Sinä, elävä

1943

oli lehden kolumnistin mukaan TV:ssä esitetty elokuva. Kirjoituksen mukaan elokuva on ajatuksia herättävä. Kolumnisti kirjoittaa, että ns sosiaalinen media on täynnä ilkeyttä ja pahaa tahtoa. Elokuvaa siteeraten todetaan "Ihmiset vaativat onnea, vaikka ovat ilkeitä, itsekkäitä ja kitsaita".Satuitko näkemään elokuvan? Oletko itse käynyt lääkäriltä vaatimassa, että Sinut on tehtävä iloiseksi ja onnelliseksi?

52

706

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ,-----,

      näkemään ko. leffaa.
      Näin pika-ajatuksella, perusajatushan on kuin täältä palstalta, täsmälleen samanlainen.
      Kyllä minun iloni alkaa omasta itsestäni, läheiset lisäävät sitä.
      Heiltä en sitä vaadi, varsinkaan tuollaisilla anneilla.

      • 1943

        uupunut psykiatri sanoo määräävänsä pillereitä, "mitä vahvempia, sen parempi". Minäkin olen saanut synnyinlahjanani positiivisuuden ja hyviä ihmisiä ympärilleni ynnä muutenkin hyvän elämän. Itse en ole voinut läheskään kaikkeen vaikuttaa.


      • demeter
        1943 kirjoitti:

        uupunut psykiatri sanoo määräävänsä pillereitä, "mitä vahvempia, sen parempi". Minäkin olen saanut synnyinlahjanani positiivisuuden ja hyviä ihmisiä ympärilleni ynnä muutenkin hyvän elämän. Itse en ole voinut läheskään kaikkeen vaikuttaa.

        tuon elokuvan, ruotsalainen kai se oli, mutta ei se kyllä erityisesti jäänyt mieleen. Olen viime aikoina katsellut niin paljon samanlaista "ajankuvaa", että saatoin sekottaa niihinkin.
        Tuo siteeraus on hyvä. Ja onhan meillä oma "onnellisuusprofessorikin", Markku Ojanen Tampereen yliopistolta. Häntä olen kerran jossakin seminaarissa kuunnellut ja paria hänen kirjaansa silmäillyt.
        Vaikka itselläni on jossain määrin depressiivinen mieli, onnellisuuspillereitä en ole lähtenyt hakemaan.
        Tiedän kyllä ihan fiksuja ihmisiä, jotka käyttävät mielialalääkkeitä ja onhan niiden lisääntyvästä käytöstä raportoitukin.


      • 1943
        demeter kirjoitti:

        tuon elokuvan, ruotsalainen kai se oli, mutta ei se kyllä erityisesti jäänyt mieleen. Olen viime aikoina katsellut niin paljon samanlaista "ajankuvaa", että saatoin sekottaa niihinkin.
        Tuo siteeraus on hyvä. Ja onhan meillä oma "onnellisuusprofessorikin", Markku Ojanen Tampereen yliopistolta. Häntä olen kerran jossakin seminaarissa kuunnellut ja paria hänen kirjaansa silmäillyt.
        Vaikka itselläni on jossain määrin depressiivinen mieli, onnellisuuspillereitä en ole lähtenyt hakemaan.
        Tiedän kyllä ihan fiksuja ihmisiä, jotka käyttävät mielialalääkkeitä ja onhan niiden lisääntyvästä käytöstä raportoitukin.

        kävin paljon elokuvissa, pidän enemmän kuin esim. teatterista. Eipä ole vielä ollut luppoaikaa tuon harrastuksen elvyttämiseen. Televisiot aei ole, ja Yle Areenaltakaan ei varmaan enää voi katsoa tuota. Vai on meillä onnellisuusprofessorikin, Kaarina Määttähän on rakkausprofessori. Kylläpä olisi vielä paljon näkemistä ja kokemista, jos elonpäiviä suodaan.


