Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite viisnollaviis1@suomi24.fi Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. nelikymppisenä otin tavoitteeksi juuri tämänhetkisen, 58-v. iän jossa jättäisin työni yrittäjänä.
    Otin vapaaehtoisen eläkemaksuohjelman pakollisen YEL.n lisäksi. Tämä vaikutti 'helpoimmalta keinolta.
    Muutaman 'aivoriihen' jälkeen tulin kuitenkin uusiin ajatuksiin ja hylkäsin sen huonon hyötysuhteen vuoksi.

    En ottanut tilalle mitään muuta, koska arkiset yrityksen hoidettavat asiat vaati täydellisen sitoumuksen ja ajan, joka jäi levon ja lasten harrastusten jäljkeen. Mutta en myöskään suoraansanoen alkanut "sijoittamaan" ansaitsemia markkojani minulle kasvottoman firman hyvinvointia pönkittämään, sillä sitä se ensisijaisesti olisi merkinnyt.

    Työkyvyttömyys 48.vuotiaana sitten toteutti etuajassa minun eläköitymiseni!
    Sairastelin reilun kaksi vuotta omillani, koska minun ei kannattanut tuhlata ansiosidonnaista sairaspäivärahaa (sairaslomakorvausta) sen pienuuden vuoksi, joka taas johtui siitä, että omistamani yrityksen nettovarallisuus oli senverran suuri, että, 'muutti' yrittäjäansiotuloni ns. pääomatuloksi, joka puolestaan ei sairasloman sattuessa anna siltä osalta yhtään rahallista hyötyä, vaan olisin joutunut ns. heti Kelan peruspäivärahalle, joka ei todellakaan ollut senhetkisessä tilanteessani yhtään mitään.

    Kun alkoi selvitä, etten enää pysty palaamaan täysipäiväiseen työelämään, niin tein muutaman lakien suoman muutoksen koskien nettovarallisuutta ja sain järjestettyä itselleni 'kohtuullisen'
    työtuloon perustuvan sairasajan päivärahan maksimiajalle. oliko kaksi vuotta, ennenkuin muuttui kuntoutustueksi??

    J a ei todellakaan kenekään kannata 'kadehtia' näitä vuosiani! "Mittasim ulos" 4.v.n. aikana viidentoistavuoden töiden ylijäämän, noin 1000 000 mk. elämäni järjestämiseksi niin, että pystyn olemaan eläkkeellä ja ettei kaikki kiinteä omaisuus mene sairastumiseni myötä vasaran alle.

    Joskus korjausliike tulee kalliiksi, mutta minun tapauksessa se oli oikea ratkaisu ja edelleen on jotain muutakin jälellä, kuin muistot!;)
  2. Poislukien ne yritysjohtajat ja osa poliitikoista, joille räätälöidään eläkeikä ja eläketaso ilman mitään järkeenkäypää logiikkaa.

    Ketkä ovat parhaat vuotensa tai terveytensä, yritysten ja yhteiskunnan eteen antaneet ovat kyllä eläkkeensä siinä samalla ja moninkertaisesti lunastanet, ja piste.

    Meidän bruttokansantuote asukasta kohti on aivan eri tasolla kuin vuosikymmen saati vuosikynnenet sitten ja aiemminkin on ollut varaa eläkkeisiin, niin on myös nyt ja tulevaisuudessa entistä paremmin.

    Kyse on enemmän arvovalinnoista, kuin maksukyvyttömyydestä.

    Oletko huomioinut, kuinka suuri osa meidän suomalaisten tekemästä työn arvosta, virtaa maasta ulos, antamatta mitään konkreettista vastinetta takaisin.

    Suomalaisten pitäisi pitää omistuksistaan parmmin huolta, eikä päästää hetken voitonhuumassa omistuksen ja päätöksenteon siirtymistä kasvottomille markkinavoimille, jotka usein manipulaation avulla tekevät suhteettoman suuria voittoja eikä muu ole tärkeää, kuin osakkeen tuotto.