteissa, mutta myös muissa järjestöissä, tähtää siihen, etgä pelinsäännöt olisivat niin yhtenäiset, ettei mikään valtio pääse vetämään välistä - muiden valtioiden vapautta ja oikeuksia loukaten.

Kehityksen suunta menee siis vapauden varmistavan sääntelyn suuntaan eikä sääntelemättömyyden suuntaan, jossa ahneimpien vapaus loukkaa varovaisempien vapautta.

Suomi on toiminut näissä asioissa erittäin hyvin, joten porvarihallituksen ja keskustan haukkuminen libertaristiseksi on sinun suunnastasi aikamoista pelin politiikkaa.

vapaasti.. kirjoitti:

Rinnastat edelleen sääntelemättömyyden vapauteen. Ei se niin mene. Nyt on nähty, että sääntely on jättänyt porsaanreikiä järjestelmään ja valvonta on pettänyt. Järjestelmää pitää siis korjata kansainvälisin sopimuksin ja valvontaa pitää tiivistää, ettei vuotopaikkoja ole mahdollista käyttää. Kansainvälinen yhteistyö, etenkin EU:n puitteissa, mutta myös muissa järjestöissä, tähtää siihen, etgä pelinsäännöt olisivat niin yhtenäiset, ettei mikään valtio pääse vetämään välistä - muiden valtioiden vapautta ja oikeuksia loukaten.

Kehityksen suunta menee siis vapauden varmistavan sääntelyn suuntaan eikä sääntelemättömyyden suuntaan, jossa ahneimpien vapaus loukkaa varovaisempien vapautta.

Suomi on toiminut näissä asioissa erittäin hyvin, joten porvarihallituksen ja keskustan haukkuminen libertaristiseksi on sinun suunnastasi aikamoista pelin politiikkaa.

Lue lisää

Oikeastaan vapaanmarkkinatalouden aika on mennyt, se on toimimaton järjestelmä nykyisin. Aikoinaan markkinatalous oli itsesäätelevä. Säätely perustui siihen, että rahan arvo oli sidottu kultakantaan. Kuplia ei voitu keinotekoisesti synnyttää, koska kaiken rahan, jota liikkeelle laskettiin, arvon takasi kultavarannot.

Nykyisin rahaa ei ole sidottu oikeastaan minhinkään, sen arvo on spekulatiivinen. Pankkitoiminta perustuu siihen, että tallettajat lainaavat rahaa pankeille ja rahoituslaitokset lainaavat sitä edelleen. Normaalissa pankkitoiminassa rahaa ei voi lainata, mikäli sitä ei pankeissa ole, tähän perustuu pankkien vakavaraisuuden vaatimus. Säätely näissä oloissa on siis olemassa. Ongelman onkin muodostaneet ns. investointipankit, tämä järjestelmähän on sitä varten, että raha virtaisi ikäänkuin investointipankkien lävitse ja nopeuttaisi markinnoilla tehtäviä investointeja. Näiden pankkien valvonta on ollut varsin puutteellista jopa kehnoa. Ei ymmärretty herätä edes siinä vaiheessa, kun investointipankkien arvot nousivat kohtuuttomasti, tämä jo kertoo markkinahäiriöistä. Investointipankeilla ei voisi käytännössä olla suuria pääomia, se on niiden toimintaperiaatteiden vastaista -kysehän on välittäjistä.

Suomessa pankkikriisi on jo koettu, sikäli olemme "turvassa", tietenkin maailmalla leviävä paniikki vaikuttaa myös tänne, ei kuitenkaan niin pahoin kuin muualla. Suomen ongelmana on rahan saatavuus investointeihin, mehän emme ole vielä saaneet kunnolla tuotantoa käyntiin viime laman jäljiltä. Mikäli perusteollisuus katoaa, ongelmia alkaa ilmaantua. Valtion on siis tultava apuun, luultavasti joitakin rahoituksellisia toimenpiteitä jo mietitäänkin. Valtiontakaus on eräs, jota voitaisiin käyttää.

Pankkien vakavaraisuudesta on pidettävä kiinni. Sikäli olemme edelleen säätelytaloudessa. Vapaasta markkinataloudesta ei siis voi puhua.

Markkinoiden vapaus on varsin mielenkiintoinen idea, se ei oikeasti toimi missään. Vapus toimia vaatisi jonkinlaisen turvatakuun aina, kuten aiemmin kullan, ainoastaan näin voidaan estää kuplien muodostuminen. Talouskuplien muodostuminen ei juurikaan eroa pyramidihuijauksesta. Mittaluokka on vain suurempi, joku voittaa siis aina ja kädet ovat viime kädessä valtion taskuilla -näin aina.

Niinpä niin kirjoitti:

Oikeastaan vapaanmarkkinatalouden aika on mennyt, se on toimimaton järjestelmä nykyisin. Aikoinaan markkinatalous oli itsesäätelevä. Säätely perustui siihen, että rahan arvo oli sidottu kultakantaan. Kuplia ei voitu keinotekoisesti synnyttää, koska kaiken rahan, jota liikkeelle laskettiin, arvon takasi kultavarannot.

Nykyisin rahaa ei ole sidottu oikeastaan minhinkään, sen arvo on spekulatiivinen. Pankkitoiminta perustuu siihen, että tallettajat lainaavat rahaa pankeille ja rahoituslaitokset lainaavat sitä edelleen. Normaalissa pankkitoiminassa rahaa ei voi lainata, mikäli sitä ei pankeissa ole, tähän perustuu pankkien vakavaraisuuden vaatimus. Säätely näissä oloissa on siis olemassa. Ongelman onkin muodostaneet ns. investointipankit, tämä järjestelmähän on sitä varten, että raha virtaisi ikäänkuin investointipankkien lävitse ja nopeuttaisi markinnoilla tehtäviä investointeja. Näiden pankkien valvonta on ollut varsin puutteellista jopa kehnoa. Ei ymmärretty herätä edes siinä vaiheessa, kun investointipankkien arvot nousivat kohtuuttomasti, tämä jo kertoo markkinahäiriöistä. Investointipankeilla ei voisi käytännössä olla suuria pääomia, se on niiden toimintaperiaatteiden vastaista -kysehän on välittäjistä.

Suomessa pankkikriisi on jo koettu, sikäli olemme "turvassa", tietenkin maailmalla leviävä paniikki vaikuttaa myös tänne, ei kuitenkaan niin pahoin kuin muualla. Suomen ongelmana on rahan saatavuus investointeihin, mehän emme ole vielä saaneet kunnolla tuotantoa käyntiin viime laman jäljiltä. Mikäli perusteollisuus katoaa, ongelmia alkaa ilmaantua. Valtion on siis tultava apuun, luultavasti joitakin rahoituksellisia toimenpiteitä jo mietitäänkin. Valtiontakaus on eräs, jota voitaisiin käyttää.

Pankkien vakavaraisuudesta on pidettävä kiinni. Sikäli olemme edelleen säätelytaloudessa. Vapaasta markkinataloudesta ei siis voi puhua.

Markkinoiden vapaus on varsin mielenkiintoinen idea, se ei oikeasti toimi missään. Vapus toimia vaatisi jonkinlaisen turvatakuun aina, kuten aiemmin kullan, ainoastaan näin voidaan estää kuplien muodostuminen. Talouskuplien muodostuminen ei juurikaan eroa pyramidihuijauksesta. Mittaluokka on vain suurempi, joku voittaa siis aina ja kädet ovat viime kädessä valtion taskuilla -näin aina.

Lue lisää

Sinäkin pidät markkinoiden sääntelemättömyyttä vapauden synonyyminä. Ei se ihan tuota tarkoita.

Vapaa markkinatalous käsitteenä tarkoittaa markkinoita, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat vapaasti. Pörssi on siitä esimerkki. Torikauppa lähellä samaa. Tyypiullistä vapaille markkinoille on, että tarjonta ja ostajapuolella on kummallakin suuri määrä toimijoita, eli yksikään ei hallitse markkinoita, ei sen kummemmin tarjonnan kuin kysynnänkään suunnasta. markkinathan häiriintyvät aina, jos tarjonta tai ostajapuolella on liian harvoja, vahvoja toimijoita. Esimerkiksi kotimainen kalastuselinkeino kärsii siitä, ettei kotimainen kala kelpaa kahdelle suurelle keskusliikkeellemme, vaan kotimainen tuore kala on myytävä vain toreilta ja kauppahalleista.

Muilta osin en ole erimieltä siitä, mitä kirjoitit rahamarkkinoiden epäkohdista.

Minä vaan kirjoitti:

Sinäkin pidät markkinoiden sääntelemättömyyttä vapauden synonyyminä. Ei se ihan tuota tarkoita.

Vapaa markkinatalous käsitteenä tarkoittaa markkinoita, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat vapaasti. Pörssi on siitä esimerkki. Torikauppa lähellä samaa. Tyypiullistä vapaille markkinoille on, että tarjonta ja ostajapuolella on kummallakin suuri määrä toimijoita, eli yksikään ei hallitse markkinoita, ei sen kummemmin tarjonnan kuin kysynnänkään suunnasta. markkinathan häiriintyvät aina, jos tarjonta tai ostajapuolella on liian harvoja, vahvoja toimijoita. Esimerkiksi kotimainen kalastuselinkeino kärsii siitä, ettei kotimainen kala kelpaa kahdelle suurelle keskusliikkeellemme, vaan kotimainen tuore kala on myytävä vain toreilta ja kauppahalleista.

Muilta osin en ole erimieltä siitä, mitä kirjoitit rahamarkkinoiden epäkohdista.

Lue lisää

Vapaushan on sitä, ettei ulkopuolista säätelyä (juurikaan) ole. Markkinatalouden ihanteiden mukaista olisi se, että markkinat säätelisivät itse itseään. Pankkitaloudessa tämä tarkoittaisi sitä, ettei valtio toimisi mitenkään takuiden antajana. Käytännössä silloin ei nykyisen mallista pankkikriisiä olisi päässyt syntymään.