      • ,-----,
        1943 kirjoitti:

        uupunut psykiatri sanoo määräävänsä pillereitä, "mitä vahvempia, sen parempi". Minäkin olen saanut synnyinlahjanani positiivisuuden ja hyviä ihmisiä ympärilleni ynnä muutenkin hyvän elämän. Itse en ole voinut läheskään kaikkeen vaikuttaa.

        on syönyt melatoniinia n. puoli vuotta. En kyllä ole huomannut hänessä mitään ilon kiljahduksia. Niin ei liene tarkoituskaan.
        Toisaalta, vaikea on verrata, miten asiat olisivat, jos pillereitä ei olisi popsittu.
        Enkä väitä itseäni tämänkään alan asiantuntujaksi, joten en tiedä sitä, miten vaikkapa melatoniini, sehän on ihmisen omaa ainesosaa, vaikuttaa vaikkapa tunteisiin ja muuhun käytökseen.
        Itse en halua olla minkään lääkkeen avulla puoleksi tunteeton, jos vaikutus on sellainen.
        Toki sen vähän tiedän, että mielenterveyssairaudet ovat monen mielestä ihmisen vaikeimpia sairauksia.


      • 1943
        ,-----, kirjoitti:

        on syönyt melatoniinia n. puoli vuotta. En kyllä ole huomannut hänessä mitään ilon kiljahduksia. Niin ei liene tarkoituskaan.
        Toisaalta, vaikea on verrata, miten asiat olisivat, jos pillereitä ei olisi popsittu.
        Enkä väitä itseäni tämänkään alan asiantuntujaksi, joten en tiedä sitä, miten vaikkapa melatoniini, sehän on ihmisen omaa ainesosaa, vaikuttaa vaikkapa tunteisiin ja muuhun käytökseen.
        Itse en halua olla minkään lääkkeen avulla puoleksi tunteeton, jos vaikutus on sellainen.
        Toki sen vähän tiedän, että mielenterveyssairaudet ovat monen mielestä ihmisen vaikeimpia sairauksia.

        kuten toteat. Moni ei pysty edes elämään ilman pillereitä saati sitten olemaan onnellinen. Nykyään taltutetaan surukin usein pillerein, minusta ei ole lainkaan häpeällistä, jos hautajaisissa itkee. Voimme myös kanssaihmisille tehdä elämän vähän paremmaksi, jos haluamme.


      • demeteer
        1943 kirjoitti:

        kävin paljon elokuvissa, pidän enemmän kuin esim. teatterista. Eipä ole vielä ollut luppoaikaa tuon harrastuksen elvyttämiseen. Televisiot aei ole, ja Yle Areenaltakaan ei varmaan enää voi katsoa tuota. Vai on meillä onnellisuusprofessorikin, Kaarina Määttähän on rakkausprofessori. Kylläpä olisi vielä paljon näkemistä ja kokemista, jos elonpäiviä suodaan.

        että sinulla ei ole televisiota - eli kuulut siihen eliittiin, jota ei "huumata" sitä kautta. Vähän minäkin olen sitä viime aikoina ehtinyt katsoa. Ennen seurasin ajankohtaisohjelmia ja ohjelmia Teemalta.
        Sanos muuta ! Elämän runsaus on käytössämme kaiken aikaa - ja pikkurahalla, jos niin tahdomme...


      • 1943
        demeteer kirjoitti:

        että sinulla ei ole televisiota - eli kuulut siihen eliittiin, jota ei "huumata" sitä kautta. Vähän minäkin olen sitä viime aikoina ehtinyt katsoa. Ennen seurasin ajankohtaisohjelmia ja ohjelmia Teemalta.
        Sanos muuta ! Elämän runsaus on käytössämme kaiken aikaa - ja pikkurahalla, jos niin tahdomme...

        tekniikan kehittymistä. Sitten joskus katselen säädettävästä sängystäni isoa kuvaa seinällä.


      • demeter
        1943 kirjoitti:

        tekniikan kehittymistä. Sitten joskus katselen säädettävästä sängystäni isoa kuvaa seinällä.

        aloittaa katselu vasta sitten. Nyt voi vielä elää.


