tuplacake

Vapaa kuvaus

Harrastuksia: kirjallisuus, musiikki (kuuntelu), valokuvaus, luonto ilmiöineen, kielet, matkailu. Liikuntaa: pyöräily, melonta, tanssi, hölkkä, löhöily. Suosikkibändit/artistit: Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri Linkit: http://www.tanssi.net/fi/p/2d.html Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Koulut: Jyväskylän yliopisto Ammatti: ATK/IT/tietoliikenne Ase tai siviilipalvelus: Oulu,alikessu Yhdistykset/kerhot: Keski-Suomen Tanssin Ystävät Kestavät ry Lapset: ---

Aloituksia

5

Kommenttia

174

  1. Kiippari kirjoittaa hyvin ja asiantuntemuksella. Yleensä nämä tanssityyleihin liittyvät säikeet aloitetaan ns. kädenalitansseja kritisoimalla. Vaihteeksi on kivaa ja piristävää lukea toisen tyyppistä säikeen avausta.

    Henkilökohtaisesti nautin suuresti tanssiessani lajinomaisesti osaavan parin kanssa esimerkiksi jiveä. En kuitenkaan sulje pois myöskään foksia tai tangoa ja tanssin niitäkin mielelläni. Sen olen kuitenkin huomannut, että nimenomaan nuoret naiset tanssivat hyvin mielellään musiikin sallivan tanssilajin tyylisesti. Naiset yleensäkin osannevat tanssia monipuolisemmin kuin miehet.

    Ennen muinoin tanssitaival aloitettiin yleensä luomupohjalta eikä välttämättä käyty erikseen mitään kursseja. Tänä päivänä tilanne on toinen.

    Jos haluaa tanssia lajinomaisesti jiveä, fuskua, buggia ja lattareita, niin varsinkin miesten on pakko käydä tanssikursseilla. Niin eikä yksi kurssi riitä, tiedän sen kokemuksesta. Kädenalitanssia ei pysty oppimaan pelkästään muiden tanssimista katselemalla.

    Lavoilla näkee silloin tällöin miehiä, jotka yrittävät tanssia jotain kädenalitanssia ilmeisesti luomupohjalta. Tanssi saattaa muistuttaa aika lailla jääkiekon taklaustilannetta ja daamillekin se lienee iso kärsimys.

    On myös toistuvasti sanottu, että useimmat musiikkikappaleet, joihin KA-tanssit sopivat, voi tanssia aivan mainiosti perusfoksina. Missä siis on vika, kun mies kerran vie ja päättää miten tanssitaan? Ongelma lienee ainakin osittain itsetunnossa eli nolottanee tanssia foksia, jos pari vieressä tanssi tyylikkäästi jiveä? Tanssikursseillakin korostetaan korostamasta päästyä, että tanssin aikana tanssitaan nimenomaan parille eikä kenellekään muulle kuitenkin tanssietikettiä noudattaen.

    Tanssiorketereista Souvareilla on ilmeisesti tietoinen valinta se, että ohjelmisto on perinteisiä tansseja suosivaa. Raportoin äskettäin Sourvareitten tansseisa käynnistäni, mutta siihen ei juuri tullut kommentteja:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000039932204

    Olin myös kesällä Savion lavalla Tulipunaruusujen tahdittamissa tansseissa. Olin yllättynyt musiikin viihdyttävyydestä ja tanssittavuudesta. Soitettiin mm. useat jivet ja buggit. Soitanta oli minusta puhdasta ja volyymitkin kohdallaan. Monipuolisuudessa Tulipunaruusut voittanee Souvarit 6-0?

    Totta on, että tanssilavakulttuurissa on tapahtunut iso muutos viimeisten 10 vuoden aikana. Menneeseen ei kuitenkaan ole paluuta. Osa yleisöstä saattaa äänestää jaloillaan ja jäädä tansseista pois tai he käyvät vain joidenkin tiettyjen orkestereitten kuten Souvareitten tansseissa.