Itsevalvonta tapahtuisi siten, että pankkien olisi huolehdittava vakavaraisuudestaan koska se olisi eräs kilpailukeino. Mikäli tallettajien säästöt häviäisivät pankin kaatuessa, ihmiset oppisivat varsin nopeasti seuramaan myös pankkitoiminnan järkevyyttä. Nykyisinhän tämän tyyppistä markkinoiden valvontaa ei ole. Tietenkin oma valvonta, vailla takuita, muuttaisi lainaustoiminnan perusteet lähes täysin, näin kuitenkin toteutuisi vapaa markkinatalous. Hävijäjiä olisivat osa säästäjistä ja pankkitoiminnan kannattavuus, voittajia veronmaksajat.

P.s. Mikäli Uusi-Ukki nyt huolestui minun unettomuudestani, niin huoli on turhaa. Olen saanut valmiiksi koko kesän työllistäneen projektin, sen viimeistelyssä tuli valvottua. tämä loppu nysvääminen on hermostuttavaa, jos häiriötekijöitä on paljon.

Niinpä niin kirjoitti:

Vapaushan on sitä, ettei ulkopuolista säätelyä (juurikaan) ole. Markkinatalouden ihanteiden mukaista olisi se, että markkinat säätelisivät itse itseään. Pankkitaloudessa tämä tarkoittaisi sitä, ettei valtio toimisi mitenkään takuiden antajana. Käytännössä silloin ei nykyisen mallista pankkikriisiä olisi päässyt syntymään.

Itsevalvonta tapahtuisi siten, että pankkien olisi huolehdittava vakavaraisuudestaan koska se olisi eräs kilpailukeino. Mikäli tallettajien säästöt häviäisivät pankin kaatuessa, ihmiset oppisivat varsin nopeasti seuramaan myös pankkitoiminnan järkevyyttä. Nykyisinhän tämän tyyppistä markkinoiden valvontaa ei ole. Tietenkin oma valvonta, vailla takuita, muuttaisi lainaustoiminnan perusteet lähes täysin, näin kuitenkin toteutuisi vapaa markkinatalous. Hävijäjiä olisivat osa säästäjistä ja pankkitoiminnan kannattavuus, voittajia veronmaksajat.

P.s. Mikäli Uusi-Ukki nyt huolestui minun unettomuudestani, niin huoli on turhaa. Olen saanut valmiiksi koko kesän työllistäneen projektin, sen viimeistelyssä tuli valvottua. tämä loppu nysvääminen on hermostuttavaa, jos häiriötekijöitä on paljon.

Lue lisää

Ajattelet loogisesti, mutta tulos on käsitteellisesti epätarkka, kun rinnastat vapauden siihen, ettei sääntelyä ole.

Tällaista vapaata m,arkkinataloutta kapitalismi tietenkin etsii, koska sääntelemättömyys antaa mahdollisuudet mm. kartellien muodostamiseen ja heiukompien kilpailijoiden työntämiseen ulos markkinoilta.

Vapaalle markkinataloudelle puolestaanm on ominaista vapaa kilpailu, joka toteutuu ainoastaan silloin, kun kartelleja ei ole eikä markkinoilla ole sellaisia vahvoja toimijoita, jotka estävät uusien yrittäjien markkinoille tulon tai muuten asemansa perusteella sanelevat, millä ehdoilla markkinoilla on toimittava.

Vapaa markkinatalous ei siis asiallisesti ottaen tarkoita ollenkaan sitä, että markkinoilla kuka tahansa saisi tehdä mitä tahansa kenenkään tai minkään rajoittamatta.

Vapaa markkinatalous tarkoittaa ainoastaan sitä, että kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on täysin vapaata, mitä se ei koskaan ole, jos joku tai jotkut hallitsevat markkinoita muita vahvemmalla asemallaan.

Vapaa markkinatalous on siis teoreettinen käsite, olotila, jota ei juurikaan käytännössä esiinny. Jos sitä kohti pyritään, niin vapauden varmistaminen vaatii paljon yhteiskunnan rajoituksia, mm. vahvaa kartellien vastaista lainsäädäntöä ja sääntelyä myös sille, miten suuryritykset savat rajoittaa pienempien yritysten toimintaa.

Rajoittamaton toiminta ei nimittäin ole vapautta, vaan vahvojen anarkiaa.

Hyvä näin.

isku, suoraan vastapalloon! Juuri noin.

terävä... kirjoitti:

isku, suoraan vastapalloon! Juuri noin.

Jatka Oiva samaan malliin.

Sitä on taas virkaheitto opistoinssi levottomasti nukutun yön jälkeen päässyt oksentamaan palstalle.

Opistoinssi kirjoittaa ensin "sossujen opeista" ja sitten heti perään "uusliberalistisesta politiikasta". Nämähän ovat jo täysin vastakkaisia asioita. Kirjoittelu jatkuu yhtä holtittomasti.

Virkaheiton opistoinssin kannattaa pitää kirkkaana mielessä, että Esko Tuhoahon aloittaessa pääministerinä, maassamme oli täystyöllisyys ja valtio oli lähes velaton. Esko Tuhoahon lopettaessa maassa oli yli 700,000 työtöntä ja valtio oli hirvittävissä veloissa.
Esko Tuhoaho teki hirvittäviä virheitä pääministerinä. Nämä sekä pidensivät Suomessa lamaa että syvensivät sitä. Tämän ovat mm. Suomen Akatemian tekemät tieteellisesti kestävät tutkimukset osoittaneet. Näiden ymmärtäminen tosin on liian vaativaa virkaheitolle opistoinssille.


Lipponen ja Niinistö saivat tehdä hartiavoimin töitä, että Suomi nostettiin 90-luvun alun lamasta. Nyt Matti Vanhanen on tekemässä samat virheet kuin Esko Tuhoaho 90-luvun alussa. Suomi on matkalla kohti pitkää ja syvää taantumaa. Tätä koitetaan nyt vaalien alla peitellä, mutta monet asiantuntijat ovat jo sitä mieltä.

Hirvittävintä on, että meillä on pääministerinä nahjus, jolta puuttuu johtajuus. Vanhasen pääministerikausia on hallinnut se, että hän pyrkii välttämään virheitä välttämällä päätöksien tekemistä.

...tuollainen heitto ilman vähäisimpiäkään perusteluja on naurettava, mutta ei ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä ilmoittahan se sen, että perusteluita tuollaiselle ei ole.

Vai Holkerin hallituksen syytä yksin lama ja Ahon ansiota yksin siitä nousu! Ja Lipposen hallitusten aikainen voimakas talouskasvu tapahtui Lipposesta huolimattta. Miten voikaan ihminen pitää muita niin tyhminä, että lätisee tuollaista paskaa! Vai onko hän itse... no, jääköön sanomatta.

No - jotakin Oivan tietotasosta ja ymmärryksestä kertoo sekin, että hän toissapäivänä ihmetteli, että miten voikaan olla tällainen upseeri olemassa kuin minä, eikä hän tarkoittanut sillä poikkeuksellisen menestyksekästä sotilasuraani. Oivasta oli ihme, ettei puolustusministeriö ole minua ylemmäksi ylentänyt. Puolustusministeriö kun ei ylennä upseereita, vaan tasavallan presidentti (Kekkonen minutkin on luutnantiksi, yliluutnantiksi ja kapteeniksi ylentänyt) ja puolustusvoimain komentaja nimittää toimiupseerin niitä vastaaviin toimiin. Ja toistaiseksi lain mukaan korkein toimiupseeriarvo on kapteeni, ja jos todennäköinen muutos lakiin tuleekin se ei koske enää minua, sillä upseerikin on reservissä vain 60-vuotiaaksi saakka, ja sitä vanhempia ei enää ylennetä.

KapiKorhonen kirjoitti:

...tuollainen heitto ilman vähäisimpiäkään perusteluja on naurettava, mutta ei ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä ilmoittahan se sen, että perusteluita tuollaiselle ei ole.

Vai Holkerin hallituksen syytä yksin lama ja Ahon ansiota yksin siitä nousu! Ja Lipposen hallitusten aikainen voimakas talouskasvu tapahtui Lipposesta huolimattta. Miten voikaan ihminen pitää muita niin tyhminä, että lätisee tuollaista paskaa! Vai onko hän itse... no, jääköön sanomatta.

No - jotakin Oivan tietotasosta ja ymmärryksestä kertoo sekin, että hän toissapäivänä ihmetteli, että miten voikaan olla tällainen upseeri olemassa kuin minä, eikä hän tarkoittanut sillä poikkeuksellisen menestyksekästä sotilasuraani. Oivasta oli ihme, ettei puolustusministeriö ole minua ylemmäksi ylentänyt. Puolustusministeriö kun ei ylennä upseereita, vaan tasavallan presidentti (Kekkonen minutkin on luutnantiksi, yliluutnantiksi ja kapteeniksi ylentänyt) ja puolustusvoimain komentaja nimittää toimiupseerin niitä vastaaviin toimiin. Ja toistaiseksi lain mukaan korkein toimiupseeriarvo on kapteeni, ja jos todennäköinen muutos lakiin tuleekin se ei koske enää minua, sillä upseerikin on reservissä vain 60-vuotiaaksi saakka, ja sitä vanhempia ei enää ylennetä.

Lue lisää

Menipä Oiva-ressukka ihan sanattomaksi. Sen verran paljon tulee korvamakiaa joka puolelta. Oivan uskottavuus on nolla (0).

KapiKorhonen kirjoitti:

...tuollainen heitto ilman vähäisimpiäkään perusteluja on naurettava, mutta ei ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä ilmoittahan se sen, että perusteluita tuollaiselle ei ole.

Vai Holkerin hallituksen syytä yksin lama ja Ahon ansiota yksin siitä nousu! Ja Lipposen hallitusten aikainen voimakas talouskasvu tapahtui Lipposesta huolimattta. Miten voikaan ihminen pitää muita niin tyhminä, että lätisee tuollaista paskaa! Vai onko hän itse... no, jääköön sanomatta.