      • 12
        1943 kirjoitti:

        tekniikan kehittymistä. Sitten joskus katselen säädettävästä sängystäni isoa kuvaa seinällä.

        Mutta, hallitseeko tekniikan??


      • eläväkuva

        Kai ymmärsit että siksi juuri tuo juttu on tänne tuotu.



      • demeter kirjoitti:

        tuon elokuvan, ruotsalainen kai se oli, mutta ei se kyllä erityisesti jäänyt mieleen. Olen viime aikoina katsellut niin paljon samanlaista "ajankuvaa", että saatoin sekottaa niihinkin.
        Tuo siteeraus on hyvä. Ja onhan meillä oma "onnellisuusprofessorikin", Markku Ojanen Tampereen yliopistolta. Häntä olen kerran jossakin seminaarissa kuunnellut ja paria hänen kirjaansa silmäillyt.
        Vaikka itselläni on jossain määrin depressiivinen mieli, onnellisuuspillereitä en ole lähtenyt hakemaan.
        Tiedän kyllä ihan fiksuja ihmisiä, jotka käyttävät mielialalääkkeitä ja onhan niiden lisääntyvästä käytöstä raportoitukin.

        Meinasin nukahtaa kerran kun olin ystäväni kanssa kuuntelemassa Markku Ojasta.
        Oli pitkä luento mutta mitään ei se minulle eikä kait monelle muullekaan antanut.
        Ehkä enemmän antavat jopa kirjat.
        Ei kaikista ole luennoitsijoiksi vaikka kuinka tutkivat asioita.


      • demeter
        tulisilla kirjoitti:

        Meinasin nukahtaa kerran kun olin ystäväni kanssa kuuntelemassa Markku Ojasta.
        Oli pitkä luento mutta mitään ei se minulle eikä kait monelle muullekaan antanut.
        Ehkä enemmän antavat jopa kirjat.
        Ei kaikista ole luennoitsijoiksi vaikka kuinka tutkivat asioita.

        Markku Ojanen. Asiat mitä hän luennossa esitti, on kyllä niin moneen kertaan puitu, ettei niistä uutta irronnut.


      • 1943
        12 kirjoitti:

        Mutta, hallitseeko tekniikan??

        digijuttukin ole muuttunut helpommaksi?


      • 1943
        tulisilla kirjoitti:

        Meinasin nukahtaa kerran kun olin ystäväni kanssa kuuntelemassa Markku Ojasta.
        Oli pitkä luento mutta mitään ei se minulle eikä kait monelle muullekaan antanut.
        Ehkä enemmän antavat jopa kirjat.
        Ei kaikista ole luennoitsijoiksi vaikka kuinka tutkivat asioita.

        saattaminen eli popularisoiminen on monelle vaikeaa. Ei tajuta sitä, että täytyy käyttää eri kieltä eri kohderyhmille esiinnyttäessä. Aika moni käyttää vierasperäisiä sanoja, joita kuulijat eivät ymmärrä.


      • 1943
        demeter kirjoitti:

        Markku Ojanen. Asiat mitä hän luennossa esitti, on kyllä niin moneen kertaan puitu, ettei niistä uutta irronnut.

        on aivan eri asia kuin kirjallisen lukeminen. Kun vielä asia jaetaan monisteena, niin kuulijat lukevat samalla ja kuuluu, milloin käännetään sivua.


    • eikä hirveesti kiinnostakaan.
      Sitä kun on tullut elettyä aikasti kauan.
      Sosiaalinen media oli ennen eleitä käsillä.
      Jos aavisti että vastapuoli ei pystynyt kuulemaan tai oli liika kaukana otettiin Twitteri esiin.
      Lyötiin toisella kädellä toisen käden kyynärtaipeeseen ja annetiin lyödyn käden nyrkin nousta.
      Tai pikamesetettiin sormilla, toisen käden sormilla muodostettiin ympyrä ja toisella kädellä suora.