    Jos lavoille halutaan lisää nuorta väkeä, niin millä keinoin heitä saadaan mukaan tansseihin. Luulenpa, että houkuttelemisessa ei pure perinteinen humppa- ja foksityyli. Nuorille houkuttelevampi vaihto ilman kysymysmerkkejä on swingtanssit!
  2. Kuka tykkää harrastaa mitäkin. Itse olen käynyt erilaisilla tanssikursseilla syystä, että siellä on enimmäkseen hauskaa ja huomaa oppivansakin jotakin.

    Kaikkia ei tanssi kiinnosta eikä tarvitsekaan, kuten ei myöskään kaikkia kiinnosta jääkiekko tai jalkapallo. Nykymaailmassa harrastuksia löytyy joka lähtöön.

    Tunnustan kyllä, että minulle onnistunut tanssi-ilta voi olla todella nautinnollinen kokemus. Se taas voi innostaa osallistumaan tanssikurssille. On mahdollista elää ilman tanssia, kuten monia muitakin harrastuksia. Elämä olisi kyllä varsin tylsää, jos siihen kuuluisi vain työelämään kouluttautuminen ja töissä käyminen eikä muuta. Harrastukset ovat elämää rikastuttavia asioita, joilla itse kukin voi toteuttaa itseään halujensa mukaan

    Tanssin harrastamista voi hyvin perustella myös kestävän kehityksen ajatuksella: se ei itsessään vaadi kalliiden vempaimien hankkimista. Tosin polttoainetta voi palaa runsaastikin tansseissa käymiseen. Kimppakyydeillä henkilökohtaista ekologista jalanjälkeä ja kustannuksia voi pienentää merkittivästi.
  3. Tälle pastalle kirjoittelu ja sen lueskelu on lähinnä vapaa-ajan harrastus. Niinpä en jaksa perehtyä tekstiin syvällisesti, jos sitä pitäisi lukea kuin lakikirjaa tai piru raamattua.

    Vaino Harhan tekstit ovat sellaisenaan legendaarisia ja teksti pitää sisällään automaagisesti aitouden tarkistuksen eli varmenteen - siis eräänlaisen digitaalisen vesileiman.

    Toisaalta epäilen vahvasti, että VH:n tyylillä ei olisi milloinkaan läpäisty ylioppilasainetta tai korkeintaan rimaa hipoen pakinaosastolla. Toisaalta poliittisten puheiden pitäjät ja osin lakimiehetkin saattavat VH:n sananparresta olla haltioissaan.

    Vaino Harhan kirjoitukset ovat puolestani palstalle tervetullutta vaihtelua, mutta korvien väliselle tekstiparserilleni tarvittaisiin niin monta läpikäyntiä tekstin tarkoituksen selvittämiseksi, että siihen tavallisena arkipäivänä käytössä järkevästi oleva aika ei riitä millään keinolla. Viikonloppuisin taas pitää käydä tanssittamassa niitä häkellyttävän kauniita naisia, jotka lienevät myös itselleen Vaino Harhalle hyvinkin tuttuja.
  4. "On yleisesti tiedossa", että varsinainen tanssiväki ei juuri arvosta yölinnun keikkoja. Sen sijaan bilettäjäporukka näyttää viihtyvän varsin hyvin yölinnun konserteissa.

    Tämä ei liittyne millään kytkennällä kateuteen, vaan siihen kuka mitäkin arvostaa. Arvostus taas on mielipide- ja makuasia.

    Yölinnun myynnissä olevat äänitteet ovat parempia kuin lavaesitykset.
  5. Kun nyt digitaalinen nimmarini peräti itsensä Vaino Harhan toimesta esille nostetaan, sallittaneen nuorten- tai vanhaintanssikommentti? Vieläpä jopa hän syyttää monessa eri roolissa olemisesta. Saatettakoon täten niin nuorten- kuin vanhaintanssiväen tiedoksi todiste siitä, että arvoisa VH tekee itse juuri sitä mistä henkilökohtaista puumerkkiäni hän syyttää.