No - jotakin Oivan tietotasosta ja ymmärryksestä kertoo sekin, että hän toissapäivänä ihmetteli, että miten voikaan olla tällainen upseeri olemassa kuin minä, eikä hän tarkoittanut sillä poikkeuksellisen menestyksekästä sotilasuraani. Oivasta oli ihme, ettei puolustusministeriö ole minua ylemmäksi ylentänyt. Puolustusministeriö kun ei ylennä upseereita, vaan tasavallan presidentti (Kekkonen minutkin on luutnantiksi, yliluutnantiksi ja kapteeniksi ylentänyt) ja puolustusvoimain komentaja nimittää toimiupseerin niitä vastaaviin toimiin. Ja toistaiseksi lain mukaan korkein toimiupseeriarvo on kapteeni, ja jos todennäköinen muutos lakiin tuleekin se ei koske enää minua, sillä upseerikin on reservissä vain 60-vuotiaaksi saakka, ja sitä vanhempia ei enää ylennetä.

Lue lisää

herrasmies, joka päätoimisesti kantaa huolta muiden alatyylisestä keskustelukulttuurista.

On siinä yksi "kapteeni".

KapiKorhonen kirjoitti:

...tuollainen heitto ilman vähäisimpiäkään perusteluja on naurettava, mutta ei ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä ilmoittahan se sen, että perusteluita tuollaiselle ei ole.

Vai Holkerin hallituksen syytä yksin lama ja Ahon ansiota yksin siitä nousu! Ja Lipposen hallitusten aikainen voimakas talouskasvu tapahtui Lipposesta huolimattta. Miten voikaan ihminen pitää muita niin tyhminä, että lätisee tuollaista paskaa! Vai onko hän itse... no, jääköön sanomatta.

No - jotakin Oivan tietotasosta ja ymmärryksestä kertoo sekin, että hän toissapäivänä ihmetteli, että miten voikaan olla tällainen upseeri olemassa kuin minä, eikä hän tarkoittanut sillä poikkeuksellisen menestyksekästä sotilasuraani. Oivasta oli ihme, ettei puolustusministeriö ole minua ylemmäksi ylentänyt. Puolustusministeriö kun ei ylennä upseereita, vaan tasavallan presidentti (Kekkonen minutkin on luutnantiksi, yliluutnantiksi ja kapteeniksi ylentänyt) ja puolustusvoimain komentaja nimittää toimiupseerin niitä vastaaviin toimiin. Ja toistaiseksi lain mukaan korkein toimiupseeriarvo on kapteeni, ja jos todennäköinen muutos lakiin tuleekin se ei koske enää minua, sillä upseerikin on reservissä vain 60-vuotiaaksi saakka, ja sitä vanhempia ei enää ylennetä.

Lue lisää

"Vai Holkerin hallituksen syytä yksin lama ja Ahon ansiota yksin siitä nousu!"

Ei toki yksin, mutta pääasiallisesti. Muita syyllisiä oli Koivisto, Kilberg, ynnä holtittomat pankinjohtajat. Mutta yhtä kaikki Holkerin hallituksen vahvan markan politiikka oli suurin syyllinen talouskriisiin yhdistettynä Liikasen holtittomaan budjettipolitiikkaan.

Lamasta nousu ei suinkaan ollut Yksin Ahon hallituksen ansiota, mutta suurimmalta osin kyllä. Ahon hallitus heitti romukoppaan vahvan markan politiikan (tosin liian myöhään) ja vapautti markan lopullisesti kellumaan. Tästä alkoi huikea vientivetoinen talouskasvu. Myös vuoden 93 yritysverouudistus, joka antoi yrityksille luvan tehdä tulosta, vaikutti talouskasvuun voimakkaasti.

"Ja Lipposen hallitusten aikainen voimakas talouskasvu tapahtui Lipposesta huolimattta."

Nimen omaan Lipposesta huolimatta. Jos se olisi ollut Lipposen ansiota, niin silloinhan kasvu olisi käynnistynyt vasta Lipposen aloittaessa.

Lamat ja kasvusuhdanteet eivät koskaan johdu minkään hallituksen toimenpiteistä. Hallitukset voivat toki vaikuttaa siihen, miten valtion tulot kertyvät laman ja kasvusuhdanteiden aikana, mutyta siinä se sitten onkin.

Holkerin hallitus teki sen virheen, että lisäsi valtion pysyviä menoja laman alla. Ahon hallitus ei päässyt näistä eroon, vaan joutui velkaelvytykseen. vasta viennin elpyminen ja USD:n edullinen kurssi alkoi nostaa vientiteollisuuden tuloja, mikä kasvu ajoittui Lipposen 1. hallituksen aijalle. Lipposen 2. aloitti palkkaverojen alentamnisen, mikä sai aikaan myös kotimarkkinoiden kasvun. Vanhasen 1. hallitus jatkoi menestyksellä tätä linjaa, mutta Vanhasen 2. painoi jarrua julkisiin investointeihin ja veronalennuksiin, kun kasvu hoiti valtion tulopuolen muutenkin.

Kaikki tämä on tapahtunut tilanteissa, joissa hallitus on ainoastaan sopeuttanut meidän valtiontalouttamme maailmantalouden suhdannevaihteluihin.

Voisit sinäkin jo lakata jankkaamasta mantraasi Holkerista, Ahosta ja Lipposesta, koska noin pelkistetty asian esittäminen ei pidä yhtä totuuden kanssa.

KapiKorhonen kirjoitti:

...tuollainen heitto ilman vähäisimpiäkään perusteluja on naurettava, mutta ei ihan yhtä tyhjän kanssa, sillä ilmoittahan se sen, että perusteluita tuollaiselle ei ole.

Vai Holkerin hallituksen syytä yksin lama ja Ahon ansiota yksin siitä nousu! Ja Lipposen hallitusten aikainen voimakas talouskasvu tapahtui Lipposesta huolimattta. Miten voikaan ihminen pitää muita niin tyhminä, että lätisee tuollaista paskaa! Vai onko hän itse... no, jääköön sanomatta.

No - jotakin Oivan tietotasosta ja ymmärryksestä kertoo sekin, että hän toissapäivänä ihmetteli, että miten voikaan olla tällainen upseeri olemassa kuin minä, eikä hän tarkoittanut sillä poikkeuksellisen menestyksekästä sotilasuraani. Oivasta oli ihme, ettei puolustusministeriö ole minua ylemmäksi ylentänyt. Puolustusministeriö kun ei ylennä upseereita, vaan tasavallan presidentti (Kekkonen minutkin on luutnantiksi, yliluutnantiksi ja kapteeniksi ylentänyt) ja puolustusvoimain komentaja nimittää toimiupseerin niitä vastaaviin toimiin. Ja toistaiseksi lain mukaan korkein toimiupseeriarvo on kapteeni, ja jos todennäköinen muutos lakiin tuleekin se ei koske enää minua, sillä upseerikin on reservissä vain 60-vuotiaaksi saakka, ja sitä vanhempia ei enää ylennetä.

Lue lisää

korvamakiaa kenellekään! Miten sinä luulet saavasi sanomasi perille helvetinmoisella leuhkimisella lukijoille?

Ensin kehutaan työelämässä onnistuminen, sitten matkustelemiset, rahavarat ja maittavat ateriat sekä "hännänhuippuna" vielä iso kulli?

Se ei täällä riitä, vaan tätyy osata puhua asiaa.

Mutta olihan siellä viisastakin tekstiä. Kapin ajatusmaailma näyttää supistuvan. Hän on jumiintunut siihen, että puhuin joskus puolustusministeriön tekemistä ylennyksistä. Minun tarkoitukseni oli sanoa puolustusvoimien. Ei omasta mielestään korkeatasoisen ihmisen kapina pitäisi tuommoiseen takertua.

Känälle ei yleensä kannata vastata, mutta hän on taas jäänyt nalkiin "virkaheittoon opistoinssiin". Minä olen melkoisen merkittävän elämäntyön tenyt kunniakkaalla eläkkeellä oleva opistoinssi.

oivahärkönen kirjoitti:

Mutta olihan siellä viisastakin tekstiä. Kapin ajatusmaailma näyttää supistuvan. Hän on jumiintunut siihen, että puhuin joskus puolustusministeriön tekemistä ylennyksistä. Minun tarkoitukseni oli sanoa puolustusvoimien. Ei omasta mielestään korkeatasoisen ihmisen kapina pitäisi tuommoiseen takertua.

Känälle ei yleensä kannata vastata, mutta hän on taas jäänyt nalkiin "virkaheittoon opistoinssiin". Minä olen melkoisen merkittävän elämäntyön tenyt kunniakkaalla eläkkeellä oleva opistoinssi.

Lue lisää

"Minä olen melkoisen merkittävän elämäntyön tenyt kunniakkaalla eläkkeellä oleva opistoinssi."

Niinhän sitä täällä voi yrittää esittää. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Känä kirjoitti:

"Minä olen melkoisen merkittävän elämäntyön tenyt kunniakkaalla eläkkeellä oleva opistoinssi."

Niinhän sitä täällä voi yrittää esittää. Totuus on kuitenkin toisenlainen.

Lue lisää

toisenlainen.

oivahärkönen kirjoitti:

toisenlainen.

Känän hölötyksistä ei ole syytä provosoitua. Tuo mies kannattaa jättää omaan arvoonsa. Ei osaa muuta kuin toistaa itseään ja jankuttaa samoja fraaseja vuodesta toiseen. Känä on paljon turhempi kirjoittaja kuin keris tai kapi. Sonnimies ja Ernestokin ovat Känää monipuolisempia.

se on turhaa kirjoitti:

Känän hölötyksistä ei ole syytä provosoitua. Tuo mies kannattaa jättää omaan arvoonsa. Ei osaa muuta kuin toistaa itseään ja jankuttaa samoja fraaseja vuodesta toiseen. Känä on paljon turhempi kirjoittaja kuin keris tai kapi. Sonnimies ja Ernestokin ovat Känää monipuolisempia.

Lue lisää

... turhaa taisin nytkään ruveta vastailemaan. Parasta antaa miehen hosua rauhassa. En yleensä luekaan niitä sepustuksia. Kumma kun ylläpito ei puutu hänen juttuihinsa.

Tässä asiassa voit tutustua esim. Kemijärven sellutehtaan lopettamisesta käytyyn keskusteluun. Kaipaamaasi aineistoa löytyy eduskunnan istuntopöytäkirjoista.

