lause:
" Minua joskus suivaannuttaa nämä ihmiset jotka ei tarvitse ketään,,,kuinkahan vaan on?"
Miksi jotakuta suivaannuttaa ihmiset jotka eivät tarvitse ketään? Eiväthän kaikki ihmiset ole riippuvaisia toisista ihmisitä?
Ja nyt jäitä hattuun, tämän voi tulkita negatiivisesti tai positiivisesti.
Itse mietin tarkoittaako kirjoittaja että kaikkien pitäisi tarvita jumalaa.
Ei kai? Miksi pitäisi?
Ajatuksia herättävä
101
1974
Vastaukset
- 12+18
kerran nuorehkoa, suomalaista näytteljätärtä.
Minusta hän sanoi vallan viisaasti, että ihmisen tekee se ihmiseksi, että hän on yhteistyössä ja yhteydessä muiden ihmisten kanssa.
Riippuvaisia, sillä sanalla ei ole hyvä kaiku. Siihen liittyy negatiivinen arvoarvostelma. Jos on riippuvainen, on toisen avun varassa.
Mutta, enpä ainakaan minä luulisi itseihmisen, ihmisen, joka itsessään riittää itselleen, olevan onnellinen. Hän ei saa, eikä osaa antaa.
Kyllä joka päivä tavalla tai toisella tarvitsemme toisiamme, saamme heiltä elämän eliksiiriä, normaalisti, niin minä uskonm, kuin vastaanotamme myös aivan käytännön asioitakin.
Itselläni ei ole tapana miettiä muiden Jumala-suhdetta. En myös ymmärrä, mitä tarkoitat sillä aloituksessasi. Minun tajuni mukaan Jumala-suhde on toisille kaikki kaikessa, toisille se ei merkitse mitään.
Erakko ei ole pahemmin muiden piirissä, liekö sitten onnellinen omassaan.- Miinakulta
ihmisyys tai inhimillisyys voi olla arvo, joka on sidoksissa muihin ihmisiin? Jonka hyvyyttä punnitaan suhteiden määrällä :DDD
Minä puolestani luulen, että erakko voi hyvinkin olla onnellinen omassa seurassaan.
On paljon ihmisiä, jotka tuskastuvat valheelliseen demokratiaan, maan tapaan hallita asioita, toisten ihmisten kiusallisiin vaatimuksiin, inhottaviin sukulaisiin, vielä inhottavampaan työyhteisöön.
Mutta luulen, että tässä tulee aika iso näkemysero.
On ihmisiä, joilla elämä on hyvin ja läheiset suhteet muihin tyydyttäviä ja on ihmisiä-useinkin hyvin älykkäitä-jotka kyllästyvät valheeseen ja elämän ja ihmisten mitättömyyteen.
Se ei vaan tyydytä heidän näkemystään elämästä.
Siksi he eivät ole minkäänlaisissa suhteissa muihin ihmisiin ja näin saavat tilaa omille ajatuksilleen.
Ehkä se johtaa aikanaan ihmispelkoon, kuka tietää. - 12+18
Miinakulta kirjoitti:
ihmisyys tai inhimillisyys voi olla arvo, joka on sidoksissa muihin ihmisiin? Jonka hyvyyttä punnitaan suhteiden määrällä :DDD
Minä puolestani luulen, että erakko voi hyvinkin olla onnellinen omassa seurassaan.
On paljon ihmisiä, jotka tuskastuvat valheelliseen demokratiaan, maan tapaan hallita asioita, toisten ihmisten kiusallisiin vaatimuksiin, inhottaviin sukulaisiin, vielä inhottavampaan työyhteisöön.
Mutta luulen, että tässä tulee aika iso näkemysero.
On ihmisiä, joilla elämä on hyvin ja läheiset suhteet muihin tyydyttäviä ja on ihmisiä-useinkin hyvin älykkäitä-jotka kyllästyvät valheeseen ja elämän ja ihmisten mitättömyyteen.
Se ei vaan tyydytä heidän näkemystään elämästä.
Siksi he eivät ole minkäänlaisissa suhteissa muihin ihmisiin ja näin saavat tilaa omille ajatuksilleen.
Ehkä se johtaa aikanaan ihmispelkoon, kuka tietää.yksinäisyydestä, olen aina jopa nauttinut siitä. Sanotaanhan, että jos osaa olla yksin, osaa olla kaksinkin.
Siihen, että ihminen tulisi edes toimeen täysin yksin ja omillaan, en usko. se on nykyisin sula mahdottomuus.
Kyllääntyminen vaikkapa sukulaisiinsa on helppo toteuttaa, muttei siihen voi kaikkia muita ihmissuhteitaan lopettaa.
Ihminen on laumaeläin. Lauma luo turvallisuutta, antaa tarvikkeita, hoitoa, lahjoittaa sielullista virikettä.
"Jonka hyvyyttä punnitaan suhteiden määrällä :DDD" Ei ole minun tapani määrittää, saati mitata ihmisyyttä.
Omat mittansahan jokainen kuljettaa itsessään, kahta samanlaista ei liene, siten on turha ryhtyä tällaisesta asiasta väittelemään.
Niin monta totuutta, kuin ihmistäkin.
Tulkoon kukin autuaiksi/onnekkaiksi omalla elämäntyylillään, joka ei muita ihmisiä loukkaa. - Miinakulta
12+18 kirjoitti:
yksinäisyydestä, olen aina jopa nauttinut siitä. Sanotaanhan, että jos osaa olla yksin, osaa olla kaksinkin.
Siihen, että ihminen tulisi edes toimeen täysin yksin ja omillaan, en usko. se on nykyisin sula mahdottomuus.
Kyllääntyminen vaikkapa sukulaisiinsa on helppo toteuttaa, muttei siihen voi kaikkia muita ihmissuhteitaan lopettaa.
Ihminen on laumaeläin. Lauma luo turvallisuutta, antaa tarvikkeita, hoitoa, lahjoittaa sielullista virikettä.
"Jonka hyvyyttä punnitaan suhteiden määrällä :DDD" Ei ole minun tapani määrittää, saati mitata ihmisyyttä.
Omat mittansahan jokainen kuljettaa itsessään, kahta samanlaista ei liene, siten on turha ryhtyä tällaisesta asiasta väittelemään.
Niin monta totuutta, kuin ihmistäkin.
Tulkoon kukin autuaiksi/onnekkaiksi omalla elämäntyylillään, joka ei muita ihmisiä loukkaa.Minusta on hauska pohtia asioita ja tuo lause vain pysäytti minut.
Jonkun tuskastumistahan se on-johonkin.
Vaikea sanoa mistä puuskahdus tuli.
Mutta kun tämä on keskustelupalsta, halusin sen ottaa esiin ja katsoa miten muut asiaa tulkitsevat?
Ei ihminen varmaankaan ihan yksin tule toimeen.Maailma kun on nyt mitä on ja elämä rakennettu niinkuin on.
Kaikki pitää kaupasta ostaa.
Mutta on syrjäkylillä erakkoja, joyka hyvin vähän vain ovat ihmisten kanssa tekemisissä.
Löytyvät sitten vuoden kuluttua kuolleina, kukaan ei ole osannut kaivata. - 12+18
Miinakulta kirjoitti:
Minusta on hauska pohtia asioita ja tuo lause vain pysäytti minut.
Jonkun tuskastumistahan se on-johonkin.
Vaikea sanoa mistä puuskahdus tuli.
Mutta kun tämä on keskustelupalsta, halusin sen ottaa esiin ja katsoa miten muut asiaa tulkitsevat?
Ei ihminen varmaankaan ihan yksin tule toimeen.Maailma kun on nyt mitä on ja elämä rakennettu niinkuin on.
Kaikki pitää kaupasta ostaa.
Mutta on syrjäkylillä erakkoja, joyka hyvin vähän vain ovat ihmisten kanssa tekemisissä.
Löytyvät sitten vuoden kuluttua kuolleina, kukaan ei ole osannut kaivata.elämänpiiri lopulta vetäytyy tosi pieneksi. Vanhempani, kaupunkilaisen, haudalla olimme vain me, minä, lapsensa puolisoineen. Monilla kun ei ole laajaa, saati edes pientä sukulaisväkeä.
Kiitos sinulle kerrankin aloituksesta, joka panee ajattelemaan, hyvällä. Johon on paljon sanottavaa, ehkä minäkin vielä myöhemmin jatkan.
Juuri tällaisia aloituksia minä kaipaan, asioita ihmisyydestä. - Miinakulta
12+18 kirjoitti:
elämänpiiri lopulta vetäytyy tosi pieneksi. Vanhempani, kaupunkilaisen, haudalla olimme vain me, minä, lapsensa puolisoineen. Monilla kun ei ole laajaa, saati edes pientä sukulaisväkeä.
Kiitos sinulle kerrankin aloituksesta, joka panee ajattelemaan, hyvällä. Johon on paljon sanottavaa, ehkä minäkin vielä myöhemmin jatkan.
Juuri tällaisia aloituksia minä kaipaan, asioita ihmisyydestä.on suuri halu pohtia asioita ?
Ihmisen mukavuusalue, se kutistuu, iän myötä.
Ehkäpä me voisimme sitä torjua, näin, kirjoittelemalla ja tajuntaa laajentamalla.Ettemme aristu, elämän suhteen? - demeter
Miinakulta kirjoitti:
ihmisyys tai inhimillisyys voi olla arvo, joka on sidoksissa muihin ihmisiin? Jonka hyvyyttä punnitaan suhteiden määrällä :DDD
Minä puolestani luulen, että erakko voi hyvinkin olla onnellinen omassa seurassaan.
On paljon ihmisiä, jotka tuskastuvat valheelliseen demokratiaan, maan tapaan hallita asioita, toisten ihmisten kiusallisiin vaatimuksiin, inhottaviin sukulaisiin, vielä inhottavampaan työyhteisöön.
Mutta luulen, että tässä tulee aika iso näkemysero.
On ihmisiä, joilla elämä on hyvin ja läheiset suhteet muihin tyydyttäviä ja on ihmisiä-useinkin hyvin älykkäitä-jotka kyllästyvät valheeseen ja elämän ja ihmisten mitättömyyteen.
Se ei vaan tyydytä heidän näkemystään elämästä.
Siksi he eivät ole minkäänlaisissa suhteissa muihin ihmisiin ja näin saavat tilaa omille ajatuksilleen.
Ehkä se johtaa aikanaan ihmispelkoon, kuka tietää.mutta tuo viimeinen kappale vastauksessasi koskettaa. Että on ihmisiä - ja minunkin kokemukseni mukaaan - he ovat hyvin älykkäita, jotka "kyllästyvät valheeseen ja ihmisten mitättömyyteen" ja
siitä syystä vetäytyvät yksinäisyyteen. En pidä itseäni erityisen älykkäänä, mutta olen kokenut
tuollaisia vaiheita itsekin ja tuntenut suurta maailmasta vetäytymisen halua. Ja täytyy sanoa,
että juuri noissa vaiheissa olen tarvinnut Jumalaa - en siksi, että pelkäisin yksinäisyyttä tai
tulevaisuutta vaan siksi, että oppisin armollisuutta, että näkemykseni avartuisi ja oppisin
"näkemään Kristuksen" sellaisenkin ihmisen takaa, josta minun on vaikea pitää. - Miinakulta
demeter kirjoitti:
mutta tuo viimeinen kappale vastauksessasi koskettaa. Että on ihmisiä - ja minunkin kokemukseni mukaaan - he ovat hyvin älykkäita, jotka "kyllästyvät valheeseen ja ihmisten mitättömyyteen" ja
siitä syystä vetäytyvät yksinäisyyteen. En pidä itseäni erityisen älykkäänä, mutta olen kokenut
tuollaisia vaiheita itsekin ja tuntenut suurta maailmasta vetäytymisen halua. Ja täytyy sanoa,
että juuri noissa vaiheissa olen tarvinnut Jumalaa - en siksi, että pelkäisin yksinäisyyttä tai
tulevaisuutta vaan siksi, että oppisin armollisuutta, että näkemykseni avartuisi ja oppisin
"näkemään Kristuksen" sellaisenkin ihmisen takaa, josta minun on vaikea pitää.uskon että monikin tämän ikäisistä on todennut ympäröivän maailman enimmäkseen bullshitiksi.
Tekopyhäksi, piittaamattomaksi, omaa etua tavoittelevaksi jne, kaikkea tuota.
Mutta täällä vaan on pakko tulla toimeen ja elää, siksi on yritettävä tulla toimeen näillä poloisilla välineillä ja asioilla.
Anteeksiantoa, sinä hait ulkopuoleltasi, minä sisältäni, sanomalla että kyllä tämä tästä.
Yrittämällä ajatella positiivisemmin ja jättämällä menneen taakse.
Ei se aina onnistu, mutta lujasti yritän.
Katkeruuteen ei pidä jäädä vellomaan. Se tuhoaa vain minut
Ajatella vain että olen sisältäni niin suuri että, pystyn tämän käsittelemään.
Sisu, se suomalainen, se asuu ihmisen sisällä. - demeter
Miinakulta kirjoitti:
uskon että monikin tämän ikäisistä on todennut ympäröivän maailman enimmäkseen bullshitiksi.
Tekopyhäksi, piittaamattomaksi, omaa etua tavoittelevaksi jne, kaikkea tuota.
Mutta täällä vaan on pakko tulla toimeen ja elää, siksi on yritettävä tulla toimeen näillä poloisilla välineillä ja asioilla.
Anteeksiantoa, sinä hait ulkopuoleltasi, minä sisältäni, sanomalla että kyllä tämä tästä.
Yrittämällä ajatella positiivisemmin ja jättämällä menneen taakse.
Ei se aina onnistu, mutta lujasti yritän.
Katkeruuteen ei pidä jäädä vellomaan. Se tuhoaa vain minut
Ajatella vain että olen sisältäni niin suuri että, pystyn tämän käsittelemään.