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=98&conference=611&posting=22000000039486504

    Niinhän se on, että VainoHarhainen kuvittelee muiden olevan itsensä kaltaisia tai mieluusti pahempia.

    Viittatusta linkistä en pysty kielen vaikeaselkoisuuden takia päättelemään onko kyseessä ankara riitely, kehuminen vai pelkkä rupattelu.

    Se lienee selvää, että kun itse kysyy ja vastaa, niin väärinkäsitysten mahdollisuus pienenee merkittävästi vaikka keskustelu koskisi niinkin herkkää aihetta kuin nuorten- tai vanhaintanssiharrastus!
  6. Voisi vaikka olla tekstiäni, mutta ei ole. Allekirjoitan kyllä sisällön.

    Niinhän se on, että seepra ei pääse juovistaan eikä tiikeri raidoistaan. Lyhyen aikaa voit näytellä jotain muuta mitä todellisuudessa olet. Ajan mittaan todellinen minäsi paljastuu. Pieni näyttely voi olla aluksi jopa paikallaan, että joku toinen huomaisi sinut. Pelkällä teatteripelillä ei kuitenkaan pärjää pitkälle.
  7. Kuten "Tyhmä ei ymmärrä" ja edellinen kirjoittaja totesivat, niin juuri näin se mennee.

    Jotkut ja ilmeisesti lähinnä muutamat miehet, jotka eivät itse ko. tansseja osaa tai eivät halua niitä tanssia, eivät tahdo sulattaa uusien tanssilajien näkemistä lavoilla.

    Waltarin Sinuhe Egyptiläisen Kaptahia lainaten sanoisin tähän: "Se on vain kärpästen surinaa korvissani".

    Aina ja kaikkialla on normaalia kokea muutosvastarintaa. Aikansa rutistaan ja kitistään, kunnes uusi asia omaksutaan ja myöhemmin muistellaan huvittuneena aikoja menneitä.

    Kukapa olisi vain kymmenkunta vuotta sitten uskonut, että esimerkiksi tupakointi julkisissa tiloissa voi loppua käytännössä kokonaan, kuten on tapahtunut. Tällä esimerkillä ei sellaisenaan ole tekemistä tanssin kanssa, mutta se käy hyvänä esimerkkinä aikanaan mahdottomalta tuntuvasta muutoksesta.

    Mielestäni ei ole juuri hölmömpää ilmiötä kuin urputtaa ja valittaa tanssipaikoilla muiden tanssityyleistä ja -lajeista. Kukin tanssikoon kuten haluaa, kunhan noudatetaan yleisiä lavaetiketin sääntöjä.
  8. Kiitos, että muistutat ylläpidon olemassaolosta ja viestien poistattamisesta. Tunnustan, että olen varsin säännöllisesti ilmoittanut asiattomista viesteistä, kun sellaisia on tullut vastaan.

    Vaikka tänne voikin kirjoittaa ilman rekisteröitymistä, niin tarvittaessa kirjoittajat kyllä voidaan jäljittää, jos siihen on riittävän perusteltu syy. Tämä kannattaa pitää mielessä, jos runoratsu laukkaa asiattomuuksien puolelle.
  9. Monen tasoista yhteyttä, kosketusta ja viestintää todellakin voi välittyä avoimen otteen tansseissa. Kaikissa avoimen otteen tansseissa lienee käytössä mm. kuviot tyttö vierelle ja kainaloon. Näissä kuviossa miehen käsi voi olla luontevasti naisen vartalolla. Näistä kuvioista voidaan halutessa edelleen jatkaa erilaisilla kävelyillä ja taas läheinen kosketus parien välillä säilyy jne.

    Välillä taas ollaan kauempana parista, mutta silloin on erinomainen tilaisuus silmäpelille ja tanssiparin ihailemiseen. Suljetun otteen tansseissa tämä ei välttämättä ole edes mahdollista. Naisen kasvoista näkee helposti onko hän tanssiin tyytyväinen vai ei. Muutaman kerran olen ollut näkevinäni naisen kasvoilla innostuneen ja yllättyneen ilmeen: "Katopas äijää, sehän osaa tanssia!"