Meillä ei suoranaisesti ole ajettu uusliberalistista politiikkaa, ainakaan kovin näkyvästi. Kyse on enemmän siitä, että on jätetty reagoimatta millään lailla uusliberalistisen politiikan vyöryessä. Talouselämän yritykset tekevät siis ratkaisuja ja yhteiskunta sosialisoi tappioita, kustannuksia ja vahinkoja. Sääntelyjärjestelmää on purettu. viimeisin vaatimus on maamme kuluttajansuojalainsäädännön heikentäminen. Tästä on tehty EU-tasolla esityksiä ja saapa nähdä, miten oikeistohallituksemme tähän reagoi.

Kyse on siis mukautumisesta markkinavoimien alaisuuteen. Porvarihallitus on käyttänyt vaikeissa paikoissa sellaisia perusteluja kuin globaalin markkinatalouden vaatimukset tai että me emme voi globaalille kehitykselle mitään taikka että globaali markkinatalous on vain hyväksi meille sen muuttaessa rakentaita kilpailukykyisimmiksi ja tarjoamalla meille tavaroita halvempaan hintaan. Tämä on kädet pystyyn politiikkaa ja tapahtumien seuraamista vain sivulta. Sitten reagoidaan vahinkoihin sosialisoimalla ne ja vain ne.

Tässä ei siis ole kyse mistään yksittäisistä päätöksistä, joilla edistetään globaalin markkinatalouden toimintaa. Kyse on siitä, että mennään mukaan kritiikittä ja katsotaan mitä tuleman pitää. Meitä paljon pahempi esimerkki on Viro. Suomessa on sentään jäljellä vanhaa yhteiskunnallisen sääntelyn ajattelutapaa, joka on meillä onneksi hidastanut pahimpien skenaarioiden toteutumista.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siis mukautumisesta markkinavoimien alaisuuteen. Porvarihallitus on käyttänyt vaikeissa paikoissa sellaisia perusteluja kuin globaalin markkinatalouden vaatimukset tai että me emme voi globaalille kehitykselle mitään taikka että globaali markkinatalous on vain hyväksi meille sen muuttaessa rakentaita kilpailukykyisimmiksi ja tarjoamalla meille tavaroita halvempaan hintaan. Tämä on kädet pystyyn politiikkaa ja tapahtumien seuraamista vain sivulta. Sitten reagoidaan vahinkoihin sosialisoimalla ne ja vain ne.

Tässä ei siis ole kyse mistään yksittäisistä päätöksistä, joilla edistetään globaalin markkinatalouden toimintaa. Kyse on siitä, että mennään mukaan kritiikittä ja katsotaan mitä tuleman pitää. Meitä paljon pahempi esimerkki on Viro. Suomessa on sentään jäljellä vanhaa yhteiskunnallisen sääntelyn ajattelutapaa, joka on meillä onneksi hidastanut pahimpien skenaarioiden toteutumista.

Lue lisää

uskottavuutta kirjoituksillasi.

Vasemmiston valheita.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tässä asiassa voit tutustua esim. Kemijärven sellutehtaan lopettamisesta käytyyn keskusteluun. Kaipaamaasi aineistoa löytyy eduskunnan istuntopöytäkirjoista.

Meillä ei suoranaisesti ole ajettu uusliberalistista politiikkaa, ainakaan kovin näkyvästi. Kyse on enemmän siitä, että on jätetty reagoimatta millään lailla uusliberalistisen politiikan vyöryessä. Talouselämän yritykset tekevät siis ratkaisuja ja yhteiskunta sosialisoi tappioita, kustannuksia ja vahinkoja. Sääntelyjärjestelmää on purettu. viimeisin vaatimus on maamme kuluttajansuojalainsäädännön heikentäminen. Tästä on tehty EU-tasolla esityksiä ja saapa nähdä, miten oikeistohallituksemme tähän reagoi.

Lue lisää

No nyt meidän talousnero esimerkin repäisi

Kemijärven tapauksessa vasemmisto vaati valtiota osaomistajana puuttumaan yksittäisen pörssiyhtiön päätöksentekoon ja muuttaa sen strategiaa. Oikeisto-keskustalainen hallitus taas katsoi että suljettavan tehtaan korvaavaa toimintaa voidaan edesauttaa valtiovallan toimin, mutta yrityksen sisäiseen päätöksentekoon ei puututa.

Vaadit siis valtiovallan puuttumista yritysten sisäiseen päätöksentekoon?

Meillä uusliberalismia ajoi ennenkaikkea Lipposen kaksi hallitusta, niiden aikana uusliberalismi vyöryi tänne. Tämän hallituksen aikana ei ole tehty yhtä merkittäviä siirtymiä uusliberaaliin suuntaan

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siis mukautumisesta markkinavoimien alaisuuteen. Porvarihallitus on käyttänyt vaikeissa paikoissa sellaisia perusteluja kuin globaalin markkinatalouden vaatimukset tai että me emme voi globaalille kehitykselle mitään taikka että globaali markkinatalous on vain hyväksi meille sen muuttaessa rakentaita kilpailukykyisimmiksi ja tarjoamalla meille tavaroita halvempaan hintaan. Tämä on kädet pystyyn politiikkaa ja tapahtumien seuraamista vain sivulta. Sitten reagoidaan vahinkoihin sosialisoimalla ne ja vain ne.

Tässä ei siis ole kyse mistään yksittäisistä päätöksistä, joilla edistetään globaalin markkinatalouden toimintaa. Kyse on siitä, että mennään mukaan kritiikittä ja katsotaan mitä tuleman pitää. Meitä paljon pahempi esimerkki on Viro. Suomessa on sentään jäljellä vanhaa yhteiskunnallisen sääntelyn ajattelutapaa, joka on meillä onneksi hidastanut pahimpien skenaarioiden toteutumista.

Lue lisää

lätinää alku-uhoon verrattuna.

Taitaa yleinen vittuilu olla sinunkin pääteemasi?

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siis mukautumisesta markkinavoimien alaisuuteen. Porvarihallitus on käyttänyt vaikeissa paikoissa sellaisia perusteluja kuin globaalin markkinatalouden vaatimukset tai että me emme voi globaalille kehitykselle mitään taikka että globaali markkinatalous on vain hyväksi meille sen muuttaessa rakentaita kilpailukykyisimmiksi ja tarjoamalla meille tavaroita halvempaan hintaan. Tämä on kädet pystyyn politiikkaa ja tapahtumien seuraamista vain sivulta. Sitten reagoidaan vahinkoihin sosialisoimalla ne ja vain ne.

Tässä ei siis ole kyse mistään yksittäisistä päätöksistä, joilla edistetään globaalin markkinatalouden toimintaa. Kyse on siitä, että mennään mukaan kritiikittä ja katsotaan mitä tuleman pitää. Meitä paljon pahempi esimerkki on Viro. Suomessa on sentään jäljellä vanhaa yhteiskunnallisen sääntelyn ajattelutapaa, joka on meillä onneksi hidastanut pahimpien skenaarioiden toteutumista.

Lue lisää

hyvä paikka liittämällä tähän yhteyteen kaikki ennakkoluulonsa. Eiköhän tässä tapauksessa juuri käynyt ilmi, että globalisaatiolle on vaikea yhdessä maassa asettaa esteitä. Miten tämä ongelma nyt saattoi koskettaa Britanniaa, jossa on erittäin kauan ollut vallassa Labour. Ehkä sinä voit syyttää maailman tappiin asti kaikesta Maggieta, kuten Oiva täällä Suomessa Lipposta. Olisiko Suomi välttynyt tältä kaikelta, jos demarit olisivat johtaneet hallitusta.

Olisin jo sinunkin luullut opppineen sen, mitä Suomen pankkikriisissä tapahtui. Pankkituki kohdistui kyllä lähes sataprosenttisesti SKOP:iin ja säästöpankkeihin. Ja kyllä SKOP:n omistajat menettivät täysin omaisuutensa, joka oli oikein. Säästöpankeillahan ei omistajia ollut eli ne olivat tavallaan "sosialistisia" yrityksiä ja se oli tietysti merkittävä osasyy säästöpankkikriisiin.

Olet tietysti oikeassa siinä, että uudet finanssi-instrumentit, joiden ongelmia ei lainsäätäjä tunnistanut, aiheuttivat maailmanlaajuisin kriisin. Tietysti Bushin holtiton hallinto oli hyvänä apuna.

Mutta, miten Lenin sanoikaan NEP:iä käyttöönotettaessa, yksi askel taakse, kaksi eteen. Eiköhän tästäkin kriisistä selvitä. Toivottavasti sinäkään et kaipaa Stalinia tämän sotkun selvittäjäksi

Minä olen itse menettänyt muutaman kymmenen tuhatta euroa omasta pienetä osakepotistani ja Antti Herlin vastaavan määrän satoja miljoonia. Siis on se vähän koetellut pieniä ja suuria
omistajia. Ei niitä tappioita ymmärtääkseni kukaan ole sosialisoimassa, vai eikö minulle ole
vielä ilmoitettu.

Jos kaikkiin virheisiisi puuttuisi tässä holhousvaltioasiassa, saisi istua koko päivän ja siihen minulla ei ole aikaa.

esimerkin kirjoitti:

No nyt meidän talousnero esimerkin repäisi

Kemijärven tapauksessa vasemmisto vaati valtiota osaomistajana puuttumaan yksittäisen pörssiyhtiön päätöksentekoon ja muuttaa sen strategiaa. Oikeisto-keskustalainen hallitus taas katsoi että suljettavan tehtaan korvaavaa toimintaa voidaan edesauttaa valtiovallan toimin, mutta yrityksen sisäiseen päätöksentekoon ei puututa.

Vaadit siis valtiovallan puuttumista yritysten sisäiseen päätöksentekoon?

Meillä uusliberalismia ajoi ennenkaikkea Lipposen kaksi hallitusta, niiden aikana uusliberalismi vyöryi tänne. Tämän hallituksen aikana ei ole tehty yhtä merkittäviä siirtymiä uusliberaaliin suuntaan

Lue lisää

Myönnät näemmä uusliberalismin olemassaolon Suomessa, kun puhut jopa sen vyörystä.