Sisu, se suomalainen, se asuu ihmisen sisällä.lopulta suurtakaan eroa - no ehkä sellainen, että saatat olla rakentuneempi ihminen kuin itse olen, ja siitä syystä "ulkopuolella" ja "sisäpuolella" on minulle oikeastaan sama asia. Minulle istuu hyvin sellainen Jumalan määritelmä kuin "Hänessä me olemme, elämme ja liikumme".
Myös minun puolestani kiitos tästä keskustelun avauksesta. Tällaisista pohdinnoista minäkin tykkään todella. Pitää vain oikein ajatuksella paneutua näihin. - Miinakulta
demeter kirjoitti:
lopulta suurtakaan eroa - no ehkä sellainen, että saatat olla rakentuneempi ihminen kuin itse olen, ja siitä syystä "ulkopuolella" ja "sisäpuolella" on minulle oikeastaan sama asia. Minulle istuu hyvin sellainen Jumalan määritelmä kuin "Hänessä me olemme, elämme ja liikumme".
Myös minun puolestani kiitos tästä keskustelun avauksesta. Tällaisista pohdinnoista minäkin tykkään todella. Pitää vain oikein ajatuksella paneutua näihin.on.
Siksi ulkopuolella ja sisäpuolella on yksi ja sama.Se on lopultakin, keino selviytyä.
Laita sinä seuraava pohdinnan aihe, sitten kun jaksat ja tulen mielelläni juttelemaan :D - demeter
Miinakulta kirjoitti:
on.
Siksi ulkopuolella ja sisäpuolella on yksi ja sama.Se on lopultakin, keino selviytyä.
Laita sinä seuraava pohdinnan aihe, sitten kun jaksat ja tulen mielelläni juttelemaan :Dnyt painavat vain nuo "arjen haasteet" päälle - ja hiihtolenkki odottaa. Onhan tässä jo aineksia lyötykin pataan - täytyy tuolla lenkillä sulatella...
- demeter
Eivätkö kaikki ihmiset ole riippuvaisia toisistaan ? Arjessa tarvitsemme monenlaisia palveluja vaikka olisimme suht. terveitä ja itsenäisiä ihmisiä. Tänäkin aamuna minua on palvellut postinkantaja, kauppias ja kaupungin työntekijä, joka aurasi kadun ja vieläpä oman hiihtolatuni. Olen siis tarvinnut aika monia
ihmisiä, vaikka päivä ei ole tämän pitemmällä.
Tuohon isompaan kysymykseen en osaa vastata. Siis että pitäisikö jokaisen tarvita Jumalaa ? Suivaantuminen tuosta itseriittoisuudesta tulee ehkä sellaisesta tulkinnasta, että "ei tarvitseva" näkee itsensä jotenkin haavoittumattomana, vahvana ja tulee sitten tahtomattaan leimanneeksi "tarvitsevan"
heikommaksi.- Miinakulta
toisten palveluista ei mielestäni ole verrannollinen lauseeseen: ihmiset jotka eivät tarvitse ketään.
Infrastruktuuri on olemassa ja ihmisten elämä on kehttynyt sen varaan, siitä maksammekin kuukausittain.
Tahtomattaan leimaaminen on aika hyvin sinulta sanottu. Hyvin oivallettu
Minäkin luulen että juuri tuosta on kysymys.
Mutta jos joku ei tarvitse ketään, ei sillä piäisi olla sen kanssa mitään tekemistä, että joku tarvitsee paljonkin.
Miellän tämän nyt niin, että ihmisen heikko omanarvontunto on omien korvien välissä.
Saavuttaako sillä sitten kaikkien hyväksynnän jos myöntää olevansa heikko.
Ja mihin sitä toisten hyväksyntää tarvitaan?
On ihmisiä., jotka ikäänkuin ripustautuvat toisiin ihmisiin ja ainakin minä henkilökohtaisesti koen sen ärsyttäväksi.
Ei ystävyys tai sukulaisuus ole riippuvuutta.
Eli näitä muutamia samoja käsitteitä tässä pyörittelemme.
Saapas nähdä saammeko niille järkevää käyttöä? - demeter
Miinakulta kirjoitti:
toisten palveluista ei mielestäni ole verrannollinen lauseeseen: ihmiset jotka eivät tarvitse ketään.
Infrastruktuuri on olemassa ja ihmisten elämä on kehttynyt sen varaan, siitä maksammekin kuukausittain.
Tahtomattaan leimaaminen on aika hyvin sinulta sanottu. Hyvin oivallettu
Minäkin luulen että juuri tuosta on kysymys.
Mutta jos joku ei tarvitse ketään, ei sillä piäisi olla sen kanssa mitään tekemistä, että joku tarvitsee paljonkin.
Miellän tämän nyt niin, että ihmisen heikko omanarvontunto on omien korvien välissä.
Saavuttaako sillä sitten kaikkien hyväksynnän jos myöntää olevansa heikko.
Ja mihin sitä toisten hyväksyntää tarvitaan?
On ihmisiä., jotka ikäänkuin ripustautuvat toisiin ihmisiin ja ainakin minä henkilökohtaisesti koen sen ärsyttäväksi.
Ei ystävyys tai sukulaisuus ole riippuvuutta.
Eli näitä muutamia samoja käsitteitä tässä pyörittelemme.
Saapas nähdä saammeko niille järkevää käyttöä?saavuttaako toisten hyväksynnän tarjoamalla omaa heikkouttaan ja mihin tarvitaan toisten hyväksyntää ?
"Heikot" ihmiset ovat usein mestareita manipuloimaan toisia. Jos heidän ansaansa astuu, alkaa
ymmärtää, että sääli tosiaan on sairautta - siis tuota riippuvuutta, josta en itsekään pidä.
Toisten hyväksyntä ei minusta ole kauppatavaraa, itseisarvo, vaan pikemminkin sivutuote, elämän lahja, joka tulee aina yllätyksenä. Osasinkohan nyt ilmaista, mitä tarkoitan ? - Miinakulta
demeter kirjoitti:
saavuttaako toisten hyväksynnän tarjoamalla omaa heikkouttaan ja mihin tarvitaan toisten hyväksyntää ?
"Heikot" ihmiset ovat usein mestareita manipuloimaan toisia. Jos heidän ansaansa astuu, alkaa
ymmärtää, että sääli tosiaan on sairautta - siis tuota riippuvuutta, josta en itsekään pidä.
Toisten hyväksyntä ei minusta ole kauppatavaraa, itseisarvo, vaan pikemminkin sivutuote, elämän lahja, joka tulee aina yllätyksenä. Osasinkohan nyt ilmaista, mitä tarkoitan ?ihmissuhteetovat joskus melkoisia ansoja ja ne herättävät samalla rakkautta ja vihaa.
Nähdäkseni monesti miehen ja naisen suhde perustuu miehen suojeluntarpeeseen.
Nainen ikäänkuin pyytää jotakuta ottamaan itsensä suojeluun, olemalla heikompi ja osaamalla vähemmän.
Kauppatavara, niin.Vaihtokelpoinen heidän mielestään.Manipulointi-se on todella rumaa, mutta valitettavan yleistä.
Hyvin osaat itsesi ilmaista.
Niiin minäkin sen näen.
Rakennan ensin itseni, olen tyytyväinen itseeni, josta seurauksena on, että muut ihmiset viihtyvät seurassani ja kunnioittavat minua sen takia mikä olen. Minkä olen itsestäni tehnyt.
Ei sen takia että teen vapaaehtoistyötä vain miellyttääkseni muita.
Karkea esimerkki mutta kuitenkin. - jocus*
Luulen, että jokainen ihminen olisi jossakin elämänsä vaiheessa "tarvinnut" jumalaa, mutta jumala vain ei ole kaikkien saatavilla. Uskovat väittävät, että kuka tahansa voi tulla uskoon. Minä väitän, ettei ihminen itse voi päättää uskostaan. Usko on aina jotakin, joka tulee ihmiseen ulkoa päin.
Jos joku väittäisi, että korppi on valkea, en uskoisi häntä. En sittenkään, vaikka hän takaisi minulle ikuisen elämän tai yhdeksän neitsyttä kuolemani jälkeen. On samantekevää, minkä palkinnon ihminen uskostaan arvelee saavansa, hän ei voi uskoa mitään, mikä on hänen järkensä vastaista. Enkä nyt puhu järjen määrästä vaan laadusta; tunnen itseäni älykkäämpiä uskovia.
Ja varmuuden vuoksi varoitus uskoville: älkää yrittäkö todistaa minulle Raamatun Jumalaa todeksi Raamatun avulla. Siitä ei voi syntyä keskustelua. - demeter
jocus* kirjoitti:
Luulen, että jokainen ihminen olisi jossakin elämänsä vaiheessa "tarvinnut" jumalaa, mutta jumala vain ei ole kaikkien saatavilla. Uskovat väittävät, että kuka tahansa voi tulla uskoon. Minä väitän, ettei ihminen itse voi päättää uskostaan. Usko on aina jotakin, joka tulee ihmiseen ulkoa päin.
Jos joku väittäisi, että korppi on valkea, en uskoisi häntä. En sittenkään, vaikka hän takaisi minulle ikuisen elämän tai yhdeksän neitsyttä kuolemani jälkeen. On samantekevää, minkä palkinnon ihminen uskostaan arvelee saavansa, hän ei voi uskoa mitään, mikä on hänen järkensä vastaista. Enkä nyt puhu järjen määrästä vaan laadusta; tunnen itseäni älykkäämpiä uskovia.
Ja varmuuden vuoksi varoitus uskoville: älkää yrittäkö todistaa minulle Raamatun Jumalaa todeksi Raamatun avulla. Siitä ei voi syntyä keskustelua.että uskokin on armoa, siis lopulta, mutta kuten itse olet sanonut, jokainen ajatteleva ihminen pohtii jossakin elämänvaiheessa uskon kysymyksiä ja minusta hän on jo silloin matkalla - saattaa jopa olla epäilevänä tuomaana perillä.
Olenkohan koskaan väittänyt, että Raamatun sana olisi "totta" ? Jos olen, voit helposti todistaa sen vääräksi, mutta minusta tässä pätee tuo määritelmä: "sana on sormi joka osoittaa kuuta, mutta sormi
ei ole kuu". Eli Raamatun sana osoittaa sanan takana olevaan todellisuuteen. Niinkuin ikoni ei ole
luotu vain katseltavaksi vaan johdattamaan tiettyyn tunnetilaan, viritykseen, toiselle todellisuuden tasolle, transkendenssiin.
En voi kiistää sitäkään, etteikö usko tulisi ihmisen ulkopuolelta. Mutta mitä väliä ? Itse koen sen syntyvän
minussa, mutta enhän voi tarkalleen tietää edes omia rajojani. Mistä alan ja mihin päätyn ? Näin pihalla sitä tällainen jumalanmyöntäjä pystyy olemaan. Mitäs jos olet Jumalan suhteen liian kranttu ? Haluat
luoda hänestä kuvan, vaikka se on kielletty ensimmäisessä käskyssä - vai oliko se ensimmäinen ? - Vahvuus/heikkouteni
demeter kirjoitti:
saavuttaako toisten hyväksynnän tarjoamalla omaa heikkouttaan ja mihin tarvitaan toisten hyväksyntää ?
"Heikot" ihmiset ovat usein mestareita manipuloimaan toisia. Jos heidän ansaansa astuu, alkaa
ymmärtää, että sääli tosiaan on sairautta - siis tuota riippuvuutta, josta en itsekään pidä.
Toisten hyväksyntä ei minusta ole kauppatavaraa, itseisarvo, vaan pikemminkin sivutuote, elämän lahja, joka tulee aina yllätyksenä. Osasinkohan nyt ilmaista, mitä tarkoitan ?Kai hyväksyntä on ansaittava.
Olen nainen ja olen vahva, en ole aina ollut, mutta on ollut pakko oppia. En useinkaan ajattele hyväksyntää, enemmänkin selvytymistä.
Viimeiset vuodet olivat kovia kun rakkain läheiseni hävisi kamppailun elämästään, lisäksi toinen läheinen on ollut vuosikymmenet henkisesti sairas.
Huolehdittavaa on riitänyt.
Olen joskus ajatellut mikä on syynä siihen että aina laitan toiset itseni edelle, sekin voi olla pätemisen ja hallitsemisen tarvetta pohjimmiltaan.
Mutta harvoinpa meidän ihmisten vaikuttimet ovat sellaisia mitä ulospäin annetaan ymmärtää. Ei kaiken tarvitse edes olla tietoista. - jocus*
demeter kirjoitti:
että uskokin on armoa, siis lopulta, mutta kuten itse olet sanonut, jokainen ajatteleva ihminen pohtii jossakin elämänvaiheessa uskon kysymyksiä ja minusta hän on jo silloin matkalla - saattaa jopa olla epäilevänä tuomaana perillä.
Olenkohan koskaan väittänyt, että Raamatun sana olisi "totta" ? Jos olen, voit helposti todistaa sen vääräksi, mutta minusta tässä pätee tuo määritelmä: "sana on sormi joka osoittaa kuuta, mutta sormi
ei ole kuu". Eli Raamatun sana osoittaa sanan takana olevaan todellisuuteen. Niinkuin ikoni ei ole
luotu vain katseltavaksi vaan johdattamaan tiettyyn tunnetilaan, viritykseen, toiselle todellisuuden tasolle, transkendenssiin.
En voi kiistää sitäkään, etteikö usko tulisi ihmisen ulkopuolelta. Mutta mitä väliä ? Itse koen sen syntyvän
minussa, mutta enhän voi tarkalleen tietää edes omia rajojani. Mistä alan ja mihin päätyn ? Näin pihalla sitä tällainen jumalanmyöntäjä pystyy olemaan. Mitäs jos olet Jumalan suhteen liian kranttu ? Haluat
luoda hänestä kuvan, vaikka se on kielletty ensimmäisessä käskyssä - vai oliko se ensimmäinen ?En muista sinun väittäneen oikeastaan yhtään mitään. Minä olen väittänyt, se kuuluu luonteeseeni. Mielelläni väittelen myös uskonnosta, mutta lopulta en kuitenkaan halua viedä uskoa keneltäkään. Korkeintaan hillitä hurjimpia Helvettiin tuomitsijoita ja rauhoitella heitä, jotka vetävät jumalansa jopa rasisminsa tueksi, kun Raamattu kieltää muka sekoittamasta kansoja! Eikö se myös käske olemaan laupias muukaisille?