    Onnistunut tanssi naisen osalta lienee sellainen, että nainen tuntee itsensä tanssin aikana primadonnaksi miehen taitavan tanssin ja viennin johdosta, mikä tanssilaji sitten onkaan kysymyksessä. Naisen osuus onnistuneessa tanssissa on yhtä tärkeä kuin miehenkin. Ilman toista osapuolta ei olisi paritanssia.
  10. Mikä tässä on ongelma vai onko ongelmaa olemassakaan? Mies on tanssissa se joka vie ja valitsee tanssilajin toivottavasti naisenkin toiveita ja taitoja kuunnellen.

    Kun orkesteri soittaa vaikkapa jivemusikkia, niin se antaa mahdollisuuden hyvinkin monenlaiseen tanssilajiin. Musiikkiin mahdollisia tanssilajeja ovat ainakin foksi, fusku, jive, boogie woogie, lindy hop, west coast swing, bugg. (Kaikki luetellut vaihtoehdot eivät hyvin sovellu mihin tahansa jivemusiikkiin.) Mikä niistä lopulta sopii parhaiten, riippuu kunkin tanssiparin mieltymyksistä, taidoista ja siitä millaista jiveä soitetaan.

    Jos jokin pari tässä tapauksessa foksaa nautinnollisesti, niin onko se joltain muulta pois, jos joku toinen pari tanssiikin jiveä tai jotain muuta tanssityyliä? Mielestäni ei ole.

    Tanssikursseillakin korostetaan usein, että lavatanssissa aina tanssitaan juuri sen hetkiselle parille.

    Tansseissa ei tietenkään kuljeta laput silmillä ja katsellaan kyllä muidenkin tanssimista, varsinkin silloin kuin ei itse tanssita. Itse saan mielihyvää myös muiden tanssijoiden "esityksistä". Esitys tässä on lainausmerkeissä, koska esitys on siis parin keskinäistä tanssia toisilleen.
  11. Muutos tai kehitys suomalaisessa tanssilavakulttuurissa tuntuu joillekin olevan sietämätön asia. Samaa aihetta käsiteltiin aivan äskettäin eri otsikolla. Siinä kirjoittamani kelpaa sellaisenaan tähän. Niinpä kopioin oman tekstini. Luultavasti aloittaja on molemmissa tapauksissa sama?

    Itse olen monta kertaa tansseissa todennut seuraavaa. Pyytäessäni naista tanssimaan, kysyn usein että "mitä tanssilajia saisi olla", jos musiikki sallii esimerkiksi foksin tai fuskun. Vaikuttaa siltä, että sitä useammin toivomus on jotain kädenalitanssia, mitä nuoremmasta naisesta on kysymys. Jos nuoret ovat suunnannäyttäjiä tanssissakin, niin tämä on suunta. Jos nuoret naiset jäisivät pois tanssilavoilta, ei siellä nähtäisiä miehiäkään.

    Tanssin mielelläni myös tangoa, valssia ja foksia, mutta olisi todella tylsää, jos pitäisi tyytyä vain joko suljetun tai avoimen otteen tansseihin.

    ---- koipio aiemmasta kirjoituksestani -----

    Aloittajan otsikko "Tylsät tanssipaikat" ei pidä paikkaansa jo sen perusteella miten vilkas keskustelu aiheesta syntyi. Paljon on myös erittäin hyviä, asiallisia ja harkittuja kommentteja, jos kohta myös asiattomuutta. Ajattelin viitata mielestäni hyviin kirjoituksiin, mutta en tee niin, kun hyviä kommentteja on niin paljon. Kiitos vaan kaikille!

    Jotkut tuntuvat kaipaavan "menneitä hyviä aikoja" tanssilavoilla? Mutta laulun sanoin "Aika mennyt ei koskaan enää palaa..." Mielestäni keskustelusta kuvastuukin tanssilavoilla noin viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut muutos tai kehitys, joka joitakin aivan ilmeisesti närästää.