En ole edellä vaatinut mitään valtiovallan puuttumista sellutehtaan sisäiseen päätöksentekoon. Sen sijaan olen asettanut vastakkain sen, ettei puututa talouselämään millään tavalla taikka puututaan lähinnä vain seurauksiin, sitä vasten, että yritettäisiin torjua ennalta tällaisia vahinkoja taikka vastuuttaa yritykset edes suuremmassa määrin vahingoista. Politiikassa on tässä kohdin eroja eri maiden välillä. Esim. Nokia vastuutettiin Saksassa hyvinkin suuriin korvauksiin, kun se irtisanoi väkeä Bochumin tehtailta. Meillä ei ole ollut näin työntekijäystävällistä irtisanomissuojaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siis mukautumisesta markkinavoimien alaisuuteen. Porvarihallitus on käyttänyt vaikeissa paikoissa sellaisia perusteluja kuin globaalin markkinatalouden vaatimukset tai että me emme voi globaalille kehitykselle mitään taikka että globaali markkinatalous on vain hyväksi meille sen muuttaessa rakentaita kilpailukykyisimmiksi ja tarjoamalla meille tavaroita halvempaan hintaan. Tämä on kädet pystyyn politiikkaa ja tapahtumien seuraamista vain sivulta. Sitten reagoidaan vahinkoihin sosialisoimalla ne ja vain ne.

Tässä ei siis ole kyse mistään yksittäisistä päätöksistä, joilla edistetään globaalin markkinatalouden toimintaa. Kyse on siitä, että mennään mukaan kritiikittä ja katsotaan mitä tuleman pitää. Meitä paljon pahempi esimerkki on Viro. Suomessa on sentään jäljellä vanhaa yhteiskunnallisen sääntelyn ajattelutapaa, joka on meillä onneksi hidastanut pahimpien skenaarioiden toteutumista.

Lue lisää

Lisäyksesi meni entistä enemmän metsään.

Olet ilmeisesti jotain STS pankin pankkiireita kun talouden perusasiat on noinniin metässä

Mielipidepankki kirjoitti:

Myönnät näemmä uusliberalismin olemassaolon Suomessa, kun puhut jopa sen vyörystä.

En ole edellä vaatinut mitään valtiovallan puuttumista sellutehtaan sisäiseen päätöksentekoon. Sen sijaan olen asettanut vastakkain sen, ettei puututa talouselämään millään tavalla taikka puututaan lähinnä vain seurauksiin, sitä vasten, että yritettäisiin torjua ennalta tällaisia vahinkoja taikka vastuuttaa yritykset edes suuremmassa määrin vahingoista. Politiikassa on tässä kohdin eroja eri maiden välillä. Esim. Nokia vastuutettiin Saksassa hyvinkin suuriin korvauksiin, kun se irtisanoi väkeä Bochumin tehtailta. Meillä ei ole ollut näin työntekijäystävällistä irtisanomissuojaa.

Lue lisää

Yritys ylläpitää toimintaansa ja maksaa palkkojaan ja osinkojaan ainoastaan - huom. AINOASTAAN - niillä rahoilla, jotka se saa tuotteidensa myynnistä.

Kun myyntitulot laskevat, on kulujenkin laskettava, koska muutoin ei palkkojen ja osinkojen maksuun saada tarpeeksi rahaa.

Tuotantoa siis leikataan, eli tehtaita suljetaan, koska tuotantoa ei saada myydyksi.

Jos yritys ei pidä huolta kannattavuudestaan, on seurauksena sijoittajien pako muyihin yrityksiin, yrityksen oman pääoman arvon lasku. Tämän tien päässä on konkurssi ja kaikkien työpaikkojen menetys.

Jos tuossa tilanteessa tehtäsi niin kuin vasemmisto vaati, että valtio alkaa näpelöidä yrityksen strategioita niin, että palkat maksettaisi, vaikkei vastaavia myyntituloja saada asiakkailta, niin se on sama kuin kannettaisi vettä pohjattomaan kaivoon.

Ikävä kyllä nykymaailmassa ei ole olemassa sellaista yhteiskunnan velvoitetta, että veronmaksaja olisi velvollinen maksamaan huonosti kannattavan pörssiyhtiön työntekijöiden palkat. Sitä varten meillä on työttömyysturva, työllistämispolitiikka ja irtisanottujen työntekijöiden uudelleenkoulutus uusiin ammatteihin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyse on siis mukautumisesta markkinavoimien alaisuuteen. Porvarihallitus on käyttänyt vaikeissa paikoissa sellaisia perusteluja kuin globaalin markkinatalouden vaatimukset tai että me emme voi globaalille kehitykselle mitään taikka että globaali markkinatalous on vain hyväksi meille sen muuttaessa rakentaita kilpailukykyisimmiksi ja tarjoamalla meille tavaroita halvempaan hintaan. Tämä on kädet pystyyn politiikkaa ja tapahtumien seuraamista vain sivulta. Sitten reagoidaan vahinkoihin sosialisoimalla ne ja vain ne.

Tässä ei siis ole kyse mistään yksittäisistä päätöksistä, joilla edistetään globaalin markkinatalouden toimintaa. Kyse on siitä, että mennään mukaan kritiikittä ja katsotaan mitä tuleman pitää. Meitä paljon pahempi esimerkki on Viro. Suomessa on sentään jäljellä vanhaa yhteiskunnallisen sääntelyn ajattelutapaa, joka on meillä onneksi hidastanut pahimpien skenaarioiden toteutumista.

Lue lisää

Kun puhut globaaleista markkinoista, kannattaa muistaa, että mnarkkinat toimivat kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Tämä merkitsee, että kysynnän laskiessa on tarjonta sopeutettava vastaamaan pienempää kysyntää.

Et kai tosissasi väitä, että vasemmistohallitus olisi ryhtynyt esim. metsäteollisuudessa ylläpitämään verovaroin sellaista tarjonnan tasoa, jota ei merkkinoilla saadakaan kaupaksi?

Tapasi syytellä asiasta porvarihallitusta on minun mielestäni melko täyttä populistipropagandaa, jolla ei ole pienintäkään reaalista pohjaa. Käytät markkinatalouden käsitettäkin ikään kuin "syyllinen"-leimana joka asiassa täysin propagandistista syistä, koska en usko, että olisit niin tietämätön, että tosissasi uskoisit, mitä kirjoitat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Myönnät näemmä uusliberalismin olemassaolon Suomessa, kun puhut jopa sen vyörystä.

En ole edellä vaatinut mitään valtiovallan puuttumista sellutehtaan sisäiseen päätöksentekoon. Sen sijaan olen asettanut vastakkain sen, ettei puututa talouselämään millään tavalla taikka puututaan lähinnä vain seurauksiin, sitä vasten, että yritettäisiin torjua ennalta tällaisia vahinkoja taikka vastuuttaa yritykset edes suuremmassa määrin vahingoista. Politiikassa on tässä kohdin eroja eri maiden välillä. Esim. Nokia vastuutettiin Saksassa hyvinkin suuriin korvauksiin, kun se irtisanoi väkeä Bochumin tehtailta. Meillä ei ole ollut näin työntekijäystävällistä irtisanomissuojaa.

Lue lisää

Uusliberalismi sellaisena kuin se täällä on tehty on valtioiden sääntelymekanismien, protektionismin, purkua. Kun kaikki maat ovat tehneet samaa on markkinoilla eletty vahvaa kasvua, tuotteet on voitu tehdä siellä missä se edullisinta ja kysyntä on kasvanut tuotteiden hinnan painuessa alas.

Meillä on muutama maa jotka edelleen merkittävissä määrin suojaavat itseään tullelilla, isoimista mainittakoon Venäjä. Lienee sinullekin selvää ettei sille tielle ole paluuta näin pienellä maalla, kun se aiheuttaa merkittävää haittaa niinkin isolle maalle kuin Venäjä.

Minä vaan kirjoitti:

Yritys ylläpitää toimintaansa ja maksaa palkkojaan ja osinkojaan ainoastaan - huom. AINOASTAAN - niillä rahoilla, jotka se saa tuotteidensa myynnistä.

Kun myyntitulot laskevat, on kulujenkin laskettava, koska muutoin ei palkkojen ja osinkojen maksuun saada tarpeeksi rahaa.

Tuotantoa siis leikataan, eli tehtaita suljetaan, koska tuotantoa ei saada myydyksi.

Jos yritys ei pidä huolta kannattavuudestaan, on seurauksena sijoittajien pako muyihin yrityksiin, yrityksen oman pääoman arvon lasku. Tämän tien päässä on konkurssi ja kaikkien työpaikkojen menetys.

Jos tuossa tilanteessa tehtäsi niin kuin vasemmisto vaati, että valtio alkaa näpelöidä yrityksen strategioita niin, että palkat maksettaisi, vaikkei vastaavia myyntituloja saada asiakkailta, niin se on sama kuin kannettaisi vettä pohjattomaan kaivoon.

Ikävä kyllä nykymaailmassa ei ole olemassa sellaista yhteiskunnan velvoitetta, että veronmaksaja olisi velvollinen maksamaan huonosti kannattavan pörssiyhtiön työntekijöiden palkat. Sitä varten meillä on työttömyysturva, työllistämispolitiikka ja irtisanottujen työntekijöiden uudelleenkoulutus uusiin ammatteihin.

Lue lisää

Enson sellutehdas oli tiettävästi kannattava edelleen. Se kykeni siis maksamaan osingot, palkat ja verot. Kannattavuus tarkoittaa tässä juuri sitä, että se sai tuotteidensa myynnistä noihin maksuihin tarvittavat rahat. Useat yritykset jatkavat osinkojen maksamista vielä senkin jälkeen, kun niiden toiminta tappiollista. Vieläpä niin, että osinkosummankaan määrää ei lasketa alaspäin. Työntekijöitä ne voivat kuitenkin lomauttaa ja irtisanoa. Osingot ja palkat eivät siis ole ihan yhtämitallisia.

Kyllä meillä on sellainen systeemi missä yhteiskunta maksaa irtisanootujen työntekijöiden palkat. Mainitsit niistä osan eli esim. työttömyyskorvausjärjestelmän. Yhteiskuntahan sen pitkälti kustantaa. Sen lisäksi yhteiskunta kustantaa monet muutkin työttömyyden seurauksena aiheutuneet vahingot. Niitä ei vaan kutsuta palkan nimellä, mutta sen korvikettahan ne ovat. Tämän "palkanmaksuvelvoitteen" vuoksi yhteiskunnalla on suuri mielenkiinto siihen, ettei sellaista vastuuta kovin suuressa määrin sälytettäisi yhteiskunnan kontolle, kun sillä on vastuuta jo työntekijöiden kouluttamisesta ja infrastrtuktuurin järjestämisestä.