      Eli ihminen on itse media. Ja media on sellainen kuin ihminen.
      Sosiaalinen media on täynnä ihmistä.
      H.

      • 1943

        latelenet. Meitä on moneksi. Täällä on vain nimettömänä helpompi antaa nyrkkien puhua.


      • demeter

        on mukavan letkeetä ja saa useimmiten hyvälle tuulelle, mun aivot menee aina jotenkin solmuun, kun mä yritän ymmärtää, löytää ydintä siitä...Eli vika on täällä lukijan aivoissa.


      • 1943 kirjoitti:

        latelenet. Meitä on moneksi. Täällä on vain nimettömänä helpompi antaa nyrkkien puhua.

        se tärkein:
        Monet lehdet ja nettisaitit haluavat että ihminen laittaa sinne oman nimensä tai jonkun tiedon josta hänet voi, tarvittaessa, tunnistaa.
        Minua säälittää sellainen media, he eivät koskaan saa todellisia mielipiteitä vastaukseksi.
        Siloiteltua mössöä vaan.
        Ja se on vähän vaarallistakin, jos media on hyvin tunnettu, sen kyselyihin luotetaan kuin vuoreen ja niihin vedotaan kuin raamattuun.
        Sama asia kun kyselisisi Hagiksen torilla mikin ja kameran kanssa.
        Mutta, se saattaa olla hyvin tunnettujen medioiden tarkoituskin. Useimmat niistä ovat jonkinlaisessa talutusnuorassa.
        Minä kunnioitan YLE: ä, toistaiseksi sinne saa kirjoittaa nimimerkillä
        H.


      • demeter kirjoitti:

        on mukavan letkeetä ja saa useimmiten hyvälle tuulelle, mun aivot menee aina jotenkin solmuun, kun mä yritän ymmärtää, löytää ydintä siitä...Eli vika on täällä lukijan aivoissa.

        ei nyt, missään nimessä, saa alkaa selvittää tekstini, ihan kaikkia, ajatuksia.
        Muistaa nyt että olen 60-luvun hippi, meillä oli moraali silloinkin löysällä.
        :)
        H.


      • hunksz kirjoitti:

        ei nyt, missään nimessä, saa alkaa selvittää tekstini, ihan kaikkia, ajatuksia.
        Muistaa nyt että olen 60-luvun hippi, meillä oli moraali silloinkin löysällä.
        :)
        H.

        sopii paremmin laulu- tai vihkivaateketjut?
        Ne menevät alas velttoina kuin Makaroonivelli.
        :)
        H.


      • demeter
        hunksz kirjoitti:

        ei nyt, missään nimessä, saa alkaa selvittää tekstini, ihan kaikkia, ajatuksia.
        Muistaa nyt että olen 60-luvun hippi, meillä oli moraali silloinkin löysällä.
        :)
        H.

        joka hunksiin tarttuu se hunksiin hukkuu...Vann voihan sitä välillä seilata aalloilla.


      • demeter
        hunksz kirjoitti:

        sopii paremmin laulu- tai vihkivaateketjut?
        Ne menevät alas velttoina kuin Makaroonivelli.
        :)
        H.

        laulu-, vihkivaate-, olet kumminkin vakoillut mua ! Joo makaroonivelli sopii mulle, ei ole nielemis-vaikeuksia...


      • demeter kirjoitti:

        joka hunksiin tarttuu se hunksiin hukkuu...Vann voihan sitä välillä seilata aalloilla.

        merenneitoa jota minä en käsivarsilleni nostaisi. Kunhan on kehittynyt riittävän kauaksi Merinorsusta.
        Katsele missä on teräväkielinen karikko, ja anna aaltojen sinut sinne keinuttaa.
        :)
        H.