    Kiinnostavaa on, että kaikki jo ikiajat tanssitut tanssilajit ovat yhä säilyneet, vaikka uusia muotitansseja on tullut rinnalle. Ehkäpä suurimmassa vaarassa on humppa, jonka sijasta tanssitaan varsin paljon buggia. Asiantuntevat tanssiopettajat eivät tätä kylläkään tunnetusti suosittele ja humppaa opetetaan edelleen myös tanssikursseilla. Lisäksi taitavat tanssijat osaavat poikkeuksesta tanssia myös humppaa ja todella näyttävästi. Humppaakin tanssivia kaikesta päättäen nähdään tanssilavoilla vastakin.

    Osa tanssipaikoilla kävijöistä näyttää paheksuvan "kopteritanssijoita". Lienee helppo arvata, että nämä henkilöt eivät itse kuulu kopteroijiin? Pysähdytäänpä miettimään tätä hetkeksi. Kopteritanssijoitakin on todellisuudessa ollut tanssilavoilla yhtä kauan kuin on ollut tanssijoitakin. Ajatellaanpa sellaisia tansseja kuin polkka, jenkka, masurkka, sottiisi ja humppa. Taitavat mainittujen tanssien harrastajat ovat tanssineet näitä tansseja avoimella otteella ja tehneet ties millaisia häkkyröintejä iät ja ajat! Näitä ei kukaan tunnu paheksuvan, ei ainakaan ääneen. Mistä tämä johtuu? Syy on mielestäni hyvin yksinkertainen: niihin on totuttu aikojen saatossa, kun näitä tansseja on tanssittu "aina". Tosin tanssiyleisestä kaikki eivät ole niitä koskaan tanssineet.

    Kunhan kuluu toiset 10 vuotta, niin silloin luultavasti nykyinen keskustelu tuntuu silloin huvittavalta menneisyyden kaiulta.

    Joku edellä puhui "suorittamisesta" tansseissa. Taitava ja samalla näyttävä tanssi voi sivullisesta ja osaamattomasta näyttää suorittamiselta, vaikka se tanssijoiden itsensä mielestä on vain nautinnollista tanssia.

    Kuuluun itse siihen porukkaan, joka on muutaman viime vuoden aikana käynyt varsin ahkerasti tanssikursseilla. Nautin niin suljetun otteen tansseista kuin myös kädenalitansseista. Esimerkiksi jiven tanssiminen viehättävän daamin kanssa loistavaan musiikkiin lähentelee parhaimmillaan ekstaasia!

    Kuten edellä jo totesin, niin mitään ei ole tanssilavoilla todellisuudessa jäänyt pois entisiin aikoihin verrattuna, on vain tullut paljon uutta lisää entisen päälle. Tylsyys tanssilavojen menosta on nykyään kaukana! Kuten monen monta kertaa on todettu, niin useimmat kädenalitansseihin soveltuvat musiikkikappaleet voi mainiosti ja nautinnollisesti tanssia foksina. Ne, jotka haluavat pysyä foksilinjalla, voivat niin tehdä.
  12. Hyväksi ja mahdollisesti viihdyttäväksi tanssijaksi kehittyminen edellyttää lukuisia taitoja.

    Epäilen, että paperilla ja kynällä saavutetulla korkeallakin älykkyysosamäärällä jossain testissä olisi juuri mitään tekemistä tässä asiassa. Mittaavatko tavanomaiset älykkyystestit esimerkiksi musikaalisuutta, liikunnallisuutta, sosiaalisuutta, empatiataitoja ja taiteellista luovuutta? Tuskin mittaavat. Mainitut taidot ovat hyödyksi tai jopa välttämättömiä, jos haluat tulla hyväksi ja taitavaksi tanssijaksi, jonka kanssa muutkin mielellään tanssivat.
  13. Tuossa edellä todettiin, että on enemmän naisesta kiinni tanssitaanko poski poskea (tai jopa lantio lantiota) vasten vai ei.