Nuorempana väittelin mielelläni helluntailaisen sisareni kanssa, mutta en missään tapauksessa halua viedä häneltä hänen uskoaan. Kreationismista ja muusta fundamentalistisesta hölynpölystä otetaan kyllä toisinaan yhteen, ja niihin järjettömyyksiin minun on vaikea olla puuttumatta täälläkin. Aika yliherkkä olen myös saarnoja kohtaan; ne eivät ole keskustelua. - demeter
Vahvuus/heikkouteni kirjoitti:
Kai hyväksyntä on ansaittava.
Olen nainen ja olen vahva, en ole aina ollut, mutta on ollut pakko oppia. En useinkaan ajattele hyväksyntää, enemmänkin selvytymistä.
Viimeiset vuodet olivat kovia kun rakkain läheiseni hävisi kamppailun elämästään, lisäksi toinen läheinen on ollut vuosikymmenet henkisesti sairas.
Huolehdittavaa on riitänyt.
Olen joskus ajatellut mikä on syynä siihen että aina laitan toiset itseni edelle, sekin voi olla pätemisen ja hallitsemisen tarvetta pohjimmiltaan.
Mutta harvoinpa meidän ihmisten vaikuttimet ovat sellaisia mitä ulospäin annetaan ymmärtää. Ei kaiken tarvitse edes olla tietoista.pulma: miksi laittaa toiset itsensä edelle ja onko "uhrautuminen" lopulta hyväksi edes sille, jonka vuoksi uhrautuu ? Uhrautuja ei saa osakseen kiitollisuutta vaan sitoo toisen itseensä syyllisyyden
avulla, opetettiin. Ja Jeesuskin sanoi, ettei hän tahdo uhria vaan laupeutta.
Tuntuu vain siltä, että uhrautumista edelleen tarvitaan monissa tilanteissa - esim. juuri läheisten sairastuessa.
Ihmisten vaikuttimet eivät tosiaankaan aina ole ole sitä, miltä ne päällisin puolin näyttävät. Tai sitten ne muuttuvat matkan varrella. Vaikka politiikassa. Joku voi lähteä mukaan vilpittömin mielin, mutta ryvettyä myöhemmin - hylätä jalot aatteet kun ei niistä mihinkään ollut. - demeter
jocus* kirjoitti:
En muista sinun väittäneen oikeastaan yhtään mitään. Minä olen väittänyt, se kuuluu luonteeseeni. Mielelläni väittelen myös uskonnosta, mutta lopulta en kuitenkaan halua viedä uskoa keneltäkään. Korkeintaan hillitä hurjimpia Helvettiin tuomitsijoita ja rauhoitella heitä, jotka vetävät jumalansa jopa rasisminsa tueksi, kun Raamattu kieltää muka sekoittamasta kansoja! Eikö se myös käske olemaan laupias muukaisille?
Nuorempana väittelin mielelläni helluntailaisen sisareni kanssa, mutta en missään tapauksessa halua viedä häneltä hänen uskoaan. Kreationismista ja muusta fundamentalistisesta hölynpölystä otetaan kyllä toisinaan yhteen, ja niihin järjettömyyksiin minun on vaikea olla puuttumatta täälläkin. Aika yliherkkä olen myös saarnoja kohtaan; ne eivät ole keskustelua.että tuon tyyppiset uskonnolliset ääri-ilmiöt on minulle vieraita. Luterilaisia saarnoja en juuri ole kuunnellut, ellei nyt sitten kirkossa ole kutsuttuna joku vakavahenkisempi pappi, viimeksi oli
Juha Pihkala. Saimme muuten joululahjaksi hänen ja Esko Valtaojan uutuuskirjan "Tiedän uskovani, uskon tietäväni". En ole vielä lukenut, silmäillyt vasta. - jocus*
demeter kirjoitti:
että tuon tyyppiset uskonnolliset ääri-ilmiöt on minulle vieraita. Luterilaisia saarnoja en juuri ole kuunnellut, ellei nyt sitten kirkossa ole kutsuttuna joku vakavahenkisempi pappi, viimeksi oli
Juha Pihkala. Saimme muuten joululahjaksi hänen ja Esko Valtaojan uutuuskirjan "Tiedän uskovani, uskon tietäväni". En ole vielä lukenut, silmäillyt vasta.Noihin ilmiöihin törmää täällä tämän tästä. Palstalla on kirjoittajia, joiden ainoa anti on saarna. Joku massapostittaa saman viestin tasaisin välein kaikille sivuille viikonloppuisin, jolloin poisto kestää pitkään. Mahtaa innostaa ihmisiä liittymään joukkoon! Osa kirjoittaa saarnan vastaukseksi viestiin. Jos ihminen ei osaa keskustella, vaan toistaa jotakin oppimaansa luterilaista, islamilaista, buddhalaista tmv. mantraa, hän tekee hallaa lahkolleen/suunnalleen/uskonnolleen tunkemalla sen tänne.
Valtaojaa on aina hauska kuunnella ja varmaan lukeakin ja myös pappia, jolla on muutakin sanomaa kuin ulkoa opittu postilla. - Miinakulta
Vahvuus/heikkouteni kirjoitti:
Kai hyväksyntä on ansaittava.
Olen nainen ja olen vahva, en ole aina ollut, mutta on ollut pakko oppia. En useinkaan ajattele hyväksyntää, enemmänkin selvytymistä.
Viimeiset vuodet olivat kovia kun rakkain läheiseni hävisi kamppailun elämästään, lisäksi toinen läheinen on ollut vuosikymmenet henkisesti sairas.
Huolehdittavaa on riitänyt.
Olen joskus ajatellut mikä on syynä siihen että aina laitan toiset itseni edelle, sekin voi olla pätemisen ja hallitsemisen tarvetta pohjimmiltaan.
Mutta harvoinpa meidän ihmisten vaikuttimet ovat sellaisia mitä ulospäin annetaan ymmärtää. Ei kaiken tarvitse edes olla tietoista.voi todellakin naamioitua hyväntekoon.
Jossain oli aloitus, jossa kyseltiin käykö kukaan vanhainhuollossa istumassa potilaiden sängynreunalla.
Sekin on kaksipiippuinen juttu.
Voisi olla, että joku potilas kaipaisikin seuraa, voisi olla että ei.
Eivät kaikki vanhukset ole hyvillään siitä että joku outo vaihtaa vaippoja ja syöttää.
Varsinkin miehille sellainen voi olla todellisen turhautumisen paikka.
Kuinka moni sosiaalialan sossuntäti on ammatissaan pelkästään kiillottaakseen kilpeään, huolehtimassa "raukoista" joiden elämää ei ymmärrä alkuunkaan.
Joskus olen sanonut, että sille alalle voisi pääsytutkinnoksi laittaa vuoden elämisen ilman rahaa ja asuntoa.
Ehkä omahyväiset ihmiset silloin ymmärtäisivät miltä tuntuu kun ei ole mitään. - Miinakulta
jocus* kirjoitti:
Luulen, että jokainen ihminen olisi jossakin elämänsä vaiheessa "tarvinnut" jumalaa, mutta jumala vain ei ole kaikkien saatavilla. Uskovat väittävät, että kuka tahansa voi tulla uskoon. Minä väitän, ettei ihminen itse voi päättää uskostaan. Usko on aina jotakin, joka tulee ihmiseen ulkoa päin.
Jos joku väittäisi, että korppi on valkea, en uskoisi häntä. En sittenkään, vaikka hän takaisi minulle ikuisen elämän tai yhdeksän neitsyttä kuolemani jälkeen. On samantekevää, minkä palkinnon ihminen uskostaan arvelee saavansa, hän ei voi uskoa mitään, mikä on hänen järkensä vastaista. Enkä nyt puhu järjen määrästä vaan laadusta; tunnen itseäni älykkäämpiä uskovia.
Ja varmuuden vuoksi varoitus uskoville: älkää yrittäkö todistaa minulle Raamatun Jumalaa todeksi Raamatun avulla. Siitä ei voi syntyä keskustelua.vaikka kai niitä on albiinoja korpeissakin :D
Olen tuosta raamatusta pitkälti samaa mieltä kanssasi.
Yhtä hyvä kansansatu voisi olla Jaakko ja pavunvarsi.
Nähdäkseni uskoon keksijät ovat olleet hyvin nerokkaita.
Kirkolle ei maksa mitään, se että palkitaan vasta taivaassa.Täällä maanpäällähän se hyvän virta kulkee kirkkoonpäin. - ateisti minäkin
Miinakulta kirjoitti:
vaikka kai niitä on albiinoja korpeissakin :D
Olen tuosta raamatusta pitkälti samaa mieltä kanssasi.
Yhtä hyvä kansansatu voisi olla Jaakko ja pavunvarsi.
Nähdäkseni uskoon keksijät ovat olleet hyvin nerokkaita.
Kirkolle ei maksa mitään, se että palkitaan vasta taivaassa.Täällä maanpäällähän se hyvän virta kulkee kirkkoonpäin.Saanen olla hieman erimieltä, tuosta hyvän virrasta?
Kyllä kirkko avustaa, monia silloinkin, kun muut ovet ovat sulkeutuneet.
Diakoni tekee hyvää työtä, eikä kysytä, kuulutko kirkkoon, tai oletko islamilaista uskoa tunnustava, tai mitä tahansa muuta uskontoa. Monet saavat hätäapua, ateistitkin.
Samoin jakavat ruokaa useamman kerran viikossa, Ja niissä jonoissa on myös maahanmuuttajia, kantasuomalaisten lisäksi. - beessi
demeter kirjoitti:
pulma: miksi laittaa toiset itsensä edelle ja onko "uhrautuminen" lopulta hyväksi edes sille, jonka vuoksi uhrautuu ? Uhrautuja ei saa osakseen kiitollisuutta vaan sitoo toisen itseensä syyllisyyden
avulla, opetettiin. Ja Jeesuskin sanoi, ettei hän tahdo uhria vaan laupeutta.
Tuntuu vain siltä, että uhrautumista edelleen tarvitaan monissa tilanteissa - esim. juuri läheisten sairastuessa.
Ihmisten vaikuttimet eivät tosiaankaan aina ole ole sitä, miltä ne päällisin puolin näyttävät. Tai sitten ne muuttuvat matkan varrella. Vaikka politiikassa. Joku voi lähteä mukaan vilpittömin mielin, mutta ryvettyä myöhemmin - hylätä jalot aatteet kun ei niistä mihinkään ollut.Mikä on tehtävä, se on tehtävä.
En muista, olisinko koskaan miettinyt MIKSI teen jotain, on ollut tarpeeksi miettimistä käytännön seikoissa, siinä että MITEN tämä nyt parhaiten saadaan hoidettua (tai onko juuri minun nyt syytä tehdä mitään.)
"Uhrautuja ei saa osakseen kiitollisuutta vaan sitoo toisen itseensä syyllisyyden avulla, opetettiin".
Missä ihmeessä tuollaista opetetaan!?
On aika vaikea tämän tapaisissa asioissa tietää ihmisten vaikuttimia, tuskin he aina itsekään niitä tunnistavat - toimivat vain oman luonteensa "pakottamana". Luonnollisesti ja itsestään selvästi.
Kunniallisuus ja säädyllisyys, velvollisuus ja rakkaus kai yleisimmin vaikuttavat toimintaamme.
Varmasti myös itsekkyys, laskelmointi ja oman edun tavoittelu ym.. Kun mukana on ehdoton rehellisyys, nekään eivät välttämättä ole aina tuomittavia tai epäilyttäviä vaikuttimia. - demeter
Miinakulta kirjoitti:
vaikka kai niitä on albiinoja korpeissakin :D
Olen tuosta raamatusta pitkälti samaa mieltä kanssasi.
Yhtä hyvä kansansatu voisi olla Jaakko ja pavunvarsi.
Nähdäkseni uskoon keksijät ovat olleet hyvin nerokkaita.
Kirkolle ei maksa mitään, se että palkitaan vasta taivaassa.Täällä maanpäällähän se hyvän virta kulkee kirkkoonpäin.Erno Paasilinnan lohkaisu saarnasta, jossa pappi vakuutti, että köyhäkin voi elää rikasta elämää.
"Hyvä sanoma ja tulee halvaksi". - Miinakulta
hienoa että olet elämääsi tyytyväinen, minä en ole uskova ihminen, enkä halua sotkea uskontoa tälle keskustelupalstalle, sille on ihan omat palstansa.
Eli suljen oven uskontokeskustelullekin - Miinakulta
ateisti minäkin kirjoitti:
Saanen olla hieman erimieltä, tuosta hyvän virrasta?
Kyllä kirkko avustaa, monia silloinkin, kun muut ovet ovat sulkeutuneet.
Diakoni tekee hyvää työtä, eikä kysytä, kuulutko kirkkoon, tai oletko islamilaista uskoa tunnustava, tai mitä tahansa muuta uskontoa. Monet saavat hätäapua, ateistitkin.
Samoin jakavat ruokaa useamman kerran viikossa, Ja niissä jonoissa on myös maahanmuuttajia, kantasuomalaisten lisäksi.tehdä, pitääkseen yllä armeilaisen mainettaan.
Samalla se aatteen vuoksi kääntää selkänsä ihmisille.
Mutta haluan pohtia asioita ilman uskonnon mukaan tuontia.
Sanon vain että kirkko kuppaa säälimättömästi, työtöntäkin. - Miinakulta
demeter kirjoitti:
Erno Paasilinnan lohkaisu saarnasta, jossa pappi vakuutti, että köyhäkin voi elää rikasta elämää.
"Hyvä sanoma ja tulee halvaksi".sanottu ;DD
Erottelen vielä kuitenkin uskonnon ja kirkon toisistaan :D - beessi
Miinakulta kirjoitti:
tehdä, pitääkseen yllä armeilaisen mainettaan.