Saksan tapauksessakin Nokia joutui maksamaan irtisanomiskorvauksia rahoilla, jotka se on saanut ainoastaan tuotteidensa myynnistä. Nokia joutuu Saksassa maksamaan irtisanomisesta paljon enemmän kuin Suomessa. Näin työntekijän kannaltta Saksa on houkuttelevampi maa työskennellä, kun taas yritysten näkökulmasta se on Suomi, jos kiinnitetään huomiota vain tähän yhteen asiaan. Suomessa yrityksen ei siis tarvitse kantaa niin suurta vastuuta irtisanomisen seurauksista kuin Suomessa. Ehkä olet sitten valmis siirtymään siihen malliin, mitä Saksan Bochumissa noudatettiin. Kemijärvellä saattaisi tyytyväisyys kasvaa, jos tätä mallia sovellettaisiin vähän taannehtivastikin. Metsänomistajille kyllä oltiin valmiit maksamaan suurikin korvaus siitä, että metsäteollisuus ylläpitää toimintaansa ainaostaan niillä rahoilla, joita se saa tuotteidensa myynnistä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Enson sellutehdas oli tiettävästi kannattava edelleen. Se kykeni siis maksamaan osingot, palkat ja verot. Kannattavuus tarkoittaa tässä juuri sitä, että se sai tuotteidensa myynnistä noihin maksuihin tarvittavat rahat. Useat yritykset jatkavat osinkojen maksamista vielä senkin jälkeen, kun niiden toiminta tappiollista. Vieläpä niin, että osinkosummankaan määrää ei lasketa alaspäin. Työntekijöitä ne voivat kuitenkin lomauttaa ja irtisanoa. Osingot ja palkat eivät siis ole ihan yhtämitallisia.

Kyllä meillä on sellainen systeemi missä yhteiskunta maksaa irtisanootujen työntekijöiden palkat. Mainitsit niistä osan eli esim. työttömyyskorvausjärjestelmän. Yhteiskuntahan sen pitkälti kustantaa. Sen lisäksi yhteiskunta kustantaa monet muutkin työttömyyden seurauksena aiheutuneet vahingot. Niitä ei vaan kutsuta palkan nimellä, mutta sen korvikettahan ne ovat. Tämän "palkanmaksuvelvoitteen" vuoksi yhteiskunnalla on suuri mielenkiinto siihen, ettei sellaista vastuuta kovin suuressa määrin sälytettäisi yhteiskunnan kontolle, kun sillä on vastuuta jo työntekijöiden kouluttamisesta ja infrastrtuktuurin järjestämisestä.

Saksan tapauksessakin Nokia joutui maksamaan irtisanomiskorvauksia rahoilla, jotka se on saanut ainoastaan tuotteidensa myynnistä. Nokia joutuu Saksassa maksamaan irtisanomisesta paljon enemmän kuin Suomessa. Näin työntekijän kannaltta Saksa on houkuttelevampi maa työskennellä, kun taas yritysten näkökulmasta se on Suomi, jos kiinnitetään huomiota vain tähän yhteen asiaan. Suomessa yrityksen ei siis tarvitse kantaa niin suurta vastuuta irtisanomisen seurauksista kuin Suomessa. Ehkä olet sitten valmis siirtymään siihen malliin, mitä Saksan Bochumissa noudatettiin. Kemijärvellä saattaisi tyytyväisyys kasvaa, jos tätä mallia sovellettaisiin vähän taannehtivastikin. Metsänomistajille kyllä oltiin valmiit maksamaan suurikin korvaus siitä, että metsäteollisuus ylläpitää toimintaansa ainaostaan niillä rahoilla, joita se saa tuotteidensa myynnistä.

Lue lisää

Oikeassa olet, vaikka unohdat olennaisen: yritykset tarkastelevat kannattavuuttaan aina 3-5 vuoden tähtäyksellä, mistä seuraa, että juuri nyt ja vielä toistaiseksi kannattavaa toimintaa lopetetaan, jotta koko yriutyksen toiminta ennätetään sopeuttaa kysynnän muutoksiin ja tulevan hintakilpailun tilanteeseen.

Näin toimii metsäteollisuus ja myös Nokia.

Jos se maksaa irtisanomiskuluja, erorahoja ja korvauksia irtisanotuille, niin se sitten vaan maksaa, kun tavoite yrityksellä on toimia suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti kannattavasti.

Osinkojen maksaminen vaikuttaa vain pikavoittoja tavoitteleviin sijoittajiin. Iso osa pörssiyritysten omistajista investoi pitkäjänteisesti eikä lähde myymään omistustaan, vaikka osinko tilapäisesti putoaisikin.

Kannattaa myös muistaa, että yritystoiminnan idea on tuottaa korkoa siihen sijoitetulle pääomalle. Tähän tehtävään tarvitaan henkilökuntaa, mutta henkilökunnan palkkojen maksaminen ei ole yrityksen toiminnan ensisijainen tavoite.

Henkilökunta on tuotannontekijä, jonka kustannusten tulee joustaa siinä kun joustetaan esim. raaka-aineostoissa silloin, kun kauppa ei käy ja tuotantoa on vähennettävä.

demaritolloa kirjoitti:

Uusliberalismi sellaisena kuin se täällä on tehty on valtioiden sääntelymekanismien, protektionismin, purkua. Kun kaikki maat ovat tehneet samaa on markkinoilla eletty vahvaa kasvua, tuotteet on voitu tehdä siellä missä se edullisinta ja kysyntä on kasvanut tuotteiden hinnan painuessa alas.

Meillä on muutama maa jotka edelleen merkittävissä määrin suojaavat itseään tullelilla, isoimista mainittakoon Venäjä. Lienee sinullekin selvää ettei sille tielle ole paluuta näin pienellä maalla, kun se aiheuttaa merkittävää haittaa niinkin isolle maalle kuin Venäjä.

Lue lisää

olennaiseen asiaan. Tähän samaan olen itsekin kiinnittänyt huomiota, joten olemme kai sitten samanlaisia tolloja molemmat. Eikös juu.

Me emme tosiaankaan Suomessa voi juuri muuta kuin peesata isompia. Tällä tavoin olemme markkinatalouden, kapitalismin, finanssikriisin -tai miksi sitä milloinkin kutsutaan - ikävien sivuvaikutusten vankeja. Toki järjestelmällä on kiistattomat etunsa, mutta myös mahdollisuus kriisiytyä vakavasti kuten nyt on vaarassa käydä. Kriisiytymisvaihtoehto tarkoittaa historian valossa aina muitakin ikäviä seurauksia kuten historiaa harrastavat tietävät.

En olisi koivin varma siitä, että protektionismin ajat ovat vielä ohi. Jos nykyinen liberaali talousjärjestelmä kriisiytyy, tulee varmasti esiintymään vaatimuksia protektionismin suuntaan. Jos tässä ks. pankkikriisissä on protektionistisia piirteitä. Uutista kuulimme, kuinka Suomen rahoitustarkastus on estänyt islantilaispankin sivukonttoria Suomessa kotiuttamasta varojaan ulkomaille ja lopulliseen päämääräänsä Islantiin. Englannissa on tietääkseni ryhdytty samantapaisiin toimiin jo aikaisemmin. Jos tällaiset asiat alkaavat uhata jotain valtiota myös reaalitalouden puolella, vaatimukset suojata taloutta varmasti vahvistuvat. Demokratiassa tällaisille vaatimuksille ei voi vittata kintaalla.

Olet jästipää MPP.

tulemaan jo asiaakin...

Finanssimarkkinat ovat osa markkinataloutta. Nykyajan globaalissa taloudessa se on jopa aivan olennainen osa sitä. Kuten nyt tullaan näkemään finanssikriisi heijastuu laajalti koko markkinatalouteen. Tämä on selvä näyttö siitä, että on osa markkinataloutta eikä mikään erillinen saareke.

Mielipidepankki kirjoitti:

Finanssimarkkinat ovat osa markkinataloutta. Nykyajan globaalissa taloudessa se on jopa aivan olennainen osa sitä. Kuten nyt tullaan näkemään finanssikriisi heijastuu laajalti koko markkinatalouteen. Tämä on selvä näyttö siitä, että on osa markkinataloutta eikä mikään erillinen saareke.

Lue lisää

Et näköjään ymmärrä asian perusteita joten en rupea kinaamaan.

Nykyisin finassitalous kulkee käytännössä markkinatalouden mukana, se on totta. Sen edellyttämät rakenteet rahoituslaitoksineen yms. saivat alkunsa keskiajalla, mutta markkinatalous on oli käytännössä toiminut jo ennen paljon ennen niitä, ensin puhtaana tavaroiden, sitten tavaroiden ja jalometallien sekä lopulta tavaroiden vaihdantana rahaan. Tämä ehkä valaisee sinulle finanssitalouden asemaa markkinataloudessa, se on tavallaan työväline tavaroiden vaihdossa ja liiketoimien kehittämisessä.

Kun tuon työvälineen käyttöä ei valvota ja siihen liitetään spekulatiivisia elementtejä syntyy tilanteita joista nyt maailmaa myllertävä kriisi on esimerkki.

Aiemmilta ajoilta tunnemme Hollannin tulppaanikuumeen 1630-luvulta jossa sipuleita ostettiin ennakkoon uskoen niiden hinnan nousevan taas seuraavana vuonna, futuurikauppa johti kukkasipuleiden hinnannousuun joka kiihdytti futuurikauppaa joka nosti sipuleiden arvoa entisestään ja lopulta kolme kukkasipulia saattoi maksaa enemmän kuin talo Amsterdamissa. Kupla oli huikea ja lopulta hallitus määräsi sipuleille hinnan joka oli 10 % niiden nimellisarvosta ja pakotti kauppiaat myymään sipulinsa tuolla hinnalla.