    Jos toinen mielellään tanssiin lähellä sinua, niin se on parempi kiinnostuksen kannalta kuin se, että pyrkii ottamaan etäisyyttä. Mutta, kuten Humppis edellä totesi, ei tästä yksistään ja sellaisenaan pidä mennä tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

    Kiinnostuksen pituus saattaa olla lyhimmillään tanssiin liittyvää flirttiä tai oma tapa tanssia ja toisena ääripäänä alustava tunnustelu olisiko toisesta mahdollisesti pidempiaikaiseen parisuhteeseen. Kiinnostuksen taso selviää aikanaan, ei yhden tanssin kuluessa.
  14. Aloittajan otsikko "Tylsät tanssipaikat" ei pidä paikkaansa jo sen perusteella miten vilkas keskustelu aiheesta syntyi. Paljon on myös erittäin hyviä, asiallisia ja harkittuja kommentteja, jos kohta myös asiattomuutta. Ajattelin viitata mielestäni hyviin kirjoituksiin, mutta en tee niin, kun hyviä kommentteja on niin paljon. Kiitos vaan kaikille!

    Jotkut tuntuvat kaipaavan "menneitä hyviä aikoja" tanssilavoilla? Mutta laulun sanoin "Aika mennyt ei koskaan enää palaa..." Mielestäni keskustelusta kuvastuukin tanssilavoilla noin viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut muutos tai kehitys, joka joitakin aivan ilmeisesti närästää.

    Kiinnostavaa on, että kaikki jo ikiajat tanssitut tanssilajit ovat yhä säilyneet, vaikka uusia muotitansseja on tullut rinnalle. Ehkäpä suurimmassa vaarassa on humppa, jonka sijasta tanssitaan varsin paljon buggia. Asiantuntevat tanssiopettajat eivät tätä kylläkään tunnetusti suosittele ja humppaa opetetaan edelleen myös tanssikursseilla. Lisäksi taitavat tanssijat osaavat poikkeuksesta tanssia myös humppaa ja todella näyttävästi. Humppaakin tanssivia kaikesta päättäen nähdään tanssilavoilla vastakin.

    Osa tanssipaikoilla kävijöistä näyttää paheksuvan "kopteritanssijoita". Lienee helppo arvata, että nämä henkilöt eivät itse kuulu kopteroijiin? Pysähdytäänpä miettimään tätä hetkeksi. Kopteritanssijoitakin on todellisuudessa ollut tanssilavoilla yhtä kauan kuin on ollut tanssijoitakin. Ajatellaanpa sellaisia tansseja kuin polkka, jenkka, masurkka, sottiisi ja humppa. Taitavat mainittujen tanssien harrastajat ovat tanssineet näitä tansseja avoimella otteella ja tehneet ties millaisia häkkyröintejä iät ja ajat! Näitä ei kukaan tunnu paheksuvan, ei ainakaan ääneen. Mistä tämä johtuu? Syy on mielestäni hyvin yksinkertainen: niihin on totuttu aikojen saatossa, kun näitä tansseja on tanssittu "aina". Tosin tanssiyleisestä kaikki eivät ole niitä koskaan tanssineet.

    Kunhan kuluu toiset 10 vuotta, niin silloin luultavasti nykyinen keskustelu tuntuu silloin huvittavalta menneisyyden kaiulta.

    Joku edellä puhui "suorittamisesta" tansseissa. Taitava ja samalla näyttävä tanssi voi sivullisesta ja osaamattomasta näyttää suorittamiselta, vaikka se tanssijoiden itsensä mielestä on vain nautinnollista tanssia.

    Kuuluun itse siihen porukkaan, joka on muutaman viime vuoden aikana käynyt varsin ahkerasti tanssikursseilla. Nautin niin suljetun otteen tansseista kuin myös kädenalitansseista. Esimerkiksi jiven tanssiminen viehättävän daamin kanssa loistavaan musiikkiin lähentelee parhaimmillaan ekstaasia!