Samalla se aatteen vuoksi kääntää selkänsä ihmisille.
Mutta haluan pohtia asioita ilman uskonnon mukaan tuontia.
Sanon vain että kirkko kuppaa säälimättömästi, työtöntäkin.Voimakkaita väitteitä ja samaan hengenvetoon haluat pohtia asioita ilman uskonnon mukaan tuontia.
Okei pomo. - Miinakulta
beessi kirjoitti:
Voimakkaita väitteitä ja samaan hengenvetoon haluat pohtia asioita ilman uskonnon mukaan tuontia.
Okei pomo.oelvani epäjohdonmukainen, kun aloituksessani mainitsinkin jo jumalan :D
Mutta jos jätettäs julistus pois kuitenkin, jookos.Huomasin reagoineeni tuolla alempana, tuputukseen..
Eli sana vapaa - demeter
jocus* kirjoitti:
Noihin ilmiöihin törmää täällä tämän tästä. Palstalla on kirjoittajia, joiden ainoa anti on saarna. Joku massapostittaa saman viestin tasaisin välein kaikille sivuille viikonloppuisin, jolloin poisto kestää pitkään. Mahtaa innostaa ihmisiä liittymään joukkoon! Osa kirjoittaa saarnan vastaukseksi viestiin. Jos ihminen ei osaa keskustella, vaan toistaa jotakin oppimaansa luterilaista, islamilaista, buddhalaista tmv. mantraa, hän tekee hallaa lahkolleen/suunnalleen/uskonnolleen tunkemalla sen tänne.
Valtaojaa on aina hauska kuunnella ja varmaan lukeakin ja myös pappia, jolla on muutakin sanomaa kuin ulkoa opittu postilla.sanomaansa perille saa, mutta saavat kyllä ihmiset reagoimaan, hereille, ja ehkä myös selventämään kantaansa uskon asiohin. Olen aikaisemmin uskonut näiden julistajien vilpittömyyteen, mutta olen alkanut hiukan epäillä. Liturgian takaa ei viime aikoina ole kuulunut "ihmisen ääntä" lainkaan ja silloin voi tietysti epäillä, onko kyseessä jokin häiriötila
- siis näillä maailman mittareilla mitaten.
Kyllä kai se on nähtävä, että luterilainen kirkko on vesitetyn sanomansa kanssa jo henkitoreissaan. Minusta se toimii nykyään samalla tavalla kuin kolmas sektori: tekee sosiaalista työtä ja melkein varoo julistamista, koska se voi karkottaa jopa vähimmät veljet.
Kuitenkin sanotaan, että ihmisillä on edelleen, ja ehkä enenevässä määrin,
tarve hakeutua "elämää isompien", henkisten asioitten pariin ja myös toisiaan lähelle.
Meidän seurakunta on kyllä hiukan skarpannut tuossa: erilaiset ryhmät ovat olleet suosittuja.
Itse olen ollut lyhytkestoisessa senioriryhmässä. Siinä kirkon työntekijä oli kyllä statisti - ei julistanut, vaikka olisi kyselty kantaa johonkin asiaan. - ateisti minäkin
Miinakulta kirjoitti:
tehdä, pitääkseen yllä armeilaisen mainettaan.
Samalla se aatteen vuoksi kääntää selkänsä ihmisille.
Mutta haluan pohtia asioita ilman uskonnon mukaan tuontia.
Sanon vain että kirkko kuppaa säälimättömästi, työtöntäkin.Kuppaa? Ompa sanonta, rapiseeko nyt jotain?
Minulla on oikeus omiin mielipiteisiini, samoin kuin sinullakin, ja sitähän ketjussa olet peräänkuuluttanut.
Kirkon ei ole mikään pakko, ja koskaan en ole kirkolle mitään maksanut. Jokainen työtön voi erota kirkosta, mikäli sitä veroa, tuolla sanalla tarkoitit?
Hautaus maksaa saman, kuuluit kirkkoon tai et. Papinkin saat höpöttämään, jos haluat. Itse olen kieltänyt.
Eli mitä se kirkko "kuppaa"? - demeter
Miinakulta kirjoitti:
hienoa että olet elämääsi tyytyväinen, minä en ole uskova ihminen, enkä halua sotkea uskontoa tälle keskustelupalstalle, sille on ihan omat palstansa.
Eli suljen oven uskontokeskustelullekinpohtia kirkon tilaa, ennenkuin näin rajauksen.
Taitaa vaan olla niin, että vaikka en ole uskis perinteisessä mielessä, melkein kaikissa pohdinnoissa
nuo asiat nousevat pintaan. Rönsyilen muutenkin liikaa, kait, pitäis varmaan siirtyä katsomoon
vähäksi aikaa... - Miinakulta
ateisti minäkin kirjoitti:
Kuppaa? Ompa sanonta, rapiseeko nyt jotain?
Minulla on oikeus omiin mielipiteisiini, samoin kuin sinullakin, ja sitähän ketjussa olet peräänkuuluttanut.
Kirkon ei ole mikään pakko, ja koskaan en ole kirkolle mitään maksanut. Jokainen työtön voi erota kirkosta, mikäli sitä veroa, tuolla sanalla tarkoitit?
Hautaus maksaa saman, kuuluit kirkkoon tai et. Papinkin saat höpöttämään, jos haluat. Itse olen kieltänyt.
Eli mitä se kirkko "kuppaa"?sillä jokainen maksaa yhteisöveronkautta.
Jokaisesta kaupasta ostetusta tavarasta esimerkiksimenee yhteisövero kirkolle.
Siitä ei pääse eroon. - Miinakulta
demeter kirjoitti:
pohtia kirkon tilaa, ennenkuin näin rajauksen.
Taitaa vaan olla niin, että vaikka en ole uskis perinteisessä mielessä, melkein kaikissa pohdinnoissa
nuo asiat nousevat pintaan. Rönsyilen muutenkin liikaa, kait, pitäis varmaan siirtyä katsomoon
vähäksi aikaa...pyysin jo rajausta anteeksi, itse aloitin.
En vain halua tuota julistamista ketjuun ja sokaistuin sen kanssa hetkeksi.
My bad, jatka pois, ajatuksiasi on ilo lukea - demeter
beessi kirjoitti:
Mikä on tehtävä, se on tehtävä.
En muista, olisinko koskaan miettinyt MIKSI teen jotain, on ollut tarpeeksi miettimistä käytännön seikoissa, siinä että MITEN tämä nyt parhaiten saadaan hoidettua (tai onko juuri minun nyt syytä tehdä mitään.)
"Uhrautuja ei saa osakseen kiitollisuutta vaan sitoo toisen itseensä syyllisyyden avulla, opetettiin".
Missä ihmeessä tuollaista opetetaan!?
On aika vaikea tämän tapaisissa asioissa tietää ihmisten vaikuttimia, tuskin he aina itsekään niitä tunnistavat - toimivat vain oman luonteensa "pakottamana". Luonnollisesti ja itsestään selvästi.
Kunniallisuus ja säädyllisyys, velvollisuus ja rakkaus kai yleisimmin vaikuttavat toimintaamme.
Varmasti myös itsekkyys, laskelmointi ja oman edun tavoittelu ym.. Kun mukana on ehdoton rehellisyys, nekään eivät välttämättä ole aina tuomittavia tai epäilyttäviä vaikuttimia.oli vahvasti esillä silloin, kun naiset "saivat luvan" mennä työelämään, "toteuttaa itseään", ja kun päivähoitojärjestelmä luotiin - siis kauan sitten...
- demeter
Miinakulta kirjoitti:
voi todellakin naamioitua hyväntekoon.
Jossain oli aloitus, jossa kyseltiin käykö kukaan vanhainhuollossa istumassa potilaiden sängynreunalla.
Sekin on kaksipiippuinen juttu.
Voisi olla, että joku potilas kaipaisikin seuraa, voisi olla että ei.
Eivät kaikki vanhukset ole hyvillään siitä että joku outo vaihtaa vaippoja ja syöttää.
Varsinkin miehille sellainen voi olla todellisen turhautumisen paikka.
Kuinka moni sosiaalialan sossuntäti on ammatissaan pelkästään kiillottaakseen kilpeään, huolehtimassa "raukoista" joiden elämää ei ymmärrä alkuunkaan.
Joskus olen sanonut, että sille alalle voisi pääsytutkinnoksi laittaa vuoden elämisen ilman rahaa ja asuntoa.
Ehkä omahyväiset ihmiset silloin ymmärtäisivät miltä tuntuu kun ei ole mitään.taitaa aina johtaa harhaan, koska silloin tulee valta kuvioon. Ja valtahan turmelee - ja myös ne, joilla sitä ei ole. Mitä tuohon sosiaalityöhön tulee, olen antanut itselleni kertoa, että sossuilta ei empatiaa irtoa - miten voisikaan ? Palaisi loppuun alata aikayksikön.
- ateisti minäkin
Miinakulta kirjoitti:
sillä jokainen maksaa yhteisöveronkautta.
Jokaisesta kaupasta ostetusta tavarasta esimerkiksimenee yhteisövero kirkolle.
Siitä ei pääse eroon.Ei nyt sentään ;)
Yhteisöverohan menee firman, yhdistysten, as,oy,n ynm, voitosta. muistaakseni kirkko saa siitä 26% verosta, n, 2% Ja, kaikki eivät tuota voittoa, ne voitot laitetaan investoihin, ja silloin ei veroa mene. Mitähän sellaisia tuotteita köyhät ihmiset ostavat, ja kuinka monta euroa vuodessa joutuvat sitä maksamaan?
Ei meilläkään as,oyssä koskaan jää mitään viivan alle, mistä pitäisi maksaa.
Kirkot myös avustavat, kunnostavat kauniita kirkkorakennuksia, Työllistävät ison joukon ihmisiä. Paljonko uhrataan rahaa kaikenlaisiin tukiaisiin, sekä teollisuuteen, että maatalouteen? Niihinkin menee köyhän veroeuroja, huomattavasti enemmän.
Aika naurettavaa, jo yksi avustus kirkon diakonityöltä, kattaa moninkertaisesti sen, mitä köyhältä roppoja kuluu, yhteisöveron kautta sinne.
Sinun mielipiteesi, ovat hyvin ristiriitaisia, mutta ne ovat onneksi vain sinun, ja sinulla on oikeus niihin, silloinkin, kun kumoat toisessa viestissäsi toisen ;)
Mukavaa loppiaispäivää sinulle, ja johdonmukaisuutta ajatuksillesi. - jocus*
Kuinka voisi rukoilla sellaista, mihin ei usko? Voisinko minä rukoilla järkeni pimenemistä, niin että alkaisin nähdä korpin valkoisena? Sillä, joka rukoilee itselleen uskoa, on jo usko. Lisää uskoa, uskon vahvistumista, voi rukoilla, mutta ei sellaista, minkä kokee järjenvastaisena.
- Miinakulta
jocus* kirjoitti:
Kuinka voisi rukoilla sellaista, mihin ei usko? Voisinko minä rukoilla järkeni pimenemistä, niin että alkaisin nähdä korpin valkoisena? Sillä, joka rukoilee itselleen uskoa, on jo usko. Lisää uskoa, uskon vahvistumista, voi rukoilla, mutta ei sellaista, minkä kokee järjenvastaisena.
eikä kannata rukoillakorpinkaanmuuttumista valkoiseksi sillä sitä ei tapahdu.
- jocus*
ateisti minäkin kirjoitti:
Ei nyt sentään ;)
Yhteisöverohan menee firman, yhdistysten, as,oy,n ynm, voitosta. muistaakseni kirkko saa siitä 26% verosta, n, 2% Ja, kaikki eivät tuota voittoa, ne voitot laitetaan investoihin, ja silloin ei veroa mene. Mitähän sellaisia tuotteita köyhät ihmiset ostavat, ja kuinka monta euroa vuodessa joutuvat sitä maksamaan?
Ei meilläkään as,oyssä koskaan jää mitään viivan alle, mistä pitäisi maksaa.
Kirkot myös avustavat, kunnostavat kauniita kirkkorakennuksia, Työllistävät ison joukon ihmisiä. Paljonko uhrataan rahaa kaikenlaisiin tukiaisiin, sekä teollisuuteen, että maatalouteen? Niihinkin menee köyhän veroeuroja, huomattavasti enemmän.
Aika naurettavaa, jo yksi avustus kirkon diakonityöltä, kattaa moninkertaisesti sen, mitä köyhältä roppoja kuluu, yhteisöveron kautta sinne.
Sinun mielipiteesi, ovat hyvin ristiriitaisia, mutta ne ovat onneksi vain sinun, ja sinulla on oikeus niihin, silloinkin, kun kumoat toisessa viestissäsi toisen ;)
Mukavaa loppiaispäivää sinulle, ja johdonmukaisuutta ajatuksillesi."Yritykset eivät maksa kirkollisveroa, mutta osakeyhtiöiltä ja osuuskunnilta kerätään yhteisöveroa. Vuonna 2008 veron määrä oli 26 % yhteisön verotettavasta tulosta. Tästä 98,25% meni valtiolle ja kunnille - kirkon osuus oli 1,75%." (Eroakirkosta)
Tämän laskentakaavan mukaan kirkon osuus verosta olisikin n. 6,7 %! - Miinakulta
ateisti minäkin kirjoitti:
Ei nyt sentään ;)
Yhteisöverohan menee firman, yhdistysten, as,oy,n ynm, voitosta. muistaakseni kirkko saa siitä 26% verosta, n, 2% Ja, kaikki eivät tuota voittoa, ne voitot laitetaan investoihin, ja silloin ei veroa mene. Mitähän sellaisia tuotteita köyhät ihmiset ostavat, ja kuinka monta euroa vuodessa joutuvat sitä maksamaan?
Ei meilläkään as,oyssä koskaan jää mitään viivan alle, mistä pitäisi maksaa.
Kirkot myös avustavat, kunnostavat kauniita kirkkorakennuksia, Työllistävät ison joukon ihmisiä. Paljonko uhrataan rahaa kaikenlaisiin tukiaisiin, sekä teollisuuteen, että maatalouteen? Niihinkin menee köyhän veroeuroja, huomattavasti enemmän.
Aika naurettavaa, jo yksi avustus kirkon diakonityöltä, kattaa moninkertaisesti sen, mitä köyhältä roppoja kuluu, yhteisöveron kautta sinne.
Sinun mielipiteesi, ovat hyvin ristiriitaisia, mutta ne ovat onneksi vain sinun, ja sinulla on oikeus niihin, silloinkin, kun kumoat toisessa viestissäsi toisen ;)
Mukavaa loppiaispäivää sinulle, ja johdonmukaisuutta ajatuksillesi.antaa wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteisövero
En ole koskaan saanut kirkolta minkäänlaisia avustuksia :D
Maksumiehenä kylläkin olen ollut, en ole enää
on hyvä esimerkki ihmisestä jolla on itsevarmuus ja karisma.
Senlainen ihminen kun astuu saliin tai huoneeseen, ei kenellekään jää epäselväksi mikä on mies.
Voi olla, että senlainen nainenkin on ollut, ehkä Jean d'Arc, alasti kun oli jollain Oriilla.
Senlaiset ihmiset herättävät heikoissa ihmisissä kateutta ja saa heidät vihaamaan omaa mitättömyyttään.
H.- Miinakulta
Eikö jokaisen velvollisuus ole hoitaa oma sisimpänsä kuntoon.
Kateus on suomalaisten kansantauiti, se on totta.
Mutta kohdistuuko se noin vahvana aineettomaankin?
Itsevarmuuden ja karisman takana onkin juuri itsensä hyväksymiinen, juuri sellaisenaan kuin on, ei minään haavekuvana.
Itserakkaus on synti johon enimmäkseen miehet lankeavat.
Äidit kun kasvattivat heidät PerheenPäiksi?
Kysymys kuuluu, tarvitaanko itserakkautta itsensä hyväksymiseen.
Ja naisia karismaattisia, vaatteet päälläkin.
Margaret Thatcher.(Et varmaan halauisi nähdäkään ilman vaatteita)
Elisabeth Taylor, Queen Elisabeth, jne - se siitä
100% oikein.
Nyt kuitenkin koska eletään näissä maissa---on tullut toiset mielet, naisten haku ja vienti oli kovaa koska olin 15 vuotta nuorempi? Miinakulta kirjoitti:
Eikö jokaisen velvollisuus ole hoitaa oma sisimpänsä kuntoon.
Kateus on suomalaisten kansantauiti, se on totta.
Mutta kohdistuuko se noin vahvana aineettomaankin?
Itsevarmuuden ja karisman takana onkin juuri itsensä hyväksymiinen, juuri sellaisenaan kuin on, ei minään haavekuvana.
Itserakkaus on synti johon enimmäkseen miehet lankeavat.
Äidit kun kasvattivat heidät PerheenPäiksi?
Kysymys kuuluu, tarvitaanko itserakkautta itsensä hyväksymiseen.
Ja naisia karismaattisia, vaatteet päälläkin.
Margaret Thatcher.(Et varmaan halauisi nähdäkään ilman vaatteita)
Elisabeth Taylor, Queen Elisabeth, jneulkoisesti poikansa puolesta pelkäävä äiti tekee miehen. Sellainen miehenalku oppii suojelemaan naista.
Vielä kun nainen mokottaa, muka suuttuneena, kun peittelee isänsä pullosta juopuneen poikansa petiin, asia vain paranee.
Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli.
Itserakkaus ei koskaan ole hyvästä, itseluottamus on, ja mitä vahvempi sen parempi, mutta vain miehellä.
Jos lisätään listaasi nykyinen BB, eläinsuojeluineen, niin on kasassa surkuteltava lauma olentoja.
Heistä ei kukaan muista tärkeintä, naisellisuutta, Taylorista ehkä vähän, usein kun on nainut.
Tänäkin päivänä on uutisissa miehiä, jotka tullaan muistamaan kuten "vahvat" naiset.
Minun kunniamainintani naisesta on "ämmänläyskä".
Sen antaisin viisi lasta synnyttäneelle ja kasvattaneelle Lotalle, joka 18v. pesi kuolleita sotilaita arkkuvalmiiksi.
Yksi on myös Virve Rosti, aina naisellinen, seksikäs laulaja, joka on kasvattanut pesueen ilman Jakkupukua.
Ja Anjaniinalle, tietysti.
:)
H.se siitä kirjoitti:
100% oikein.
Nyt kuitenkin koska eletään näissä maissa---on tullut toiset mielet, naisten haku ja vienti oli kovaa koska olin 15 vuotta nuorempi?ole hyvä, aivoni nyrjähti
H.- Miinakulta
hunksz kirjoitti:
ulkoisesti poikansa puolesta pelkäävä äiti tekee miehen. Sellainen miehenalku oppii suojelemaan naista.
Vielä kun nainen mokottaa, muka suuttuneena, kun peittelee isänsä pullosta juopuneen poikansa petiin, asia vain paranee.
Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli.
Itserakkaus ei koskaan ole hyvästä, itseluottamus on, ja mitä vahvempi sen parempi, mutta vain miehellä.
Jos lisätään listaasi nykyinen BB, eläinsuojeluineen, niin on kasassa surkuteltava lauma olentoja.
Heistä ei kukaan muista tärkeintä, naisellisuutta, Taylorista ehkä vähän, usein kun on nainut.
Tänäkin päivänä on uutisissa miehiä, jotka tullaan muistamaan kuten "vahvat" naiset.
Minun kunniamainintani naisesta on "ämmänläyskä".
Sen antaisin viisi lasta synnyttäneelle ja kasvattaneelle Lotalle, joka 18v. pesi kuolleita sotilaita arkkuvalmiiksi.
Yksi on myös Virve Rosti, aina naisellinen, seksikäs laulaja, joka on kasvattanut pesueen ilman Jakkupukua.
Ja Anjaniinalle, tietysti.
:)
H."Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli."
Mikä on tämän lauseen takana.
Eikö jokainen äiti ylpeänä ottaisi vastaan omanlaisensa naisen.
Minulle itselleni olisi kauhistus hyvin pinnallinen miniä?
Onneksi poikani osasi valita paremmin ja valitsi mieleisen tytön. Tyttö muistuttaa hyvin paljon minua nuorempana, mutta varon tarkoin mitään sellaista puhumasta.
Aikoinaan seurusteli pikkuisen isin prinsessan kanssa ja mietin itsekseni että voi pojat, onpas miniässä opettamista.
Mutta tyttö oli hyvin herttainen, kuunteli silmät pyöreinä kun paikkasimme tietojaan.
Etkö todellakaan pidä naisestajolla on itsevarmuutta?
haluat selllaisen, kaikessa viisauteesi nojavan hyhmelikön?
Millainen on mieleisesi Naisellinen Nainen? - demeter
hunksz kirjoitti:
ulkoisesti poikansa puolesta pelkäävä äiti tekee miehen. Sellainen miehenalku oppii suojelemaan naista.
Vielä kun nainen mokottaa, muka suuttuneena, kun peittelee isänsä pullosta juopuneen poikansa petiin, asia vain paranee.
Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli.
Itserakkaus ei koskaan ole hyvästä, itseluottamus on, ja mitä vahvempi sen parempi, mutta vain miehellä.
Jos lisätään listaasi nykyinen BB, eläinsuojeluineen, niin on kasassa surkuteltava lauma olentoja.
Heistä ei kukaan muista tärkeintä, naisellisuutta, Taylorista ehkä vähän, usein kun on nainut.
Tänäkin päivänä on uutisissa miehiä, jotka tullaan muistamaan kuten "vahvat" naiset.
Minun kunniamainintani naisesta on "ämmänläyskä".
Sen antaisin viisi lasta synnyttäneelle ja kasvattaneelle Lotalle, joka 18v. pesi kuolleita sotilaita arkkuvalmiiksi.
Yksi on myös Virve Rosti, aina naisellinen, seksikäs laulaja, joka on kasvattanut pesueen ilman Jakkupukua.
Ja Anjaniinalle, tietysti.
:)
H.sellaista kätkettyä viisautta, joka ei aukea mulle heti. Sen vuoksi joudun välillä ohittamaan sinun runsaat kannanottosi. Mutta niihin palataan vielä...
Katselin muuten telkkarista tuon ohjelman BB:stä. On siinä jotakin suurta, että omistautuu noin täysin
eläinten suojelulle - luopuu elokuvaurastaan eikä suostu edes "leikeltäväksi" - ei ollut kohotuksia, eikä botoxia - eihän ? Miinakulta kirjoitti:
"Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli."
Mikä on tämän lauseen takana.
Eikö jokainen äiti ylpeänä ottaisi vastaan omanlaisensa naisen.
Minulle itselleni olisi kauhistus hyvin pinnallinen miniä?
Onneksi poikani osasi valita paremmin ja valitsi mieleisen tytön. Tyttö muistuttaa hyvin paljon minua nuorempana, mutta varon tarkoin mitään sellaista puhumasta.
Aikoinaan seurusteli pikkuisen isin prinsessan kanssa ja mietin itsekseni että voi pojat, onpas miniässä opettamista.
Mutta tyttö oli hyvin herttainen, kuunteli silmät pyöreinä kun paikkasimme tietojaan.
Etkö todellakaan pidä naisestajolla on itsevarmuutta?
haluat selllaisen, kaikessa viisauteesi nojavan hyhmelikön?
Millainen on mieleisesi Naisellinen Nainen?olla ehdokas koska tunnut ajattelevan etkä heti hyökkää vain kirjoitat lempeästi, Huom! ei lempeilevästi.
Julkkiksista voisi jonkun laittaa esimerkiksi mutta ei, tuskinpa heistä kukaan on sellainen kotona.
Yritetään:
Nopeasti sanaileva älykkö, joka piilottaa taipumuksensa visusti.
Mutta kommenttinsa saa unettomaksi, senkin jälkeen.
Matokelpoinen, perkaa omat kalansa, nauttii luonnosta, hyttysistäkin, jos on Offia.
Nukkuu hyvin makuupussissa, avaakin sen mielellään, vaikka kylmä vesi on rajoittanut iltapesua.
Kestää Tuulihaukan pyllyn näköistä kampausta, helposti yli viikon.
On vähän "hipahtava", saattaa soittaa jotain heavymusiikkiakin, mutta ei osta CD:tä.
http://www.youtube.com/watch?v=tCed47HdRu8&feature=list_related&playnext=1&list=MLGxdCwVVULXcrFOwaBjDmEvXWZ2SBdGGz
Tässä on alku nykyajan kolmisointuisiin Anjaniinoihin ja Nightwisheihin.
Pukeutumistoivomukseni taidat jo tietääkin.
:)
H.demeter kirjoitti:
sellaista kätkettyä viisautta, joka ei aukea mulle heti. Sen vuoksi joudun välillä ohittamaan sinun runsaat kannanottosi. Mutta niihin palataan vielä...
Katselin muuten telkkarista tuon ohjelman BB:stä. On siinä jotakin suurta, että omistautuu noin täysin
eläinten suojelulle - luopuu elokuvaurastaan eikä suostu edes "leikeltäväksi" - ei ollut kohotuksia, eikä botoxia - eihän ?on itselläänkin reppu täynnä, pakko olla.
Olkoon sisältö salaisuutenasi.
Ihqu varma en voi olla, mutta elän unelmassa että hän kohotti ihan muuten vaan.
H- demeter
hunksz kirjoitti:
on itselläänkin reppu täynnä, pakko olla.
Olkoon sisältö salaisuutenasi.
Ihqu varma en voi olla, mutta elän unelmassa että hän kohotti ihan muuten vaan.
Hniin että mulla taitaa olla reppu "puoliksi tyhjä". Äläs nyt rupee puhuun rumia - me voidaan vielä nostaa syyte seksuaalisesta häirinnästä - eihän nykyään tarvi kun katsoo naista niin johan
on syyte kourassa... Ootte te miehet sellasia sikoja... - Miinakulta
hunksz kirjoitti:
olla ehdokas koska tunnut ajattelevan etkä heti hyökkää vain kirjoitat lempeästi, Huom! ei lempeilevästi.
Julkkiksista voisi jonkun laittaa esimerkiksi mutta ei, tuskinpa heistä kukaan on sellainen kotona.
Yritetään:
Nopeasti sanaileva älykkö, joka piilottaa taipumuksensa visusti.
Mutta kommenttinsa saa unettomaksi, senkin jälkeen.
Matokelpoinen, perkaa omat kalansa, nauttii luonnosta, hyttysistäkin, jos on Offia.
Nukkuu hyvin makuupussissa, avaakin sen mielellään, vaikka kylmä vesi on rajoittanut iltapesua.
Kestää Tuulihaukan pyllyn näköistä kampausta, helposti yli viikon.
On vähän "hipahtava", saattaa soittaa jotain heavymusiikkiakin, mutta ei osta CD:tä.
http://www.youtube.com/watch?v=tCed47HdRu8&feature=list_related&playnext=1&list=MLGxdCwVVULXcrFOwaBjDmEvXWZ2SBdGGz
Tässä on alku nykyajan kolmisointuisiin Anjaniinoihin ja Nightwisheihin.
Pukeutumistoivomukseni taidat jo tietääkin.
:)
H.täyttyisivät,
Unettomuus on tulkitsijan mielessä, aihe saattoi olla tyystin viatonkin ja aika hassua jos se joltakin yöunet vei.
Ja hyttyset kuolevat, pakkasessa, ei siis huolta niistäkään, luonto hoitaa itselleen määrätyn työn?
Mutta mistä tuollainen nainen saataisiin sinullekin? demeter kirjoitti:
niin että mulla taitaa olla reppu "puoliksi tyhjä". Äläs nyt rupee puhuun rumia - me voidaan vielä nostaa syyte seksuaalisesta häirinnästä - eihän nykyään tarvi kun katsoo naista niin johan
on syyte kourassa... Ootte te miehet sellasia sikoja...Rumia puhele, ilman että varoitan ensin.
Saattaa olla, että kauan, kauan sitten annoin kimmokkeen lauseelle: "Nyt reppu jupiset, riimisi rupiset".
Mutta silloin oli Muotkan Ruoktun tunturissa nuotio palamassa ja nälkä oli.
Kalakaan ei ollut syönyt.
Repussa oli vajaa, kuivattu Poronkoipi, vajaa Votka ja Voita ja tyhjä Lettujauhopussi.
Lettu ja pussi ei silloin ollut, sillee, mielessä.
H.- non-rec
hunksz kirjoitti:
ulkoisesti poikansa puolesta pelkäävä äiti tekee miehen. Sellainen miehenalku oppii suojelemaan naista.
Vielä kun nainen mokottaa, muka suuttuneena, kun peittelee isänsä pullosta juopuneen poikansa petiin, asia vain paranee.
Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli.
Itserakkaus ei koskaan ole hyvästä, itseluottamus on, ja mitä vahvempi sen parempi, mutta vain miehellä.
Jos lisätään listaasi nykyinen BB, eläinsuojeluineen, niin on kasassa surkuteltava lauma olentoja.
Heistä ei kukaan muista tärkeintä, naisellisuutta, Taylorista ehkä vähän, usein kun on nainut.
Tänäkin päivänä on uutisissa miehiä, jotka tullaan muistamaan kuten "vahvat" naiset.
Minun kunniamainintani naisesta on "ämmänläyskä".
Sen antaisin viisi lasta synnyttäneelle ja kasvattaneelle Lotalle, joka 18v. pesi kuolleita sotilaita arkkuvalmiiksi.
Yksi on myös Virve Rosti, aina naisellinen, seksikäs laulaja, joka on kasvattanut pesueen ilman Jakkupukua.
Ja Anjaniinalle, tietysti.
:)
H.Jännää miten eri tavalla voi tekstin lukea. Minä ymmärsin hunkszin virkkeen "Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli." niin että jos/kun pojan valinta on ns. äitinsä oloinen, on kaikki hyvin e d e l l y t t ä e n että äiti ei ole PELÄNNYT poikansa naisvalinnan puolesta eikä ole väenväkisin yrittänyt tehdä pojasta "mieleistään" miestä.
Siis onpa aihettakin pelätä, jos äidillä itsellään on luurankoja kaapissa...
Itse yllätyin pelkästään positiivisesti, kun aikamiespoika toi viimein tytön kotiin näytille. Tytössä oli todella paljon minua - vai ajattelenko nyt itsekkäästi ;-) - mm. olemuksessa ja ryhdissä, opinnoissa, elämänvalinnoissa ja -tavoissa, myös perhetaustassa... Jopa tyyli- ja värisilmä näyttää todella tutulta.
Opettaa voi parahiten esimerkillään. Lapset kopioivat sen mikä heistä kodissa ja läheisissä on hänen ymmärryksensä mukaan hyvää (varmaan tiedostamattaan), ja mutta jättävät pois sen mikä heitä ei miellytä. Loppujen lopuksi jokaisen elämä on sekoitus geeneissä perittyä ja toisaalta elämän varrella opittua ja omaksuttua. Mikä lieneekään prosenttisuhde?
Veikkaisin, että esim. elämässään alistettu ja latistettu ihminen muuttuu vanhemmiten aggressiiviseksi ja ilkeäksikin. Olisiko siinä yksi syy vaikkapa henkilökohtaisiin ilkeilyihin keskustelupalstoilla? Miinakulta kirjoitti:
täyttyisivät,
Unettomuus on tulkitsijan mielessä, aihe saattoi olla tyystin viatonkin ja aika hassua jos se joltakin yöunet vei.
Ja hyttyset kuolevat, pakkasessa, ei siis huolta niistäkään, luonto hoitaa itselleen määrätyn työn?
Mutta mistä tuollainen nainen saataisiin sinullekin?ovat tyrkyt kadonneet, vuosien mittaan.
Kapakoita varon visusti, sankarilaulaja kun Karaokessa olen ollut.
Nettiyhteys on nyt 10 jotain ja videoita tulee, tarvittaessa, tuutin täydeltä.
Olen kyllä ihan livessäkin touhunnut, vaan Valion kesäkioskimyyjäksi en enää pääsisi.
Jatkan vieläkin, mutta Puudelia en sen vuoksi kyllä hanki, ulkonäköni ja itsevarma olemukseni saakoon riittää.
Joten aristelen vähän, voipi olla että vakituinen päänsilittäjä silittäisi minut kaljuksi.
Satunnainen, säälivän hellästi.
H.non-rec kirjoitti:
Jännää miten eri tavalla voi tekstin lukea. Minä ymmärsin hunkszin virkkeen "Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli." niin että jos/kun pojan valinta on ns. äitinsä oloinen, on kaikki hyvin e d e l l y t t ä e n että äiti ei ole PELÄNNYT poikansa naisvalinnan puolesta eikä ole väenväkisin yrittänyt tehdä pojasta "mieleistään" miestä.
Siis onpa aihettakin pelätä, jos äidillä itsellään on luurankoja kaapissa...
Itse yllätyin pelkästään positiivisesti, kun aikamiespoika toi viimein tytön kotiin näytille. Tytössä oli todella paljon minua - vai ajattelenko nyt itsekkäästi ;-) - mm. olemuksessa ja ryhdissä, opinnoissa, elämänvalinnoissa ja -tavoissa, myös perhetaustassa... Jopa tyyli- ja värisilmä näyttää todella tutulta.
Opettaa voi parahiten esimerkillään. Lapset kopioivat sen mikä heistä kodissa ja läheisissä on hänen ymmärryksensä mukaan hyvää (varmaan tiedostamattaan), ja mutta jättävät pois sen mikä heitä ei miellytä. Loppujen lopuksi jokaisen elämä on sekoitus geeneissä perittyä ja toisaalta elämän varrella opittua ja omaksuttua. Mikä lieneekään prosenttisuhde?
Veikkaisin, että esim. elämässään alistettu ja latistettu ihminen muuttuu vanhemmiten aggressiiviseksi ja ilkeäksikin. Olisiko siinä yksi syy vaikkapa henkilökohtaisiin ilkeilyihin keskustelupalstoilla?saan naisista sen piiloon painetun esiin.
On ihan ihastuttavaa huomata miten mummot nuorentuvat, tämäkin raikastunut tyttölapsi kelpaisi hyvin 50 palstalle.
:)
H.- Miinakulta
non-rec kirjoitti:
Jännää miten eri tavalla voi tekstin lukea. Minä ymmärsin hunkszin virkkeen "Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli." niin että jos/kun pojan valinta on ns. äitinsä oloinen, on kaikki hyvin e d e l l y t t ä e n että äiti ei ole PELÄNNYT poikansa naisvalinnan puolesta eikä ole väenväkisin yrittänyt tehdä pojasta "mieleistään" miestä.
Siis onpa aihettakin pelätä, jos äidillä itsellään on luurankoja kaapissa...
Itse yllätyin pelkästään positiivisesti, kun aikamiespoika toi viimein tytön kotiin näytille. Tytössä oli todella paljon minua - vai ajattelenko nyt itsekkäästi ;-) - mm. olemuksessa ja ryhdissä, opinnoissa, elämänvalinnoissa ja -tavoissa, myös perhetaustassa... Jopa tyyli- ja värisilmä näyttää todella tutulta.
Opettaa voi parahiten esimerkillään. Lapset kopioivat sen mikä heistä kodissa ja läheisissä on hänen ymmärryksensä mukaan hyvää (varmaan tiedostamattaan), ja mutta jättävät pois sen mikä heitä ei miellytä. Loppujen lopuksi jokaisen elämä on sekoitus geeneissä perittyä ja toisaalta elämän varrella opittua ja omaksuttua. Mikä lieneekään prosenttisuhde?
Veikkaisin, että esim. elämässään alistettu ja latistettu ihminen muuttuu vanhemmiten aggressiiviseksi ja ilkeäksikin. Olisiko siinä yksi syy vaikkapa henkilökohtaisiin ilkeilyihin keskustelupalstoilla?pelottavaa, siirtää oma arvomaailmansa lapsilleen.
Jossain vaiheessa, sitä ehkäjoutuu pyytämään anteeksikin, vaikka on yrittänyt selvittää niille, ettei oma esimerkki aina ole välttämättä se paras?
Joskus tuolla televisiossa meni ohjelma, jossa kolme miestä sai suuren lauman naisia valikoitavakseen, mutta
Ohjelmassa oli Iso mutta, äitikin oli mukana.
Muuan äideistä riitaantui kaikkien kanassa ja lopussa ohjelmaa ryntäili keskeyttämään deitit ja lateli uhkalauselmia pojalleen.
Siinäkin näkyi hyvin ihmisten kirjo.
Jotkut vaan eivät osaa päästää irti.
Vanhemman roolin kai tulis olla juuri sellaiinen:
Ohjaa mahdollisimman oikeaan, suojelee, mutta osaa olla sotkeutumatta ja sekaantumatta.Ei tee lapsestaan omaa kuvaansa ja yritä korvata omia toteutumattomia unelmiaan lapsensa kautta?
Jos sallit, en halua puuttua palstan tapahtumiin, enkä alkaa arvoimaan kirjoittajia ja heidän motiivejaan. Haluan pitää tämän ketjun ulkopuolella niistä. - Miinakulta
hunksz kirjoitti:
ovat tyrkyt kadonneet, vuosien mittaan.
Kapakoita varon visusti, sankarilaulaja kun Karaokessa olen ollut.
Nettiyhteys on nyt 10 jotain ja videoita tulee, tarvittaessa, tuutin täydeltä.
Olen kyllä ihan livessäkin touhunnut, vaan Valion kesäkioskimyyjäksi en enää pääsisi.
Jatkan vieläkin, mutta Puudelia en sen vuoksi kyllä hanki, ulkonäköni ja itsevarma olemukseni saakoon riittää.
Joten aristelen vähän, voipi olla että vakituinen päänsilittäjä silittäisi minut kaljuksi.
Satunnainen, säälivän hellästi.
H.-jos on totunut itselliseen elämään-enää sopeutuu yhdessäasumiseen.
Se on liian sitovaa, liika aina liikaa.
Ihmisestäkin saa parhaat puolet kun tapaa vain hyvällä tuulella ollessa.Ihanien asioiden merkeissä.
Pitää olla tilaa hengittää. Tehdä mitä haluaa, ilman toisen paheksuvaa ilmetta ja pakkoa lähteä katsomaan Ella tätiä.
Tällä iällä harva haluaa niitä toisen huonoja puolia.
Tämä ei koske pitkäaikaisia pareja, sillä he ovat jo särmät toisistaan hioneet ja elämä on silkkiä vaan.
Kaikkeen tottuu ja sitä oppii jopa kaipaamaan, kun tarpeeksi tottuu.
Puudeli, on apuväline. Kun oma söpöys ei riitä - non-rec
Miinakulta kirjoitti:
pelottavaa, siirtää oma arvomaailmansa lapsilleen.
Jossain vaiheessa, sitä ehkäjoutuu pyytämään anteeksikin, vaikka on yrittänyt selvittää niille, ettei oma esimerkki aina ole välttämättä se paras?
Joskus tuolla televisiossa meni ohjelma, jossa kolme miestä sai suuren lauman naisia valikoitavakseen, mutta
Ohjelmassa oli Iso mutta, äitikin oli mukana.
Muuan äideistä riitaantui kaikkien kanassa ja lopussa ohjelmaa ryntäili keskeyttämään deitit ja lateli uhkalauselmia pojalleen.
Siinäkin näkyi hyvin ihmisten kirjo.
Jotkut vaan eivät osaa päästää irti.
Vanhemman roolin kai tulis olla juuri sellaiinen:
Ohjaa mahdollisimman oikeaan, suojelee, mutta osaa olla sotkeutumatta ja sekaantumatta.Ei tee lapsestaan omaa kuvaansa ja yritä korvata omia toteutumattomia unelmiaan lapsensa kautta?
Jos sallit, en halua puuttua palstan tapahtumiin, enkä alkaa arvoimaan kirjoittajia ja heidän motiivejaan. Haluan pitää tämän ketjun ulkopuolella niistä....halua minäkään palstan viimeaikaisiin keskusteluihin mitenkään puuttua (älä sinäkään, kiva!).
Jotain olen lueskellut silmät selällään mutta visusti ollut sekaantumatta. Asian ihmettely vaan ilmeisesti on mielen pohjalla, koska ihan ilman "sekaantumistarkoitusta" huomaamattani liitin kasvatuksen ja eletyn elämän merkityksen lasten lisäksi myös tämän palstan entisiin lapsiin ;-D
Anteeksi. Unohtakaa koko juttu.
Ja hunkszille tiedoksi: en ole mummo, ja usein omastakin mielestäni kuuluisin jonnekin muualle ;-/ - pilkkueinari
riidanaloituksena
pilkkueinari kirjoitti:
riidanaloituksena
minulle, muuten kuin että minun kanssani saa riidellä, lirkutellakin.
Pääasia että ottaa kantaa.
H.- demeter
Miinakulta kirjoitti:
-jos on totunut itselliseen elämään-enää sopeutuu yhdessäasumiseen.
Se on liian sitovaa, liika aina liikaa.
Ihmisestäkin saa parhaat puolet kun tapaa vain hyvällä tuulella ollessa.Ihanien asioiden merkeissä.
Pitää olla tilaa hengittää. Tehdä mitä haluaa, ilman toisen paheksuvaa ilmetta ja pakkoa lähteä katsomaan Ella tätiä.
Tällä iällä harva haluaa niitä toisen huonoja puolia.
Tämä ei koske pitkäaikaisia pareja, sillä he ovat jo särmät toisistaan hioneet ja elämä on silkkiä vaan.
Kaikkeen tottuu ja sitä oppii jopa kaipaamaan, kun tarpeeksi tottuu.
Puudeli, on apuväline. Kun oma söpöys ei riitänuo asiat minkä vuoksi harvat meidän ikäiset menevät uuteen liittoon, jos ovat eronneet tai leskeytyneet. Tuolla aikaisemmin puhuitte elämänpiirin kapenemisesta. Liittyisivätkö nämä asiat toisiinsa ? Eli jos reviiri on muutenkin pienentynyt, mahtuuko siihen sitten enää kahta ihmistä samalle tontille ?
Pitkissä liitoissa on minustakin jo löydetty selkeä roolijako matkan varrella, mutta näyttää niissäkin olevan vaikeutta, jos vaikka eläkkeelle jäätäessä toinen (yleensä nainen) löytää helposti aktiviteetteja, mutta puoliso turhautuu. Ainahan meille tarjotaan harrastuksia, yhdistystoimintaa ja muuta, mutta ellei kiinnosta. Pitäisikö sitä ihan väkisin ängetä itsensä matkaan ?
Tuo mitä sanoit tilan tarpeesta on varmasti ihan yksilöllistäkin. On pariskuntia, jotka tekevät lähes kaiken yhdessä ja niitä, jotka toimivat mieluiten yksin, tarvitsevat tilaa itselleen. Tilantarvitsijalle erillään asuminen on varmasti aika luonteva ratkaisu, itse näen sen hiukan ristiriitaisena. Onko "oikein" kuoria kermat päältä - pysyä toisen rinnalla
vain niinä hyvinä päivinä - ei pahoina lainkaan ?
Viittasit tuolla aikaisemmin mukavuudenhaluun. Olen itsekin miettinyt, riittääkö se pitämään tunnemaailmaltaan valjua liittoa koossa ? Mitä mieltä olet/olette ? demeter kirjoitti:
nuo asiat minkä vuoksi harvat meidän ikäiset menevät uuteen liittoon, jos ovat eronneet tai leskeytyneet. Tuolla aikaisemmin puhuitte elämänpiirin kapenemisesta. Liittyisivätkö nämä asiat toisiinsa ? Eli jos reviiri on muutenkin pienentynyt, mahtuuko siihen sitten enää kahta ihmistä samalle tontille ?
Pitkissä liitoissa on minustakin jo löydetty selkeä roolijako matkan varrella, mutta näyttää niissäkin olevan vaikeutta, jos vaikka eläkkeelle jäätäessä toinen (yleensä nainen) löytää helposti aktiviteetteja, mutta puoliso turhautuu. Ainahan meille tarjotaan harrastuksia, yhdistystoimintaa ja muuta, mutta ellei kiinnosta. Pitäisikö sitä ihan väkisin ängetä itsensä matkaan ?
Tuo mitä sanoit tilan tarpeesta on varmasti ihan yksilöllistäkin. On pariskuntia, jotka tekevät lähes kaiken yhdessä ja niitä, jotka toimivat mieluiten yksin, tarvitsevat tilaa itselleen. Tilantarvitsijalle erillään asuminen on varmasti aika luonteva ratkaisu, itse näen sen hiukan ristiriitaisena. Onko "oikein" kuoria kermat päältä - pysyä toisen rinnalla
vain niinä hyvinä päivinä - ei pahoina lainkaan ?
Viittasit tuolla aikaisemmin mukavuudenhaluun. Olen itsekin miettinyt, riittääkö se pitämään tunnemaailmaltaan valjua liittoa koossa ? Mitä mieltä olet/olette ?Kaksi naiselta tuntuvaa ovat alkaneet ajatella.
On mukavaa lueskella ajateltua tekstiä.
Olen pahoillani että teidät on jätetty yksin :)
Tuo oli vitsi...
H.- demeter
hunksz kirjoitti:
Kaksi naiselta tuntuvaa ovat alkaneet ajatella.
On mukavaa lueskella ajateltua tekstiä.
Olen pahoillani että teidät on jätetty yksin :)
Tuo oli vitsi...
H.kun sä tuolla alempana sanoit, että sä saat naisista esiin piilossa olevan...
Älä suotta sure meitin osaa. Justhan me ollaan kehuttu yksinelämisen ihanuutta -
onko se meille haave vai todellisuutta - ei kerrota ! demeter kirjoitti:
kun sä tuolla alempana sanoit, että sä saat naisista esiin piilossa olevan...
Älä suotta sure meitin osaa. Justhan me ollaan kehuttu yksinelämisen ihanuutta -
onko se meille haave vai todellisuutta - ei kerrota !kun on jo 61v.
Peehana, ei enää osaa unelmoida, kun aivoista tulee selkeä viesti.
Voisin minä kertoakin, mutta anna teidän elää unelmissa.
Leivospöytänne yläpuolella vilahtelevat viisaat silmät.
Muistakaa laittaa talvitakit tuolinselkämykselle.
:)
H.- ..................
pilkkueinari kirjoitti:
riidanaloituksena
hyvä niin
- kyselijä2
hunksz kirjoitti:
kun on jo 61v.
Peehana, ei enää osaa unelmoida, kun aivoista tulee selkeä viesti.
Voisin minä kertoakin, mutta anna teidän elää unelmissa.
Leivospöytänne yläpuolella vilahtelevat viisaat silmät.
Muistakaa laittaa talvitakit tuolinselkämykselle.
:)
H.käsityksessä että demeter on mies.
Mutta ei sen väliä oli niin tai näin. kyselijä2 kirjoitti:
käsityksessä että demeter on mies.
Mutta ei sen väliä oli niin tai näin.että en kenestäkään käsitä mitään.
Vastaan vain siten kun oletan kirjoittajan olevan.
Pres. Halonenkin suosii kaikenlaista kummallista.
Laiska-Lassekin voi olla, ihan hyvin, Leelian-Lepotuoli.
Mistä minä voin tietää.
H.- demeter
kyselijä2 kirjoitti:
käsityksessä että demeter on mies.
Mutta ei sen väliä oli niin tai näin.mä olen miessydäminen nainen - viiden veljen kasvattama...
- kyllä tästä noustaan
non-rec kirjoitti:
Jännää miten eri tavalla voi tekstin lukea. Minä ymmärsin hunkszin virkkeen "Miehen tekevä äiti ei pelkää poikaansa vietteleviä tyttöjä, vaan sellaisia tyttöjä jollainen hän itse oli." niin että jos/kun pojan valinta on ns. äitinsä oloinen, on kaikki hyvin e d e l l y t t ä e n että äiti ei ole PELÄNNYT poikansa naisvalinnan puolesta eikä ole väenväkisin yrittänyt tehdä pojasta "mieleistään" miestä.
Siis onpa aihettakin pelätä, jos äidillä itsellään on luurankoja kaapissa...
Itse yllätyin pelkästään positiivisesti, kun aikamiespoika toi viimein tytön kotiin näytille. Tytössä oli todella paljon minua - vai ajattelenko nyt itsekkäästi ;-) - mm. olemuksessa ja ryhdissä, opinnoissa, elämänvalinnoissa ja -tavoissa, myös perhetaustassa... Jopa tyyli- ja värisilmä näyttää todella tutulta.
Opettaa voi parahiten esimerkillään. Lapset kopioivat sen mikä heistä kodissa ja läheisissä on hänen ymmärryksensä mukaan hyvää (varmaan tiedostamattaan), ja mutta jättävät pois sen mikä heitä ei miellytä. Loppujen lopuksi jokaisen elämä on sekoitus geeneissä perittyä ja toisaalta elämän varrella opittua ja omaksuttua. Mikä lieneekään prosenttisuhde?
Veikkaisin, että esim. elämässään alistettu ja latistettu ihminen muuttuu vanhemmiten aggressiiviseksi ja ilkeäksikin. Olisiko siinä yksi syy vaikkapa henkilökohtaisiin ilkeilyihin keskustelupalstoilla?Veikkaisin, että esim. elämässään alistettu ja latistettu ihminen muuttuu vanhemmiten aggressiiviseksi ja ilkeäksikin. Olisiko siinä yksi syy vaikkapa henkilökohtaisiin ilkeilyihin keskustelupalstoilla?
Niin, siksi minäkin olen ilkeä, onneksi en koko ajan.
Vanhemmiten epätoivottavat piirteet korostuvat, olen sen huomannut itsestäni ja muista. - 5%6
Voi olla, että senlainen nainenkin on ollut, ehkä Jean d'Arc, alasti kun oli jollain Oriilla.
:))?? - Saa muutkin olla
demeter kirjoitti:
kun sä tuolla alempana sanoit, että sä saat naisista esiin piilossa olevan...
Älä suotta sure meitin osaa. Justhan me ollaan kehuttu yksinelämisen ihanuutta -
onko se meille haave vai todellisuutta - ei kerrota !Kun on päässyt siihen olotilaan että saa olla yksin, sitä ei voita mikään, tällä iällä.
- Miinakulta
kyllä tästä noustaan kirjoitti:
Veikkaisin, että esim. elämässään alistettu ja latistettu ihminen muuttuu vanhemmiten aggressiiviseksi ja ilkeäksikin. Olisiko siinä yksi syy vaikkapa henkilökohtaisiin ilkeilyihin keskustelupalstoilla?
Niin, siksi minäkin olen ilkeä, onneksi en koko ajan.
Vanhemmiten epätoivottavat piirteet korostuvat, olen sen huomannut itsestäni ja muista.minkälaiseksi muuttuu.
Olen nähnyt alistettuja ihmisiä jotka ei kärpäseltäkään siipiä repisi.
Ihmisen aivot on mahtava elin, niillä saa aikaan paljon omassa elämässään ja muualla maailmassa.
Ja kuten sanottu, haluan keskustella vain aiheesta, en kommentoi mitä palstalla tapahtuu, en avaa ovea riitelyyn tässä ketjussa, ne asiat voi puida muualla. - jocus*
Tunnetummalla Aatulla oli vieläkin enemmän itsevarmuutta ja karismaa.
- Yksin oon kuitenkin
Enemmän mahdollisen Jumalan kaipuu kertoo mielestäni sinusta eli että Jumala on sinulle tärkeä. Niin, en usko minäkään,että yksikään meistä ei koskaan ja milloinkaan tarvitse ketään. Omakohtaisen empiirisen kokemuksen mukaan on hekiä ja tilanteita, jolloin tarvitsee ainakin kuuntelijaa, joka on paikalla ja näkyvä. Toisekseen, mehän olemme laumaeläimiä tai laumalaji, kuinka vaan. Kyllä geneettinen perimä merkitsee jotakin eli meille on tyypillistä hakeutua ryhmään, koska se takaa paremmin elossa pysymisen kuin täysin yksin huselehtiminen.
Emme nyky-yhteiskunnassa ole koskaan niin yksin, ettemme muita koskaan näkisi tai saisi toisistamme vaikutteita tarvitsimme heitä tai emme. Vai onko joku eri mieltä? On tietysti mahdollista,että Napapiirin tunturin päältä on jokunen erakko kertonut olevansa niin itseriittoinen, ettei muita ikuna tarvitse, mutta mihin hän siten nettiä tarvitsee ja miksi asioistaan kertoo? Sairaudet ja tapaturmat ovat tilanteita joissa jokainen vakavan jutun ollessa kyseessä tarvitse muutakin kuin uskoa itseensä.
Tykkään olla itsekseni ja olen ollut sellainen lapsesta saakka. Siihen ei liity uhmaa eli tyyliä, että kyllä tässä pärjätään yksinkin, kun joku on tehnyt jotakin keljua eikä se ole surkuasia, koska olen sen itse valinnut. Silti tässä on ympärillä paljonkin ihmisiä, joilta saan vaikutteita enkä mykkänä heidän seurassaan voi olla. Eivätkä ystävät anna minun eristäytyä. Ehkä tuossa yksinolon ihanuuden ylistyksessä on tarkoitus vain kertoa,että asianomainen ei kärsi yksinolemisesta. Ja hitunen uhmaa siinä,että tekee siitä ihanneolotilan. Jollei koskaan halua muita tavata, pidän sitä merkkinä mielenterveyden järkkymisestä, anteeksi nyt vaan. Mielestäni tähän ryhmään kuuluvat kyllä myös ne, joille pelkkä henkimaailma riittää seurustelukumppanuudeksi.
Pääasia kai kuitenkin on,että suvaitsemme niin yksinviihtyviä kuin parisuhteisia, monisuhteisia, seuraleijonia tai -leijonattaria sekä niitä, joille yksinolo ei muuten vaan maistu syystä tai toisesta. Sairautta ei tarvitse ihannoida. Meitä on joka lähtöön. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, sietää silti voi muitakin tapoja elää kuin omansa. - jeesus-.,-.,-
Täällä näyttää olenvan moni ja yleensä nämä niin sanotut valvojat myös koulutuksen tarpeessa, kuinka on huumori ja käytös. Monella on laput silmillä kuin hevosilla vaikka pitäisi olla ihminen.
Jumala ja muodot kyllä näkyy uutisissa ja ne näkyvät historiassa uskontoina niissä on vain tappaminen pääasia ja myös usein täällä koska kaikilla ei ole mistä ottaa...Ymmärrän kaikkea kirjoitusta, naisten miesten mutta eikö tämä ole kanssa käymistä ja huvia, voisin kirjoittaa tässä vaikka kirjan mutta se ei ole asia.kerrotaan kirjassa. Ja siksi ovat jotkut uusinnat paikallaan.
Useimmat muodot on luotu myös kanssakäymiseen, osa taas kirjastonhoitamiseen.
Siksi ovat silmälaput tarpeen.
Kaikesta tuosta on syntynyt kirjallisuus, elokuvat ja Suomi24.
60 varsinkin, täyttää epätoivonsa huumorilla.
Vitsi väännetään ja sitten itketään.
Kaikki me olemme Eino Leinoja, ainakin vähitellen.
H.- v..
hunksz kirjoitti:
kerrotaan kirjassa. Ja siksi ovat jotkut uusinnat paikallaan.
Useimmat muodot on luotu myös kanssakäymiseen, osa taas kirjastonhoitamiseen.
Siksi ovat silmälaput tarpeen.
Kaikesta tuosta on syntynyt kirjallisuus, elokuvat ja Suomi24.
60 varsinkin, täyttää epätoivonsa huumorilla.
Vitsi väännetään ja sitten itketään.
Kaikki me olemme Eino Leinoja, ainakin vähitellen.
H.Emme ole Saarikoskeja.
MVH. v.. kirjoitti:
Emme ole Saarikoskeja.
MVH.mutta useimpien palstakirjoitusten takana on jonkin asteista mietintää.
Osa osaa laittaa sen näppäimistölle osa vaan näpäyttää.
On surullisen naurettavaa että Kauranen on Snellman.
H.
Sosiaalisena erakkona myöskin noita lauseita joskus mietin.
Jokainen kyllä tarvitsee ihmisiä, ei voi elää tässä maailmassa aivan yksin kun pitää syödä ja vaatteitakin pitää olla :))
Jotkut ihmiset tarvii ihmistä joka hetki ja aina. On ihmisiä jotka vaihtaa kumppania kun eivät onnistu löytämään sitä toista puoliskoaan esim. tyrkyttämällä omia ajatuksiaan toisille.
Mutta miksi sitten jotakin suivaannuttaa ihmiset jotka ei tarvitse ketään?
Ehkä se on jonkinlaista kateutta, jos itse on koko ajan riippuvainen muista.
Itse olen lapsesta asti oppinut olemaan yksin ja omillani. Luonto se oli silloin paras kaverini kaikki kesät kun saaressa oltiin. Ja luonto se on tärkeää tänä päivänä.
Kyllä niitä omia ja ystäviäkin kuitenkin löytyy.
Ja heti sanon etten ole lukenut ketjua kun on niin pitkä, jäin vain pohtimaan tuota ihmettelyäsi.- missä....
tässä näkyy nolla...h.. vastaus on pois, sillä Suomi on vielä ex venäjä ja on aina vaikka venäjää ei ole.... on vain nolla ajatuksineen ja aina pysyy...
- kysymys-.--
missä.... kirjoitti:
tässä näkyy nolla...h.. vastaus on pois, sillä Suomi on vielä ex venäjä ja on aina vaikka venäjää ei ole.... on vain nolla ajatuksineen ja aina pysyy...
kysymys... kuka on suomalainen...raha ratkaisee, kuka omistaa.. jne. kuka "omistaa" olevan?
Uunot ovat ulkona... koska he tekevät töitä ja on lumi, lapset jne.
Uutiset siellä on taidetta, suomenpankki--- isänmaa-- rikkaus... - pravo...
kysymys-.-- kirjoitti:
kysymys... kuka on suomalainen...raha ratkaisee, kuka omistaa.. jne. kuka "omistaa" olevan?
Uunot ovat ulkona... koska he tekevät töitä ja on lumi, lapset jne.
Uutiset siellä on taidetta, suomenpankki--- isänmaa-- rikkaus...da, älä yritä, Suomessa on kaikki hyvin... on muitakin, jotka lukee ja...
- Miinakulta
sanoin että infrasruktuuri on muuta kuin ihmisen läheisyydentarve/pakko.
Kaupantätiä en siinä mielessä tarvitse enkä kaipaa, hänen työnsä voi hoitaa vaikka kaupansetä. Joku sen työn tekee kuitenkin.
Minäkin ihmettelen, miksi joku on vihainen siitä ettei joku tarvitse mitään?
Kenen elintilaa se oikein syö?
Maailma voisi olla mahtava paikka jos jokainen keskittyisi omaan tonttiinsa ja siihen kuinka sen hoitaa parhaiten.
Ilman että tarvitsee kadehtia toisilta mitään.
Kateuskin on tunne jonka voi tukahduttaa, miettimällä mikä kaikki on hyvin itsellä.
Tältä pohjalta ymmärrän tirkistelyohjelmien tarpeen ja suosion. - demeter
Miinakulta kirjoitti:
sanoin että infrasruktuuri on muuta kuin ihmisen läheisyydentarve/pakko.
Kaupantätiä en siinä mielessä tarvitse enkä kaipaa, hänen työnsä voi hoitaa vaikka kaupansetä. Joku sen työn tekee kuitenkin.
Minäkin ihmettelen, miksi joku on vihainen siitä ettei joku tarvitse mitään?
Kenen elintilaa se oikein syö?
Maailma voisi olla mahtava paikka jos jokainen keskittyisi omaan tonttiinsa ja siihen kuinka sen hoitaa parhaiten.
Ilman että tarvitsee kadehtia toisilta mitään.
Kateuskin on tunne jonka voi tukahduttaa, miettimällä mikä kaikki on hyvin itsellä.
Tältä pohjalta ymmärrän tirkistelyohjelmien tarpeen ja suosion.että onko kateus pelkkä näköharha. Tulin ajatelleeksi tätä, kun pari tuttua on kertonut kadehtivansa
"tasapainoisuuttani". Eivät asiat ole niin yksivakaisia, joku puoli ihmisestä näkyy jossakin tilanteessa,
mutta sehän voi hetkessä muuttua muuksi. Halutaan vain pitää kiinni siitä kuvasta, joka on luotu ja joka ehkä palvelee jotain omaa tarvetta.
Kateudesta oli joskus aikaisimmin täälläkin puhetta ja puolustin sitä, koska parhaimmillaanhan se
tarjoaa ihmiselle vahvan haasteen, ja työmaata ainakin. - Miinakulta
demeter kirjoitti:
että onko kateus pelkkä näköharha. Tulin ajatelleeksi tätä, kun pari tuttua on kertonut kadehtivansa
"tasapainoisuuttani". Eivät asiat ole niin yksivakaisia, joku puoli ihmisestä näkyy jossakin tilanteessa,
mutta sehän voi hetkessä muuttua muuksi. Halutaan vain pitää kiinni siitä kuvasta, joka on luotu ja joka ehkä palvelee jotain omaa tarvetta.
Kateudesta oli joskus aikaisimmin täälläkin puhetta ja puolustin sitä, koska parhaimmillaanhan se
tarjoaa ihmiselle vahvan haasteen, ja työmaata ainakin.muuan tuttava muilta palstoilta että saatan olla kateuden kohde, koska kirjoitan sujuvasti ja hauskasti.
Jospa ihmiset osaisivatkin kääntää kateuden tarpeeksi tehdä itselleen jotain, siis kehittyä.
Mutta sitä käytetään vain pahaan, toisen mustamaalaamiseen.
Jokaine musta asiakin voi olla plus merkkinen jos sitä oikein käytetään.
On ihmisen osaamattomuutta ja mielikuvituksen puutetta olla paha.
Luulen että naapurikateus kukkii juurikin sen vuoksi, että nähdään se uusi Mersu pihalla, muttei sitä että isäntä ja emäntä nukkuu eri vuoteissa.
Jos ymmärrät vertauksen ja ymmärräthän sinä - demeter
Miinakulta kirjoitti:
muuan tuttava muilta palstoilta että saatan olla kateuden kohde, koska kirjoitan sujuvasti ja hauskasti.
Jospa ihmiset osaisivatkin kääntää kateuden tarpeeksi tehdä itselleen jotain, siis kehittyä.
Mutta sitä käytetään vain pahaan, toisen mustamaalaamiseen.
Jokaine musta asiakin voi olla plus merkkinen jos sitä oikein käytetään.
On ihmisen osaamattomuutta ja mielikuvituksen puutetta olla paha.
Luulen että naapurikateus kukkii juurikin sen vuoksi, että nähdään se uusi Mersu pihalla, muttei sitä että isäntä ja emäntä nukkuu eri vuoteissa.
Jos ymmärrät vertauksen ja ymmärräthän sinämutta sitä ihmettelee, että miksi juuttua kateuteen, eihän se voi olla kiva tunne itsellekään. Onko se sitten jotenkin niin syvällä ihmisessä, että sitä on vaikea kitkeä pois ? Ja kai siihen täytyy liittyä vahvasti sellainen käsitys itsestä, ettei asioihinsa voi vaikuttaa.
Joskus on kyllä mielestäni niinkin, että kateudeksi leimataan suuttumus siitä, että tuntee joutuneensa vääryyden kohteeksi. Ainahan ihminen vertaa itseensä toisiin ja tahtoo tulla
kohdelluksi oikeudenmukaisesti. - Miinakulta
demeter kirjoitti:
mutta sitä ihmettelee, että miksi juuttua kateuteen, eihän se voi olla kiva tunne itsellekään. Onko se sitten jotenkin niin syvällä ihmisessä, että sitä on vaikea kitkeä pois ? Ja kai siihen täytyy liittyä vahvasti sellainen käsitys itsestä, ettei asioihinsa voi vaikuttaa.
Joskus on kyllä mielestäni niinkin, että kateudeksi leimataan suuttumus siitä, että tuntee joutuneensa vääryyden kohteeksi. Ainahan ihminen vertaa itseensä toisiin ja tahtoo tulla
kohdelluksi oikeudenmukaisesti.ihmisellä on valta ottaa ikävä tunne ja miettiä miten sen voi kääntää hyväksi, miten siitä voi itse oppia paljon.
On tietyllä tavalla henkistä laiskuutta jäädä vellomaan pahaan.
Tuosta oli vasta joku tutkimus.Siinä käsiteltiin negatiivisia impulsseja ja johtopäätös oli kai, että ihminen saa niitä joka asiasta, jos päättää saada.
Ne vahvistuvat aikaa myöten, jos ne ovat ainoita joita huomioidaan.
Eli ihminen tavallaan kääntää aivoistaan negatiivinen palaute- nappulan päälle ja jättää huomioimatta positiiviset signaalit - demeter
Miinakulta kirjoitti:
ihmisellä on valta ottaa ikävä tunne ja miettiä miten sen voi kääntää hyväksi, miten siitä voi itse oppia paljon.
On tietyllä tavalla henkistä laiskuutta jäädä vellomaan pahaan.
Tuosta oli vasta joku tutkimus.Siinä käsiteltiin negatiivisia impulsseja ja johtopäätös oli kai, että ihminen saa niitä joka asiasta, jos päättää saada.
Ne vahvistuvat aikaa myöten, jos ne ovat ainoita joita huomioidaan.
Eli ihminen tavallaan kääntää aivoistaan negatiivinen palaute- nappulan päälle ja jättää huomioimatta positiiviset signaalitettä ihminen saattaa joutua kielteiseen kehään, sellaiseenkin, jota ei välttämättä pysty itse katkaisemaan, vaikkapa masennuksessa.
Sanotaan kyllä myös, että luonne on kohtalo. Että joku voi "syntyä riemuun ja toinen murheeseen" ja kun ei perimäänsä juuri voi vaikuttaa niin ainakin jotkut meistä ovat
olleet alunalkaen onnekkaampia ja heillä on myös paremmat mahdollisuudet tehdä elämästä mieleisensä.
- hautajais valmistelu
Minä en kirjoita tai tajua tätä negana. Olen itse erkaantunut suvustani yli 20 vuotta sitten, häpäisemällä heidät avioerollani. Tiedän vanhentuvani, vaan en tarvitse ketään sukulaistani palvelutaloon johon varmasti jossainvaiheessa siirryn. En ole edes veljeni uudenavioliiton kautta saamia lapsiaan koskaan nähnyt, joten miksi olemattomia kaipaisin.
Palvelutalo on minulle sopiva, voin olla omissa oloissani ja taas seuraa halutessani menemällä muiden mukaan.
Yksin en aijo asuntooni jäädä, olen puhelias ja väliin mykkä.
Monet hehkuttavat sukuyhteisöjään ja kuinka usein tapailevat, ok se sopii teille, meitä on niitäkin jotka kokevat toisin. En siis tarvi ketään, olen asiani hoitanut ja jos sekoan paperit on olemassa miten haluan itseäni hoidettavan. Tytär saa senverran sievoisensumman et toimii tahtoni mukaan, minä en aijo elää märissä vaipoissa jossain kaupungin hoivalaitoksessa. Omillani, ja vain niillä takaan hyvän elämän ennen kuolemaani.- Miinakulta
ei kenenkään toisen teot voi minua häpäistä!
Jos sinun sukusi on noin, anteeksi, tyhmää onkin parempi ettet ole niidenkanssa tekemisissä.
Eihän kukaan kanna soraakaan kengässään hiertämässä.
Pois se kaadetaan.
Pidä huoli itsestäsi ja elä itsellesi hyvä elämä.
Se ainutkertainen - sexsexsex
Miinakulta kirjoitti:
ei kenenkään toisen teot voi minua häpäistä!
Jos sinun sukusi on noin, anteeksi, tyhmää onkin parempi ettet ole niidenkanssa tekemisissä.
Eihän kukaan kanna soraakaan kengässään hiertämässä.
Pois se kaadetaan.
Pidä huoli itsestäsi ja elä itsellesi hyvä elämä.
Se ainutkertainenOsoittaa henkistä miinusta syventyä uskomuksiin ,
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1783721
Se oli siinä sitten
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt kaiken maan Ukrainalle toimittaman sotilaallisen tuen tauolle, kertoo7262700Paljonko aikaa on kulunut siitä kun viimeksi tapasit hänet?
Päiviä? Viikkoja? Kuukausia? Vuosia?552541- 1462361
- 672036
Trump tekee rauhan Amerikan ja Venäjän ehdoilla
Ukraina luovuttaa Venäjän haluamat alueet Venäjälle. Ukraina luovuttaa Amerikan haluamat arvokkaat mineraalit Amerikall3141939- 311441
Syvälliset keskustelut
Olisivat tärkeintä ensisijaisesti hänen kanssaan Tulisi sellainen hetki, mutta kaikki meni pieleen211393Minulta loppuu aika
Halusin olla täydellinen. Nyt näyttää siltä että viimeinen kiristys jää puolitiehen, sillä h-hetki on jo ihan kohta käsi381367Olisipa sitä henkisesti eheämpi ja rohkeampi
mikään maallinen mammona ei itseäni kiinnosta, eikä sen menetys kiinnostus. Mutta kun kohtaa jonkun sykäyttävän ihmisen,161275