      • 1943
        hunksz kirjoitti:

        se tärkein:
        Monet lehdet ja nettisaitit haluavat että ihminen laittaa sinne oman nimensä tai jonkun tiedon josta hänet voi, tarvittaessa, tunnistaa.
        Minua säälittää sellainen media, he eivät koskaan saa todellisia mielipiteitä vastaukseksi.
        Siloiteltua mössöä vaan.
        Ja se on vähän vaarallistakin, jos media on hyvin tunnettu, sen kyselyihin luotetaan kuin vuoreen ja niihin vedotaan kuin raamattuun.
        Sama asia kun kyselisisi Hagiksen torilla mikin ja kameran kanssa.
        Mutta, se saattaa olla hyvin tunnettujen medioiden tarkoituskin. Useimmat niistä ovat jonkinlaisessa talutusnuorassa.
        Minä kunnioitan YLE: ä, toistaiseksi sinne saa kirjoittaa nimimerkillä
        H.

        suurta eroa ole, uskallan sanoa sanottavani omalla nimellänikin.


      • demeter
        hunksz kirjoitti:

        merenneitoa jota minä en käsivarsilleni nostaisi. Kunhan on kehittynyt riittävän kauaksi Merinorsusta.
        Katsele missä on teräväkielinen karikko, ja anna aaltojen sinut sinne keinuttaa.
        :)
        H.

        noita hunksin juttuja tämän päivän osalle ihan tarpeeksi. En kyllä lue enää. Täytyy tässä jo vakavoitua, kun tuolla mainostin depressiivistä luonnettani. Kyllä Hunksin jutut parhaimmillaan yhden onnellisuuspillerin voittaa...


      • ettätämmöstä
        1943 kirjoitti:

        latelenet. Meitä on moneksi. Täällä on vain nimettömänä helpompi antaa nyrkkien puhua.

        Ei pidä pistää nokkaansa sellaisiin paikkoihin jossa tuntee saavansa nyrkistä, niin että se satuttaa.
        Mutta jos taas nauttii puhuvista nyrkeistä niin mikä ettei.
        Jos taas tykkää puhu nyrkeillään täällä niin mikä ettei.

        Tulla täällä toimeen on yksi elämäntaiteen laji.


      • 1943
        ettätämmöstä kirjoitti:

        Ei pidä pistää nokkaansa sellaisiin paikkoihin jossa tuntee saavansa nyrkistä, niin että se satuttaa.
        Mutta jos taas nauttii puhuvista nyrkeistä niin mikä ettei.
        Jos taas tykkää puhu nyrkeillään täällä niin mikä ettei.

        Tulla täällä toimeen on yksi elämäntaiteen laji.

        luovia sopivasti siinä keskivaiheilla kuten yksi tuttavani sanoi selviytymiskeinoksi. Mutta tuoko tällainen henkilö mitään uutta mukaan? En nyt ymmärrä näitä nyrkkejä tässä yhteydessä. Pitää katsoa kokonaisuus tarkemmin


      • 1943
        demeter kirjoitti:

        laulu-, vihkivaate-, olet kumminkin vakoillut mua ! Joo makaroonivelli sopii mulle, ei ole nielemis-vaikeuksia...

        tuli mieleeni kurssi, jonka pidin vanhainkotien keittäjille. Oli puhe asiakkaiden lempiruoista, aikaa on ainakin 20 vuotta. Makaronivelli oli yksi suosituimmista. Syömme kaverini kanssa aamuisin puuroa. Kerran hän halusi makaronivelliä ja keitinkin silloin tällöin kunnes makaronit loppuivat. Pitääpä taas ostaa ja keittää sametinpehmeää velliä.


    • meeriamanda

      Tiedän kyllä noista onnellisuus pillereistä ja niitäkin on erivahvuuksilla. Monillakin ahdistuksiin auttavat.
      Mietin että jääkö niihin riippuvaiseksi, eli kuinka seurataan josko ei enää tarvisikaan? Ei tietoa.

      Nauratti nuo Hunksz´in entiset sosiaalisen median elekielet. Hyvinkin käytettyjä olivatkin tietyn ikäisenä.
      Enpä olisi niitä näin tähänpäivään osannut muuttaa :))

      • demeter

        mielialalääkkeet eivät koukuta, siksi niitä kai aika huolettomasti (?) tarjoillaan ainakin keskivaikean masennuksen hoitoon.


      • eikä muuta oppimaansa sosiaalista mediaa.
        Tiedä vaikka tapaisimme jollain torilla.
        Toreilla ei "mesetys" ole yhtään kehittynyt.
        Livenä on mesetys mehevimmillään.
        :)
        H.


      • demeter kirjoitti:

        mielialalääkkeet eivät koukuta, siksi niitä kai aika huolettomasti (?) tarjoillaan ainakin keskivaikean masennuksen hoitoon.

        radikaaleja, sanovat.
        :)
        H.


      • hunksz kirjoitti:

        eikä muuta oppimaansa sosiaalista mediaa.
        Tiedä vaikka tapaisimme jollain torilla.
        Toreilla ei "mesetys" ole yhtään kehittynyt.
        Livenä on mesetys mehevimmillään.
        :)
        H.

        että ympyrä ja viiva ei torilla tarkoita marjaostoksia, eli mehulinkoa.
        H.


      • meeriamanda
        hunksz kirjoitti:

        että ympyrä ja viiva ei torilla tarkoita marjaostoksia, eli mehulinkoa.
        H.

        Pyrsk....ja hyvät kiherrykset :)) Älä huoli, kyllä noi käsimesetykset on aikoinaan niin hyvin ´opiskeltu´ ettei unohduksiin pääse, jonkun uudemmankin olen vuosien saatossa muistiini taltioinut!


    • 19

      Oliko elokuvan nimi Sinä, elävä?

      • demeter

        ei kovin kauan sitten.


      • k.lk--------

    • Pirre*

      en kyllä ole.., mitenkähän se heiltä onnistuisi, - kemikaaleillako.

      Ihmis elämään kuuluu onnellisuuden tunteet, siinä kuin matalapainekin, tai epätoivokin..se kaikki on vaan elettävä. En ymmärrä ollenkaan tunteitten tunteitten turruttamis lääkitystä.

      • 1943

        tullut Teemalta. Pitääköhän jo lapsena kokea menetyksiä, niin tajuaa, että surutkin kuuluvat elämään. Itse koin ensimmäiset menetykset,kun kotieläimiä lopetettiin tai lähetettiin teurastamoon.


    • Kävin lääkärillä joskus migreenin takia, ja tämä viisas meinas kirjoittaa jotain masennuslääkkeitä.
      Sanoin heti etten ole masentunut, vaan pää on kipeä.
      Kyllä mulle ainakin on monesti tyrkytetty näitä mieliala lääkkeitä vaikka mitään tarvetta niihin ei mulla ole.
      Jos joskus olen alakuloinen ja allapäin niin kyllä elän sen vaiheen ihan ilman pillereitä. Vaikka sitten itkien ja potkien.
      Mutta koska olen kait syntymässä saanut jonkin onnellisuus geenin jommaltakummalta tai molemmilta vanhemmiltani niin ei ole tarvinnut lääkäriltä sellaista vaatia.
      Ja en ole nähnyt elokuvaa.

      Ps. Joskus kun ilo on kateissa olen joutunut oikein sitä etsimään, mutta olen myös huomannut että kyllä se sieltä tulee takaisinkin.
      Ihmisen elämä on vaihtelevaa ja tunteet myös, ainakin minulla.

      • .........ontaiei

        mutta tietääkseni vanhaa masennuslääkettä Triptylilä käytetään usein nykyisin esim. migreenin ja muiden särkyjen lääkkeeksi.


      • .........ontaiei kirjoitti:

        mutta tietääkseni vanhaa masennuslääkettä Triptylilä käytetään usein nykyisin esim. migreenin ja muiden särkyjen lääkkeeksi.

        Hän tarjosi sitä masennuslääkettä ihan masennuslääkkeenä.
        nyt mulla on sellainen lääkitys siihen migreeniin mitä ei oteta muuta kun silloin kun migreeni on iskemässä. Sen tietää kyllä itse ja se on auttanut, kun olen ottanut heti oireiden alettua.
        Mun oma lääkärini tietää mitä ajattelen masennuslääkkeistä iteselleni, eikä niitä tyrkytä.
        Kaksi kertaa olen nyt yli vuoden aikana ottanut tuon pillerin ja sillä ohi päässyt.


      • ................
        tulisilla kirjoitti:

        Hän tarjosi sitä masennuslääkettä ihan masennuslääkkeenä.
        nyt mulla on sellainen lääkitys siihen migreeniin mitä ei oteta muuta kun silloin kun migreeni on iskemässä. Sen tietää kyllä itse ja se on auttanut, kun olen ottanut heti oireiden alettua.
        Mun oma lääkärini tietää mitä ajattelen masennuslääkkeistä iteselleni, eikä niitä tyrkytä.
        Kaksi kertaa olen nyt yli vuoden aikana ottanut tuon pillerin ja sillä ohi päässyt.

        kun suomensit! Monille sitä annetaan selittämättä sen entisiä tarkoitusperiä. mikä myöhemmin voi aiheuttaa suurenkin järkytyksen.

        Onni, että migreeni hoituu sinulla. Toisilla se on kaikista hoidoista huolimatta, ainainen vaiva.

        Mieheni sai kohtauksia kauan sitten, nyt ei onneksi enää vuosiin.


      • ................ kirjoitti:

        kun suomensit! Monille sitä annetaan selittämättä sen entisiä tarkoitusperiä. mikä myöhemmin voi aiheuttaa suurenkin järkytyksen.

        Onni, että migreeni hoituu sinulla. Toisilla se on kaikista hoidoista huolimatta, ainainen vaiva.

        Mieheni sai kohtauksia kauan sitten, nyt ei onneksi enää vuosiin.

        Nuorena ne oli kovina päällä mulla. Sitten meni vuosikausia että olivat poissa ihan kokonaan nyt taas silloin tällöin.
        Luulin jo yhdessä vaiheessa päässeeni niistä kokonaan, mutta ei :(
        Onneksi kuitenkin nyt tosi harvoin.
        Osasyynä on nyt ehkä vuorotyö, elämä on niin säännöllisen epäsäännöllistä.


      • ................
        tulisilla kirjoitti:

        Nuorena ne oli kovina päällä mulla. Sitten meni vuosikausia että olivat poissa ihan kokonaan nyt taas silloin tällöin.
        Luulin jo yhdessä vaiheessa päässeeni niistä kokonaan, mutta ei :(
        Onneksi kuitenkin nyt tosi harvoin.
        Osasyynä on nyt ehkä vuorotyö, elämä on niin säännöllisen epäsäännöllistä.

        oli miehen ensimmäinen kohtaus, kesken autolla ajon näkö pois toisesta silmästä, ja toinen puoli ruumista, kuin halvaantunut.

        Myöhemmin, kun tutkiva lääkäri jopa suvaitsi puhua minun kanssani, hän ihmetteli sitä, kun mieheni oli puhunut stressistä työssään.
        Mieheni kun oli kaupungin työntekijä. Ei voi kyllä kuin kummeksia lääkäreitä, ja nimensä on kyllä muistissa, ikuisesti


      • 1943

        kaupallisest hyötyy, kun lääkkeitäkin ostetaan. Tuo korvaavan lääkkeen tulo oli hyvä asia. Viimeksi verenpainelääkkeeni maksoi minulle suunnilleen yhden euron, 3 kk:n annos. Kyllähän ne surun ja ilon hetket vaihtelevat ja suurin osa on sitä suoraa, ei laaksoa, ei kukkulaa.


      • 1943
        tulisilla kirjoitti:

        Hän tarjosi sitä masennuslääkettä ihan masennuslääkkeenä.
        nyt mulla on sellainen lääkitys siihen migreeniin mitä ei oteta muuta kun silloin kun migreeni on iskemässä. Sen tietää kyllä itse ja se on auttanut, kun olen ottanut heti oireiden alettua.
        Mun oma lääkärini tietää mitä ajattelen masennuslääkkeistä iteselleni, eikä niitä tyrkytä.
        Kaksi kertaa olen nyt yli vuoden aikana ottanut tuon pillerin ja sillä ohi päässyt.

        melko nuori, kun migreeniä vielä on. Mulla on iän myötä hävinnyt. Nuorempana oli niin harvoin kohtauksia, että en käyttänyt lääkitystä.


      • 1943
        tulisilla kirjoitti:

        Nuorena ne oli kovina päällä mulla. Sitten meni vuosikausia että olivat poissa ihan kokonaan nyt taas silloin tällöin.
        Luulin jo yhdessä vaiheessa päässeeni niistä kokonaan, mutta ei :(
        Onneksi kuitenkin nyt tosi harvoin.
        Osasyynä on nyt ehkä vuorotyö, elämä on niin säännöllisen epäsäännöllistä.

        melko rajuja kohtauksia. Kerran esikoiseni ollessa melko pieni jäin kotiin ja yritin olla ihan levossa. Silloin kohtaus menee helpommin ohi. Lapsi ei ymmärtänyt, miksi äiti vain lepää, vaan kantoi kaikki lelunsa sänkyni viereenja halusi minun leikkivän. Siitäkin tilanteesta jotenkin selvittiin.


      • 1943
        ................ kirjoitti:

        oli miehen ensimmäinen kohtaus, kesken autolla ajon näkö pois toisesta silmästä, ja toinen puoli ruumista, kuin halvaantunut.

        Myöhemmin, kun tutkiva lääkäri jopa suvaitsi puhua minun kanssani, hän ihmetteli sitä, kun mieheni oli puhunut stressistä työssään.
        Mieheni kun oli kaupungin työntekijä. Ei voi kyllä kuin kummeksia lääkäreitä, ja nimensä on kyllä muistissa, ikuisesti

        pelästyttää. Kerran olin tulossa pitkähkön matkan junalla ja kohtaus iski.Junaa piti vaihtaa ja juuri ja juuri selvisin siitä, samoin junalta bussille ja vielä bussimatkankin selvitin. Pysäkiltä kotiin oli noin 300 m ja sitten oksensin koko matkan. Naapuri oli iltakävelyllä ja piti selvittää, mistä oli kysymys. Olisi varmaan pitänyt minua humalaisena muuten.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sinä näet

      kun katsot peiliin?
      Ikävä
      102
      1320
    2. Se helpottaisi oloa jos

      Se toinen tietäisi että molemmat tykkäämme toisistamme. Se on asia mikä vaivaa ja ahdistaa minua vaikka tilanne olisikin
      Ikävä
      83
      1209
    3. Palsta kysely..

      Mikä on mielestäsi hyvä ikäero parisuhteessa? Tulevassa/kuvitteellisessa tulevaisuuden suhteessa, voisitko harkita ”ott
      Sinkut
      130
      929
    4. Missä väleissä ollaan

      Jatkossa? Vai ollaanko missään? Koetko ikäväksi näkemisen)
      Ikävä
      65
      822
    5. Riittääkö vielä

      Pelkät kuvat? 😉
      Ikävä
      71
      793
    6. aivan mieletön ikävä

      paha olo 😥🫣 kaipaan sua 😔💔
      Ikävä
      39
      787
    7. Haluatko naimisiin kaivattusi kanssa?

      Alttarille astelette
      Ikävä
      71
      727
    8. Haluaisin nainen vain välillä heilutella peittoa sinun kanssa

      Mutta kuitenkin oltaisiin uskollisia toisillemme.
      Ikävä
      53
      721
    9. Ihmeellistä millaisissa tilanteissa ajatukset kulkuun sinuun

      Eilen seurasin kun ihmiset ajoivat kaupan parkkipaikalle ja menivät yhdessä kauppaan. Iski jotenkin ikävä. Mietin että
      Ikävä
      39
      714
    10. Mitä toivot

      Välienne olevan?
      Ikävä
      58
      701
    Aihe