    Kuten edellä jo totesin, niin mitään ei ole tanssilavoilla todellisuudessa jäänyt pois entisiin aikoihin verrattuna, on vain tullut paljon uutta lisää entisen päälle. Tylsyys tanssilavojen menosta on nykyään kaukana! Kuten monen monta kertaa on todettu, niin useimmat kädenalitansseihin soveltuvat musiikkikappaleet voi mainiosti ja nautinnollisesti tanssia foksina. Ne, jotka haluavat pysyä foksilinjalla, voivat niin tehdä.
  15. Näyttää olevan yleinen piirre, että täällä suomi24 -keskustelupalstoilla loka lentää.

    Asiallisempaa keskustelua on mm. tanssinetissä:

    http://tanssi.org/keskustelu/index.html

    Edellä oli hyvä tiivistelmä: "Niin tai näin siitä mitä täällä puhutaan ei voi päätellä mitään siitä mikä tilanne lavoilla yleensä on ja millaisia ne ihmiset siellä ovat."

    Niin ja on täällä välillä myös hyviä tai hauskoja kirjoituksia.
  16. Kiitos kommentista ja hyvä tietää, että terveiset ovat menneet perille!

    Oli todella mieleenpainuvimmat tanssimani cha chat tähän mennessä. Tuntui siltä kuin itsekin olisin osannut jotakin. Lisäksi kokemus antaa voimaa ja motivaatiota opetella muutaman kuvion lisää. :-D
  17. Saavuin Viihdekeskukseen noin 20:20 levymusiikin soidessa. Martti Metsäkedon tanssiorkesteri aloitti musisoinnin klo 20:30. Metsäkedon musiikki oli tuttuun tapaan hyvää ja monipuolista. Kaikki mahdolliset tansseissa tavallisesti kuultavat tanssilajit taisivat tulla soitetuiksi epätavallisempaa salsaa myöten.

    Metsäkedon orkesteria on yleisesti kehuttu juuri lattarimusiikista. Koin melkoisen yllärin, kun miesten hakutunnilla istahdin "vaihtopenkkiin" cha chan soidessa. Eräs minulle tuntematon daami pyysi tanssimaan ja sanoi vielä, että pakitkin hyväksytään, kun on miesten tunti menossa. Lähdin luonnollisesti tanssimaan, en jo periaatteesta jaa pakkeja. Ylläri oli se, että jo ensi askelista ja daamin lantion liikkeestä totesin olevani todellisen cha cha -huipputaiturin kyydissä. Miehenä olin "viejä", mutta tässä tapauksessa oli kuin olisi painanut urheiluauton kaasupoljinta - Wau mitä kyytiä! Huipputaituri osoittautui Mikkelin tanssihullujen jäseneksi. Kiitos mieleenpainuvasta tanssista, jos tämä sattuu silmiisi!

    Väkeä paikalla oli noin klo 22-23 hyvin, mutta ei aivan ruuhkaksi asti. Varsin nopeasti väki alkoi vähentyä klo 24:n jälkeen ja silloin läsnä oli lähes pelkästään aktiivisia tanssin harrastajia. Tanssit päättyivät klo 1:30. Poistuin paikalta noin 1:20. Metsäketo soitti loppuvalsseihin saakka pitäen kerran tunnissa 15 minuutin tauon, joiden aikana Matti soitteli levymusiikkia.

    Naisia paikalla oli enemmän kuin miehiä. Tämä selittää senkin, että vientiä myös naisten hakutunneilla riitti hyvin. Kiitos vaan hakijoille! Hauska yksityiskohta oli se, että hyvin moni hakija haki minua koskettamalla olkapäähän, kun olin vienyt edellisen tanssitettavan naisten riviin ja olin palaamassa miesten joukkoon takaisin. Nämä tuttavallisesti hakeneet olivat kaikki entuudestaan tuttuja.