Nykyisessä kriisissä kukkasipulin aseman on ottanut roskalainoista tehty paketti jota myydään lupaamalla sille korkeampaa tuottoa kuin mualle sijoitetulle pääomalle. Näiden lainojen johdannaisilla on sitten harrastettu samantyyppistä vedonlyöntiä kuin hollantilaiset kukkasipuleiden hinnalla, uskoen niiden tuoton aina vaan nousevan. Tuo vedonlyönti on ollut maailmanlaajuista ja siksi romahdus ja epäluottamus leviää kaikkialle. Reaalitaloudessa se näkyy lainanannon vaikeutena ja investointien pysähtmisenä.

Valvonta tarkoittaa sitä, ettei spekulatiivista kauppaa käydä tuotteilla joilla ei ole reaalista arvoa tai joita ei ole vielä olemassa. Hollannissa tuomioistuimet tulkitsivat kukkasipuleiden futuurikaupan vedonlyönniksi ja tuomioita jaettiinkin uhkapelien harrastanmisesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Finanssimarkkinat ovat osa markkinataloutta. Nykyajan globaalissa taloudessa se on jopa aivan olennainen osa sitä. Kuten nyt tullaan näkemään finanssikriisi heijastuu laajalti koko markkinatalouteen. Tämä on selvä näyttö siitä, että on osa markkinataloutta eikä mikään erillinen saareke.

Lue lisää

Asioiden järkevän erittelyn ja analyysin kannalta on hyvä pitää erillään finanssimarkkinat ja reaalimarkkinat.

Paitsi, jos haluaa provosoida ja syyllistää, mihin sinä pyrit.

Kylähullun kommentti edellä oli erinomainen. Ota siitä opiksesi.

siitä menee sekaisin kirjoitti:

Asioiden järkevän erittelyn ja analyysin kannalta on hyvä pitää erillään finanssimarkkinat ja reaalimarkkinat.

Paitsi, jos haluaa provosoida ja syyllistää, mihin sinä pyrit.

Kylähullun kommentti edellä oli erinomainen. Ota siitä opiksesi.

Lue lisää

MPP:tä.

Yksi kylähullu kirjoitti:

Et näköjään ymmärrä asian perusteita joten en rupea kinaamaan.

Nykyisin finassitalous kulkee käytännössä markkinatalouden mukana, se on totta. Sen edellyttämät rakenteet rahoituslaitoksineen yms. saivat alkunsa keskiajalla, mutta markkinatalous on oli käytännössä toiminut jo ennen paljon ennen niitä, ensin puhtaana tavaroiden, sitten tavaroiden ja jalometallien sekä lopulta tavaroiden vaihdantana rahaan. Tämä ehkä valaisee sinulle finanssitalouden asemaa markkinataloudessa, se on tavallaan työväline tavaroiden vaihdossa ja liiketoimien kehittämisessä.

Kun tuon työvälineen käyttöä ei valvota ja siihen liitetään spekulatiivisia elementtejä syntyy tilanteita joista nyt maailmaa myllertävä kriisi on esimerkki.

Aiemmilta ajoilta tunnemme Hollannin tulppaanikuumeen 1630-luvulta jossa sipuleita ostettiin ennakkoon uskoen niiden hinnan nousevan taas seuraavana vuonna, futuurikauppa johti kukkasipuleiden hinnannousuun joka kiihdytti futuurikauppaa joka nosti sipuleiden arvoa entisestään ja lopulta kolme kukkasipulia saattoi maksaa enemmän kuin talo Amsterdamissa. Kupla oli huikea ja lopulta hallitus määräsi sipuleille hinnan joka oli 10 % niiden nimellisarvosta ja pakotti kauppiaat myymään sipulinsa tuolla hinnalla.

Nykyisessä kriisissä kukkasipulin aseman on ottanut roskalainoista tehty paketti jota myydään lupaamalla sille korkeampaa tuottoa kuin mualle sijoitetulle pääomalle. Näiden lainojen johdannaisilla on sitten harrastettu samantyyppistä vedonlyöntiä kuin hollantilaiset kukkasipuleiden hinnalla, uskoen niiden tuoton aina vaan nousevan. Tuo vedonlyönti on ollut maailmanlaajuista ja siksi romahdus ja epäluottamus leviää kaikkialle. Reaalitaloudessa se näkyy lainanannon vaikeutena ja investointien pysähtmisenä.

Valvonta tarkoittaa sitä, ettei spekulatiivista kauppaa käydä tuotteilla joilla ei ole reaalista arvoa tai joita ei ole vielä olemassa. Hollannissa tuomioistuimet tulkitsivat kukkasipuleiden futuurikaupan vedonlyönniksi ja tuomioita jaettiinkin uhkapelien harrastanmisesta.

Lue lisää

Ymmärrän kyllä reaalitalouden ja rahatalouden eron. Uusliberalistinen talouspoliitiikka ja -oppi ovat sitoneet nimenomaan nämä kaksi yhteen toisiaan tarvitseviksi markkinatalousosasiksi. Yrityselämä ja sen reaalitalous on tarvinnut näitä rahoituslaitoksia, koska yritykset tarvitsevat pääomia. Rahoituslaitokset taas kilpailevat keskenään ja siinä kilpailussa on otettu kaikki keinot käyttöön. Tämä kaikki keinot käyttöön plus normaalia suurempi ahneus ovat sitten johtaneet kaikenlaisiin furuurikauppoihin ja johdannaismarkkinoihin. Ei tätä ole haluttu kieltää. Markkinataloudessa ei ole ollut edes kovin suuria ponnisteluja kartellisoitumisen estämiseen. Nämä ongelmat on hyväksytty markkinatalouden lievilmiöiksi toivoen, etteivät ne kuitenkaan kaataisi koko systeemiä. Hyväksytty -sana on tässä ehkä vähän huono, sillä todellisuudessa tässä mennään aina sen perässä, joka lupaa parhaimmat edut. Parhaimmat edut lupaavassa mallissa on aina mahdollisimman vähän säätelyä. Kaikkein vähiten säätelyä on näiden markkinavoimien veroparatiisimaissa.

Rahataloudessa pyörivän rahan on arvioitu olevan yli 9 kertaa suuremman kuin reaalitaloudessa. Reaalitalous käsittää siis alle 10 % rahavirroista, muu osa on spekulatiivista rahaa. Jos tämä ei kuulu markkinatalouteen tai ole markkinatalouden seurausta, niin mitä se sitten on. En ole huomannut markkinatalouden kannattajissa Marxin tapaisia ajattelijoita, jotka olisivat vaatineet kuria ja järjestystä tähän. Yleensä niitä jotka ovat sitä vaatineet, on syytetty sosiaalidemokraattisesta holhouksesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ymmärrän kyllä reaalitalouden ja rahatalouden eron. Uusliberalistinen talouspoliitiikka ja -oppi ovat sitoneet nimenomaan nämä kaksi yhteen toisiaan tarvitseviksi markkinatalousosasiksi. Yrityselämä ja sen reaalitalous on tarvinnut näitä rahoituslaitoksia, koska yritykset tarvitsevat pääomia. Rahoituslaitokset taas kilpailevat keskenään ja siinä kilpailussa on otettu kaikki keinot käyttöön. Tämä kaikki keinot käyttöön plus normaalia suurempi ahneus ovat sitten johtaneet kaikenlaisiin furuurikauppoihin ja johdannaismarkkinoihin. Ei tätä ole haluttu kieltää. Markkinataloudessa ei ole ollut edes kovin suuria ponnisteluja kartellisoitumisen estämiseen. Nämä ongelmat on hyväksytty markkinatalouden lievilmiöiksi toivoen, etteivät ne kuitenkaan kaataisi koko systeemiä. Hyväksytty -sana on tässä ehkä vähän huono, sillä todellisuudessa tässä mennään aina sen perässä, joka lupaa parhaimmat edut. Parhaimmat edut lupaavassa mallissa on aina mahdollisimman vähän säätelyä. Kaikkein vähiten säätelyä on näiden markkinavoimien veroparatiisimaissa.

Rahataloudessa pyörivän rahan on arvioitu olevan yli 9 kertaa suuremman kuin reaalitaloudessa. Reaalitalous käsittää siis alle 10 % rahavirroista, muu osa on spekulatiivista rahaa. Jos tämä ei kuulu markkinatalouteen tai ole markkinatalouden seurausta, niin mitä se sitten on. En ole huomannut markkinatalouden kannattajissa Marxin tapaisia ajattelijoita, jotka olisivat vaatineet kuria ja järjestystä tähän. Yleensä niitä jotka ovat sitä vaatineet, on syytetty sosiaalidemokraattisesta holhouksesta.

Lue lisää

Minusta tuntuu, etteivät käsitteet ole sinulle oikein selvillä.

Vapaa markkinatalous toimii pääomamarkkinoilla puhtaimmillaan, kun pörssiyritysten osakkeen arvo noteerataan joka hetki sen mukaan paljonko ostajat ovat valmiit maksamaan osakkeen tuotto-odotuksista. Kurssien huima sahaus ja muutamien pörssien sulkeminen pahimman hermostuksen ohittamiseksi osoittaa, että vapaa markkinatalous todellakin toimii kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti, jolloin hinta elää jopa minuuteittain ylös tai alas.

Pankkien ja finanssilaitosten touhu ei sen sijaan ole lähelläkään markkinataloutta. Kapitalismia se kyllä on, kun sijoitetulle pääomalle on haettu maksimaalista tuottoa ottamalla täysin katteettomia riskejä takaamalla toinen toistensa lainoja niin kuin Kylähullu sinulle toisaalla on hyvin asiantuntevasti selvittänyt.

Pääoma- ja rahoitusmarkkinoista irrallaan toimii varsinainen hyödykkeiden markkina. Nyt on syytä olla siitä hyvin huolissaan, jos rahoitus alkaa takkuilla, koska yritykset eivät todellakaan pärjää pelkän oman pääomansa ja kassavirtansa varassa, vaan tarvitsevat toimintansa rahoittamiseen aina myös vierasta pääomaa, eli ostavat rahaa maksamalla siitä koron.

Nämä markkinat on syytää pitää erillään eikä niputtaa niitä syyllistämismielessä yhdeksi ja ainoaksi "vapaaksi markkinataloudeksi", jonka niskaan sinä sitten kaadat kaiken mahdollisen maailman tuskan ja epäkohdat.

Nyt on kriisissä nimenomaan rahoitusmarkkinat, eli pankit, mikä heijastuu rajusti pääomamarkkinoille, eli pörssikursseihin, mutta ei onneksi vielä näy reaalimarkkinoilla, eli hyödykkeiden kysynnässä muuta kuin varovaisuutena investoida.

Islanti muuten on aika pahassa jamassa. Siellä ei kukaan tiedä missä mennään ja tieto muuttuu tunnin välein. Tämä case toivottavasti opettaa meille, ettei rikastuminen ole mahdollista ottamalla 100% velkaa ja kuvittelemalla, että sijoituksen tuotto on niin iso, että sillä kuitataan korkomenojen lisäksi myös velan lyhennykset.

Talous nyt ei kertakaikkiaan toimi noin, koska ei ikiliikkujaa ole missään muuallakaan keksitty.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ymmärrän kyllä reaalitalouden ja rahatalouden eron. Uusliberalistinen talouspoliitiikka ja -oppi ovat sitoneet nimenomaan nämä kaksi yhteen toisiaan tarvitseviksi markkinatalousosasiksi. Yrityselämä ja sen reaalitalous on tarvinnut näitä rahoituslaitoksia, koska yritykset tarvitsevat pääomia. Rahoituslaitokset taas kilpailevat keskenään ja siinä kilpailussa on otettu kaikki keinot käyttöön. Tämä kaikki keinot käyttöön plus normaalia suurempi ahneus ovat sitten johtaneet kaikenlaisiin furuurikauppoihin ja johdannaismarkkinoihin. Ei tätä ole haluttu kieltää. Markkinataloudessa ei ole ollut edes kovin suuria ponnisteluja kartellisoitumisen estämiseen. Nämä ongelmat on hyväksytty markkinatalouden lievilmiöiksi toivoen, etteivät ne kuitenkaan kaataisi koko systeemiä. Hyväksytty -sana on tässä ehkä vähän huono, sillä todellisuudessa tässä mennään aina sen perässä, joka lupaa parhaimmat edut. Parhaimmat edut lupaavassa mallissa on aina mahdollisimman vähän säätelyä. Kaikkein vähiten säätelyä on näiden markkinavoimien veroparatiisimaissa.

Rahataloudessa pyörivän rahan on arvioitu olevan yli 9 kertaa suuremman kuin reaalitaloudessa. Reaalitalous käsittää siis alle 10 % rahavirroista, muu osa on spekulatiivista rahaa. Jos tämä ei kuulu markkinatalouteen tai ole markkinatalouden seurausta, niin mitä se sitten on. En ole huomannut markkinatalouden kannattajissa Marxin tapaisia ajattelijoita, jotka olisivat vaatineet kuria ja järjestystä tähän. Yleensä niitä jotka ovat sitä vaatineet, on syytetty sosiaalidemokraattisesta holhouksesta.

Lue lisää

Nimimekki "Minä vain" tuossa edellä selosti vapaan markkinatalouden ja finanssimarkkinoiden eron. Rahoituslaitokset ovat markkinatalouden käyttövoimaa, joka pitää pyöriä pyörimässä. Samalla rahoituslaitoksista on tullut myös ketjun heikoin lenkki, hyvinä aikona pankit pyörittävät valtioita mutta huonoina valtiot joutuvat pyörittämään pankkeja, tankkaamaan takaison markkinatalouden käyttövoimaa jota ovat veroina sieltä ottaneet.

Kuten sanoin, jos et ymärrä, tai halua ymmärtää, näitä ihan perusasioita niin keskustelu on hedelmätöntä juupas eipäs keskustelua.

Mitä tuohon pääomamarkkinoiden kuria vaatineisiin tulee niin kyllä heitä löytyy. Useita. Eivät he tietenkään yhtä tunnettuja (vielä) ole kuin Marx. Kannattaa lukea esim Financial Timesia, sielläkin moni varoitteli rahamarkkinoiden tilasta jo vuosia sitten.

Tätä meneillään olevan kriisin perussyy on se, että It kuplan pelästyttämä USA.n hallinto höllensi finassisektorin valvontaa (jotta pystyi jatkmaan omaa velanottoaankin). USA:n ylivelkaantumisen pelättiin aiheuttavan ongelmia jo yli viisi vuotta sitten. Tuolloin pessimistisimmät ekonomistit ennustivat kurjia aikoja ja optimistisimmat ekonomistit toivoivat pehmeää laskua. Pääomamarkkinoille vaadittiin kovaan ääneen läpinäkyvyyttä, pankkimiesten kekseliälle tuotteille tuoteselostetta ja pankkien vakavaraisuus vaatimuksien perusteisiin muutosta. pankkien vakavaraisuussäännösten kun nähtiin kiihdyttävän ongelmia. Mutta poliitikot eivät uskaltaneet hillitä menoa.

Näin siksi, että osakekurssien ja asuntojen arvonnousu parantaa pankkien vakavaraisuutta, jolloin pankit voivat myöntää jälleen lisää luottoa. Tämä puolestaan nostaa edelleen varallisuusarvoja, jolloin pankkien vakavaraisuus nousee edelleen. Näin syntyy itseään ruokkiva kierre, joka väistämättä poksahtaa jossain vaiheessa. Suomessahan SKOP ja STS pankki oli oivia esimerkkejä tuollaisista kuplapankeista 90 luvulla.

Minä vaan kirjoitti:

Minusta tuntuu, etteivät käsitteet ole sinulle oikein selvillä.

Vapaa markkinatalous toimii pääomamarkkinoilla puhtaimmillaan, kun pörssiyritysten osakkeen arvo noteerataan joka hetki sen mukaan paljonko ostajat ovat valmiit maksamaan osakkeen tuotto-odotuksista. Kurssien huima sahaus ja muutamien pörssien sulkeminen pahimman hermostuksen ohittamiseksi osoittaa, että vapaa markkinatalous todellakin toimii kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti, jolloin hinta elää jopa minuuteittain ylös tai alas.

Pankkien ja finanssilaitosten touhu ei sen sijaan ole lähelläkään markkinataloutta. Kapitalismia se kyllä on, kun sijoitetulle pääomalle on haettu maksimaalista tuottoa ottamalla täysin katteettomia riskejä takaamalla toinen toistensa lainoja niin kuin Kylähullu sinulle toisaalla on hyvin asiantuntevasti selvittänyt.

Pääoma- ja rahoitusmarkkinoista irrallaan toimii varsinainen hyödykkeiden markkina. Nyt on syytä olla siitä hyvin huolissaan, jos rahoitus alkaa takkuilla, koska yritykset eivät todellakaan pärjää pelkän oman pääomansa ja kassavirtansa varassa, vaan tarvitsevat toimintansa rahoittamiseen aina myös vierasta pääomaa, eli ostavat rahaa maksamalla siitä koron.

Nämä markkinat on syytää pitää erillään eikä niputtaa niitä syyllistämismielessä yhdeksi ja ainoaksi "vapaaksi markkinataloudeksi", jonka niskaan sinä sitten kaadat kaiken mahdollisen maailman tuskan ja epäkohdat.

Nyt on kriisissä nimenomaan rahoitusmarkkinat, eli pankit, mikä heijastuu rajusti pääomamarkkinoille, eli pörssikursseihin, mutta ei onneksi vielä näy reaalimarkkinoilla, eli hyödykkeiden kysynnässä muuta kuin varovaisuutena investoida.

Islanti muuten on aika pahassa jamassa. Siellä ei kukaan tiedä missä mennään ja tieto muuttuu tunnin välein. Tämä case toivottavasti opettaa meille, ettei rikastuminen ole mahdollista ottamalla 100% velkaa ja kuvittelemalla, että sijoituksen tuotto on niin iso, että sillä kuitataan korkomenojen lisäksi myös velan lyhennykset.

Talous nyt ei kertakaikkiaan toimi noin, koska ei ikiliikkujaa ole missään muuallakaan keksitty.

Lue lisää

Käsittääkseni tästä juuri on kysymys.

Nousukauden aikana pääomamarkkinat irtautuvat ns. reaalitaloudesta (jota kutsut vapaiksi markkinoiksi) . Varallisuusarvot toki nousevat reaalisestikin, mutta ns. spekulatiivinen raha lisääntyy markkinoilla; tästä tässä esimerkkinä vaikka amerikkalaisten "uudelleen paketoidut" subprime -luotot.

Tämä ilmiö kuuluu olennaisena osana tässäkin kiisteltyyn "vapaaseen markkinatalouteen", eli kapitalismiin. Tästä ilmiöstä myös aiheutuvat kapitalismille tunnusomaiset talouden nousu- ja laskusuhdanteet.

Näitä nousu- ja laskukausia ei voi valvonnalla poistaa. Niihin voi vaikuttaa ainoastaan säätelemällä markkinavoimia niin, että "peli ei mene överiksi" kuten meilläkin, kun rahamarkkinat vapautettiin parlamentaarisesta säätelystä 1980-luvun puolivälissä.

Näkökulma kirjoitti:

Käsittääkseni tästä juuri on kysymys.

Nousukauden aikana pääomamarkkinat irtautuvat ns. reaalitaloudesta (jota kutsut vapaiksi markkinoiksi) . Varallisuusarvot toki nousevat reaalisestikin, mutta ns. spekulatiivinen raha lisääntyy markkinoilla; tästä tässä esimerkkinä vaikka amerikkalaisten "uudelleen paketoidut" subprime -luotot.

Tämä ilmiö kuuluu olennaisena osana tässäkin kiisteltyyn "vapaaseen markkinatalouteen", eli kapitalismiin. Tästä ilmiöstä myös aiheutuvat kapitalismille tunnusomaiset talouden nousu- ja laskusuhdanteet.

Näitä nousu- ja laskukausia ei voi valvonnalla poistaa. Niihin voi vaikuttaa ainoastaan säätelemällä markkinavoimia niin, että "peli ei mene överiksi" kuten meilläkin, kun rahamarkkinat vapautettiin parlamentaarisesta säätelystä 1980-luvun puolivälissä.

Lue lisää

Vapaa markkinatalous ei ole sama asia kuin kapitalismi, koska kapitalismia harrastetaan myös muualla kuin vapaassa markkinataloudessa.

hankkimaa ruokaa.