    Oma fiilikseni illan tansseissa ei ollut aivan niin hyvä kuin olisi voinut olla, mutta aina ei voi voittaa. Fiiliksen vajavaisuus johtui enemmän sisäisestä tunnetilasta kuin ulkoisista seikoista. Musiikki oli kyllä todella hyvää ja pakalla paljon kivoja tanssityttöjä!
  18. "Mieheltä vaaditaan osaavaa vientiä varsinkin kädenalitansseissa. Ei naisen tarvitse arvuutella, mihin suuntaan hänen pitäisi astella, jos mies osaa asiansa. Naama saattaa punottaa naisella, jos hän turhautuu huonosta viejästä..."

    Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Kokemukseni mukaan parhaiten tanssivat naiset nimen omaan seuraavat vientiäni eivät ennakoi tai arvuuttele mitä seuraavaksi on tulossa. Sekä vienti, että seuraaminen vaativat luonnollisesti harjoittelua. Aloittelevan naisen tyypillisin ongelma seuraamisessa ovat liian löysät kädet, jotka eivät mahdollista kunnollista vientiä. Jos kädet ovat kuin köydenpätkät, ne voivat mahdollistaa jonkinlaisen vedon, mutta eivät työntöä.

    Joillakin tanssikursseilla tanssijan vartalon jatkeena olevia käsiä on verrattu kärryn aisoihin. Tämä koskee kumpaakin tanssiin osallistuvaa. Käsien ei koko ajan tarvitse olla kuin terästä, mutta viennin ja seuraamisen tulisi lähteä miehen vartalosta ja välittyä käsien kautta naisen vartaloon. Tästä tuleekin "seuraaminen" eli nainen seuraa miestä hienoisella viiveellä, jota sivullinen ei edes huomaa.

    Luonnollisesti naisellakin pitää harjoittelun ansiosta olla käsitys siitä millaisia kuvioita yleensä voi olla tulossa. Hyvä seuraaja pystyy kyllä menemään myös itselleen täysin uuden kuvion osaavan miehen viennissä.

    Miesten vientityyleissä kuuluu olevan suuria eroja. Eräällä tanssikurssilla muuan kurssilainen sanoi joidenkin miesten viennin olevan kuin olisi lihamyllyssä. Omaa vientiäni jotkut daamit ovat sanoneet selkeäksi. Hyvä, jos niin on.
  19. Huomasin saman kirjoituksen.

    Voisi epäillä, että KSML:n yleisönosaston kirjoituksen takana on sama henkilö, joka on aiemminkin morkannut ei-perinteisellä tavalla tanssivia.

    Ilmeisesti joitakin kovasti kismittää se, jos miehen tanssissa on nähtävissä muutakin liikettä kuin vasemman käden edestakainen vispaus ylös-alas. Fuskun tai jiven katselu saa otsasuonet pullistelemaan ja niskan punottamaan? Se voi käydä terveyden päälle!
  20. "Kuitenkin rajallisen tanssijakunnan jakautuminen useaan paikkaan samana iltana aiheuttaa pitkällä juoksulla sen, että missään ei ole kenelläkään kivaa kun porukka kutistuu ja kutistuu. Viimekädessä tanssijat ovat ne jotka jäävät ilman tarjontaa. että se siitä kapitalismista."

    Juuri näin. Esimerkiksi Juurikassaaressa Säynätsalossa lähellä Jyväskylää on parina kesänä pidetty tansseja keskiviikkoisin. Siis samana päivänä, kun on totuttu pitämään tansseja lähettyvillä mm. Saviolla ja Kuikassa.

    Seuraus on ollut, että siellä on ollut tiettävästi varsin vähän tanssijoita ja ne vähätkin ovat taas pois muualta.

    Voisi kuvitella, että parempi tanssipäivä kesäaikaan olisi vaikkapa tiistai tai sitten torstai, jolloin mainituissa paikoissa ei yleensä ole tansseja.

    Väärän tyyppinen kilpailu aiheuttaa todella sen, että kenelläkään ei ole hauskaa sen paremmin tanssien järjestäjillä kuin tanssijoillakaan. Nyt olen "kuullut", että Juurikassaaressa suunniteltaisiin keskiviikkotanssien vaihtamista toiseen päivään?
    21. 5 / 9
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt